Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 18, 1954

              (KAVNOKIRJAIMNEN smKpmifTl}
; LIEKKI, the only Finnish literary weekly In Canada
""Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario
Regiatered at the Post Office Department,. Ottava as
second class matter. I.- -'
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 oliiiidienftr'
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistft. luettavaa;'
1 vuosikerU ..,J^$JPO -r vuosikerta . . ; ; : iv
6 kuukautta ;.. ^^1^ ... fc.
3 kuukautta • - iÄ» '
SVOBIEEN JA MUIJAIiCB IJLKOMAILLE
1 vuosikerta «kmifcautta $3.00
IMIpllfUSpilliHAT:
fLOO patotatuumalta. Halvin kmosUmoitus $4.oa Kuo-
JemanUmoitua $4.80 ja sen yhteydi^utft julkaistava muisto-
Hfiy $1.00 ja kiitos $1.75. Kl|iee^vaihtoilmoitakaet $3.00
JBrlkolBhimuit pysyvistä ilmoituksista. TUsfriUsilmottajen
:oaHkhetettävä malcsu etukäteen.
JpMkkiLIekiUe taxfcottetut. maksuo^ftltutaet on ostettava
kjilitaiitajaD nimeen: Vapaus PubUribitaiK <^ompa
Xttstantarja ja. painaja: Vapaus PubUshkiK C^eiiMuiy
•MA, 100-102 Klm Street West. fiudburr, OnUrto,
1laimittaja:J. W. Saari.
AafaMEOlelUlle myönnetään IS prosetxtin fi^rilKkip. l ^
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoiteCtova:^
LIEKKI
P. O. BOX «9
L i e k i n viime numerossa julkaisimme virallisen ilmoituk­sen
lehtemme alkavasta tilauskampanjasta. Kuten siinä ilme­nee,
käydään kampanja syyskuun 25 j a lokakuun 23 p : n vä­lisenä
aikana j a päämääränä on hankkia 300 uutta tilausta.
L i e k i n ystävät ovat aina kaikissa kampanjoissa toimineet
esimerkillisellä tavalla, eikä meillä ole nytkään mitään syytä
epäillä, etteikö niin kävisi tälläkin kertaa. L i e k k i on saavut­tanut
.suomalaisten keskuudessa tällä mantereella pysyvän
paikan ja sen ei ole vaikea voittaa «Tisia ystäviä, - ^ ^ t t a tähän
tarvitaan luonnollisesti vanhempien ystävien apua ja tällai-
SiMi erikoisen kampanjan aikana uusien ystävien hankkimiseen
tarjoutuu mainio tilaisuus.
Liekin lukijat tietävät täydellisesti, ettji Liekki ei ole
koskaan pyrkinyt olemaan minkäänlainen lennokkaita eikä
korkeita sanoja viljelevä lehti. Se on pyrkinyt kaikissa suh­teissa
käsittelemään vain sellaisia sanoja, sellaisia^auseita ja
asioita, joita tavallinen työtätekevä ihminen ymmärtää. (Liek­kiä
lukiessa ei kenenkään tarvitse käyttää sanakirjaa. Se on
l e h t i , j^hon jokainen kynäilyä harrastava ihminen voi kirjoit­taa
omista kokemuksistaan, siis kansanomaisesti, vauhdikkuu­teen
ja lennokkuuteen pyrkimättä. Juuri se onkin tehnyt
(Liekistä kansanomaisen, jokaisen tavallisen ihmisen haluaman
lehcien.
On selvää, että ei L i e k k i , enempää kuin mikään muukaan
Jehti. voi täydellisesti tyydyttää kaikkia lukijoitaan lukemi­nen
suhteen. Yksi haluaisi enemmän sellaisia, toinen tällaisia
kirj<?ituksia. M u t t a on otettava huomioortT että L i e k i n kirjoit­tajat
tekevät itse lehdestä sen, mitä se on. Toiset kirjoittavat
ktrtomuksia, toiset runoja, ystävien pakinoita jne. Kuitenkin
L i e k i n pyrkhnyksenä on t y y d y l t p kaikkia lukijoitaan |)ar-haalla
mahdollisella tavalla ja mikäli tiedämme, ovat lukijat
olleet suurin piirtein tyytyväisiä L i e k i n sisältötin nähden.
