1952-02-09-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the onlj''Pirmlsh. literary weekly in Canada
PUhMshed and printed by the Vapaus Publishing Company
Ltmited, 100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
R^glstered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter. •
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta k;aunokirjall;sta ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYS VALTOIHIN:
1 vuosikerta
6 kuukautta
-3 kuukautta
.....$3.50
.....2.00
. . . . . 1.25
\-uosikerta
kuukautta
. .$4.25
.. 2.50
SU03IEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta ..... .$5.00 6 kuukautta . . . . . . 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leananilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ia kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1;50.
E^ll(oislxinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
-Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio,
kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset ön ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited^
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Eini Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONT:
Tätä k*irjoittaessa kuuluu Koreasta hyviä uutisia, sillä aseleponeuvotteluissa
sanotaan "päästyn niin pitkälle, että ei
. moniin viikkoihin ole päästy niin lähelle yhteistä söpinlusta
sodan lopettamiseksi. Uutisissa sanotaan, että bn vain ajan
kysymys, milloin päästään täydellisesti sopimukseen kaikista
neuvottelun alaisista kysymyksistä.
•Kuinka tärkeää olisikaan, että neuvottelut johtaisivat ase-l^
pfbon ja sitä tietä rauhaan. Liian paljon on jo viatonta
verta vuotanut Korean taistelutantereillay monta orpoa, raajarikkoa
ja vainajaa on tämäkin sota vaatinut.
Eräs Liekin ystävä lähetti eräästä aikakauslehdestä leikatun
kuvan, jonka hän toivoi näkevänsä Liekissä. Mutta ikävä
kyllä, kiiva pitää olla mahdollisimman hyvä, ennenkuin siitä
saadaan laatta ja niin mielellämme, kuin haluaisimmekin
saada juuri tämän kuvan Liekkiin, ei siihen ole mahdollisuutta.
Kuva ei ole mikään kaunis. Se kuvaa kahta lasta ja selityksessä
sanotaan mm. että nämä lapset ovat toisen maailmansodan
satojentuhansien ihmisraunioiden joukkoon kuuluvia.
Yksi kuva on ranskalaisen TO-vuotiaan poikasen, Jonka
kasvoihin iskivät shrapnellin sirut Bulgen taistelun aikana,
-repäisten suuret haavat hänen kasvoihinsa. Lääkärinapua ei
-ollut silloin saatavissa, vaan eräs itäinen pisti hakaneuloilla
•ammottavat haavat kiinni ja, niin ne saivat olla viikkokausia,
ennenkuin hän sai lääkärinapua. ^ Mutta ottaisi rahaa, ennenkuin
pojan kasvot voitaisiin saada inhimillisen näköisiksi nykyaikaisen
leikkauksen avulla ja sitä ei ole kaikilla sodan uh^
reillä. ^ '
Toinen kuva on 9-vuotiaasta belgialaisesta tytöstä, jökä'
haavoittui erikoisesti kasvoihinsa saksalaisten pommittaessa
hänen kotinsa raunioiksi. Tämän pikku tytön ka§vot haavoittuivat
niin pahasti, että äiti kauhistuneena hylkäsi lapsensa.
Kun tämä pikku tyttö avaa suunsa, putoaa hänen alaleukansa
alas ja jonkun täytyy nostaa se paikoilleen.
Toivoisimme saaliamme nuo kuvat Liekin palstoille. Ei
siksi, että ne ovat ikä\iit katsella, vaan siksi, että ne muistuttaisivat
kaikkia äitejä, joilla on pieniä lapsia, että samanlainen
-x^oi olla heidän lastensa kohtalo,^ jos sodan liekit pääsevät
valloilleen. "Mitä ovat ylläkerrotut lapset tehneet pahaa^
kenellekäiin, että heitä, olisi pitänyt noin rangaista? Eivät
he olleet tehneet pahaa, mutta he joutuivat tahtomattaan sodan
jalkoihin ja saavat nyt sj^ttöminä kantaa kauheita arpia
elämänsä ajan. Pommi ei valitse, kenet se ruhjoo muodottomaksi,
keneltä se vie jalan, käden tai muun ruumiinosan.
'Siksi on tärkeää, että pommien putoileminen saadaan ehkäistyksi.
