Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 29, 1941

              T^eisiä
(Canadan suomalaisten viikkolekti)
Registereä at the Post Office I3epk.
Ottawa, as second class matter. - ; [ ÄKÖ. se olel;
Tilaushinnat: ^ —J^^iininiinä.
K i r j . A. LINDEWALL
i vk. $2M' '
6 kk.
8 kk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . J60
Yhdysvaltoihin:
i 1 vk. . $2J0
1 6.-kk. . . . . l-iO
-fiuomeen Ja .muualle,ulkproaille:
I vk. . $3.00
:6:,kk. l-P
Irtonumerot 5 senttiä
. Uekkl ilmestyy jokaisen .viikon. lau-
^r«ntaina I2^iviiisena> sis^tSen .parasta
^ kaunokit jallistaiuejttayjaar kaikilta aJoil-
• • • ^
" ^Asiamiehllle-inyönnetään-20 prosen-rf^
n palkkio.
iP^ytäkää asiamiesvälineitä jo tä-
: ILMOITUSHINJiTAT: Kii^jeeavöUito-
.,tlmoitukeet $1.00 .kerta. Aviolurtoon
menneinä onnentoivotukset 40c palsta-i-
jtuiöna. r:;^imenmuut&}ilmoitukset '50c
kerfc» $1.00;.koUpe. kertaa- Syntyma-llmoit"
kser $1.00 kerta; $2.00 kolme ker-iitaa.
>]R:.HOlemanilmoitiifcset: $2.00^ kerta,
. fiOc Hsär^*ksu kiltoslauseeltatal mHlsto-
-värsyltä. 'Slalutaan tietää- ja osoiteil-cmoitukset
:40c palstatuuraa» -^Töapäis-
:ilmolttajie^ on vaaittaessa lähetettävä
llmoitusme^u etukäteen.
'vYleiset llmoitushlnRat: 40c -palstatuu-ina.
-Ilmoitus.:iloka Julkaista;any. neljä-kertaa
samanlaisena 39c palstatuuma.
y.AUn 'ilmoitushinta 40c palstatuuma,
kerta .ilmolttae^a.
"Erikoisista Umoitushinnoista voi tie-
;'duateUa-tömän lehden kcmttorlsta.
vJ^ustant^a: ; yap9v>s.'iPulä]ishtng Co.
Ud.
Toimittaja A.'Päiviö.
.'^Mmitunieuvosto: 5 J . jarvts.'>Rauha
^'Mäki. iHiija - Aho, Sukj^i, - Estei
. Kaustinen^ Aili ..Malm.. Margit: .I^ksq
Yrjö Saivo ja Jalmar Saari,
^.Liekkiin aiotut JklrJollakset osrA'
.ttettava:
olet? :
Etkö sinä odoUa-nut-
minuar*
—'Odolinhan toki, multa tuntuu
melkeinpä iiskomattomalta, että lu-pauk
«ista$i huolimatta ; tulit. Olin
epäilevällä kannalla tulostasi. En
koskaan uskalla toivoa minkäänlaista
Ivauskuutlaj sillä niin ii*ein olen toi­veissani
pettynvt — mutta nyt — jo­ka
tapauksessa sinä olet täällä minun
luonani. ^
— EtkosVaan ennen ole näyttänyt
minusta noin;kauniiUa^hwniaayalta!
Eleanore! Minä x9ka3tan,iiHnä. ju­maloin
sinua!
— Äl ä herranen aika n iin. koy la
äänellä!
— Haluaisin puhua niinikovin, «et­tä
koko-maailma .sen, Jcjiu Iisi. 'Halu­aisin
koko -piaailman. jiuuleyan -nuo
lausumani sanat. vMiUtaeifeLän talos­sa
ole ketään toisia^ vain me kahden
Voin huutaa niin kovaa kaulii,haluaa
että olet kaunis, ihana; jkuin^ satujen
prinsessa!
Hän menee t)veUe. Palattuaan het-,
ken kuluttua, arastellen ja aivan kuin
häpeissään, sanoi Elanorelle:
— I^#aani, ei ollutkaan sam-panjän
tuoja, vaan, vaan — poikani;
Vai niin? Hänellä on siisnP<>i|>a-kin,
elikkä useampiakin. Nyt ym­märrän.
Pyydystellessään ja kosis-
,kelles^aan, eihän tiieleiilcään ,m\es
tuollaisia asioita mainitse; ainakaan
ensin alussa. Jos sanoisi olleensa
naimisissa, eronnut ja kahdeksah
vuotiaan pojan isä, aivan supUahan
panisi itsensä näyltäniään yanBem-malja
j a yähemmän puoIeeni?avelä-yältänaisteii.
silmissä.