Kuten sanottu. L i e k k i i n voivat kirjoittaa kjyikki kynäilyä
harrastavat ja ellei kirjoitus ole n i in kovin hiottu, koetetaan
sitä toimituksessa hioa, parhaalla mahdollisella tavalla j u l k a i -
*ukel4x>iseksi. Kenenkään kirjoitusta ei ole koskaan ollut, eikä
ole vastaisuu<iessiJcaan tarkoitus korjata j a muuttaa vafn kor­jauksen
vuoksi, vaan ainoastaan sen vuoksi, että kirjoitus
tarvitaee korjausta. O n ymmärrettävää, että painetulla sanalla
on määrättyjä vaatimuksia, joita jokaisen sanomalehden t u ­lee
noudattaa kaikkien kirjoitusten suhteen.
K u n siis L i e k i n lukijat ja asiamiehet käyvät tarjoamaan
lehteään tulevan kanftpanjan aikana, niin on muistettava, että
kysymys ei ole minkään huonon tavaran kauppaamisesta,
vaan lehden, joka p y r k i i antamaan kaikille lukijoilleen juuri
5itä. mitä he tavalliselta kansanomaiselta kaunokirjalliselta
Jehdeltä vaativat j a odottavat. On myöskin muistettava, että
(Liekki on väline, joka edistää vaatimattomalla tavallaan
myöskin rauhankysymyksiä. Xäinollen Liekin leikittäminen
on myöskin toimimista rauhan hyväksi, rauhan, jota kaikki
ajattelevat ihmiset tänä päivänä haluavat maailmassa enem­män
kuin mitään muuta. Vain rauha takaa meille sen, että
k a i k i l l a ihmisillä on tilaisuus ja mahdollisuus kirjoittaa ha­luamiinsa
lehtiin, kehittää omia kirjallisia kykyjään jne. So­tatilanteen
vallitessa ei näin ole asia. Siis rauhan tukeminen
on välttämätöntä ja jokainen ihminen voi siinä suhteessa an­taa
vaikuttavan panoksensa.
c Lähtiessämme siis toimimaan S l i e k i i t '1e\'<tyskampftnjtii '
MIETTEITÄNI
( J A A K K O R Ä I K K Ö X E X 1830—1882)
rVHJÄSTÄ on turfui tiV.lut,
Joutauasta jouto h nki,
Sen tninä minusta tunnen,
Inhoehn itseäni,
Kun on mulla heikko henki
Rauhatoin, rapasekaincn,
\Varsin vailla tarkoitusta,
Ilman määrättä mitätöin
Ktin se työntääpi tukulta-
Ajatusta aiivohc^i,
A-waruuäen alkujuurta
Tahtoo tähtiä tawata,
Ajatellfl aurinkoja.
Onko kuussa karjat, linnut.
Kissat kiertotähtilöissä?
Mitä tähtien takana f
Mikä aine auringossa
Lähettääpi lämpimiä?
Mitä on mahassa maamme,
Mitä pihamme pirässä?
Mitä ilman äären alla,
Mitä pitkäisen puhallus ?
Mist* on ruohon mnsas woima?
Mikä sielu siemenessä?
Miitä on tulen tulenio.
Mikä Tvoima vmlkealla?
Mitä on elämän alku.
Mitä sieluumme salattu?
Mitä unta uskon oppi.
Mitä luojamme lunastus?
Mitä ihmisen ihossa,
M ikä'aine. aizvoloissa,
Miia on weri tvetelä,
Mistä luu lujaksi tehty?
Mitä kulkevat keolla.
Liikkuvaiset luonnon päällä,
Matelewat maan sisällä?
lMonnc\nkirja liian suuri.
Onpa maininta mahoton.
Wiela mulla miettimistä:
Miks on kehno kerjäläinen.
Miksi keisari komia.
Miksi rikas röyhkiämpi,
Aateliset ylpiöitä?
Aliks on summat summattomat
Toisen t as kuhun tupattu,
Eikä penni pienempikään
Kestä toisen kukkarossa?
Miksi maat möhömahoille
Ompi annettu osaksi.
Talonpojan tarpehiksi
Liuska liiaksi luettu?
Miks On toirkut mirkamiehet
K es tiloissa kelpo reimat.
Toimissansa torkkuvaiset?
Miks ei papit paljon usko
Sanojansa, saarnojansa?
Miksi mestarit monesti
Kalun saavat kelvottoman?