'Se voidaan ehkäistä kaikkien ta\-allisten ihmisten
yhteenliittj-misen kautta'sotaa vastaan. Rauhan puolustaminen
ei ole koskaan tärkeämpää kuin nyt. .Rauhan puolustaminen
on kunniakas tehtäx-ä ja työtä rauhan hyväksi \'oivat
kaikki tehdä. Jokainen itselleen rehellinen ihminen voi ja
harien tulee korottaa äänensä rauhan puolesta. Rauhan puolessa
puhuminen ei ole rikos, vaan sen puolena puhuminen ja
työskenteleminen on todellisen patriotismin kaikkein korkein
ilmaisu. Antaa niiden, jotka sodista hyöt>*\-ät, huutaa suu
\'aahdossa sodan puolesta, mutta puhukaamme me, tavalliset
ihmiset, jotka emme koskaan sodista hyödy, sotaa vastaan ja
rauhan puolesta!
Köyhä vanhus
Kirj.K.P.
ILTAHETKI on min myöhä,
hän yhä istuu mietteissään,
tuo vanhus, yksinäinen, köyhä,
suru raskas povessaan.
Oma rakas kotimökki
taaskin hänen mielessään,
jonka vieras häitä otti,
tänne toivat mukanaan.
Muistojen on aarreaitta,
oma pesä kultainen,
jonka liesi ei enää loista, >
sammunut hiillos viimeinen.
Hartiansa siellä taipui,
tukkansa myös vaaleni.
Nuoruus sekä miehuus häipyi
kera tupansa, kun vanheni.
Ystävänsä parhain siellä,
kahvipannu pienoinen,
sitä kaipaa raukka vielä
iltasilla valvoen.
Siellä Jtän yksiksensä .
:eloniltiia"€leli
ja sfellä toiveen viimeisensä,
pettäväft hän haaveili.
Tuttu siell' on saunapolku,
pihatuomi herttainen,
jossa kukkaisnuppuin alla
hälle muisto viimeinen.
Siellä toivoi saavan kerran
pääskyin lauluun uinahtaa,
päättyessä elon virran
silmänsä vanhat ummistaa.
Näin raskas on köyhän taakka^
nuoren sekä vanhankin,
kun vanhainkotiin oli^matka
päättyvä myös hänenkin.
Nyt taivaan valot kutsuu tuolla,
kaipauksen tuo sydämeen.
Vai onko särkyvä myös vielä,
usko eloon ikuiseen?
mmm Imm mm
Arabialaista viisautta
Tähdet ovat taivaitten kauneutena, ja
oppineet miehet kansakunnan koristeena.
Oppineiden arvoaste on korkein arvo-aste.
Jos ei oppi anna rikkautta, antaa se
kunniaa.
Opinahjo on taivaallinen puutarha.
Muistamattomuus on tiedon kirous.
. Vaikea on ihmisen tuntea itsensä.
Tieto ön lamppu, josta ihmiset kynttilänsä
sytyttävät.
Järki ilman kasvatusta on kuin urhoollinen
mies ilman aseita.
Ken etsii oppia tutkimatta, hän saa-
\Tittaa päämääränsä silloin, kuin korppi
tulee harmaaksi iästä.
Jokainen jalo hevonen kerran kompastuu
ja jokainen oppinut mies kerran
erehtyj'.
Tieto ei pelasta erehdyksistä, eikä
rikkaus huolista.
Hius- ja vaateharjat puhdistuvat hel-postij
jos pesuvedessä on muutama tippa
ammoniakkia.
Seuraavassa numerossa on taas jatkoa
kertomukseen ''Siskon puolesta".
Lukijat odottavatkin sitä, onpa jo ky-syttikin,
että miksi se oli jätetty pois
viime numerosta. Mutta kuten sanottu,
sitä ei tule joka numeroon, mutta
tiedämme, että Marjatta lähettää sitä
niin usein kuin hän ehtii sitä valmistamaan.
* « »
Mitä itsekullakin paikkakunnalla on
viime aikoina tehty tulevan suurjuhlan,
laulu- ja soittojuhlan h>a'äksi?
inen
" Maailmankirjallisuudessa on lukuisia pieniä ke%
muksia, sellaisia, jotka ovat lukijoita miellyttäviä ia
joita julkaistaan aina aika ajoittain. Usein sattuii,
että kukaan ei tiedä, kuka nämä tällaiset mielenkiijj!
toiset kertomukset on kirjoittanut. Tämä kertonut;
on yksi sellainen.
