1954-09-18-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
MARJATTA:
Päivärinnan emäntä |
TTTvSIXÄlSENÄ jäi Ilona rautatie-asemalle
Joukon lähtiessä takaisin
kotiin. Hiljaisena hän seurasi katseellaan
niin kauan kuin juna oli hävinnyt
näköpiiristä. Enää kuului vain hiljainen
ääni junan edetessä kohti Pohjoissuomea.
Ilona lähti kävelemään asuntoonsa.
Sydämessään oli niin oudon kipeä tunne.
Ehkä se oli orpoutta, ehkä heräävää
rakkautta, niin täysin toisen laista,
mitä hän oli tuntenut Rolfia kohtaan
silloin kerran. Se oli ollut likaista, intohimojen
leikkiä — vain omistamiseT»
halua, ainakin Rolfin puolesta, häneltä
sokeaa uskoa onnee» ja antautumisen
hurmaa.
Tämä uusi tunne oli puhdasta. Xiin
kauniisti oli Jouko ottanut hänet käsi-kuin
olisi tahdottu vähentää hänelle
myönnettyä kunniaa ja saada hänet
huomaamaan häpeällinen tilansa.
Kun ateria oli aloitettu, ilmaantui
jälleen majatalon isäntä, joka toisti samat
sanat kuin edellisenä iltana:
— Preussilainen upseeri käskee kysyä
neiti Elisabet Roussetlta, eikö hän
ole vielä muuttanut mieltään.
Lyllerö sanoi kuivakiskoisesti:
— En.
Päivällisen kestäessä hyökkääjien liitto
tuntui heikontuvan. Loiseau lausui
pari epäonnistunutta lausetta. Kaikki
vaivasivat päätään keksiäkseen uusia
esimerkkejä, mutta eiVät muistaneet
mitään. Sitten kysyi kreivitär, joka
tunsi epämääräistä tarvetta kunnioittaa
uskontoa, vanhemmalta nunnalta, millaisia
olivat pyhimysten suuret teot.
Monet heistä olivat tehneet tekoja, jotka
meistä näyttäisivät rikoksilta, mutta
kirkko antaa ilman muuta anteeksi sellaiset
hairahdukset, jos ne on tehty Jumalan
kunniaksi tai lähimmäisen hyödyksi.
Se oli voimakas todiste, ja kreivitär
käytti sitä hyväkseen. Miten olikaan,
lieneekö syynä ollut sellainen sa-.
varsilleen, suudellut ja puristanut itseään
vasten, hyväillyt hänen tummaa
tukkaansa ja kuiskannut vain tUbn
huumaavan sanan: -Morsiameni!" Se
oli puhdasta onnea. Miksi en tuntenut
ennen tätä kipeää tekevää onnea?
Olisin voinut sanoa sen hänelle: Rakastan
sinua. Sitä hän lupaasi odottaa
vaikka kuolemaansa asti . . .
Piästyään sähkösanomatoimistoon
hän lähetti Joukolle junaan tuon tiedon.
Siinä o8i vain yksinkertaisesti:
• Rakastan sinua, Jouko. Sinun Ho-nasi.
Tämä saa kertoa Joukolle hänen
puhtaan syttyneen sydämensä tunteet.
Joulun aikana kävi Jouko hänen luonaan
yhtä hellänä ja hyvänä^ mitään
vaatimatta. He riensivät ilosta toiseen
nuo muutamat päivät, jotka hän voi
viipyä Ilonan luona. Kuin pienet lapset
he kulkivat käsi kädessä läpi meluisan
kaupungin. Illoin Ilonan ollessa toimessaan
istui Jouko ravintolavieraitten
joukossa. Hän tunsi sydämessään mustasukkaisuutta,
kun Ilonalle satoi kukkia
aivan sylin täydeltä. Mutta kun
Ilona kiitti yleisöä, oli hänellä kädessään
ainoastaan pieni, vaatimaton tummanpunainen
ruusu, jonka hän yleisölle
kumartÄessaan painoi huulilleen ja lähetti
lentosuukon Joukolle. Kukaan ei
tuota käsittänyt. Riemuisa kättentaputus
seurasi häntä vielä hänen poistuessaan
näyttämöltä.
