Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 8, 1939

              1939 LAUANTAINA, HUHTIKUUN 8 PÄIVÄNÄ Sivu a
E Suurennuslasin takaa I
5
{'Siuuiiiiiiannimi
ffyödymdä Hetoia
K I I K Am BUlUlQUIIUUIUUt*9*
Joitakin aikoja takaperin er^i^
\ienin lääketieteellisessä lehdessä
kerrottiin, miten^ eräällä Bernad
Scheinbergillä, joka on ollut kahdesti
naimisissa, on ollut 87 lasta^ Ensim­mäinen
vaimo, joka kuoli 56 vuotiaa­na,
teki 69 lasta—neljät neloset, seit- jotka sopivat pariiaiten-nopeasti; keitet-semät
kolmoset ja kuudettoista kak- ^JÄT?^-^*^ ^
suurustettuja : keittoja ja vihanneksia
varten, v . . . - i ; - •
«XIIli^OäSTIAJIIME, NIIDEN
KäinnCO J ä BOITO
Kotoisessa ruoan valmistuksessa M y -
t e t ä ä n monesta eri aineesta valmistet-tujen
keittoastioita; -KuHafcin Iskjilla
on omat etunsa, hyvät ja huonot puo­lensa.
Sen vuoksi ei ole ensinkään
yhdentekevää, mitä lajia kulloinKin/
käytetään. Hyvin varustetussa keit­tiössä
pitäisiku^jTll&jnonesta. eri a i^
ta valmistettuja keittoajstiol^ j a niiden
"ominaisuudet^ keittäjäUe tuttuja/
Tärkeätä on, isttä kukin tkeitto .val­mistetaan
sille "sopivassa astiansa. Toi­set,
esim. savi- ja rauta-astiati « m ö tn
kupariastiät kuumenevat hitaasti, ja
soveltuvat parhaiten pitkäaikaista keit­tämistä
varten, kuten lihaUemen ja
ryynikeittojen valmistamiseen. Ohuet
astiat taas: johtavat helposti lämpöä ja
kuumenevat: nopeaan. Tällaisia ovat
emaljoiduti l ä k k i - j a aluminiumi-astiat,
soset. ei yhtään ykköstä. Mies. me­ni
toiseen avioliittoon ja on siitä sjm-tynyt
18 lasta, niistä; kahdet kolmo-set.
Lapsista 76 on elämässä. Hä­nen
toinen vaimonsa on vielä elossa.
Kreikan hallituksen luvalla kai­vaustöitä
suorittauieet ranskalaiset
arkeologit löysivät äskettäirv Delfois­sa
vanhan, Apollolle-pyhitetyn teinp-pelm
paikalta kallisarvoisen puuteri­rasian.
Rasia, joka ilmeisestikin on
häälahja, on kiiltainep, melko suuri
ja runsaasti koristettu. Joistakin mer--
keistä päätellen sen ptalssutaan aikoi­naan
kuuluneen Perikleen puolisolle
Aspasialle. ;Ra«assa oli vielä vähän
puuteriakin ja tsiitä lehahti voimakas
ruusuntuoksu, vaikka -rasia oli Tollut
jo kolmattatuhatta vuotta ,maaÄ uu­menissa.
Ranskalaiset kemistit tutki­vat
puuterin, ja totesivat, että se oli
valmistettu pääasiassa samoista ai­neista
kuin nykyinenkin puuteri.""
Eräät aineet ovat kuitenkin Biin kal­liita,
ettei^j niitä nykyisin voi enää
käyttää puuterin valimstuksessa.
'Rautäiiset' keittoastiat ' valmistetaan
joko valamalla; jolloin: he ovat paksu ja,
tai takomalla,, ollen silloin ohuempia.
EdeUiam käytetään pääasiaUisesti.sellai-sia
ruokia varten, jotka vaativat pit-källiistä
valmistelua, jälkimmäisiä no­peaan
paistamiseen. 'Happamet ruoat
eivät kmnminkaanisovel^^ rautarastiois-
^ valmistettaviksi, siUä ne muuttav^^
tällöin värinsä, mustuvat.
Jotta uudet padat saataisiin ^ y t t ö -
kelpoisiksii j a jottei^?^ ne mustuttaisi
keitosta, on miissä ensin keitettävä
.maitoa tai i^vattayaii»^ta<äisältä, ase­tettava
tulelle ja-icasvaisytytettävä -pa­lamaan;
myöskin w i kahvia paahtaa
uudessa padassa:Ja s i t m t e h ä & ;Ä
tökelpbis^ksi. rRäuta-ÄStiöitaftiMeehuo-lelllsesti
variellav köstemdtölta, e t t ^ v ät
pääse ruostuinaan: Jos i astiat pitem­mäksi
ajaksi jäävät käytt£Unättä>Dn-n&
hierottava hupiem^BstiiÄsvallav
^Ejipaxlastiat hienosta (kdttiöäta
.kupariset keittoastiat koskaan puutu.
