Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 29, 1951

              k korkealle, ja eten-uhteessa
takapajul.
peo mieHeen; mi,
että Rosa tuU ras­in
omituisesta ruu-uolimatta
-> syn-sairaalassa
kaiiin
Tieen poikalapsen,
i Chicagossa kelta.
präs Ikaalisista ko-sen
vaimo v. 1909
I kiinnikasvaneen
limekseen Martta
jotka sjTityessään
kehittyivät alussa
ialla oli sydän ja
tetalla kummat-
Nämä sisaruk^t
iia kotonaan. Ma.
itamia minuutteja
:aksosia''on kyet.
)isistaan. ,Xäistä
•ön intialainen si-adica.
Kaksosia
kudossillassa oli
s. Leikkaukseen
että toinen kak-ti
pitkälle kehit-
Leikkauksen suo.
ranskalainen ki-
. Dodica, joka
taudin heikentä-leikkauksen
jäi-kaksoisepäsikiöi-
Dnhan kysj-mys
n tunte\'asta ja
östä, joista toi­sia-
ja mielteitä,
iä, kuten siami-väkijuomiin
ja
rakkaussuhteet.
L vaikeasti rat-wj'sjTiiyksiä
täi-iässä.
Voi olla
ta, joka vaatisi
esim. vankilaan
lidaan tällainen
kaksoispuolis-seen
täysin via-pinaattia
on U-sitten
kana.
mlleni
LUA ja
1952
i Vapauden
Foronto, Ont.
69
ATOOU, Ont.
No. 52 — VoL X V I vuosikerta Lauantaina, joulukuun 2S päivänä,
Brittiläisten sotUaiden vaimoja ja lapsia on ryhdytty kuljettamaan pois Egyptistä. Kuvassa oleva
pikku poika ei kai pidä oikein^ lähdöstä, koska pe ittää kasvonsa käsillään. Tässä näkyy osa niistä
293 vaimosta ja lapsesta/jotka lähetettiin pois vaaravyöhykkeeltä Egyptistä.
TyöttömyystlSaiane' on jo
vakava l^offoiitossa
Toronton kaupungin kontroUilauta-kunta
on kehoittanut kaupungin por­mestaria
> saattamaan liittohallituksen
tietoon kaupungissa yhä lisääntyvän
työttömyysprobleemin. Vaikkakaan
kaupunki ei ole vastuussa työttömien
ihmisten 'huollosta, sanoi kontrolleri
Saunders, että "me emme voi sallia ke­nenkään
näkevän nälkää".
Mr. Saundersysanoi, että, lähes 1,000
Euroopasta tullutta siirtolaista on kau­pungin
lähellä olevassa kasarmissa
Ajaxissa yailla^rahaa ja työtä, ''ja lisää
tulee joka päivä". Ponnestari MoCal-lum
sanoi selostaneensa tilanteen pää­ministeri
St. Laurentille ja et,tä tämä
on luvannut tutkia kysymystä. •
HISTORIAN SUURIMPIA HUIPUT
Joutid-vat lajille tiilo-
Sault Ste. Mariessa ovat liittohalli­tuksen
tiilovirastön miehet tutkineet
erinäisten liikemiesten asioita ja tulleet
siihen tulokseen, että huomattava mää­rä
liikemiehistä joutuu vastaamaan 3n:i-tyksistään
salata verotettavia tulojaan.
Joitain oh jo tuöniittiikin, vaikka sa­kot
eivät olleet kovinkaan suuret, vain
S2 S ja kulut.
Vanfea soittovelije antaa
\ielä layvät äänet
Arkeologit ovat löytäneet Englannis»
sa, Maltham Taruissa kaivauksia tehr
dessään 1,900 vuotta vanhan musiikki-instrumentin,
luusta tehd3^n torven, jo­ka
hyvin puhdistettuna on todettu vielä
käyttökelpoiseksi. Siitä lähtee selviä
ääniä.
