1937-04-17-05 |
Previous | 5 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'Qen^a jmi(iatl9* Hmss, painoni on lisääntynyt pj^unallar'
Kun Helen soitti iltapäivällä, hän
sai kieltäN^äh vastauksen. "ES fcay
' päinsä", selitti Sir Mortimer, *%ali-
' tan etten voi myydä... Ihmisenä valitan
sitä syvästi, mutta keräilijänä,
" ymmärrättehän, en voi suostua... se
* on erittäin arvokas sarjateos, pidän
• vanhoista farsseista.imnuii on vaikea
rikkoa sarjaa..."
*'Me ostamme koko sarjan tuhannella
punnalla", vastasi Helen.
Ti
Sir
Esteettiseltä kannaltakin
"Kaksi tuhatta", houkutteli
Mortimer.
"Valitan, mutta kulutatte aikaanr
ne hukkaan, minä en aio myydä tätä."
"Teen korkeimman tarjoukseni.
Paikka ei kyllä ole sen arvoinen,
mutta olen päättänyt muutta tälle,
saarelle— saatte viisituhatta!"
Toinen katsoi hänen epäröiyästi.
Sitten hän Sir Mortimerin kauhuksi
ä en kertakaikkiaan myy sitä, pudisti päätään; "En luule myyväni
tätä edes tuosta hinnasta. Tästä saaresta
on liikkeellä kummallisia.juttuja.
Täällä kävi eilen eräs nuori nainen,
joka sanoi haluayansa ostaa: tämän,
hänkin — Walton tai oliko se
IValdron! Hän palaa huomenna ja
tuo lakimiehen mukanaan.''
Sir Mortimer koki peittää hämmin-mutta
turhaan. "No sanokaa
vaikka saisin viisi tuhatta", oU Sir
Mortimerin viimeinen sanai
* * *
"Perillä ollaan, Sir/V karjui soutaja.
Sir Mortimer h3T)päsi ketterästi-maihin
kiroten kenkiensä kastumista.
Hän asteli pitkin kapeata polkua Bat
Islandin ainoata ihmisasuntoa kohti.
Rakennus oli pikemminkin raunio
kuin ihmisten asuttava. Puutarha oli aivan suoraan — minkä hinnan te
tahdotte?" hän, pyysi. "Tehän voitte
sitten ostaa jonkin toisen historiallisen
paikan, vielä historialliseniman
kuin tämä."
"Aivan oikein", mutisi nuori mies.
"En tullut lainkaan ajatelleeksi sitä
mahdollisuutta. Olkoon menneeksi
— kymmenentuhatta!"
"Mutta sehän on liian suuri hinta
aivan rappiolla ja käytävät olivat kasvaneet
umpeen. Pienet ikkunat tuijottivat
tyhjinä kuin kuolleen silmät.
Kookas nuori mies istui nojatuolissaan
ja kohotti katseensa Sir Mortimerin
astuessa huoneeseen.
"Hyvää huomenta, oletteko te tämän
saaren omistaja."
"Kyllä olen", vastasi nuori mies
nousten tuolistaan. "Eikös olekin
hieno paikka. Histori^en paikka,
sanon minä. Olin juuri lukemassa
Kentin rannikon historiaa . ja . simä
VAVALLINEN kansanmies ei kä- voi syödä munai^—ei-Heitettyä, kos-sitä
kuinka suurta osaa suola ka siinä tarvitaan vettä ja se olisi
näyttelee nykyaikaisen ihmisen dä- syötävä ^si^stiasta >^^^^^^^m^ minä-mässä.
Suola on paljon enemmän hän vöin paistaa itse munan. Hän
kuin jotakin sellaista mitä piristellään menee köykkiin, mutta matkalla jo
lihan ja perunain päälle päivällispäiy- muistaa^ että voi sisältää; suolaa ja
dässä (missä ihmiset sitä käyttävät suolaa myöskin käytetään kasviöljy-monasti
paljon enemmän kummitä jen ja tordin valniistuksessa^^^ j^^^^^
on äksi heidän terveydelleen).
F. E. Harrisin, Yhdysvaltain kai-vosviraston
toimitsijan toimittama
tutkimus on paljastanut ainakin 1,500
tunnustettua suolankäyttöä. Yhdysvalloissa
yksistään käytetään suolaa
kahdeksaa! miljoonaa tonnia vuosittain.
Puolet siitä saadaan suolakai-voista
eikä. sitä. koskaan puhdisteta
kuivaksi pöytäsuolaksi. Tämän suuren
mineraalivuoren arvoksi lasketaan
21 milJQonaa dollaria.