ERÄS mies ja hänen vaimonsa, jotka viettivät ensimmais.
tä kesäänsä Uudessa Englannissa, ajoivat vierasta maat
tietä pitkin, etsien taloa, jonne heidät oli kutsuttu päivällisel.
le. Jo kahdesti he olivat eksyneet tieltä, mikä ei ollut-mj.
kään leveä valtatie, tie olivat harhailunsa takia myöhässä
ja aviomies ajoi hyvää vauhtia. Mutta huolimatta vauhdis-taan,
hän huomasi tien varrella ison ränsistyneen talon, jon^
nimikilpi osoitti siinä asuvan lääkärin.
Mailin verran lääkärin asunnosta tuli auton ohjauslait,
teeseen vika ja auto törmäsi puuta vasten. Ajaja ei itse saa
nut naarmuakaan, mutta vaimonsa oli tajuton ja pahasti loukkaan
tuntii. Muita autoja enempää kuin jalankulkijoitakaan
ei näkynyt tiellä, niutta samassa mies muisti lääkärin nimi.
kilven. Hän nosti vaimonsa, hennon ja liikkumattoman olennon
käsivarsilleen ja palasi luhistumaisillaan olevan raken-
^ nuksen ovelle. Oven avasi pitkä, laiha, harmaahiuksinen ja
epäsiistin näköinen mies, joka ilmoitti olevansa lääkäri. Talossa
ei näyttänyt olevan ketään muita ihmisiä.
fXainen kannettiin tomuiseen, likaiseen vastaanottohuone^
seen^ Hän oli edelleen tajutonna. Lääkäri tutki hänet hj-vin
taitavasti Ja selitti, eUä-naisenpääkallooli murtunut ja pikainen
leikkaus olisi ainoa mahdollisuus pelastaa hänen henken
sä, vaikka tosin tuo mahdollisuus oli verraten pieni. Aviomies
katseli 3rmpärilleen ja todettuaan huoneen epäsiisteyden, häntä
vähän arvelutti, mutta vain hetkisen. Mutta hänellä::ei ollut
valinnan varaa, hän myöntyi.
•Xyt tuli lääkäriin eloa. Hän sanoi, että talossa ei ole.ke-tään
muuta henkilöä,'joten aviomiehen on autettava'nukutuksessa.
Mies totteli, mutta, hän tunsi olonsa heikoksi ja
pahoinvoivaksi. Kun potilas oli nukutettu, olihan pyörty-mäisillää^
n. Lääkäri, joka kokosi jo leikkausvälin^itään, sanoi
ystävällisesti: .
*'On parasta, että odotatte tuolla eteisessä, tulen jo yksinkin
toinieen."
Mies meni eteiseen. Jonka pimeydestä hän kurkisti silloin
tällöin leikkaushuoneeseeii. Äkkiä hän kuuli asikeleitaja jähmettyi
pelosta paikalleen, nähdessään kolme hiiviskelevää
miestä. Yhdellä miehistä oli köysi kädessään ja kahdella
taskuaseet. He lähestyivät varovasti ovea.
''Odottakaa, jumalan tähden", rukoili mies asettuen oven
eteen. Hänen vaimonsa murtunut kallo oli juuri avattu ja
pieninkin viivytys merkitsisi varmaa kuolemaa. Yksi miehistä
kysyi kuiskaten:
'•Miksi te meitä luulette?"
'*V'arkaiksi'', vastasi mies.
"Ei, me emme ole varkaita", sanoi köyttä kantava mies
''Olemme läheisestä mielisairaalasta, kuulumme sen henkilökuntaan.
\'aimoanne juuri leikkaava mies ön mielisairas,
vaarallinen mielisairas, joka karkasi laitoksesta jokin tunti
sitten."
Keskustelu jatkui kuiskaten, ja miehet suostuivat odottamaan,
kunnes leikkaus olisi suoritettu. He kertoivat, että
mielisairas oli erittäin huomattu ja huomiota osakseen saanut
kirurgi, joka muutti tänne monta vuotta sitten kaupungista,
osti tämän talon ja ryhtyi vastaanottamaan potilaita.
