Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 29, 1947

              ^«yt siitä yhdestä
olisi koko
jota vaimon
> jatkaa taisteluaan^
ttamista, säästänusti'
koko elämänsä td
^'tä sillä tavalla
^ tuommoiseksi,
olette niin h\-viä
^ se sitten kanssa"
okaan. Eemelinä".
esää sitten ja ukko laid
puupohjan. E i n ^ ^/
'aiset, tuhahtaa eu
riuhtomaan vihassa j
mökissä puhuta
Vaimo päivittdeTBi
'nsä hyna orainaisuu^f
Junkilaisia, joista ei J
mia kaiken särkijoid
vat ja lupaavat tetaal
en ämpäriä ja jninJii
än pirtin penkeillä leJ
'"ä. On We]ä alhnj
^ttei voi paeta ulkosalJ
tti elämänsä niskojaan
^ntyttönä,olihänpaät.
sivarsivoimin tuuaian
liasta ja köyhyj-desta,
tille liinoja ja raaouja,
)iikana, kehrännyt ja
mies oli väsähtänyt,
nyt hänet askareista
liesten töitä, pSHkJ
lut ja rustannut tar-
Cun kasvavan poih-|
lopetti muutaman aa-m
ennen uuden tuloa |
lut miehen vastaan- j
limatta sekatavara- i
erelle oli ennen-ahakkaampi
)TittäJ3
on sulkemaan kaup-hän
oli punnertanut
toinkäyitiisten sattu-huulet
tiukemmalle
tulivat kärttj-isera-n
pojat olivat tukki-nneet
kaupunkiin ja-ihmisen
hengenpi-ttu
niin paljon reuh-
)uskenut töitä koko
[lään. Hän oli tot-housunrisoista,
pe-ja
kaikesta pienes-la
välttämättömjy-imista
kohden. Ha-
TIETOJA
4-0
Siaiilihapaistoksia
Sian niunuaispaisti eli satula
paunan suuruinen satula pyyhi-
I - n tuumaan veteen 'kastetulla vaat-
Hierotaan sitruunalla, suolalla ja
kSiffUIa. Paistin sisälle p a n n a a n paloi-
K j a kniorittuja omenia j a kiehautettu-p
ä k umpeen, s i l m ä t myös neulotaan K o r ­v
i i n parinaan porkkanan viipale ja sido­t
a a n ne p ä ä h ä n k i i n i . Kuono sidotaan nau­h
a l l a . K e i t e t ä ä n vaatteen sisällä ja sen
p e r ä s t ä pannaan painon alle. Tarjotaan
k y l m ä n ä Cumberland-kastikkeen kanssa.
Cumberland-kastike:
V i i n i m a r j a (Currant) hyytelöä sulate­taan:
Sitruunan ja appelsiinin viipaleita
k e i t e t t y n ä pannaan sekaan; l i s ä t ä ä n vä­h
ä n sinappia, appelsiinin mehua
Konimunismi — Useat Canadan yli- ENGLANNIN kuningasperheen
opistojen älykkäimmistä oppilaista Jäsenet nukkuivat vielä 1234 pljilla.
kääntyvät kommunismiin, sanoi äsket- ^ "
täin Torontossa opiskelijain kristillisen SULKAKYNIÄ ruvettiin käyttä-järjestön
sihteeri, pastori E . M. Xichois, mään V . 553, teräskyniä v. 1803.
sekä
-aan kuumaan uuniin paistumaan. K u u -
vettä pannaan tarvittaessa pannuun ri^*. , ,
f^Saan usein. K u n se on k y p s ä , aseta ^;I^ote k i n k k u kylmässä vedessä y l i yön.
fc^d,i«lilipe sseeilikvaäppuu oli yjr löspäin. I t r o t a Uha v* eteen. K^ u n se on tullut kiehumisee-n asU—,
anna hiljalleen kiehua, laskien aikaa 20
minuuttia paunaa kohden. Kun kinkku
on k y l l i k s i kiehunut, nostetaan se liemes­t
ä pois, kamara poistetaan j a kinkun p i n ­t
a s i v e l l ä ä n sinapilla, leipäjauheella j a vä­h
ä n sokeria ripotetaan päälle ja kinkku
pannaan u u n i i n ruskistumaan.
Porsashyytelö
riuumuja, joista kivet on poistettu. K ä ä ­pään
kokoon ja sidotaan n a u h a l l a . Satu-r^
etetaar. kuumalle voidellulle pannuUe
jeipäjauhetta " P o l ^ * t ^ ^ „ P t ^® cayenne p i p i ^ i a !