ON merkillistä, että valistusfilosofien
vuosisata, 17004uku, oli myös täyn­nään
kaikenlaisia poppamiehiä, ihmepä*
rantajia, kullantekijöitä, henkienmanaar-jia
Ja muita petkuttajia. Heidän toi­minnallaan
oli otollinen maaperä, sillä
heihin uskottiin, ei vain tavallisen rah­vaan
keskuudessa, vaan myös ja kenties
vielä suuremmassa määrin ylhäisön ja
sivistjmeistä käyvien piireissä.
Kuuluisin näistä petkuttajista oli krei­vi
Cagliostro, josta on kirjoitettu luke­mattomia
teoksia ja joka esittää pääo­saa
A. Dumas'n tunnetussa historialli­sessa
romaanisarjassa.
•Gagliostro, jonka oikea nimi oli Giu­seppe
(Joseph) Balsamo, syntyi köyhän
perheen lapsena Palermossa, Sisiliassa,
V. 1743. Isä kuoli heti pojan syntymi­sen
jälkeen, joten Giuseppe sai kasvaa
omissa oloissaan. Vartuttuaan hän joi­denkin
seikkailijain ja taikurien parissa
kierteli Välimerenmaissa, harrasti alke­miaa,
kunnes pääsi Maltalla Maltan ri­tarikunnan
suurmestarin Don Pinton la­boratorioon
apulaiseksi. Ajan tavan
mukaan Don Pinto harrasti kullantekoa,
sillä silloin ei vielä tiedetty, että kulta
on alkuaine.
Neljäkolmatta vuotiaana Balsamo
Roomassa meni naimisiin kuvankauniin
14-vuotiaan Lorenza Felicianin kanssa.
N3rt alkoi Balsamon elämän epämiellyt­tävin
ajanjaltso. Hän näet pakotti nuo­ren
vaimonsa miellj^rttämään muita mie­hiä
saadakseen siten lahjoja ja vaikutus*
valtaa. Hän selitti Lorehzalle, että avio­rikos
ei ollut synti, kun sitä tehtiin hyö­dyn
vuoksi eikä taipumusten perusteel­la.
Tämä muodostuikin pariskunnan par­haimmaksi
tulolähteeksi sen matkatessa
kautta Italian, Ranskan, Espanjan ja
Portugalin Lontooseen, jonne heidän oli
laivalla lähdettävä erään petetyn hyvän*
tekijän kostoa pakoon.
Mannermaalle palattuaan B^samo
alkoi käyttää hienoja nimiä, kuten mar­kiisi
Pellegrini, don Tischio tai kreivi de
Fenix, Itävallan armeijan eversti (val­takirjansa
hän kirjoitti itse). V . 1776
pariskunta saapui uudelleen Lontooseen,
ja nyt oli Balsamon nimenä kreivi Jo­seph
Cagliostro. Hän esiintyi ihmelää-kärinä,
maagikkona ja taikurina — ni­mitys,
joka siihen aikaan meni täydestä.
Gagliostron monista tempuista, joi­ta
hän väitti osaavansa tehdä, mainitta­koon
hampun muuttaminen silkiksi,
marmorin pehmentäminen, timanttien
suurentaminen, kaikenlaisten nimien
väärentäminen, elämäneliksiirin ja kau-iieusveden
valmistaminen. Edelleen hän
kauppasi vettä, joka teki naiset hedel­mällisiksi,
vanhat miehet kykenevilisi,
kasvatti kaljuille tukan ja* teki muita­kin
ihmeitä. Kaikki oli^ tietenkin silk­kaa
huiputusta, ja päämääränä vain ra­hojen
kyniminen herkkäuskoisilta.
Vihdoin hän kuitenkin joutui kiinni,
ja istuttuaan 4 kuukautta vankeudessa
hän palasi vaimonsa kera mannermaalle
taskuissaan melkoinen omaisuus. Mut­ta
suurin voitto oli kuitenkin se, että
hän oli päässyt Lontoon vapaamuurari-järjestön
jäseneksi ja saanut perehtyä
sen salaisiin menoihin ja muuhun toi­mintaan.