Miks on kansat kaikki hullut,
Kuninkaatki kurjat, raukat.
Kun ne suosivat sotia,
M'almistawat vaaran töitä?
Mun ei maku nmistdhc^ni.
Astu anvo parkahani
Erhetystä ihmiskunnan.
(Poimintoja vanhemmasta
suomalaisesta kirjallisuudesta)
Huumaiisaineista
N T A R K C O T T I 5 T E X aineiden salakau^
Voima tehdä kaikki ei anna oikeutta
tehdä kaikkea.
hyväksi on syytä muistaa, että jokaisella
paikkakunnalla on hyvin alhaiset han­kintaosuudet,
joita ei ole mikään vaiva
täyttää. Se. että jonkin paikkakunnan
nimeä ei ole listalla, ei suinkaan merkit­se
sitä. etteikö sieltäkin olisi tilaus ter­vetullut.
Tällaisia paikkakuntia on pal­jon,
mm. koko Yhdysvaltain puoli. Jo­kainen
tilauki^en lähettäjä, olkoon hänen
paikkakuntan.sa nimi lisjLalla tai e i . on
oikeutettu 05;allislumaan palkintojen ja­koon,
mikä suoritetaan tilaajien ia t i ­lausten
hankkijain kesken.
Toivomme siis parasta menestystä
Liekin levityskam{>anjalle ja innostusta
sen suorittajille toimimaan parhaalla
mahdoliimellä tavalla asetetun päämää­rin.
saa*-Tit*amiseksi ja — ylittämiseksi!
ja salaku":^,
on toisen maail.mansodan jälkeen hi:onian-iv^-.»-
nyt. Erikoisen vakavaksi on huumaus, ineden mu.^
pulma tullut Yhdysvalloissa ja Eng-annissa. Vksi.-orr.^..?
Yorkissa on 15,000 alaikäistä huuniaus.iineiden o-"" ^
useimmat näistä ovat seikkailunha|u:siii ja >amaila maa:~ "
ta tietämättömiä 15—16-vuotiaita tyttöji. ioika useim-^l^
turmelevat koko elämänsä juuri näinä nuoriiud^nvuLK-v*'
Muutenkin Yhdysvallat on huuniausaineteolli>iuiden
ja -salakuljetuksen maailmankeskus, j c s u narkoatti>-t ?
kyt valuvat k a i k k i i n maihin. Amerikkalaisti narkoo^cr-l!
terit j a -liikemiehet keräävät jättiläismäisiä voittoja H-^"
maila salakaupallaan j a viattomien ihmisten systemaatt^;-^
turmelemisella. Erääksi suureksi narkoosikaupan k^vsy-i
seksi ovat viime vuosina paljastuneet Ranska ja Italia E-^
koisesti \Vilma Montesin murha on tuonut päivänvalcon*!^
joja italialaisia narkoosiliigoja, jotka täydentävät varastoisi
paitsi Y'hdysvalloista myös Turkista ja Egyptistä Xapc^
Qenovan j a S i s i l i an satamien kautta tapahtuvalla .«ala^u^
tuksella.
Toisen maailmansodan jälkeen on narkoottisten aiaei-den,
etenkin intialaisen hampun, hashishin ja marijuanan sala-kauppa
kasvamistaan Jtasvanut. Taistelu lainrikkojia vas­taan
on k o v a , , j a poliisi tekee usein ylläkköetsintöjä härairiia
paikkoihin, varsinkin satamakortteleihin. Melkein aina nib-sä
päästään hamppu- j a marijuanavaraslojen jäljille, jotka (B
tarkoitettu määrätyille asiakkaille.
i
Saatavissa olevat raportit osoittavat, että sellaisten ra-rallisten
myrkkyjen kuin kokaiinin ja ht roinin tarjonta
jonkin verran vähentynyt, mutta.intialaisen hampun ja mari-juarian
käyttöön puolestaan saanut suorastaan kauhistuttavat
mittasuhteet, ei ainoastaan Englannissa, vaan myös janimen-
- omaan Y^hdysvalloissa. Y'ksinomaan Xe\v Yorkissa on 15,(B
alle 20-vuotista narkoottisten aineiden väärinkäyttäjää -
Englannissa l i i k u on huomattavasti alhaisempi.