Kotimatkalla he kävelivät toisiinsa
nojaten välistä pysähtyen katsomaan
toisiaan silmiin, sitten taas painautuen
rakkaimman kaihaloon.
Ravintolanpitäjä hykerteli käsiään
tyytyväisenä. Yleisö oli yhä enemmän
riemuissaan. Ilonan lauluihin oli tullut
toinen sävel, joka soi hopeatiukujen tavalla.
Se soi vastaheränneestä rakkaudesta.
Se tyydytti yleisöä enemmän kuin
entiset" surumieliset sävelet.
Pian oli kuitenkin Joukon palattava
lainen yksimielisyys, sellaisen verhottu y.^^^^^ ilona jäi yksin. Mutta lauluis-kohteliaisuus.
jossa kaikki kirkon yh- ^^^^ hän kertoi rakkaudes'taan ja sai
teyteen kuuluva--^t he—nk i-l öt ovat- mestaniihin
yhä enemmän sointua.
reita, tai kenties vain onnellinen väärinkäsitys,
hyödyllinen typeryys, joka tapauksessa
vanha nunna oli salaliittolaisille
erinomaiseksi avuksi. Oli luultu
hänen olevan arka, mutta hän osoittikin
olevansa uskalias, suulas ja väkivaltainen.
Hän ei vaivannut itseään millään
rikkiviisaudella, hänen ( ^ i n sa
näytti jäykältä kuin kallio, hänen uskonsa
ei milloinkaan horjunu^ hän ei
tietänyt mitään omantunnon vaivoista.
Hän piti Abrahamin uhria aivan luonnollisena,
sillä hän itse olisi arvelematta
surmannut isänsä ja äitinsä, jos olisi
saanut käskyn ylhäältä, eikä hänen mielestään
Jumala \x)inut olla tyytvmätön
mihinkään tekoon, jonka tarkoitus oli
kiitettävä. Käyttäen h>-\'äkseen odottamattaan
löytämänsä liittolaisen arvovaltaa
kreivitär antoi hänen tavallaan
laajemmin selittää tätä moraalista selviötä:
Tarkoitus pyhittää keinot.
Kreivitär kysyi:
— rskottfko. sitä, hyvä sisar, että
• • »
Kuten Jorma oli ennustanut, nousi
Honan ja Joukon kihlauksesta Päivärinnassa
kova myrsky. Eivät olleet kauniita
ne nimitykset, joita äiti antoi Ilonasta.
Isä p>ä in vastoin hymyili itsekseen ja sanoi
joskus:
"Äiti, muistapa joskus, että olet itse
kasvattanut Ilonan. Parhaimman kehi-tysikänsä
häir oli meillä ja hyvä Jumala,
sinun tulisi myöskin syyttää hänen
rikostoveriaan, mutta luulen, että
et sitä tee, vaikka pyytäisin sitä.''
Päivärinnan emäntä pysähtyi usein
meitterssään. Kuka mahtaa olla Ilonan
lapsen isä? Hän ei keksinyt sitä — tai
ei ollut uskaltanut tunnustaa todeksi
keksimäänsä.
Viimein Jouko sanoi myöskin lähtevänsä
kaupunkiin. — Menen hänen luok
seen. Jääköön kaikki tänne, en \-älitä.
Isän pyynnöstä hän kuitenkin jäi ja keväällä,
kun Ilonan sitoumus loppuisi ravintolan
laulajattarena, hakisi hän nuo-
Jumala h\"\äksyy kaikki keinot ja antaa ret» vaimonsa luokseen. Ehkäpä siihen
anteeksi teon. jos sen vaikuttimet ovat mennessä äitikin antautuisi.
puhtaat?
Kuka sitä voisi e(>äil]ä h}-\-ä rouva?
Teko, joka on sinänsä moitittava, tulee
usein ansiolliseksi sen ajatuksen tjih-den,
joka siihen ihmistä kehoittaa,
Xiin he keskustelivat selvitellen JM-maUn
tahtoa, tietien ennakolta, miten
hän asiat ratkaisee, ja väittäen hinea
pitävän huolu sdlaisista seikoista^ joista
hän «i kummtnkaan mHään välitä.
