1951-10-20-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
^ — Voi. XVI vttosikeria Lauantaina, lokakuun 20 päivänä^ 1951
22— Maanantai
23— Tiistai
24— ^Keskivii&ko . . . . . . . . , .
25— Torstai . , . y . . , ; . , . ^.
26—Perjantai ....
.. Anita
.. Serveri
V . ."Asmo
..Sointu
Amanda
o ^7—Lauantai . . . . . . . . Helli. Hellä
/
'^'ais-Rasputini" sai 26
jfliukautta vankeutta
7ö-vuotias • abbedissa Mariam, myös
''nais-Rasputiniksi^' nimitetQr, joka toimii
Keratean luostarin johtajana Ateenan
lähellä on tuomittu 26 kuukaudeksi
vankeuteen, koska hän on pitänyt huoria
tjltöja piilossa luostarissa ja-kiristänyt
heidän perheitään. ; -
Abbedissa Mariam on ns. vaiihan kalenteria
lahkon johtaja, joka edelleen
seuraa vanhaa juliaanista kalenteria. Poliisi
kiinnostui abbedissan toimintaan
sen jälkeen kun nUori Amerikasta luotoisin
oleva kreikkalaissyntyinen Ileana
Spirides katosi ja hänen epäiltiin olevan
luostarissa. Tyttöä ei löydetty, mutta
sitävastoin toinen nainen, joka oli lukitussa
sellissä kuolevana. Näin päästiin
abbedissan erikoislaatuisen toiminnan
Feura taistelussa naisen
kanssa ja liävisi
Parinsadan paunan painoinen peura ja
kuuden jalan pituinen nainen joutuivat
tappeluun Denverissä Yhdysvalloissa ja
peura selvisi ottelusta hävinneenä.
Maxime Bloomquist oli äitinsä kanssa
kalassa järven rannalla, kun peura
tuli paikalle. Naiset huusivat ja peura
pelästyi, peräytyen. Mutta äkkiä se
hyökkäsi ja miss Bloomquist otti sitä
sarvista kiinni ja painiminen alkoi. Tappelun
tuloksena oli se, että miss Bloomquist
sai mustelmia käsivarsiinsa ja reisiinsä,
mutta peuralta katkesi sarvi. Kun
peura tunsi korvaansa väännettävän,
lähti se pakoon ja naiset pääsivät rannalla
olevaan autoonsa.
Sorsat ottivat hyvän
Poliisin kertoman mukaan hänellä on
ollut munkkeja "lähetteinä" koko maassa.
Munkit ovat houkutelleet.naimatto-fflia
naisia, leskia, nuori tyttöjä ja joskiis
kokonaisia perheitäkin menemään luostariin
jäliibyuttamaan omaisuutensa abbedissalle.
Kun tämä oli tehty, kiusasi
abbedissa naiset hengiltä määräämällä
teidät omistautumaan sekä fyysisesti, etr
tä psyykisesti tappaviin keski-aikaisiin
itsensäkidutuksiin. " v
_ 50 juopunutta sorsaa Francois .Lakella
BC:ssä antoi viranomaisille aihetta
epäillä, että paikkakunnalla on keitetty
pontikkaa. Kun viranomaiset tutkivat
mailien päässä vedestä eräällä pellolla
selällään potkivia sorsia, havaitsivat he,
että sorsat olivat syöneet mäskiä, jota oli
heitetty pois viinakeittämöstä.
• Uutisessa ei mainittu, löytjdkö viinatehdas
ja joutuivatko viinankeittäjät
kiinni.
JT OF
|HMISKL^^JNAN taistelu sääisuhteit-ten
epäoikeudenmukaisuuksia vastaan
on ikivanhaa. Alk-uihmiset sinkosivat
Ä t ä ja nuolia ukkospilviä kohden,
ja monet.viininviljelijät yrittävät -vielä
y< /il "^^^in räjähdyspaiiosteh avulla, es-j
® ^ ' t a tuhoamasta^eidäh viijelyk-
1* Lämmittävien tillien; vaattei-
IM ja asuinrakennusten avulla opittiin
Nuutumaan kylmältä ja sateelta. Opit-fin
tuntemaan merivirrat ja tuulet, jois-lasaäsuhteet
ovat riippuÄda.- '
Kuitenkaan ei vielä ole "mähdoUista
Roimassa mitassa vaiii|taa'isääsuh-
™. Monella tavoin o:vat ihiniset itse
fiMDoataneet säätiloja, J ^ t ö i s t a i ^ si
"yat suunnitelmat niiden parantamiseksi
1 ^ paperilla. Tulevatko ne myös jää-f^
aan paperille?