— • Miksikä on poikani. saapunut
.taime juuri ijana ij
— t^li iLtastelle. cTämä on
sen!
hänen päivänsä. '
HäJ?«n: päivänsä?.
— Oikeuspäätpksen rnukaan; $aa
häiX .käydä,luonani ker^^^
sa. yYhtenä supnuntmna kuukaudes­sa
lähettää hänen , ^itinsä, entinen
yaimoöif iiän€^ , l i ^ ^ ^ £>lin;Äiyan
01ehan\nyt lörpötfeVmättä taa- ,un,ph.tan,ut^.että tämä oli hänei^ «in-
,punitainsa ja olen tähtesi.-kp^-in/p^^^^^
Minä'tgidellakin, pwhun ehkä ..hpillani. v«
ISiov.ötin- - Siinä sitä nyt .pltjin:, Mi-l
ä pl isi. i.sän •, po j alleen p itänyt - tehdä;
miten jnerietellä? Hän ^hdotti f^leo-
; norolle, rmelkein, kuiekaamaUa, .-että
^^ntaa poj,^n syödä kplmantenay^^^^^^
liiaksi,: mutta.-teen-^n salatakseni
itseltänikin —^. kuinka perin: hyyiliäni
. . ^««iiIbai7i:'Ofii
ja kiitollinen olen ttulostasi. 'Puhun
asian kuin pöyhkeilevä: kahdenkym­menen
. vuotias mio>'ukainen, yaiidta
lähentelenkin neljääkyinmeDtä ikä- .tupllais^ta ehdotusta, ei- Elea^
vuottani. Tiedän, olen. yakuuteltu, , yäksy flänen mielestään menisi
että tulosi luokseni tänä iltaija on. hy- .'^rakkau5'!riUällinen aivan hänen
edestään, jos poika olisi k^plj^auatena.
Myöhemmin varsinkin, mitä he po­jan'
kanssa tekisivät? 'Kauni«?. teko
todellakin! • Sppiyä hetki .rakastele­miseen
:
vä enne; kaikki..a$iani .jälleeri- kään-tp-
ät hyvin päin. Katsohan , mitä
kirjoitin' hetki^ sitten- muistikirjaani:
'•Sunnuntaina, -kesäkuun" kuudentena
•päivänä. Todellinen, pitkäaikainen
rakkaus alkt^mabiHaan—Jos: Elea- ;,|färmjist^neena rotta^^ hatr
nore-Mun haluaa." ^.tun^a j a .takkina, ';^F^y3d4iä.;.^eyaä
—. Haluaa, .inuttq siinähän, .luulin, . 3 ^
.että si.oä k u t r i t xninua? i^§*mni^nt.^nav te
-'.Njiinhän jray{;^^j,:teinkin,vfl;iut- .päivänä. vTo^^l,irien. p^tkäail^^^^
TöiritiiteenrfcHtmatta
/ ^Kun f ei ao/e ; imaäfi puluimistfl-,' pu-
Jmtaan Unittistarja ju4UtariiHää: Ei­kä
tule riitaa nutiinsa t<ilHiuksessa
kuin siinä, että^-joku. miästaa edelli-
^,set ihnati.<väärin tahiMO^ enpMstellut
tmsenmieUstip^I^ninamy^yMuuten j ^ j ^ k u aivan kiyn sisimmässäni kiiis- r^au^^pn, alkamaisillaan -^..jpsE-olhmn
kylmäin 4^ lunHSen lahe^ suh- ^^^^^^^ huolimatta .Rakkaudestani leanore niin haluaa
teentamm^esti.yhtämi^^^ sinua kohtaan, en. ^asinua.-omi^taa.
kiitetä. Liian.aikaUta on nädlävmil- j ^ ^ ^ ^^.^ ^ ^ j ^ ^ välillemme. Joku ^ H ^ " P«taa lyMykynan,ja...en pääs-
Ifi puhtto-vieiä ketmstä, mutta mukn^ • ^^^-^jj^ ^^^j^ty^, mahdpllise^ti aini- kmmila ..alk^a^ pyyMi.-
xatta se tuntuu kun aurinko alkaa hiu- ^^^.^ ^^^^^^^ Halkohan kuinka olen f ^^PJ-tusta. ^ .Tomi ottaa
kunkin korvaa lämmittää, hanki hi- ^ j ^ ^ ^ varten pöydän koristanut. Ei- l^vn^^^-POi^ ja. keske^^^
koilee, räystäät jipptfu ja silmä nä­kee
tiellä tilkan vettä. Mikäs se olisi
lekotellessa tllavissa:^länipimissä huo­neissa,'
kaikenlaisen mukavuiuien ja
kylläisyyden keskellä, vaikka talvi
olisi' kuinka ankara ja pitkä, mutta
kun on alitaatriilat, pirtti kylmä, puu- häiritse hyväilyjämine^
te puusta ja muusta, niin.. . . niinkuin niästelua alerioidessammekaan.
sanottu, kevä.t jo aurinko tulee kuin
armoi jolle kiitollisena kasvonpa ko­hottaa
ja * helpotuksesta • hiiokaisee.