Jatkuu
* • •
Oli pääsiäisen edellinen viikko. Päivärinnassa
on touhuttu kevätsiivoja,
suuri talvinen pyykki on pesty ja mankeloitu.
Tytöt ovat tehneet päivän jatkoksi
ylimääräisiä töitä. Emäntä kaiken
valvojana ei ole myöskään tunnusUnut
väsymystäin. Vielä ovat leipomiset ja
ruoan valmistelut tehtävinä. Onhan
p ä i ^ i s r n ä aina kolto suku käyvä vie-raUulla
Päivärinnassa.
"Koko talve« onkia oUut hiljaista.
Harvoin on Jonnakaan pistäytynyt vaimonsa
kanssa: Hdjä on joskus yksin kä-väiss3^
kuin tavan vuoksi. Mitään läheistä
ei hänellä eikä Jorman kotiväellä
ole koskaan (^lut.
Helinällä on Linnalassa taas omat
huolensa. Rolf on ollut paljon kaupungissa
ja hän odottaa pienokaista. Jak-sarsiko
pääsiäisenäkään tulla. Emäntä
on sentään usein pistäynyt tyttärensä
luona. On ainakin ollut mukava kertoa
Helinälle murheitaan, sillä kotona eivät
Jouko eikä vanha isä niitä välitä paljoakaan
kuunnella.
Xyt olbi jo paljon valmiina pääi
juhlaa varten, mutta silloin p e t^
emamianvomiat. Eräänä aamuna^
kaatuu sänkykamarinsa iattiaUr-palvelustyttö
hänet löytää tajuuÖ^
Kiireesti k u i t a a n lääkäri. Jo]^
ku sairaan. Halvaus. Täytxy - 1
hy^'ää hoitoa, hoitajan. ioka"oo'Z
sairaan lähett3-villä tarvittae>5a s?
raanhoitaja tuleekin taloon, tuoden I^.
lessaan taloon hiljaisuuden ja lääkkeit
ten tuoksun, sekä paljon lisiä \ ^
palvelijoille. Hän on vaativainen van
ÄÄNILEVYJEN
KUNINGAS
SARM KASVAA LAKKAAMATTA
AUaolevaan luetteloon on taasen lisätty NELJÄ "LEI-JONA"-
LEVY-UUTUUTTA, jotka tulivat Suoinessa
ulos viime toukokuussa.
TILATKAA LEVYNNE MEILTÄ JO TANAAN
*
A 207 KeriUnan valssi, kuoro ja konserttiorkesteri
Yalse lente, kuoro ja konserttiorkesteri
T 5«20 Jätkftn laaantai, jenkka, Yrjö Haapanen
Jätkin S«renasdl, valssi, Yrjö Haapanen
T 5M2 DeUla, Aavikon tytär, foxtrot, Katariina ja naiskuoro
Aiiashi-Taairo, Alpo Nuoli
T 5063 "Stadin Kandi", foxtrot, Georg Malmsten
Lnoksein käy, srmahain, valssi Oeorg Malmsten
T 5«64 Korven Ralli, jenkka. Yrjö Haapanen
Weiliaiwei, foxtrot, Yrjö Haapanen
T 5075 Olymiil» maistoja, foxtrot, Pentti Kaartinen
Nyt ne ohi on. Jenkka, Pentti Kaartinen ja laulutrio
T 5076 Pohjolan yö, valssi. Tapio Rautavaara
Salakuljettajan laula, jenkka, Tapio Rautavaara
T 5077 Tervein Afrikasta, valssi. Kippari-Kvartetti
Rööperin Raija, jenkka. Kippari-KvartetU
T 5078 Tanlessa ja myrskyssä, merimieslaulu. Kippari kvartetti
Lahonneessa mökissä, jenkka, Kippari kvartetti
T 5079 Hnmdk», Tango, Veikko Tuomi
•Sydän harharetkellä, valssi, Veikko Tuomi
T 5080 Kevätkaometta, jenkka. Justeeri ja Kulkurit
SidanI sakalaincn, jenkka, Justeeri ja Kulkurit
T 5062 Jahannasvdkka, Jorma Ikävallco
Mitä sen väliä, jenkka, Jorma Bcävalko
T 5083 Onnen tie, tango. Veikko Tuomi
OU kaa, Bequin Poxi, Veikko Tuomi
T 5084 Torpan tyttäret, jenkka, Jorma Ikävalko
Kekkoll Kalle, polkka, Jorma Ikävalko
T S0V7 Myrskyn Jälkeen, valssi
PaidHsin taivaan alU (Lasse Pililajamaa — Kvartetti)