Ne ovat kalUita j a voivatpa olla tervey­delle
vahingollisiakhi eUei;, ttoaus ^ole
hyvä j a kulumaton, jolloin niihhi muo­dostuu
kupaxjhometta. Myrkyttäen
kfeiton ja sen kautta nauttijat. Silloin
tällöin onön-varovalsinta vartavasten
tarkastaa kaikki keittiössä olevat -ku­pariastiät:
j a tinaui^taa uiidestaan» misää
tinaiis n ä y t f c ä ä ^ u n e e n puhki,
Uushia j a tinauksen jälkeen ovat ku­pariastiät
p t ä ä l t ^ ä i n tummat. Tällaiset
astiat hangataan aluksi hienolla tuh­kalla
jä vedellä, senjälkeen ne kiilloite-taan
k i i l l o i t u s k i v ^ tai -pulverilla.
Pienen Hancockin kauppalan pal­teilla,
Berry lammen rannalla, lä­hellä
N.Y. valtion rajaa, on neljä Näitä atoeita on aina pidettävä va-siirtokunu.
valUon laffla suojattuja ^ ^^.^S. ^ S Ä ^
majavia, ZSeläntä, jotka työskente- männän järjes^ jasiisteysaisti^tie-levät
niin ahkecasti; että kunnalle koi- tysti voi kärdä **mustia»* kupariastioita
tuu sievoiset kulut siltojen avoirara keittiön hyUyUä; Niiden tulee kiiltää
pitämisestä, etteivät ne täyty maja-viai
katkoniista-risuista. >
Kylän maantiesupij Louis Dee, ar­veli,
että palava lyhty ehkä säikä3rt-täisi
majavat ottamaan lomaa ja siinä
toivossa* hän rj|>usti:lyiid)m kahdelsan
tuumaa vahvan pyökkipuua oksalfe.
Seuraavana aamuna 'majavat -olivat
rakentaneet kaksi kertaa -niin^ paljon
patoa- kuin tavalllsesUi ja pvökki na­ukuin
aurinlK»''. Aika-ajoittain On ku­pariastiät
keitettävä lipeässä, jotta^uli-sivat
sisältä könkäiksi.
HilloamiseenkäytetaäiL ^ t y l s i ä t i -
naamattomia kupariastioita. Myös mes-
^inkikasarit sopivat hyvin. Tällaisissa
astioissakeitetythiilötsaavat helakam-man
värin, s e i ^ , joUe on annettava
huomattava arvo. THnaamattomat ka­lsarit
ovat J!tmd.ei^ käyttämistä oi-<ä
kein hjHdn ikiilloitettavat sisäitäi eikä
haio saa jäädä - astiaan:.* jäähtymään,
vaaii on se tammana Madettava pois
toiseen a s^
kasi l u m e i l a l y i i t y « y h ä p a l a e n ; ' - K i i t o s y j e^
•valosta?';: - \''v;'-r'';,v,::.C''
Eräsrtoinöi 4^ sulki
kunnan valimismi^en fvesijohdonC
Hän haM läiMaatiiekuimalle^-e^^
mänaiv erikoislain avullä;i^^
valmistukeen.
' Kmaijoitot keittoastiat. — EmaljiUa
sisustetut astiat ovat harvoin kestä­viä,
\taHirästikin pid^en: tulee öiibin
ennemmin; tahimyöhemnUn "haaveja?*.
N ^ ä pääsee ruoste hjlposti tekemään
t u t t^ ja astiat ovat ikävät käyttää ja
vausta. Mut^»flyt^t4i^£äUe#a^ katBdia: >gun tällaista .raajärikkoas-vain
poliHtinen ä|p;v:«»^ iS^HSt
tiaa on; jonkin aikaa kärsitty; on sen
kohtalo havtdttavissa^ilkkakasan päällä.
Näitä ««heikkoja asti(äta" on pidettä­vä
varovasti. E i koskaan saa niitä aset­taa
hellall^tyhjänä eikä täyttää kyl-^
mällä vedellä^ jos ne ovat lämplnUä.