K e i t e t t y suolainen kinkku
[ " ^ l e l l a ä / u s e i n . K u n se on k y p s ä , aseta kyin
S S f s e l ^ P " ° J i ylöspäin. I t r o t a liha Pffe h u o l ö l i s e s t i j a pane tulel^^
selkärangasta, leikkaa p o i k i t t a i n v i l p a l e i -
ciiD jotka asetetaan l u u n päaUe p a i k o i l -
ken. omenat ja luumut asetetaan y m p ä -
Irille. Kuori rasva j a valmista kastike sa-
Biasta Uemestä, saota j a u h o i l l a j a v ä r j ää
sokerivärillä (Kitchen Bouguet).
F i k k u porsas
Pienen porsaan, noin 4 viikon, vanhan
Issäpinta hierotaan suolalla j a p i p p u r i l ­la.
Porsas t ä y t e t ä ä n omenapalasiJla, luu­muina,
joista kivet on poistettu, k e i t e t y l lä
hiisillä tai murekkeella valmistettu l e i v ä s ­tä,
joka kostutetaan, l i s ä t ä ä n muna, k e i -
[ tett7 ja hienoksi h a k a t t u porsaan maksa ja
sydän, kinkkua ja h i e n o a ' p e r s i l j a a . Tällä
seoksella täytetään porsaan vatsa. Omr
I oeHaan kiinni ja asetetaan voideltmm
pannuun selkäpuoli ylöspäin. P i n t a sivel­lään
usein voilla tai pannussa olevalla
I Eemeliä. Jos alkaa liiaksi ruskistua peite­tään
paperilla. Paistamisen aikaa laske­taan
noin2—3 tuntia. K u n porsas on pais­tunut,
nostetaan se vadille; jos on pieni
leikataan neljään osaan j a isompi palotel-laan
niin että palat voidaan j ä r j e s t ä ä ko--
ionaiseen muotoon. Kastike valmistetaan
samasta liemestä.
Parasta sitoa porsas ennen paistamista
siihen muotoon kvm se halutaan, muuten
on sitä vaikea käsitellä.
Paahdettua kinkkua
Leikkaa savustettua kinkkua viipaleiksi.
Pane tulelle kylmään veteen j a k e i t ä h i l -
jallensa melkein kypsäksi. Nosta vedestä,
kuivaa, kastele voilla tai öljyllä j a paah­da
kypsäksi.
S i a n p ää
Sianpää halastaan, k i e l i otetaan pois ja
luu sahataan n i i n e t t ä . k u o n o j ä ä e h e ä k s i.
Lihaa jauhetaan kaikenlaisesti s i a i i l i h a s ta
ja auijataan hyvästi. Seotetaan joukkoon
neljä munaa, pippuria, suolaa ja sitruu­nanmehua.
Puolet seoksesti p a m i a a n sian
päähän, tämän p ä ä l l e ladotaan porkkana-räpaleita,
truffeliä, kurkkuja ym; Loppu
settosta pannaan viimeiseksi j a neulotaan
3 paunaS porsaan lihaa
2 kvarttia v e t tä
1 ruokalusikallinen suolaa
10 pippvurinmarjaa
1 laakerinlehti
3 liivakonlehteä
Vasikan s ä ä r tä
Porsaanliha ja vasikanluu pyyhitään
kuumaan veteen kastetulla vaatteella. V a ­s
i k a n luu pannaan tulelle kylniiään ve­teen
ia kun se alkaa kjuumentua l i s ä t ä än
porsaanliha. Vaahto kuoritaan pois, maus­teet
parmaan sekaan ja annetaan kiehua
h i l j a i s e l l a tulella pehmeäksi. Nahka irro­tetaan
ja liha leikataan kaimiiksi kuuti­oiksi.
Vatkaa valkuaiset vähän, pane se­k
a a n liivakonlehdet sulatettvma, 1 ruoka­lusikallinen-
sitruunanmehua j a liemi, jos­t
a rasva on k e r ä t t y tarkasti pois sekä v ä ­h
ä n tomaattia. Vatkaa tulella kunnes a l ­k
a a kiehua, sitten aseta kattila hellan
sjrrjälle ja anna hiljallensa Mehua 5 m i ­nuuttia.
Siilataan t i h e ä n vaatteen lävitse.
V ä h ä n kirkasta h3?ytelöä kaadetaan muo­t
i n pohjalle, koristetaan kovaksi keitetyl­l
ä mimalla ja persiljalla. Lado lihapalaset
muottiin kevyesti jotta l i e n t ä mahtuu pal­j
o n väliin. Aseta muotti kylmään paik­kaan
ja anna hjrytyä.