T MtS Haaori kertoo Argentiinasta, tango
Margaret, valssi (Lasse Pililajamaa, harmonikka Ja
yhtye)
T 5089 Torvisen Torpalla, polkka
Maa varten on tehty tie. Jenkka (Laul. Jorma Ikäv&lko Js
kulkurit)
T 5090 Erokyynel. tango, laul. Veikko Tuomi
Liian OMmta maistoa, begoln, laul. Hertta
T509S Sinulle. Beguin
Me tan«Bia>e taas, tango-beguin (Laul. Veil±o Tuomi)
T 5094 Se juhnetun suuri laiva, jenkka, Pentti Kaartinen
ja "Kulkurit'
Ne ajat, Slow-Fox, Pentti Kaartinen ja "Kulkurit'
T 5095 UnU Ja totU, valssi, Eugen Matosten
Töölöä Tuula, Slow-Pox, Eugen Malmsten
T 5096 Torun surusUmä. valssi. Veikko Lavi
Savolainen Fakiiri, Samba. Veikko Lavi
T 5097 Mustaa rakkautta, Fox-trot, Eugen Malmsten
Sata laulua rakkaudesta, Eiigen Malmsten '
T 5098 VamskunU rakkautta, valssi. Veikko Lavi
Hämeen Hetani, jenkka, Veikko Lavi
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA
HINTA $1.25 KPL.
(Ostajaa maksetUva lähetyskidat)
Postitilausten tulee käsittää väbJntäin kolme levyä
TILATKAA OSOITTEKLLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. a Box «9 Sndbury, Ontario
V A P A U S B R A N C H O F F I CE
n « EAT ST. po« T AmXHITS. ONTARIO
M R S . H E L G A P I K S A N EN
•05 OOVnENBfKNT KD. W. KIB»LANI> LAKE. ONT
L^ii—U f c i i , i «n«kBi»4t^HU«iaftl 19S4
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 18, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-09-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540918 |
Description
| Title | 1954-09-18-08 |
| OCR text | MARJATTA: Päivärinnan emäntä | TTTvSIXÄlSENÄ jäi Ilona rautatie-asemalle Joukon lähtiessä takaisin kotiin. Hiljaisena hän seurasi katseellaan niin kauan kuin juna oli hävinnyt näköpiiristä. Enää kuului vain hiljainen ääni junan edetessä kohti Pohjoissuomea. Ilona lähti kävelemään asuntoonsa. Sydämessään oli niin oudon kipeä tunne. Ehkä se oli orpoutta, ehkä heräävää rakkautta, niin täysin toisen laista, mitä hän oli tuntenut Rolfia kohtaan silloin kerran. Se oli ollut likaista, intohimojen leikkiä — vain omistamiseT» halua, ainakin Rolfin puolesta, häneltä sokeaa uskoa onnee» ja antautumisen hurmaa. Tämä uusi tunne oli puhdasta. Xiin kauniisti oli Jouko ottanut hänet käsi-kuin olisi tahdottu vähentää hänelle myönnettyä kunniaa ja saada hänet huomaamaan häpeällinen tilansa. Kun ateria oli aloitettu, ilmaantui jälleen majatalon isäntä, joka toisti samat sanat kuin edellisenä iltana: — Preussilainen upseeri käskee kysyä neiti Elisabet Roussetlta, eikö hän ole vielä muuttanut mieltään. Lyllerö sanoi kuivakiskoisesti: — En. Päivällisen kestäessä hyökkääjien liitto tuntui heikontuvan. Loiseau lausui pari epäonnistunutta lausetta. Kaikki vaivasivat päätään keksiäkseen uusia esimerkkejä, mutta eiVät muistaneet mitään. Sitten kysyi kreivitär, joka tunsi epämääräistä tarvetta kunnioittaa uskontoa, vanhemmalta nunnalta, millaisia olivat pyhimysten suuret teot. Monet