I ^^suurenmoisimpia jamsrokkaimpia
.t^ meni erään pJ^ | 2^^"^'' '^""^ teoreettisesti ja
isti ruudusta sisä^ 4 ^ ' ^ ^ t i , on itävaltalaisen SJennann
elevisioksi, sanoi i^^ 4 ^ l in esittämä. Hän Ä t vakuuttaa
ff ! '^"f^n^itta teknillisittä vaikeuk-voitaisiin
Gibraltarin salmi padota
^an samoin kuin Dardanellit. Suuria
Vahn^restä saataisiin täten kuiva-
Qi^ viljelyksine 2.5 milj,neliökao-
^ennomaista maata, koska, kutea
«21 TK« ' ^'P'^^«en la^evat joet ei-teium
i ^ - - - - ^ 5 itämään haSitumista, joten
iraavan puhefflv». l"'^» ahtaasta salmesta Ailantilta
. . . J-il?^"^"™ avulla.:
VriLEÄKSl; SIPERIA
aen koneessa olevat
huono olijelma v~
[ESKUSTELUA
liten parlamentis^;
:a siellä pitäisi m,
vakavasti, on täff^j,
parlamentista. |,
teltiin lakiesity^.
kuningas ja fcag'
;ta ja kissa pe^
kissaa ja vaiffi i
}elkään vaimoaia-tij^^^^^^^
vät ammattimiehet jovat
^''^^^'naan Sägelin aatetta,
"vat tarkan patoamissuunnitel-man,
johon sisältyi myös korkeajännite-aseman
rakentaminen, jonka valtavia
voimamääriä voitaisiin jakaa kaikkialle
Eurooppaanl He ratkaisivat kaikki teknilliset
kysymykset, vaikka Sägel kyllä
tietää valtapoliittiset vaikeudet eikä hänellä
ole harTiakuvia Ranskan ja Englannin
asenteesta.
Hänen suunnitelmansa nimi on ".At-lantropa",
ja samalla hän on myös laatinut
mielenkiintoisen esityksen Afrikan
ilmaston muuttamisesta. Tällöin saataisiin
viljelyksille suuria eränoaa-alueita,
jotka liyt ovat kuivuuden vuoksi hyödyttömiä.
Särgellähtee siitä periaatteita, että
kaikki elämä, ilmasto ja kasvullisuus on
riippuvaa lämmöstä ja vedestä. Lämpöä
on Afrikassa riittämiin, samoin myös
valtavia vesimääriä, mutta nykjisin ne
virtaavat hyöd3rttöminä mereen, kuten
esim. 'Kongo ja Sambesi.
Sergei suunnittelee kolmen keinotekoisen
järven rakentamista niihin paikkoihin,
joihin luontokin oli ensin ne aikonut,
nim. Kongon ja Tshadin laakioihin
sekä etelään Victorian-putouksesta. Kon-gon^
laakio on kuin jättiläispata 500 metrin
korkeudessa merenpinnasta, ja geologien
suorittamien tutkimuksien mukaan
on siinä ennenkin ollut jävi.
Patoamalla voitaisiin Kongon vesi johtaa
laakioon, jöhoit muutaman vuoden
kuluttua syntyisi 900,000 neliökilometrin
suuruinen jättiläisjärvi. Kongon
alajuoksun varrelle voitaisiin rakentaa
5yi''S saapunut on taas
ja Syk^yfär lehdet
puiden maalaa 4uhamm
värein. Ruoho maass'
kellastuneena makaa,
odottaen kevään tuloa.
Pimeys peittää maan
ja myös ihmismielen.
Käy myös ihmisrinr.assa
pimeys taisteluaan
kunnes ihmiskunnan
kevät kaiken muuttaa voi,
Syys pilvien laitla''
käyvät sodan pilvet
luoden maahan varjo jaa n.
Slnipilvet tatvähalla
ja tityö^ ihmismielessä
käyvät harmaiksi, rumiksi.
Alutta kirkastuivat niin
taivas hiin ihmismielikin.
Sjlljoin koittaa kevät,
kevät elämässä ja luonnossa^
neljä patoa ja perustaa niihin voimalaitoksia.