Ketään-mukana tulee aina;iloa, toi-^
veita ja eläinäninnostusta itsekidle'-
kini Ja terveyttä myöskin. SiUäitap
. kö olekin spma? Eikö näytäkin, että
saanime syödä pijvcin r;\kaetu.neijtten
:aterian?. E i minkäänlaisia suurem-
• pia annoksia, vaan imitä erilaisimpia
leikkeleitä, hedelmiä, .makeisia ja
jäätelöä. Kaikki, sellaista .pierua,
ar-
- - — Dh^ kuinka huomaavainen sinä,
rakkaani olet, mutta joku soitti ovi­kelloa!
Älä;^.ikähdäjJEleanore. Se on
Het.
—: Eieanore,, rakkaani, .eihän vaan
suhteemme ole lopussa, eihän? *
Hän ..lupaa .tavata JEleanorea seu­raavana
päivänä ja järjestää uudem-.
man kerran illallisen — vain heille
kahdelle.
—^'Onyon niinkin, kaikki on lopus-
. , Niin, terveisia, ensinnäkin.korva-
Ja, joka jäi sirine kauaksi jumalan se-
/iän taa, ja sijien täältä sivistyhset
-kehdosta, Jpo, olemme nytkatotiffja
lonniinkeveätä astella kotitanhu^H^
. että oikein laulattaa.
Sinne jäi korpi ja kämpät '%^ra-niaf^^
r:in'' tuodessa meitä kohti h.
rfj^ kahdeksan ''silinlerin'' voimaHiL
jVai sopiiko niitä kahdeksaa parihe-i
osiin?
)Qikfasta^n. on myöhäistä kettoa
nmään metsäterveisiä, koska siitä on.
kulunut jo niin monia päimä e«o
olemme ehtineet jo käydä kaupun^s
<4PMP: J^^f^^f^^ jy^'^^ kaiipun^sla
jja-f^yt^^ sielti
tJ^i^gn.]^ ja-huono
; iie^n;i^nj^miiie::tahtm^ vaivata LV
:tajvillillä, i^^fffin -turvauduimme /a-
.jigqn. :$e veikin..meitä niin hinnuisel
ija /ri^yydillä, fittä ^.peloissani pitdin
,n^rt,i$ter;in;J^ä.s.i^ ja sama kii-jrejdiiSlidnkff^^
Olisin mielellä-
:,fii,f^}ijifinm,inM^^^^ kuin istmid
..missä, mut^^^ pakotti ja
, ,^Hfwkaisin oikein^syvää^ helpoluh
\.sesta^k(ln viinie^ piiasi n kotiin ja
.sydämeni Jierkesi läpättämästä, —
.pÄösm. menosta, jossa
tunsin, palliin henkeni olevan vaam-
.sq.}Jhmett€ljn h^^ miksi ne veh-
Jieetkulkiy^ nopeasti, ettei tm-
Mnut pää kesfiivä^^ vaikka oUnhm.
jjiJTfäst^^^ vauhtia koko talven tree-jMnnfit.-
O huomioon suk-
,set ja ,se yqujiti niillä. M uita ehkä nt
.,0tenhään,j^imt vien^^^ minua kyllin
. %ti?„aas//V. kyytejä oudok­suin.^
J^isjuJ^set teinäkään niin kolis­seet,
rytisseet, paiskineet ja retuuita-
, neet:^ Noi- heitti ne sukset minut hlU
kerran} lumeen niin syvään, niin sj-tiään
—ja miten syvään olisin men-
^ytjiäf^ri ^IJei. qlkffpään i ottainit k<m-tppn.
Mikä sjiinattu asia oniistaa oi-
.kdnj-yjkÄt^^^^
,.. Mufjl:a.,fr}inJij^^^ piti kertoa siitä,
^,Jafrij.Jiäym^^
,:,}iq{^ffjjapi,jy^^d^U^
•^•sei^l^fe. }^,fj!äTi,.kuunteli minua niin
JarkiJ[if^-;(iisesti ettii^gikeinikl^eltdj^.