Aivan\uusin& ovat maljiastdat varmuu?
den vuoksi puhdistettava lyijystä keit-;
tämällä niissä vettä,,; etikkaa j a suolaa:
. 11. vettä. 2 r k l ; etikkaa. 2 rkl. suolaa.
nmah tällaista perinpohjaista "4e-smfloimista*'
voivat myrkylliset, astioi­h
i n mahdoilisesti s a a s t e e t aineet olla
terveydelle haitallisia.
.Jos keitto palaa pohiaan, .halkeilee
emaUi helposti aikaansaaden pian
ruosteelle tuhopaikkoja.
• Marjoista valmistettaviin ruokiin so­pivat
emaljikattilat hyvin, sillä nämä
, eivät pala pohjaan. . ,
^Itsestään on selvää, e t t ä saviastiat o-vat
helposti rikkuvia. Jonkunverran
ne vahvistuvat,-jos, bntilaisuutta^ upot­taa
ne toiseen suurempaan keittoasti­aan,
Jo$sa kiehutetaan hitaasti.
TuieUe ei saa asettea asti^^
rikäjG5Pwat ulkopuolelta n i ^ ^ Sa-moih:
on myös huomioon otettava, ettei
kuumaan astiaan kaadetäikylm&ä vettä.
Saviastiat eivät ollenkaan siedä .suola­vettä
eikä muutakaan suolaista, lasit
siitä halkeilee j a irtautuu.
Tällaiset-Iceittoastiat ovat .oivallisia
monen nroan ^valmistamiseen ja on
niitä haiisteä;käy käytän-nöllisyyden
vuoksi.
rAimttiiriimiikeitto^ — Erittäin­kin
viime aikoina Q^t aluminiiunastiat
tulleet >leisemmin käyttöön; shron ja
siistin ulkonäkönsä vuoksL 'Keveitä ja
siroja .käsitellä he kyllä ovat, mutta
vaativat alati: valvovaa silmää ja.kättä,
£illä;^Be polttavat helposti^pohjaan ja
Melmufcta«at y l i reunojen.
/Astioiden puhtaanapitoon käytetään
ainoastaan vettä ja. saippuaa» ei ilipeää,
soodaa j a -^tuhkaa. KiiltävUssi-ne saa­daan
\kiilifiitMskivell& t a i k ^ hlenoto
hJteholia]^i^lla. Jos ne mustuvat s^^^
sältä,>V0i^niifisä keittää happamia mar-
Lakkiastiat ^9Vat halvimpia keitto-
: astioita» Jnutta muu^n hankalat käytr
tää. Niissä ruoat help(vstip^avat poh- ,
jaan ja'ne vaativat, kutctnäluminiuca-astiatkih,
tarkkaa valvontaa keittoai-
M a r j a r u o a t k ä y vM niissä valmistet­taessa
ruman välisiksi, joten nlitä^ ei
voi oHenkaafftähän- tarkoitukseen käyt*
tää. Säilytettävät abia hyvin, kuivaksi
pyyhittyinä, jotteivät ruostuisi.
Nikkellastiat. Nikkeliastiat ovat
siroja, siistinnäköisiä.^käytännöUisiä ja
helposti puhtaina pidettäviä, jonka-vuoksi
suosittelemmekin nUtä ilolla.
Tosin ne ovat kallishintaisia, mutta hy^
vin hoidettukia ne ovat myös- kestäviä.
Sitäpaitsi ne sov^tuvat nudniosti u-seimpien
ruokalajiien valmistamisena;.
Puhdistamina ott^ verrattain helppoa.
PuhdistusOneena käytetään hienoa
tuhlöia ja puhdistuspulveria. mko-puoli
hangataan sen lisäksi pehmeäUä,
villavaatteella, kuimes astia.saa täyden
kiUlon.
Kun ruoka on tyhjennetty toiseen
astiaan, kaadetaan keittoastiaan; läm-mUitä
vettä jotakuinkin t^rteenja'ase-tbtaan
kansi pääUe, jotteivät ilaitoihhi
jääneet otteet *t>ääsisl.kirivumaan.
.: K u n ruoka oui palanut pohjaan.-^kel*
tettäköon astiassa tuhkaa tai ^soodaa
(tecäaseella-ei saa Taapia!)
-Pohjasta: hangataan, noki kulloinkin
poi5 jo senkin vuoksi, että puhdas;
pohja lämpenee-pikemmin kuin noki­nen;
.Pohja'<>n voideltava =saippualla
tai rasvalla. (&uesti ennen kdt|^
tulelle panöa^. jotta^noki helpommhi ir­tautuu.
\
KIRJEENVAIHTOA
/. ä.: Saapunut. Kiitos.