•Kongon-laakiosta pohjoiseen muodostaa
laskujoetoh Tshad-jäven laakio toisen
suuren mahdollisuuden keinotekoisen
järven luomiseksi. Tämä laakio on hiin
lähellä Kongoa, että kanavan avulla
voitaisiin siihen johtaa vettä mainitusta
joesta sekä rakentaa kanavan varrelle
voima-asemia. Veden johtaminen Tshadin
laakioon olisi mahdollista jo senkin
vuoksi, että se on 100 m Kongoa alempana.
Samalla voitaisiin rakentaa purjehdittava
kanava, "toinen KiiirV Tshad-jär-vestä
Välimereen, mikä täydentäisi Sa-haranrataa.
Tämä toinen Niili, jonka
vuosittainen suorituskyky on arvioitu
kaksikymmentä kertaa nykyistä Niiliä
suuremmaksi tekisi säännöllisen sisävesiliikenteen
mahdolliseksi läpi Saharan
sydämen.
* Kolmantena suurena varastolaakiona
on ajateltu Victorian-järveä, joka saa
vetensä Sambesin-virasta. Tällöin Afrikan
rannikkoalue, joka nyk3nsin on
30,000 km.,^lisääntyisi 45,000 kmriin.
Euroopassa, jonka suuruus on vain kol-
Tlipaklsafe© estäisi kalju-
Pelastakaa tukkanne tupakan avuliat
Tämä on viimeksi kajahtanut sotahuuto
kaijiipäisteh nntaniallal.^ on ensimmäisenä
ehtinyt julkaista ranskalainen
lehti "La Revue des Tabacs".
Tarkat tieteelliset tutkimukset ovat
osoittaneet lehden väitteen mukaan, etteivät
n. s. ^'paljarjalkakalastajat-' Kanaalin
rannikolla —- häonä ovat miehiä^
jotka seisovat polviaan myöten rantavedessä
ja kalastavat — ole koskaan kal-jupäisiä,
kun taas veneissä aminattian-sa
harjoittavat kalastajat <menettäväe
poikkeuksetta tukkansa. Probleeman
ratkaisu on yksinkertainen. Paljasjal-kakalastajajUIa
on työskeiitelynsä aikana
tupakkakukkaronsa lakkinsa alla,
kun taas heidän veneissä kalastavien
ammattiveljiensä tupakkakukkarot ovat
taskuissa.
mannes Afrikan pinta-alasta^ on 37,000
km: n pituinen rannikkoalue.
Afrikian sisäosien avaaminen kolmen
sisäjärven avulla, purjehdittavan kana-
Jatkuu 8. sivuJla
i
• > T
> t '
• ' 1 ,
1- I i
r i t
' 1 ,<
( 1 •
•1' i ^ :
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 20, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-10-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511020 |
Description
| Title | 1951-10-20-01 |
| OCR text |
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
^ — Voi. XVI vttosikeria Lauantaina, lokakuun 20 päivänä^ 1951
22— Maanantai
23— Tiistai
24— ^Keskivii&ko . . . . . . . . , .
25— Torstai . , . y . . , ; . , . ^.
26—Perjantai ....
.. Anita
.. Serveri
V . ."Asmo
..Sointu
Amanda
o ^7—Lauantai . . . . . . . . Helli. Hellä
/
'^'ais-Rasputini" sai 26
jfliukautta vankeutta
7ö-vuotias • abbedissa Mariam, myös
''nais-Rasputiniksi^' nimitetQr, joka toimii
Keratean luostarin johtajana Ateenan
lähellä on tuomittu 26 kuukaudeksi
vankeuteen, koska hän on pitänyt huoria
tjltöja piilossa luostarissa ja-kiristänyt
heidän perheitään. ; -
Abbedissa Mariam on ns. vaiihan kalenteria
lahkon johtaja, joka edelleen
seuraa vanhaa juliaanista kalenteria. Poliisi
kiinnostui abbedissan toimintaan
sen jälkeen kun nUori Amerikasta luotoisin
oleva kreikkalaissyntyinen Ileana
Spirides katosi ja hänen epäiltiin olevan
luostarissa. Tyttöä ei löydetty, mutta
sitävastoin toinen nainen, joka oli lukitussa
sellissä kuolevana. Näin päästiin
abbedissan erikoislaatuisen toiminnan
Feura taistelussa naisen
kanssa ja liävisi
Parinsadan paunan painoinen peura ja
kuuden jalan pituinen nainen joutuivat
tappeluun Denverissä Yhdysvalloissa ja
peura selvisi ottelusta hävinneenä.