Harris osoittaa tutkimuksillaan
kuinka monella kohdalla ihminen tulee
kosketuksiin suolan kanssa jokainen
päivä. Meillä ei olisi saippuaa,
ei värjättyjä kankaita, ei aamiais-kyljystämme
tai hämmiämme eikä
myöskään säilykehedfelmiämme, ei sanomalehtiä,
eikä kirjoja, ei laseja ei-imisessa.
. Yksinkertaisin keino on syödä muna
raakana suoraan kuoresta. Hän
ei voi ottaa leipää, kosKsia. sen valmistuksessa
on käytetty suolaa^ Äkkiä;
tulee hyvä ajatus mieleen. Mai-
: tohan on täydeUisintä ruokaa. Mutta,
ei, sitähän on^ juotava lasista ja
vaikka sen saisi suoraa^ lebmästä-kin,
niin on vain, yksi mahdoUisiuus
kymmenestä ettei lehmä, ole nuoles-keUutr
suolaay jota jokainenr n ^
talouden pitäjä viisaasti Jehmilleen
antaa. Jä heinätkin ovat voineet: olla
suolattuja.
Ihmisen, jos haluaa suolan kiertää,
täytyy mennä primitiivisiin oloihin,
eikä syödä, muita kuin hedelmiä ja
nekin pesemättöminä. Hän ei saa
syödä juustoa, jauhoja, kannutettuja
ruQkia, ei kalaa eikä lihaa, jotka on
kä edes autokyytiä ilman suolaa, sillä suolattu tai säilytetty jäähdytyslfiit-suolaa
käytetään gasoliinin puhdistamisessakin.
Jos ihminen haluaa kiertää suolaa,
lausuu Harris, hän luonnollisestikaan
ei käytä saippuaa, koska suolaa käy-teiden
avulla, joissa; käytetään suor
laa.. Jäätelö myös on hyljättävä, k<^-
ka se valmistetaan raesuoloja Wyt'
tähiällä, säilytetään raesuolain avulla
tai hiilidioksiidien avulla, jonka vältetään
saippuan valmistamisessa, eikä niistämisessä käytetään suolaa» Ja
hän myöskään käytä vettä, sillä vesi- tällainen ihminen,ei;s^ saada ruuan-johtoveteen
on tavallisesti pantu sulatushäiriöitäkään, koska hän ei vö
klooria, mitä saadaan suolasta. Mutta
vaikka hän aamulla ylösnoustes-saan
luopuisikin lämpimästä vedestään,
johon on hieman pantu suolaa
ja vieläpä suolapitoisista suun pesu-ottaa,
soodaa, mikä samoin kuin monet:
lääkkeetkin valmistetaan suolasta.
Sitten, hän. menee kirjastoon lukeakseen.
SanomaH»ti ei voi; tulla, fcy-syjnykseenkään,
koska, paperimassan
vesistäkin, hän ei voi luopua puhtaan valmistamisessa käytetään suolaa, ei-veden
juonnista ja silloin tilanne alkaa
jo näyttää vakavalta.
Kun ihminen alkaa pukeutua, heti
mieli muistaa, että kaikkia vaatteita,
vieläpä sukkiakin on käsitelty suolalla
värjäyksessä tai muussa prosessis-sa.
Murheellisena hän kääntää katka
hän saa koskettaa seinäpapejria,^
koska senkin, valmistamiseen on mennyt
suolaa. Kirja ei ole^sen.parempi,
koska .kirjapaperin valmistaniisessa on
käytetty suolaa ja vielä; Idäksi: sen
nahkakansien ikää. on jatkettu suolalla,
liuonnollisestikaan hätv ei voi
seensa ikkunaan, mutta perääntyy - käyttää silmälasia lukiessaan- samas-muistaessaan,
että lasin valmistuk- ta syystä.
sessa on käytetty suolaa. Kun hän Entäs. automiatkaHe lähtö? Miet-ei
voi käyttää tynnyriä verhonaan, tiessään asiaa hän muistaa, että au-hän
lopulta rohkaisee mielensä ja pu- tossa. olevaan lasiin, lakeerimaaliin
keutuu tavalliseen vaatekertaansa. - y:m, osiin on mennyt suolaa — ne
Aamiaiseksi hän haluaisi saada mie- olisivat kemiallisesti mahdottomat i l -
liruokiaan, säilykepersikoita, mutta man suolaa. Koneöljy ja gasoliinikin
niiden kirkas väri, hän tietää, johtuu on voitu valmistaa prosessilla, mikä
suolasta. Hän syö appelsiinin niiden kysyy suolaa.
?5
Niin, se on minun viimeinen hintani!"
oU.luja vastaus.