Katsokaas, en ole tottunut siihen, (tti
.,mj?esi>öÄV^ kuunleifi"'''''''
junujqni. Tohiorisetii. hän oli poik­keus
:^fjän kyseli ja kuunteli. Pakisin
hänen' kanssaan niin kauan eitä
kein unohdin asiani — kipeän, föpn^-
Hän arveli päästäni yhtä ja toisia
pääseinättä varmaan seivyyleen, iniii-tq
ohjeita häif, antoi, saa sitten n
, rnitä ne auttavat.
SiRP.4-SERKK{J
sa.
Tomi tunsi olemuksessaan, että
hänen haaveilemansa—onni ja- haus-!
kims. todellakin oli -iopussa, ennen­kuin
oli .kunnolleen päässyt alkuun..
Kun nainen tulee miehen ludcse tar-
;Tei?ir«fc#s Seikalle
lonaan
Ijuul tav^ti unes.., jUkohopUliikkeestä.
pakoon tauti basilleja kuinka paljon > Tilfisin.nimittäin Kaksi pulloa .^am- . koituks^la^ anlautuaks^a kpli^
hänelle, .sieluineen.Ja ruumiin^n,;ja
ijiies ei : ota.Jarioustayasta^^ vaan
Moni on ktmllut ja Mä itsekiit'^^*^^!^ . ^«taa. hänen poistua, e^kpskaa^^
matkalle lähtiessään laulelhu, että "tiTl^fc^nkm-ral^a. pikenä rans-
'iaittmsa-, sitämemmän niitä iikiää—— : •P»^?]^^
kevät se^^^ain tautisen talven voittaa. - Sampaujaa .>ielä;kaiken ,Jämän
• ä i l
' rAnt^tikanmaase oAlänumn-mga'\
- hias^njö harvetessa tutusta ynipäris- se löytää aiheen länipimässäkin, sälä
töstä. Lumi, kivi >* kwpv n^vitävat. silmU näkee skä:: ja tätä,.
meitä puoleen.^ hiin magftvttr, Kaint ^ ' TiiU-,Jii,j,f^j^Jf^^^.^^^
nmtärtm Hijqtukaen, jota on aina vi-rrtitiliufiah€
9Unlujaii$sa^ja<mnelli-' riteltätä,
ky4yuiyksen,->.miifn, ja$räUoin^ e/a-> - Fitkar^jmkokertomuksetnme Ranne-
KmäapuJImu ihmistKniKS&uu^ - -rengas-ioppuu nyt: Alammeitaaspiäh
uimptiolisammixrrat&miUuin? Sijkäse . uii<i«n^^/össa on e t ö i ^ .
nen voi tuollaista antaa.^j^flt^eksi.
r^Hy:vää..yötä.Eleanore. ijf^oika,;
mitä sini JcuhnAilet J^idilä^eldaeaä^
»Miksi et ^ule «isään? r TtrieHaa.nstt
' Pienenfainen;-'pelokit^ttL,i)t^)#^ty#»i»-^»
"•kuliJ&hta^m •• vuuiMiii"Tr»^w^1täiif»iiii|it itul^^
rdokäilu^huoneescen. Ruumiiltaan-«n.
hän hintelä, kasvonsa: k a % » e J r t i i ^ ^
silmänsä 8unrct ja -kaaniin ^ginisel.
Hän kävelee isämä luokse, suudelle--
seen häntä,: mutta isi^.kasyp«8a:pa^
nautuneena ikkunaa vasten, ci ole
huomaayineen ppikaansa, tahyetelee
vain - ulos; " Öeanorc: etenee louiemr:
.^ät^rjL mljcn,jcaukaa .Jääneitä^
; ^er^-ehtimään , sinua, rakas -SoF
:^nut;sinun J?a ja aiatcUut,?»^
. mi^läjiärr^^iiä^vA^^ ajnau^tt^
.^jfpjttay^a, v >ffian päy^pä löytävän. .
^i^iaä^öjbt usein puhunutiJ*^'^
j a sen vanhuudien ..heikkpuisi^ J'
oikuista.—.^kuinka se toisinaan^;
<:^ufen. .Sinun...täytyy.Jä^^^^
. ^ . J c ä y e l e t t^
- kugjaanl ,ia; säiliöi n sen
ij^aaJmiJlöia J s u^
' -Tt^y^ry^iohtprpida. voiden
.sia kenkiä ostella . • • -^'«'^'^^T^i
. on,iokaisen.^tei sitäaina y h ^ -
voida eikä terveitä oHa- /
V laan,^vimhaksii-.niin sitä t a r v i l^
na jöakialaista hoitoa " ^ ^ ^
v v b i t e l Ä t a ^ « a i d o i n hieranö^"