Mutta pian sen jälkeen hän muuttui kummalliseksi ja lopulta
aivan väkivaltaiseksi, jonka vuoksi hänet oli teljettävä mielisairaalaan.
"Tottumuksen voima toi hänet tänne asuntoonsa", sanoi
yksi miehistä. "Toivokaamme:, että sama tottumuksen voima
auttaa häntä myös selviytymään tasata va;aralliseÄ^^
sesta. Meidän on odotetta^va Ja annettava hänen olla tiäiritse-mMli-
• Jos nyt häntä häiritsemme, ön yaimonne-Ä^nnasti
kuoleman oma." :\ jltl^; ; i ^
He seurasivat mielisairaän_ työtä/ «:
tettu, hyökkäsivät miehet; mielisairaan? kimppuun, joka t
voimakasta vastarintaa. VastärihnaStalati Ja hliudoistaan huo:
limtta hänet kuljetettiin;p!Dis.^ • l y' • -fy^V -^^'^ J \
Mielisairaalasta lähetettiin lääkärdtäJa s^i^nhoitajia onnettomuuden
uhrin avuksi. Vaimo - toipiii! iiiih paljon, etta
hänet voitiin kuljettaa New Yorkiin sairaalaan, jossa eras
etevä lääkäri hoiti häntä. Lääkäri tutki murtuman huolellisesti
ja sanoi sitten aviomiehelle:
"Vaimonne parantuu täydellisesti, mutta tämä on erittäin
ihmeellinen tapaus. Vain yksi tuntemani leikkaus on pelastanut
hänet ja vain yksi kirurgi on koskaan kyennyt suorittamaan
tämän leikkauksen onnistuneesti. Mutta se ei oikeitaan
selitä mitään, sillä tämä kirurgi joutui mielisairaalaan
\'uosia sitten ja on nyt hoidettavana jossain Uuden Englamiö
mielisairaalassa . . . "
Jokaisen ihmisen tulisi kuulla jokin pieni sävel joka päi^^
iukea h>-\^ä runo — ja mikäli mahdollista, tehdä joitakin J^^'
jellisiä huomautuksia.
Sivu 2 Lauanlainau helmikuun 9 x>aivänä< 1952
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 9, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-02-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520209 |
Description
| Title | 1952-02-09-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI, the onlj''Pirmlsh. literary weekly in Canada PUhMshed and printed by the Vapaus Publishing Company Ltmited, 100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario. R^glstered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. • Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta k;aunokirjall;sta ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YHDYS VALTOIHIN: 1 vuosikerta 6 kuukautta -3 kuukautta .....$3.50 .....2.00 . . . . . 1.25 \-uosikerta kuukautta . .$4.25 .. 2.50 SU03IEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta ..... .$5.00 6 kuukautta . . . . . . 2.75 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leananilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ia kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1;50. E^ll(oislxinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. -Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio, kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset ön ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited^ Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Eini Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I P. O. BOX 69 SUDBURY, ONT: Tätä k*irjoittaessa kuuluu Koreasta hyviä uutisia, sillä aseleponeuvotteluissa sanotaan "päästyn niin pitkälle, että ei . moniin viikkoihin ole päästy niin lähelle yhteistä söpinlusta sodan lopettamiseksi. Uutisissa sanotaan, että bn vain ajan kysymys, milloin päästään täydellisesti sopimukseen kaikista neuvottelun alaisista kysymyksistä. •Kuinka tärkeää