"Hyvä juttu, mmä maksan", vas-asemasta.
Entäs sitten? Mieleen tulee
kinkku, kyljys, leikattu pihvi, ka-^
la — kaikki suolaisia. Hän ainakin
kerrotaan koko joukko juttuja tästä ^ s i Sir Mortimer kalpeana vetäen
hauskasta saaresta^, TieÄJ^^p^^-^^^
saalista eräästä ryöstöstä, johon minä
otin osaa." Sir Mortimer astui "vii-sitqis^
i a ^ U ^ ; ; a q r i ) ^ ^ luota
Luonnollisestikaan hän ei saa tupakoida,
sillä useimmat polttotupakat
ovat prosessoituja suolan avulla. On
myöskin hyvin paljon mahdollista että
suolaa on käytetty tulitikkujen
valmistamisessa.
Ja ihmisparka kaikkia näitä päivän
mietittyään ei voi mennä illa,lla
... 'Tosiaan?'- va^ritoii^l^yli^^ t e ^ , s u Ä m « ^ i . ^ He^ft.Ji^C5tt*|9^, hä|i sain nos- tulee huomaamaan, että suoli4ih
J^asti. "Pai|^.^j^,kQjf^^^ tsLma^^^tf^imx^^ tmm^i^r^^^mr^^m^r niitä mineraalia, joita ihminen i i ."
A^on ost^^t^^j^^^^ - ' - --- • •
täSn ^ ^ f ^ ^ ^ ^ ^ l ^ Ö t i ^ - - , YHE^YALTAm. laivastoon, :ei
kuulemma oteta .miest|^J^^^^nka. n*u-tatuoitu
alastoman.naisen
jollakin pyrkijällä on täl-siihen
tatuoitava uima-, tai
jonkinlainenmuu puku verhoksi.
sa^reen,W " v Ä . n i ^ ^ d P ^ e n ^ u f e ^ k i r a Q i t 8 | t « n ^ J ^ i »^
, -Ette niin kovasti kuiri minä"'-t^^ "Te sanoitte pitävänne el^^nä^
^nuorimies. "Tuhatpuntaanor- ja, hopeata ja jalokiviä yhteensä 'farsseista'! Naurakaa, nyt tälle, tä- seikkailut" esitetään filminä Neuvos-
"^aisrauuioista. Ei,, hyvä herra. 9Q,00Q punnan arvosta. Ne oUvat mä on aika hyvä. lajissaan.?' tojiitossa.. .
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 17, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-04-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370417 |
Description
| Title | 1937-04-17-05 |
| OCR text | 'Qen^a jmi(iatl9* Hmss, painoni on lisääntynyt pj^unallar' Kun Helen soitti iltapäivällä, hän sai kieltäN^äh vastauksen. "ES fcay ' päinsä", selitti Sir Mortimer, *%ali- ' tan etten voi myydä... Ihmisenä valitan sitä syvästi, mutta keräilijänä, " ymmärrättehän, en voi suostua... se * on erittäin arvokas sarjateos, pidän • vanhoista farsseista.imnuii on vaikea rikkoa sarjaa..." *'Me ostamme koko sarjan tuhannella punnalla", vastasi Helen. Ti Sir Esteettiseltä kannaltakin "Kaksi tuhatta", houkutteli Mortimer. "Valitan, mutta kulutatte aikaanr ne hukkaan, minä en aio myydä tätä." "Teen korkeimman tarjoukseni. Paikka ei kyllä ole sen arvoinen, mutta olen päättänyt muutta tälle, saarelle— saatte viisituhatta!" Toinen katsoi hänen epäröiyästi. Sitten hän Sir Mortimerin kauhuksi ä en kertakaikkiaan myy sitä, pudisti päätään; "En luule myyväni tätä edes tuosta hinnasta. Tästä saaresta on liikkeellä kummallisia.juttuja. Täällä kävi eilen eräs nuori nainen, joka sanoi haluayansa ostaa: tämän, hänkin — Walton tai oliko se IValdron! Hän palaa huomenna ja tuo lakimiehen mukanaan.'' Sir Mortimer koki peittää hämmin-mutta turhaan. "No sanokaa vaikka saisin viisi tuhatta", oU Sir Mortimerin viimeinen sanai * * * "Perillä ollaan, Sir/V karjui soutaja. Sir Mortimer h3T)päsi ketterästi-maihin kiroten kenkiensä kastumista. Hän asteli pitkin kapeata polkua Bat Islandin ainoata ihmisasuntoa kohti. Rakennus oli pikemminkin raunio kuin ihmisten asuttava. Puutarha oli aivan suoraan — minkä hinnan te tahdotte?" hän, pyysi. "Tehän