Maxime Bloomquist oli äitinsä kanssa
kalassa järven rannalla, kun peura
tuli paikalle. Naiset huusivat ja peura
pelästyi, peräytyen. Mutta äkkiä se
hyökkäsi ja miss Bloomquist otti sitä
sarvista kiinni ja painiminen alkoi. Tappelun
tuloksena oli se, että miss Bloomquist
sai mustelmia käsivarsiinsa ja reisiinsä,
mutta peuralta katkesi sarvi. Kun
peura tunsi korvaansa väännettävän,
lähti se pakoon ja naiset pääsivät rannalla
olevaan autoonsa.
Sorsat ottivat hyvän
Poliisin kertoman mukaan hänellä on
ollut munkkeja "lähetteinä" koko maassa.
Munkit ovat houkutelleet.naimatto-fflia
naisia, leskia, nuori tyttöjä ja joskiis
kokonaisia perheitäkin menemään luostariin
jäliibyuttamaan omaisuutensa abbedissalle.
Kun tämä oli tehty, kiusasi
abbedissa naiset hengiltä määräämällä
teidät omistautumaan sekä fyysisesti, etr
tä psyykisesti tappaviin keski-aikaisiin
itsensäkidutuksiin. " v
_ 50 juopunutta sorsaa Francois .Lakella
BC:ssä antoi viranomaisille aihetta
epäillä, että paikkakunnalla on keitetty
pontikkaa. Kun viranomaiset tutkivat
mailien päässä vedestä eräällä pellolla
selällään potkivia sorsia, havaitsivat he,
että sorsat olivat syöneet mäskiä, jota oli
heitetty pois viinakeittämöstä.
• Uutisessa ei mainittu, löytjdkö viinatehdas
ja joutuivatko viinankeittäjät
kiinni.
JT OF
|HMISKL^^JNAN taistelu sääisuhteit-ten
epäoikeudenmukaisuuksia vastaan
on ikivanhaa. Alk-uihmiset sinkosivat
Ä t ä ja nuolia ukkospilviä kohden,
ja monet.viininviljelijät yrittävät -vielä
y< /il "^^^in räjähdyspaiiosteh avulla, es-j
® ^ ' t a tuhoamasta^eidäh viijelyk-
1* Lämmittävien tillien; vaattei-
IM ja asuinrakennusten avulla opittiin
Nuutumaan kylmältä ja sateelta. Opit-fin
tuntemaan merivirrat ja tuulet, jois-lasaäsuhteet
ovat riippuÄda.- '
Kuitenkaan ei vielä ole "mähdoUista
Roimassa mitassa vaiii|taa'isääsuh-
™. Monella tavoin o:vat ihiniset itse
fiMDoataneet säätiloja, J ^ t ö i s t a i ^ si
"yat suunnitelmat niiden parantamiseksi
1 ^ paperilla. Tulevatko ne myös jää-f^
aan paperille?
I ^^suurenmoisimpia jamsrokkaimpia
.t^ meni erään pJ^ | 2^^"^'' '^""^ teoreettisesti ja
isti ruudusta sisä^ 4 ^ ' ^ ^ t i , on itävaltalaisen SJennann
elevisioksi, sanoi i^^ 4 ^ l in esittämä. Hän Ä t vakuuttaa
ff ! '^"f^n^itta teknillisittä vaikeuk-voitaisiin
Gibraltarin salmi padota
^an samoin kuin Dardanellit. Suuria
Vahn^restä saataisiin täten kuiva-
Qi^ viljelyksine 2.5 milj,neliökao-
^ennomaista maata, koska, kutea
«21 TK« ' ^'P'^^«en la^evat joet ei-teium
i ^ - - - - ^ 5 itämään haSitumista, joten
iraavan puhefflv». l"'^» ahtaasta salmesta Ailantilta
. . . J-il?^"^"™ avulla.:
VriLEÄKSl; SIPERIA
aen koneessa olevat
huono olijelma v~
[ESKUSTELUA
liten parlamentis^;
:a siellä pitäisi m,
vakavasti, on täff^j,
parlamentista. |,
teltiin lakiesity^.
kuningas ja fcag'
;ta ja kissa pe^
kissaa ja vaiffi i
}elkään vaimoaia-tij^^^^^^^
vät ammattimiehet jovat
^''^^^'naan Sägelin aatetta,
"vat tarkan patoamissuunnitel-man,
johon sisältyi myös korkeajännite-aseman
rakentaminen, jonka valtavia
voimamääriä voitaisiin jakaa kaikkialle
Eurooppaanl He ratkaisivat kaikki teknilliset
kysymykset, vaikka Sägel kyllä
tietää valtapoliittiset vaikeudet eikä hänellä
ole harTiakuvia Ranskan ja Englannin
asenteesta.