olisikaan, että neuvottelut johtaisivat ase-l^ pfbon ja sitä tietä rauhaan. Liian paljon on jo viatonta verta vuotanut Korean taistelutantereillay monta orpoa, raajarikkoa ja vainajaa on tämäkin sota vaatinut. Eräs Liekin ystävä lähetti eräästä aikakauslehdestä leikatun kuvan, jonka hän toivoi näkevänsä Liekissä. Mutta ikävä kyllä, kiiva pitää olla mahdollisimman hyvä, ennenkuin siitä saadaan laatta ja niin mielellämme, kuin haluaisimmekin saada juuri tämän kuvan Liekkiin, ei siihen ole mahdollisuutta. Kuva ei ole mikään kaunis. Se kuvaa kahta lasta ja selityksessä sanotaan mm. että nämä lapset ovat toisen maailmansodan satojentuhansien ihmisraunioiden joukkoon kuuluvia. Yksi kuva on ranskalaisen TO-vuotiaan poikasen, Jonka kasvoihin iskivät shrapnellin sirut Bulgen taistelun aikana, -repäisten suuret haavat hänen kasvoihinsa. Lääkärinapua ei -ollut silloin saatavissa, vaan eräs itäinen pisti hakaneuloilla •ammottavat haavat kiinni ja, niin ne saivat olla viikkokausia, ennenkuin hän sai lääkärinapua. ^ Mutta ottaisi rahaa, ennenkuin pojan kasvot voitaisiin saada inhimillisen näköisiksi nykyaikaisen leikkauksen avulla ja sitä ei ole kaikilla sodan uh^ reillä. ^ ' Toinen kuva on 9-vuotiaasta belgialaisesta tytöstä, jökä' haavoittui erikoisesti kasvoihinsa saksalaisten pommittaessa hänen kotinsa raunioiksi. Tämän pikku tytön ka§vot haavoittuivat niin pahasti, että äiti kauhistuneena hylkäsi lapsensa. Kun tämä pikku tyttö avaa suunsa, putoaa hänen alaleukansa alas ja jonkun täytyy nostaa se paikoilleen. Toivoisimme saaliamme nuo kuvat Liekin palstoille. Ei siksi, että ne ovat ikä\iit katsella, vaan siksi, että ne muistuttaisivat kaikkia äitejä, joilla on pieniä lapsia, että samanlainen -x^oi olla heidän lastensa kohtalo,^ jos sodan liekit pääsevät valloilleen. "Mitä ovat ylläkerrotut lapset tehneet pahaa^ kenellekäiin, että heitä, olisi pitänyt noin rangaista? Eivät he olleet tehneet pahaa, mutta he joutuivat tahtomattaan sodan jalkoihin ja saavat nyt sj^ttöminä kantaa kauheita arpia elämänsä ajan. Pommi ei valitse, kenet se ruhjoo muodottomaksi, keneltä se vie jalan, käden tai muun ruumiinosan. 'Siksi on tärkeää, että pommien putoileminen saadaan ehkäistyksi. 'Se voidaan ehkäistä kaikkien ta\-allisten ihmisten yhteenliittj-misen kautta'sotaa vastaan. Rauhan puolustaminen ei ole koskaan tärkeämpää kuin nyt. .Rauhan puolustaminen on kunniakas tehtäx-ä ja työtä rauhan hyväksi \'oivat kaikki tehdä. Jokainen itselleen rehellinen ihminen voi ja harien tulee korottaa äänensä rauhan puolesta. Rauhan puolessa puhuminen ei ole rikos, vaan sen puolena puhuminen ja työskenteleminen on todellisen patriotismin kaikkein korkein ilmaisu. Antaa niiden, jotka sodista hyöt>*\-ät, huutaa suu \'aahdossa sodan puolesta, mutta puhukaamme me, tavalliset ihmiset, jotka emme koskaan sodista hyödy, sotaa vastaan ja rauhan puolesta! Köyhä vanhus Kirj.K.P. ILTAHETKI on min myöhä, hän yhä istuu mietteissään, tuo vanhus, yksinäinen, köyhä, suru raskas povessaan. Oma rakas kotimökki taaskin hänen mielessään, jonka vieras häitä otti, tänne toivat mukanaan. Muistojen on aarreaitta, oma pesä kultainen, jonka liesi ei enää loista, > sammunut hiillos viimeinen. Hartiansa siellä taipui, tukkansa myös vaaleni. Nuoruus sekä miehuus häipyi kera tupansa, kun vanheni. Ystävänsä