heistä olivat tehneet tekoja, jotka meistä näyttäisivät rikoksilta, mutta kirkko antaa ilman muuta anteeksi sellaiset hairahdukset, jos ne on tehty Jumalan kunniaksi tai lähimmäisen hyödyksi. Se oli voimakas todiste, ja kreivitär käytti sitä hyväkseen. Miten olikaan, lieneekö syynä ollut sellainen sa-. varsilleen, suudellut ja puristanut itseään vasten, hyväillyt hänen tummaa tukkaansa ja kuiskannut vain tUbn huumaavan sanan: -Morsiameni!" Se oli puhdasta onnea. Miksi en tuntenut ennen tätä kipeää tekevää onnea? Olisin voinut sanoa sen hänelle: Rakastan sinua. Sitä hän lupaasi odottaa vaikka kuolemaansa asti . . . Piästyään sähkösanomatoimistoon hän lähetti Joukolle junaan tuon tiedon. Siinä o8i vain yksinkertaisesti: • Rakastan sinua, Jouko. Sinun Ho-nasi. Tämä saa kertoa Joukolle hänen puhtaan syttyneen sydämensä tunteet. Joulun aikana kävi Jouko hänen luonaan yhtä hellänä ja hyvänä^ mitään vaatimatta. He riensivät ilosta toiseen nuo muutamat päivät, jotka hän voi viipyä Ilonan luona. Kuin pienet lapset he kulkivat käsi kädessä läpi meluisan kaupungin. Illoin Ilonan ollessa toimessaan istui Jouko ravintolavieraitten joukossa. Hän tunsi sydämessään mustasukkaisuutta, kun Ilonalle satoi kukkia aivan sylin täydeltä. Mutta kun Ilona kiitti yleisöä, oli hänellä kädessään ainoastaan pieni, vaatimaton tummanpunainen ruusu, jonka hän yleisölle kumartÄessaan painoi huulilleen ja lähetti lentosuukon Joukolle. Kukaan ei tuota käsittänyt. Riemuisa kättentaputus seurasi häntä vielä hänen poistuessaan näyttämöltä. Kotimatkalla he kävelivät toisiinsa nojaten välistä pysähtyen katsomaan toisiaan silmiin, sitten taas painautuen rakkaimman kaihaloon. Ravintolanpitäjä hykerteli käsiään tyytyväisenä. Yleisö oli yhä enemmän riemuissaan. Ilonan lauluihin oli tullut toinen sävel, joka soi hopeatiukujen tavalla. Se soi vastaheränneestä rakkaudesta. Se tyydytti yleisöä enemmän kuin entiset" surumieliset sävelet. Pian oli kuitenkin Joukon palattava lainen yksimielisyys, sellaisen verhottu y.^^^^^ ilona jäi yksin. Mutta lauluis-kohteliaisuus. jossa kaikki kirkon yh- ^^^^ hän kertoi rakkaudes'taan ja sai teyteen kuuluva--^t he—nk i-l öt ovat- mestaniihin yhä enemmän sointua. reita, tai kenties vain onnellinen väärinkäsitys, hyödyllinen typeryys, joka tapauksessa vanha nunna oli salaliittolaisille erinomaiseksi avuksi. Oli luultu hänen olevan arka, mutta hän osoittikin olevansa uskalias, suulas ja väkivaltainen. Hän ei vaivannut itseään millään rikkiviisaudella, hänen ( ^ i n sa näytti jäykältä kuin kallio, hänen uskonsa ei milloinkaan horjunu^ hän ei tietänyt mitään omantunnon vaivoista. Hän piti Abrahamin uhria aivan luonnollisena, sillä hän itse olisi arvelematta surmannut isänsä ja äitinsä, jos olisi saanut käskyn ylhäältä, eikä hänen mielestään Jumala \x)inut olla tyytvmätön mihinkään tekoon, jonka tarkoitus oli kiitettävä. Käyttäen h>-\'äkseen