M i s t ä myrkyt tulevat ja miten niitä salakuljetetaan mui­hin
maihin? Ja millainen valta niillä on tuhansiin ihmisiin;'
Jamaikan viidakkoa ka.=vavassa sisäosassa on useita tu­hansia
laittomia marijuanataimia, jotka edustavat varsin suu­ria
arvoja ffuroopassa ja Anierikassa. \ uuden toisensa jäl­keen
aseistetut poliisivoimat tunkeutuvat Jamaikan kuului­sille
^'Sinisille v u o r i l l e " raivaten tiensi läpi tih iin p?nfastcn
.'Xe löytävät ja hävittävät taimia, mutta jokai.>en tuhoui:
marijuanakasvin tilalle versoaa tusina uusia jossakin muualb.
Lisäksi on olemassa alue. jonne ei ecks aseistettu palii>i
halua lähteä. Se o n K i n g s t o i i i n tuntemattomalla alueella si­jaitseva
DunghilK josta on muodostunut mitä toivottomim-man
rikollisjoukon pesäpaik';a- Jamaikr.n poliisin mielesiii
on täysi syy epäillä, että tämä Dunghill on marijuanan piia-jakelukeskus.
'iMeksikon vuorilla kasvaa marijuanan sivulajiketta, job
muistuttaa Jamaikalla tavattavaa, kun taas Keski-Idässä on
kolme maata — T u r k k i , Syyria ja Libanon — jotka tuott.ivat
intialaista hamppua. Myöskin ooppiumia esiintyy Kefk;
Idässä mutta sitä levitetään enemmän tai vähemmän laillisest!
j a se joutuu harvemmin eurooppalaisten käsiin. Myöskin
Etelä-.Afrikassa viranomaiset ovat löytäneet pienehköjä intia­laisen
hampun viljelmiä.
Marijuanaa ja hashishia salakuljetetaan kotimaistaan
pääasiassa sat4mien kautta. Tullivirkailijat tekevät tarkkoii
tutkimuksia kaikissa Euroopan satamiin saapuvissa laivois.y
j a mikäli huumausaineita löydetään, on seuraiiksfna ankarat
sakko- tai vankeusrangaistukset.
Marijuanaa j a hashishia. jotka molemmat muistuttava'
pieniä, kuivattuja lehtiä, on löydetty suuriin voikimpaleisn"
kätkettyinä, likavaatteiden joukosta, vieläpä taskukellon kuo­ren
sisäpuolelta!
Äskettäin löydettiin marijuanaa ruuvimeisselin käden­sijaan
kätkettynä j a erinäiset määrät myrkk>ä oVi sekoiiettu
tupakan joukkoon eräitten merimiesten tupakkaJa^^karoihm
Jokin aika sitten tutki valpas egyptiläinen virkailija
joukon kuolleita kameeleita. jotka aukirevityin vatsoin maka­sivat
Egj'ptin j a Palestiinan rajalla. Tapaus toistua ja virka­miehen
epäilykset kasvoivat, minkä johdosta jokaista n]^
ylittävää kamelikaravaania alettiin pitää silmällä Tanun
seurauksena onnistuttiin ottamaan kiinni egyptiläinen ha*^
l i i g a , joka aina ennen rajanylitystä oli pakottanut kameelu
nielemään aluminirasioita, jotka olivat täynnä hashisha
Rajan toiselle puolelle selviydyttyään he teurastivat kamei •
ja ottivat myrkkysäiliöt takaisin.
Viime aikoina ovat egyptiläiset viranomai-et alkanee^
käyttää taistelus.sa 5:alakuljettajia vastaan radaria, joka
herkkä metalleille. Tämän ja aavikkorajojen tehostetun va
tioinnin avulla on ratsioissa onnistuttu takavarikoimaan ha~
hishia ja ooppiumia y l i 10 miljoonan Ensrlannin p»"-^
arvosta.
iXIistä sitten huumausaineiden käyttö johtuu'
E r i l a i s i a syitä voidaan osoittaa — pää-y>na on otaN^
suttavasti viihdykkeen ja nautinnon etsiminen kuumeij-^-
kiihoittavana aikana, tunnepett_vmys. työttömy> ^"n^J "^^
Hashishia ja marijuanaa myydään laittomana y^"^^
sa\'ukkeiden eli ' r e e f e r i e n " muodossa, kuten amerikkaiain^-
SiTu 2 Laua&iainsu STyskuun 18 piiriiuu 1954