parhain siellä, kahvipannu pienoinen, sitä kaipaa raukka vielä iltasilla valvoen. Siellä Jtän yksiksensä . :eloniltiia"€leli ja sfellä toiveen viimeisensä, pettäväft hän haaveili. Tuttu siell' on saunapolku, pihatuomi herttainen, jossa kukkaisnuppuin alla hälle muisto viimeinen. Siellä toivoi saavan kerran pääskyin lauluun uinahtaa, päättyessä elon virran silmänsä vanhat ummistaa. Näin raskas on köyhän taakka^ nuoren sekä vanhankin, kun vanhainkotiin oli^matka päättyvä myös hänenkin. Nyt taivaan valot kutsuu tuolla, kaipauksen tuo sydämeen. Vai onko särkyvä myös vielä, usko eloon ikuiseen? mmm Imm mm Arabialaista viisautta Tähdet ovat taivaitten kauneutena, ja oppineet miehet kansakunnan koristeena. Oppineiden arvoaste on korkein arvo-aste. Jos ei oppi anna rikkautta, antaa se kunniaa. Opinahjo on taivaallinen puutarha. Muistamattomuus on tiedon kirous. . Vaikea on ihmisen tuntea itsensä. Tieto ön lamppu, josta ihmiset kynttilänsä sytyttävät. Järki ilman kasvatusta on kuin urhoollinen mies ilman aseita. Ken etsii oppia tutkimatta, hän saa- \Tittaa päämääränsä silloin, kuin korppi tulee harmaaksi iästä. Jokainen jalo hevonen kerran kompastuu ja jokainen oppinut mies kerran erehtyj'. Tieto ei pelasta erehdyksistä, eikä rikkaus huolista. Hius- ja vaateharjat puhdistuvat hel-postij jos pesuvedessä on muutama tippa ammoniakkia. Seuraavassa numerossa on taas jatkoa kertomukseen ''Siskon puolesta". Lukijat odottavatkin sitä, onpa jo ky-syttikin, että miksi se oli jätetty pois viime numerosta. Mutta kuten sanottu, sitä ei tule joka numeroon, mutta tiedämme, että Marjatta lähettää sitä niin usein kuin hän ehtii sitä valmistamaan. * « » Mitä itsekullakin paikkakunnalla on viime aikoina tehty tulevan suurjuhlan, laulu- ja soittojuhlan h>a'äksi? inen " Maailmankirjallisuudessa on lukuisia pieniä ke% muksia, sellaisia, jotka ovat lukijoita miellyttäviä ia joita julkaistaan aina aika ajoittain. Usein sattuii, että kukaan ei tiedä, kuka nämä tällaiset mielenkiijj! toiset kertomukset on kirjoittanut. Tämä kertonut; on yksi sellainen. ERÄS mies ja hänen vaimonsa, jotka viettivät ensimmais. tä kesäänsä Uudessa Englannissa, ajoivat vierasta maat tietä pitkin, etsien taloa, jonne heidät oli kutsuttu päivällisel. le. Jo kahdesti he olivat eksyneet tieltä, mikä ei ollut-mj. kään leveä valtatie, tie olivat harhailunsa takia myöhässä ja aviomies ajoi hyvää vauhtia. Mutta huolimatta vauhdis-taan, hän huomasi tien varrella ison ränsistyneen talon, jon^ nimikilpi osoitti siinä asuvan lääkärin. Mailin verran lääkärin asunnosta tuli auton ohjauslait, teeseen vika ja auto törmäsi puuta vasten. Ajaja ei itse saa nut naarmuakaan, mutta vaimonsa oli tajuton ja pahasti loukkaan tuntii. Muita autoja enempää kuin jalankulkijoitakaan ei näkynyt tiellä, niutta samassa mies muisti lääkärin nimi. kilven. Hän nosti vaimonsa, hennon ja liikkumattoman olennon käsivarsilleen ja palasi luhistumaisillaan olevan raken- ^ nuksen ovelle. Oven avasi pitkä, laiha, harmaahiuksinen ja epäsiistin näköinen mies, joka ilmoitti olevansa lääkäri. Talossa ei näyttänyt olevan ketään muita ihmisiä. fXainen kannettiin tomuiseen, likaiseen vastaanottohuone^ seen^ Hän oli edelleen tajutonna. Lääkäri tutki hänet hj-vin taitavasti Ja selitti, eUä-naisenpääkallooli murtunut ja pikainen leikkaus