voitte sitten ostaa jonkin toisen historiallisen paikan, vielä historialliseniman kuin tämä." "Aivan oikein", mutisi nuori mies. "En tullut lainkaan ajatelleeksi sitä mahdollisuutta. Olkoon menneeksi — kymmenentuhatta!" "Mutta sehän on liian suuri hinta aivan rappiolla ja käytävät olivat kasvaneet umpeen. Pienet ikkunat tuijottivat tyhjinä kuin kuolleen silmät. Kookas nuori mies istui nojatuolissaan ja kohotti katseensa Sir Mortimerin astuessa huoneeseen. "Hyvää huomenta, oletteko te tämän saaren omistaja." "Kyllä olen", vastasi nuori mies nousten tuolistaan. "Eikös olekin hieno paikka. Histori^en paikka, sanon minä. Olin juuri lukemassa Kentin rannikon historiaa . ja . simä VAVALLINEN kansanmies ei kä- voi syödä munai^—ei-Heitettyä, kos-sitä kuinka suurta osaa suola ka siinä tarvitaan vettä ja se olisi näyttelee nykyaikaisen ihmisen dä- syötävä ^si^stiasta >^^^^^^^m^ minä-mässä. Suola on paljon enemmän hän vöin paistaa itse munan. Hän kuin jotakin sellaista mitä piristellään menee köykkiin, mutta matkalla jo lihan ja perunain päälle päivällispäiy- muistaa^ että voi sisältää; suolaa ja dässä (missä ihmiset sitä käyttävät suolaa myöskin käytetään kasviöljy-monasti paljon enemmän kummitä jen ja tordin valniistuksessa^^^ j^^^^^ on äksi heidän terveydelleen). F. E. Harrisin, Yhdysvaltain kai-vosviraston toimitsijan toimittama tutkimus on paljastanut ainakin 1,500 tunnustettua suolankäyttöä. Yhdysvalloissa yksistään käytetään suolaa kahdeksaa! miljoonaa tonnia vuosittain. Puolet siitä saadaan suolakai-voista eikä. sitä. koskaan puhdisteta kuivaksi pöytäsuolaksi. Tämän suuren mineraalivuoren arvoksi lasketaan 21 milJQonaa dollaria. Harris osoittaa tutkimuksillaan kuinka monella kohdalla ihminen tulee kosketuksiin suolan kanssa jokainen päivä. Meillä ei olisi saippuaa, ei värjättyjä kankaita, ei aamiais-kyljystämme tai hämmiämme eikä myöskään säilykehedfelmiämme, ei sanomalehtiä, eikä kirjoja, ei laseja ei-imisessa. . Yksinkertaisin keino on syödä muna raakana suoraan kuoresta. Hän ei voi ottaa leipää, kosKsia. sen valmistuksessa on käytetty suolaa^ Äkkiä; tulee hyvä ajatus mieleen. Mai- : tohan on täydeUisintä ruokaa. Mutta, ei, sitähän on^ juotava lasista ja vaikka sen saisi suoraa^ lebmästä-kin, niin on vain, yksi mahdoUisiuus kymmenestä ettei lehmä, ole nuoles-keUutr suolaay jota jokainenr n ^ talouden pitäjä viisaasti Jehmilleen antaa. Jä heinätkin ovat voineet: olla suolattuja. Ihmisen, jos haluaa suolan kiertää, täytyy mennä primitiivisiin oloihin, eikä syödä, muita kuin hedelmiä ja nekin pesemättöminä. Hän ei saa syödä juustoa, jauhoja, kannutettuja ruQkia, ei kalaa eikä lihaa, jotka on kä edes autokyytiä ilman suolaa, sillä suolattu tai säilytetty jäähdytyslfiit-suolaa käytetään gasoliinin puhdistamisessakin. Jos ihminen haluaa kiertää suolaa, lausuu Harris, hän luonnollisestikaan ei käytä saippuaa, koska suolaa käy-teiden avulla, joissa; käytetään suor laa.. Jäätelö myös on hyljättävä, k<^- ka se valmistetaan raesuoloja Wyt' tähiällä, säilytetään raesuolain avulla tai hiilidioksiidien avulla, jonka vältetään saippuan valmistamisessa, eikä niistämisessä käytetään suolaa» Ja hän myöskään käytä vettä, sillä vesi- tällainen ihminen,ei;s^ saada ruuan-johtoveteen on tavallisesti pantu sulatushäiriöitäkään, koska