Sian fillet (Tenderloin)
Aseta fillet pannuun j a paista voissa s i ­p
u l i n kanssa, ripota suolaa ja pippuria ja
anna ruskistua; kaada vähän vettä tai
kermaa pannuun ja kaada päälle. P i l l e t in
voi myöskin palotella kahden tuuman p i ­t
u i s i i n paloihin ^luijata litteäksi j a pais­taa.
nen oli täytynyt taistella poikien hou­sunnapeista,
uhata vitsalla ja kurituk­sella
rikkmäisistä sukanpolvista, uikut­taa
rahanmenoista — kaikesta niin
että se oli muuttunut hänen toiseksi
luonnokseen. Jokainen reunaton ämpä­ri,
puhkipoh jäinen kattila ja kymmenen
brtaa paikattu housunkappale oli hä­nelle
pohja, jolta piti punnertaa eteen­päin
parempaan elämään, varasto, Jon­ia
avulla hän pääsisi askeleen eteen­päin.
Filmitähti maanviljelijänä
Elokuvanäyttelijä Victor McLaglen
sai 15 vuotta sitten eräältä intiaanihei­molta
kunnianimen "suuri sateen teki­jä"
ja nyt yrittää hän parhaillaan osoit­tautua
komean nimen arvoiseksi.
Näyttelijällä on suuri maatila ja sillä
on hän alkanut suurisuuntaisia kokeita
omalaatuisella keinokastelutavalla, jota
USA:n maatalousministeriö on suositel­lut.
Hän on ostanut käytetyn sotilaslento-
Kuta vanhemmaksi vaimo kävi, sitä koneen, ja kuormittaa sen murskatulla
Jyokkuisemmin hän tarttui jokaiseen • jäällä ja -siroittelee lentokoneesta käsin
Pemimpuolikkaaseen, sitä tärkeämmäksi jään peltojen yli. Päästyään tällä tapaa
Janelle kävi ämpäri, pesuvati.* Ja kun alulle, ei sade voi olla tulematta, selitää
|Jän illalla paneutui nukkumaan, hän a- McLaglen. Hän elää myöskin siinä toi-jatteli
katkerana menetettyä ämpäri- vossa, että hänen menetelmänsä lisäisi
•2311 suurena tappiona — suurimpana, satoa siinä määrin, että hän puolessa
^Jtä hän koskaan oli kärsinyt.* vuodessa ansaitsisi sen, mitä hän on
" " ' ~ maksanut lentokoneesta.
Suomen ensim­ä
e n linna, rakennettiin toisten
^ j e n mukaan ensimmäisen risti-reuten
jälkeen v. 1155 ja toisten tie-lojen
mukaan noin v. 1300.
SUURIN raha arvoltaan on Yh­dysvaltain
10,000 dollarin seteli.
PITTSBURGILAISILLA veljek­sillä
Ralph ja Frank Chermockilla
on kummallakin 90,000:n perhosko-koelma
— laatuaan suurimmat yk­sityiset
kokoelmat Yhdysvalloissa.
Pojat aikovat luovuttaa kokoelman­sa
Carnegie Museolle.
''«"'riiHwiiw«m,w,,HuraiiotiwommmiiiroiiBirinnimttmmiOT HiNuuminii
iiiminiuiiiimimmiitiimuiiHmiHiiMiiiHUinmiimi^
I
painoa. exBf^^'
KIITOS
siita^i!!!?'^ lausua s y d ä m e l l i s e t kiitokset kaikille ystävlUeni ja naapureilleni
^ JlUtyksestä, k u n t u l i t t e m i n u a onnittelemaan lokakuun 26 p : n ä t ä y t t ä -
^ . . ^ ^ o t t a . • . . • ^
JocliT^!^ mra. LlnneUe tohnen alkuunpanijana Ja vaivoistasi. Samoin mre.
s S t . . . ^ J " ^ * MäkeläUe tarjoilusta. Kiitos lahjoista Ja silta^
rahalahjasta. Jotka J ä U t t e k ä y n t l n n e muistoksi. Kiitos vlela kaikille
S""", osoituksesta m i n u a kohtaan.
AJuna kaunis Utahctkl tulee s ä i l y m ä ä n muistossani elämäni iltaan saakka.
a1
9
Steeledalc MRS. ALINA ROTMAN Saska tcbewan
Syntymäpäiväkutsu
Pyydän kaikkia ystäviä ja tovereita saapumaan CSJ:n Tim-mmsin
osaston ftaaJille joulukuun 7 p:nä ketto 7 illalta viettä­mään
kanssani 70-vuotissyntymäpäivääni.