R, P.i Samoin.
L, H.: Samoin. •
.Ä'w;wtf«i: Samoin.
/.<?.; Otettu huomioon.
M. J.: Etsitäänpä ne ja katsotaan.
Kiitos lupauksesta ja terveisistä.
Ganadassa valmistetaan minuutis­sa
250 sikaaria ja SOO suklaapalasta.
Samalla ajalla Canada tuottaa 1,000
galtonaa^gasoliinia.
Tiiedöniehet ovat laskeneet, että
Yhdysvaltain savupiiput työntävät
iloioihin jolfainea minuutti 6^000
tonnia myrisyllistä kaasua, cacbon
dioxide. ^ ^ >
[.:'.•* • * • * ' . . . .
Tällä minuutilla eli oikeammin
juuri T t ä l l ä hetkellä Amerikassa on
menossa 9 -huomattavampaa lääk^-
tieteöUistä leikkausta.
Italia tuottaa 2,000 gallonaa viiniä
ja 90 gallonaa oliviöljyä minuutissa.
: \ / :*, • V
Neuvostoliitossa valmistetaan te­rästä
40 tx)nma minuutissa. Eng­lannissa
samalla ajalla 20 tonnia.
Tällä minuutilla Canadassa tuor
tetaan. 200 paunaa saippuaa, 200
pumpulista tai juutti-hamppu säkkiä
ja 2,000 paunaa leipää.
* •
Amerikan farmarien tulot maidos­ta
ovat ?3,00Q minuutissa. — Ir­lanti.
;tuottaa juurikkaita karjanre-
;huksf6>000 paunaa minuuttia koh-
. « * *
Tällä ;n^ ja niin jatkuvasti
maailmassa painetaan 17 tonnia sano-maläfatiä.
- /
• * * *
€ana(dassa käytetään opiumia lää-ketieteeUisessä
tarkoituksessa doUa-edestä
minuutissa.
* * »
h Oajjadan laivat käyttävät ulko-
•maisia öljyjä jokainen minuutti: 50
gallonaa polttoöljyä ja 30^ gallonaa
koneoijyä.
:\In.Deei::'^-^^^.^^j,,-^^
ki :patojen lä^tamis^föni»/ -Aitta
seuraavana yim, liam:(M^
komiteassa Ifciyljätlg^^
vät uudeUeöii^röhönsäi"
Hancockin'
olevan eh(ipttomia totuudenpuhujia.
N y t eritoten^ pitäisi jokaisen keitt^^
IjuMf t a i ^ v Ä l e i v ä S t ö , väliin -silli-, tiössä haamän.naisen, olipa han sitr
laatlkoste, -valiiD' voilautaselta, mfl- ten et
l o i h t e t k i ä : jas^^kfertaaonkyl-- *
) l ä t u ö f c ^ t t mennyttä.
:Ja^kot<Mia^kotii:ffliha,*vaisinkin. jos
se "kult^je" osuu perheenpään suu­paloihin.
OlqiasitCKi ena^^ tai
kfltiapiÄaisen: syytä
Siivotonta. Antedisiantamatonta.
Mutta varsinkin nykyisen lyhyen
•tukan valtafemtfinaö^ vaai3
entisti s u i ^ ^ a*>fc;
tutukkasehtaan^aina jotenkin pysyi
feibffia. #äifeka^t^^
Voiko^näa vvaster^
kapöydässa^^ajitfiilaf Ä t a ^ Ä
tettavasti tämä d ole tavatonta; «.^
ehkä kotona, j ö i « aina k3^ä^^^^^^
Sattuupa l l u joskui^^L^
sakin. säilyisi puhtaana.
ttä^ tai kotiapuliiliien, kun-niarasianaan
muistaa sitaa.biuk^eosa
hilkan suojaan niokaa.-i^^lsnistaessaan
tai .muuta .keittlna.skarta.,:suorittagsr
saan. Se «i ole suinkaan turha tai
ylellinai i^timus. l e v ä h ä n kum
esSiinanpitovelvoUisuuskaan. Molem­mat
ehdottomasti kmduvat falliseen
keittiöasuun.
'Yfatä.vaIttämättomin|kmn ahkera
tunnollihen käsienpesu: jä mäti-alkeel­lisin
puhtaiis/
^Tarkatkäapa, kanssasisaret, onko
keittiöhygieiuassanne tas^ ja dikä:
muussakin korjaamisen varaa! ^
Pikkuemäntä.
"Eikä. yhtään nyfcäsyä koko päivä­nä?..."