-Nyt alkoi Cagliostron elämässä uusi
vaihe. Ranskassa hän perusti vapaa-
S ! M | |TJW w 3
• o e o l i 2 B .4 s
: 7 § m El
>M^ as I@ if 1© m
&s
3® 31 s&
o *
o «
o e 1« 0 o o
ay divia ^
o §0—^aäraimtai Taayl
* 01'—llaaaaatafi . . . . . . . . . . - ^Ivester
"ITiiste!! , . . . . , , . . . . . tJusl vuosi
..St—K^ÄivSl^o . . V . . . . . . . . . Aapeli
3—Toffs^'-,..... Elmo
^i-PerjaEitai , . . i , Ruut
.5—I<aiiaatal • . . . . . . . . . . Lea ,
Hätäliäät ^iet^ttim
Pari nuorta rakastavaista oli tässä
päivänä muutamana palaamassa ystä­viensä
häistä Buffalosta ja myöskin
häissä ollut pappi oli heidän muka­naan.
Oltuaan jaloittelemassa eräällä
pellolla, huomasivat he laitumella ole­van
sonnin, joka oli ilmeisesti hyökkäys-aikeissa.
Nuori mies auttoi lemmittyn­sä
puuhun ja istui itse samalle oksalle.
Pappi katsoi niinikään viisiaammakisi
hakeutua suojaan ja kiipesi hankalasta
vaatetuksestaan huolimatta seuraavaan
puuhun.
Sonni ryhtyi hyökkäykseen puuta
vastaan jä nuoret luulivat viime hetken­sä
tulleen. He päättivät pyytää, että
pappi vihkisi heidät viipymättä. Pappi
suostui pyyntöön ja viereisen puun ok­salla
istuen yhdisti nuoret — härän
ollessa ainoana todistajana. Onneksi il­maantui
heti vihkimisen jälkeen paikal­le
farmari, joka hätisti sonnin pois ja
vapautti nuoren parin sekä papin —-
mutta onnettomuus oli jo ehtinyt ta­pahtua.
Saksa menetti suuren,
määräsi miehiä sodassa
Berlinissä sijaitsevan saksalaisen tie-doitu^
esicuksen virallisen ilmioitukseii
mukaan menetti Saksa viime sodassa
kaatuneina 2,640,000 miestä ja 1,200,-
ÖOO miestä on lisäksi kateissa.
Mainitun keskuksen väittämän mu­kaan
Neuvostoliitossa pitäisi olla vielä
120,000 saksalaista sotavankia. Neu­vostoliiton
taholta on ilmoitettu, että
siellä ei ole kuin 13,0d0 saksalaista so­tavankia,
i
muurarien "egyptiläisen looshin" ja ru­pesi
itse sen suurmestariksi eli "Suur-
Koftaksi". Hän keksi looshille moni­mutkaiset
menot ja säännöt jä sai pal­jon
ylhäisiä ja rikkaita herroja liitty­mään
siihen.
"Suur-Kofta" matkusteli nyt kuio
herrasmies ikään. Hänellä oli omat vau­nut
hevosineen ja esiratsastajineen, pal­velijoita
ja hienoja vaatteita; Mihin bm
saapuikin, oli maine jo kulkenut ennen
häntä, ihmetohtoria, joka osasi luoda
ikuisen nuoruuden, parahtaa kaikki sai­raudet,
tehdä kultaa ja hopeaa, ja joka.
egyptiläisissä illoissaan saattoi tuntikau­palla
puhua enkeleistä ja demooneista
ja profeetta Eliaasta, jonka uusi henki­löitymä
hän väitti olevansa.
Cagliostro matkusteli kaikkialla pe­rustaen
egyptiläisiä looshejaan. Jäsenet
jaettiin kolmeen asteeseen: oppilaisiin^
kisälleihin ja mestareihin, joista viime­mainitut
ottivat itselleen raamatullisia
nimiä. Ylinnä heilui Suur-Kofta itse
melkein taivaallisessa loistossa ja hänen
vaimoaan sanottiin Sahan kuningatta­reksi.
Järjestön tehtävänä oli muka ih­miskunnan
täyldellistäminen. Siihm
1 (Jatkuu 2. slvuUa)