Hänen suunnitelmansa nimi on ".At-lantropa",
ja samalla hän on myös laatinut
mielenkiintoisen esityksen Afrikan
ilmaston muuttamisesta. Tällöin saataisiin
viljelyksille suuria eränoaa-alueita,
jotka liyt ovat kuivuuden vuoksi hyödyttömiä.
Särgellähtee siitä periaatteita, että
kaikki elämä, ilmasto ja kasvullisuus on
riippuvaa lämmöstä ja vedestä. Lämpöä
on Afrikassa riittämiin, samoin myös
valtavia vesimääriä, mutta nykjisin ne
virtaavat hyöd3rttöminä mereen, kuten
esim. 'Kongo ja Sambesi.
Sergei suunnittelee kolmen keinotekoisen
järven rakentamista niihin paikkoihin,
joihin luontokin oli ensin ne aikonut,
nim. Kongon ja Tshadin laakioihin
sekä etelään Victorian-putouksesta. Kon-gon^
laakio on kuin jättiläispata 500 metrin
korkeudessa merenpinnasta, ja geologien
suorittamien tutkimuksien mukaan
on siinä ennenkin ollut jävi.
Patoamalla voitaisiin Kongon vesi johtaa
laakioon, jöhoit muutaman vuoden
kuluttua syntyisi 900,000 neliökilometrin
suuruinen jättiläisjärvi. Kongon
alajuoksun varrelle voitaisiin rakentaa
5yi''S saapunut on taas
ja Syk^yfär lehdet
puiden maalaa 4uhamm
värein. Ruoho maass'
kellastuneena makaa,
odottaen kevään tuloa.
Pimeys peittää maan
ja myös ihmismielen.
Käy myös ihmisrinr.assa
pimeys taisteluaan
kunnes ihmiskunnan
kevät kaiken muuttaa voi,
Syys pilvien laitla''
käyvät sodan pilvet
luoden maahan varjo jaa n.
Slnipilvet tatvähalla
ja tityö^ ihmismielessä
käyvät harmaiksi, rumiksi.
Alutta kirkastuivat niin
taivas hiin ihmismielikin.
Sjlljoin koittaa kevät,
kevät elämässä ja luonnossa^
neljä patoa ja perustaa niihin voimalaitoksia.
•Kongon-laakiosta pohjoiseen muodostaa
laskujoetoh Tshad-jäven laakio toisen
suuren mahdollisuuden keinotekoisen
järven luomiseksi. Tämä laakio on hiin
lähellä Kongoa, että kanavan avulla
voitaisiin siihen johtaa vettä mainitusta
joesta sekä rakentaa kanavan varrelle
voima-asemia. Veden johtaminen Tshadin
laakioon olisi mahdollista jo senkin
vuoksi, että se on 100 m Kongoa alempana.
Samalla voitaisiin rakentaa purjehdittava
kanava, "toinen KiiirV Tshad-jär-vestä
Välimereen, mikä täydentäisi Sa-haranrataa.
Tämä toinen Niili, jonka
vuosittainen suorituskyky on arvioitu
kaksikymmentä kertaa nykyistä Niiliä
suuremmaksi tekisi säännöllisen sisävesiliikenteen
mahdolliseksi läpi Saharan
sydämen.
* Kolmantena suurena varastolaakiona
on ajateltu Victorian-järveä, joka saa
vetensä Sambesin-virasta. Tällöin Afrikan
rannikkoalue, joka nyk3nsin on
30,000 km.,^lisääntyisi 45,000 kmriin.
Euroopassa, jonka suuruus on vain kol-
Tlipaklsafe© estäisi kalju-
Pelastakaa tukkanne tupakan avuliat
Tämä on viimeksi kajahtanut sotahuuto
kaijiipäisteh nntaniallal.^ on ensimmäisenä
ehtinyt julkaista ranskalainen
lehti "La Revue des Tabacs".
Tarkat tieteelliset tutkimukset ovat
osoittaneet lehden väitteen mukaan, etteivät
n. s. ^'paljarjalkakalastajat-' Kanaalin
rannikolla —- häonä ovat miehiä^
jotka seisovat polviaan myöten rantavedessä
ja kalastavat — ole koskaan kal-jupäisiä,
kun taas veneissä aminattian-sa
harjoittavat kalastajat |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-10-20-01