hän ei vö klooria, mitä saadaan suolasta. Mutta vaikka hän aamulla ylösnoustes-saan luopuisikin lämpimästä vedestään, johon on hieman pantu suolaa ja vieläpä suolapitoisista suun pesu-ottaa, soodaa, mikä samoin kuin monet: lääkkeetkin valmistetaan suolasta. Sitten, hän. menee kirjastoon lukeakseen. SanomaH»ti ei voi; tulla, fcy-syjnykseenkään, koska, paperimassan vesistäkin, hän ei voi luopua puhtaan valmistamisessa käytetään suolaa, ei-veden juonnista ja silloin tilanne alkaa jo näyttää vakavalta. Kun ihminen alkaa pukeutua, heti mieli muistaa, että kaikkia vaatteita, vieläpä sukkiakin on käsitelty suolalla värjäyksessä tai muussa prosessis-sa. Murheellisena hän kääntää katka hän saa koskettaa seinäpapejria,^ koska senkin, valmistamiseen on mennyt suolaa. Kirja ei ole^sen.parempi, koska .kirjapaperin valmistaniisessa on käytetty suolaa ja vielä; Idäksi: sen nahkakansien ikää. on jatkettu suolalla, liuonnollisestikaan hätv ei voi seensa ikkunaan, mutta perääntyy - käyttää silmälasia lukiessaan- samas-muistaessaan, että lasin valmistuk- ta syystä. sessa on käytetty suolaa. Kun hän Entäs. automiatkaHe lähtö? Miet-ei voi käyttää tynnyriä verhonaan, tiessään asiaa hän muistaa, että au-hän lopulta rohkaisee mielensä ja pu- tossa. olevaan lasiin, lakeerimaaliin keutuu tavalliseen vaatekertaansa. - y:m, osiin on mennyt suolaa — ne Aamiaiseksi hän haluaisi saada mie- olisivat kemiallisesti mahdottomat i l - liruokiaan, säilykepersikoita, mutta man suolaa. Koneöljy ja gasoliinikin niiden kirkas väri, hän tietää, johtuu on voitu valmistaa prosessilla, mikä suolasta. Hän syö appelsiinin niiden kysyy suolaa. ?5 Niin, se on minun viimeinen hintani!" oU.luja vastaus. "Hyvä juttu, mmä maksan", vas-asemasta. Entäs sitten? Mieleen tulee kinkku, kyljys, leikattu pihvi, ka-^ la — kaikki suolaisia. Hän ainakin kerrotaan koko joukko juttuja tästä ^ s i Sir Mortimer kalpeana vetäen hauskasta saaresta^, TieÄJ^^p^^-^^^ saalista eräästä ryöstöstä, johon minä otin osaa." Sir Mortimer astui "vii-sitqis^ i a ^ U ^ ; ; a q r i ) ^ ^ luota Luonnollisestikaan hän ei saa tupakoida, sillä useimmat polttotupakat ovat prosessoituja suolan avulla. On myöskin hyvin paljon mahdollista että suolaa on käytetty tulitikkujen valmistamisessa. Ja ihmisparka kaikkia näitä päivän mietittyään ei voi mennä illa,lla ... 'Tosiaan?'- va^ritoii^l^yli^^ t e ^ , s u Ä m « ^ i . ^ He^ft.Ji^C5tt*|9^, hä|i sain nos- tulee huomaamaan, että suoli4ih J^asti. "Pai|^.^j^,kQjf^^^ tsLma^^^tf^imx^^ tmm^i^r^^^mr^^m^r niitä mineraalia, joita ihminen i i ." A^on ost^^t^^j^^^^ - ' - --- • • täSn ^ ^ f ^ ^ ^ ^ ^ l ^ Ö t i ^ - - , YHE^YALTAm. laivastoon, :ei kuulemma oteta .miest|^J^^^^nka. n*u-tatuoitu alastoman.naisen jollakin pyrkijällä on täl-siihen tatuoitava uima-, tai jonkinlainenmuu puku verhoksi. sa^reen,W " v Ä . n i ^ ^ d P ^ e n ^ u f e ^ k i r a Q i t 8 | t « n ^ J ^ i »^ , -Ette niin kovasti kuiri minä"'-t^^ "Te sanoitte pitävänne el^^nä^ ^nuorimies. "Tuhatpuntaanor- ja, hopeata ja jalokiviä yhteensä 'farsseista'! Naurakaa, nyt tälle, tä- seikkailut" esitetään filminä Neuvos- "^aisrauuioista. Ei,, hyvä herra. 9Q,00Q punnan arvosta. Ne oUvat mä on aika hyvä. lajissaan.?' tojiitossa.. . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-04-17-05