olisi ainoa mahdollisuus pelastaa hänen henken sä, vaikka tosin tuo mahdollisuus oli verraten pieni. Aviomies katseli 3rmpärilleen ja todettuaan huoneen epäsiisteyden, häntä vähän arvelutti, mutta vain hetkisen. Mutta hänellä::ei ollut valinnan varaa, hän myöntyi. •Xyt tuli lääkäriin eloa. Hän sanoi, että talossa ei ole.ke-tään muuta henkilöä,'joten aviomiehen on autettava'nukutuksessa. Mies totteli, mutta, hän tunsi olonsa heikoksi ja pahoinvoivaksi. Kun potilas oli nukutettu, olihan pyörty-mäisillää^ n. Lääkäri, joka kokosi jo leikkausvälin^itään, sanoi ystävällisesti: . *'On parasta, että odotatte tuolla eteisessä, tulen jo yksinkin toinieen." Mies meni eteiseen. Jonka pimeydestä hän kurkisti silloin tällöin leikkaushuoneeseeii. Äkkiä hän kuuli asikeleitaja jähmettyi pelosta paikalleen, nähdessään kolme hiiviskelevää miestä. Yhdellä miehistä oli köysi kädessään ja kahdella taskuaseet. He lähestyivät varovasti ovea. ''Odottakaa, jumalan tähden", rukoili mies asettuen oven eteen. Hänen vaimonsa murtunut kallo oli juuri avattu ja pieninkin viivytys merkitsisi varmaa kuolemaa. Yksi miehistä kysyi kuiskaten: '•Miksi te meitä luulette?" '*V'arkaiksi'', vastasi mies. "Ei, me emme ole varkaita", sanoi köyttä kantava mies ''Olemme läheisestä mielisairaalasta, kuulumme sen henkilökuntaan. \'aimoanne juuri leikkaava mies ön mielisairas, vaarallinen mielisairas, joka karkasi laitoksesta jokin tunti sitten." Keskustelu jatkui kuiskaten, ja miehet suostuivat odottamaan, kunnes leikkaus olisi suoritettu. He kertoivat, että mielisairas oli erittäin huomattu ja huomiota osakseen saanut kirurgi, joka muutti tänne monta vuotta sitten kaupungista, osti tämän talon ja ryhtyi vastaanottamaan potilaita. Mutta pian sen jälkeen hän muuttui kummalliseksi ja lopulta aivan väkivaltaiseksi, jonka vuoksi hänet oli teljettävä mielisairaalaan. "Tottumuksen voima toi hänet tänne asuntoonsa", sanoi yksi miehistä. "Toivokaamme:, että sama tottumuksen voima auttaa häntä myös selviytymään tasata va;aralliseÄ^^ sesta. Meidän on odotetta^va Ja annettava hänen olla tiäiritse-mMli- • Jos nyt häntä häiritsemme, ön yaimonne-Ä^nnasti kuoleman oma." :\ jltl^; ; i ^ He seurasivat mielisairaän_ työtä/ «: tettu, hyökkäsivät miehet; mielisairaan? kimppuun, joka t voimakasta vastarintaa. VastärihnaStalati Ja hliudoistaan huo: limtta hänet kuljetettiin;p!Dis.^ • l y' • -fy^V -^^'^ J \ Mielisairaalasta lähetettiin lääkärdtäJa s^i^nhoitajia onnettomuuden uhrin avuksi. Vaimo - toipiii! iiiih paljon, etta hänet voitiin kuljettaa New Yorkiin sairaalaan, jossa eras etevä lääkäri hoiti häntä. Lääkäri tutki murtuman huolellisesti ja sanoi sitten aviomiehelle: "Vaimonne parantuu täydellisesti, mutta tämä on erittäin ihmeellinen tapaus. Vain yksi tuntemani leikkaus on pelastanut hänet ja vain yksi kirurgi on koskaan kyennyt suorittamaan tämän leikkauksen onnistuneesti. Mutta se ei oikeitaan selitä mitään, sillä tämä kirurgi joutui mielisairaalaan \'uosia sitten ja on nyt hoidettavana jossain Uuden Englamiö mielisairaalassa . . . " Jokaisen ihmisen tulisi kuulla jokin pieni sävel joka päi^^ iukea h>-\^ä runo — ja mikäli mahdollista, tehdä joitakin J^^' jellisiä huomautuksia. Sivu 2 Lauanlainau helmikuun 9 x>aivänä< 1952 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-02-09-02