odottamattaan löytämänsä liittolaisen arvovaltaa kreivitär antoi hänen tavallaan laajemmin selittää tätä moraalista selviötä: Tarkoitus pyhittää keinot. Kreivitär kysyi: — rskottfko. sitä, hyvä sisar, että • • » Kuten Jorma oli ennustanut, nousi Honan ja Joukon kihlauksesta Päivärinnassa kova myrsky. Eivät olleet kauniita ne nimitykset, joita äiti antoi Ilonasta. Isä p>ä in vastoin hymyili itsekseen ja sanoi joskus: "Äiti, muistapa joskus, että olet itse kasvattanut Ilonan. Parhaimman kehi-tysikänsä häir oli meillä ja hyvä Jumala, sinun tulisi myöskin syyttää hänen rikostoveriaan, mutta luulen, että et sitä tee, vaikka pyytäisin sitä.'' Päivärinnan emäntä pysähtyi usein meitterssään. Kuka mahtaa olla Ilonan lapsen isä? Hän ei keksinyt sitä — tai ei ollut uskaltanut tunnustaa todeksi keksimäänsä. Viimein Jouko sanoi myöskin lähtevänsä kaupunkiin. — Menen hänen luok seen. Jääköön kaikki tänne, en \-älitä. Isän pyynnöstä hän kuitenkin jäi ja keväällä, kun Ilonan sitoumus loppuisi ravintolan laulajattarena, hakisi hän nuo- Jumala h\"\äksyy kaikki keinot ja antaa ret» vaimonsa luokseen. Ehkäpä siihen anteeksi teon. jos sen vaikuttimet ovat mennessä äitikin antautuisi. puhtaat? Kuka sitä voisi e(>äil]ä h}-\-ä rouva? Teko, joka on sinänsä moitittava, tulee usein ansiolliseksi sen ajatuksen tjih-den, joka siihen ihmistä kehoittaa, Xiin he keskustelivat selvitellen JM-maUn tahtoa, tietien ennakolta, miten hän asiat ratkaisee, ja väittäen hinea pitävän huolu sdlaisista seikoista^ joista hän «i kummtnkaan mHään välitä. Jatkuu * • • Oli pääsiäisen edellinen viikko. Päivärinnassa on touhuttu kevätsiivoja, suuri talvinen pyykki on pesty ja mankeloitu. Tytöt ovat tehneet päivän jatkoksi ylimääräisiä töitä. Emäntä kaiken valvojana ei ole myöskään tunnusUnut väsymystäin. Vielä ovat leipomiset ja ruoan valmistelut tehtävinä. Onhan p ä i ^ i s r n ä aina kolto suku käyvä vie-raUulla Päivärinnassa. "Koko talve« onkia oUut hiljaista. Harvoin on Jonnakaan pistäytynyt vaimonsa kanssa: Hdjä on joskus yksin kä-väiss3^ kuin tavan vuoksi. Mitään läheistä ei hänellä eikä Jorman kotiväellä ole koskaan (^lut. Helinällä on Linnalassa taas omat huolensa. Rolf on ollut paljon kaupungissa ja hän odottaa pienokaista. Jak-sarsiko pääsiäisenäkään tulla. Emäntä on sentään usein pistäynyt tyttärensä luona. On ainakin ollut mukava kertoa Helinälle murheitaan, sillä kotona eivät Jouko eikä vanha isä niitä välitä paljoakaan kuunnella. Xyt olbi jo paljon valmiina pääi juhlaa varten, mutta silloin p e t^ emamianvomiat. Eräänä aamuna^ kaatuu sänkykamarinsa iattiaUr-palvelustyttö hänet löytää tajuuÖ^ Kiireesti k u i t a a n lääkäri. Jo]^ ku sairaan. Halvaus. Täytxy - 1 hy^'ää hoitoa, hoitajan. ioka"oo'Z sairaan lähett3-villä tarvittae>5a s? raanhoitaja tuleekin taloon, tuoden I^. lessaan taloon hiljaisuuden ja lääkkeit ten tuoksun, sekä paljon lisiä \ ^ palvelijoille. Hän on vaativainen van ÄÄNILEVYJEN KUNINGAS SARM KASVAA LAKKAAMATTA AUaolevaan luetteloon on taasen lisätty NELJÄ "LEI-JONA"- LEVY-UUTUUTTA, jotka tulivat Suoinessa ulos viime toukokuussa. TILATKAA LEVYNNE MEILTÄ JO TANAAN * A 207 KeriUnan valssi, kuoro ja konserttiorkesteri Yalse lente, kuoro ja konserttiorkesteri T 5«20 Jätkftn laaantai, jenkka, Yrjö Haapanen Jätkin S«renasdl, valssi, Yrjö Haapanen T 5M2 DeUla, Aavikon tytär, foxtrot, Katariina ja naiskuoro Aiiashi-Taairo, Alpo Nuoli T 5063 "Stadin Kandi", foxtrot, Georg Malmsten Lnoksein käy, srmahain, valssi Oeorg Malmsten T 5«64 Korven Ralli, jenkka. Yrjö Haapanen Weiliaiwei, foxtrot, Yrjö Haapanen T 5075 Olymiil» maistoja, foxtrot, Pentti Kaartinen Nyt ne ohi on. Jenkka, Pentti Kaartinen ja laulutrio T 5076 Pohjolan yö, valssi. Tapio Rautavaara Salakuljettajan laula, jenkka, Tapio Rautavaara T 5077 Tervein Afrikasta, valssi. Kippari-Kvartetti Rööperin Raija, jenkka. Kippari-KvartetU T 5078 Tanlessa ja myrskyssä, merimieslaulu. Kippari kvartetti Lahonneessa mökissä, jenkka, Kippari kvartetti T 5079 Hnmdk», Tango, Veikko Tuomi •Sydän harharetkellä, valssi, Veikko Tuomi T 5080 Kevätkaometta, jenkka. Justeeri ja Kulkurit SidanI sakalaincn, jenkka, Justeeri ja Kulkurit T 5062 Jahannasvdkka, Jorma Ikävallco Mitä sen väliä, jenkka, Jorma Bcävalko T 5083 Onnen tie, tango. Veikko Tuomi OU kaa, Bequin Poxi, Veikko Tuomi T 5084 Torpan tyttäret, jenkka, Jorma Ikävalko Kekkoll Kalle, polkka, Jorma Ikävalko T S0V7 Myrskyn Jälkeen, valssi PaidHsin taivaan alU (Lasse Pililajamaa — Kvartetti) T MtS Haaori kertoo Argentiinasta, tango Margaret, valssi (Lasse Pililajamaa, harmonikka Ja yhtye) T 5089 Torvisen Torpalla, polkka Maa varten on tehty tie. Jenkka (Laul. Jorma Ikäv&lko Js kulkurit) T 5090 Erokyynel. tango, laul. Veikko Tuomi Liian OMmta maistoa, begoln, laul. Hertta T509S Sinulle. Beguin Me tan«Bia>e taas, tango-beguin (Laul. Veil±o Tuomi) T 5094 Se juhnetun suuri laiva, jenkka, Pentti Kaartinen ja "Kulkurit' Ne ajat, Slow-Fox, Pentti Kaartinen ja "Kulkurit' T 5095 UnU Ja totU, valssi, Eugen Matosten Töölöä Tuula, Slow-Pox, Eugen Malmsten T 5096 Torun surusUmä. valssi. Veikko Lavi Savolainen Fakiiri, Samba. Veikko Lavi T 5097 Mustaa rakkautta, Fox-trot, Eugen Malmsten Sata laulua rakkaudesta, Eiigen Malmsten ' T 5098 VamskunU rakkautta, valssi. Veikko Lavi Hämeen Hetani, jenkka, Veikko Lavi LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA HINTA $1.25 KPL. (Ostajaa maksetUva lähetyskidat) Postitilausten tulee käsittää väbJntäin kolme levyä TILATKAA OSOITTEKLLA: VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. P. a Box «9 Sndbury, Ontario V A P A U S B R A N C H O F F I CE n « EAT ST. po« T AmXHITS. ONTARIO M R S . H E L G A P I K S A N EN •05 OOVnENBfKNT KD. W. KIB»LANI> LAKE. ONT L^ii—U f c i i , i «n«kBi»4t^HU«iaftl 19S4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-09-18-08