Jos syntj-mäpäivävieraat haluavat tuoda lahjoja, niin voitte
tuoda korin perunoita, nipun juurikasvia tai niklcelin rahaa, sillä
k a i k k i lahjat tulee C S J : n Timminsin osaston h y v ä k s i , e i k ä p ä i v än
sankarin. terveUtllcita!
Timmins
RUUiSA TÄTI
O n t a r io
|minini)nMiuininiHuiiHiniiiinunitMiiHiMMiHuiuniiuiiiniRuuiMnmiruniiHniniitiiMMMmminniininiiimn»imnniunin^
K I ITOS
Lausumme sydämelliset kiitoksemme Sointulalaisille siitä
yllätyksestä, kun tulitte meitä tervehtimään uuteen kotiin\me,
tuoden syömiset ja juomiset sekä lahjan.
Kiitämme kerääjiä j^a illan emäntiä sekä niitä, jotka syystä
tai toisesta eivät voineet saapua.
Ystävyys ja myötätunto lämmittää sydämiä, etenkin näin
elämän iltapuolella. Tämän illan muisto säilyy aina mielessämme.
Sointula
ALINA JA DAVID JOSEPHSON
B r i t i s h Columbia
^luiiiiiiiiiiiniiiiHHiiiitiiiiiiinniiMiniiiiiinninnnMiiiHniiiitiiuiiMiiiiiiiiiiiinitniiiiiumiiiiiHiiiiiinnriiinuMiiinmiu
^niiiiiintiininiiinnMMiimnuiiiiimMiiMnMiiiimmiiuiniiMiiiiiiiiumiiiHuiintiunniitMiuiniiniMnmiiininiiinniiii^
I Kauniit kiitokset kaikille Sicamous'in, Solsquan, Cambien ja |
I Malakwan suomalaisille, kun tulitte yllättämään meidät uuteen |
I kotiimme muuttamisen johdosta, tuoden tullessanne syömiset |
I ja juomiset sekä arvokkaan lahjan. . |
I Kiitos homman alkuunpanijoille ja illan emännille ja niille, i
I jotka ottivat osaa lahjaan, vaan eivät voineet saapua. f
I Ystä\'yytenne tulee aina säilymään kauniina muistossamme. |
I HANNES, OLGA JA LAPSET I
i Malakwa " British Columbia | I .„ _ .„ .„ „™ ^.—A
. Syvällä surulla ilmoitamme, e t t ä h3rvä i s ä m m e J » mirfieni
A N T T I V I U A M I R A H J A
nukkui ikuiseen uneen asunnossaan, 656 E. Pcnder S t Vancouver, B.C., l o k a ­kuun
6 p : n ä 1947. Vainaja oU syntynyt Kalajoellm R a h j a n k y l ä s s ä , Suomessa,
marraskuun 25 p ä i v ä 1891.
L ä h i n n ä suremaan jäi vaimonsa. Impi Rahja, 1 t y t t ö Ja 1 poika s e k ä m i n iä
j a vävy j a pUdcu Karen, kalkki t ä ä l l ä Vancouverissa Ja suuri sukulais-Ja tutta-tvapiiri
Suomessa j a tässä maassa.
Hautaus toimitettiin Mantton Fiun hautausmaahan lokakuun 9 p : n ä suu­ren
toverijoukon saattamana.
Lyhyt oli yhteinen elämämme,
mutta rakkaudessa sen vietimme.
Olit midlc puoliso paras,
vaan ehkä kohtalo elättiämme
pirstoi —
Kuitenkin elät aina ajatuksissani.
Jää hyvästi nyt ja lepää rauhassa
povessa uuden kotimaamme.
VAIMOSI IMPI.
Olit isä meille parhain, rakkain,
Aina hellin naivoit, ohjailit.
Miksi kuolon kutsu liian
varhain kohtas sun?
Xytisä poissa olet ainiasti.
Sä elit eestämmc uhraten,
me muistamme sua kaivaten.
ROY JA KERTTU PERHEINEEN.
Xiin lämmin oli kätcs,
kun minua lasna talutit,
vaan kylmä nyt,
kun viimeiksi kosketin.
Keveät mullat haudallesi
kunnon toveri. XiKi.
Poissa olet kalastajatoveri,
olet saanut iki raukan.
PJ. sinne maailman myrskyt pauhaa.
On mainen matkasi päättynyt
ja tyyneen satamaan yöpynyt.
KALASTAJ.ATOVERIT.
KIITOS .
Parhaat kiitokset kaikille, j o t k a ottivat osaa surumnme Ja saapuivat saat­tamaan
Isäämme viimeiselle matkalle. Kiitos C S J : n osastolle . j a yksityisille
n i i s t ä monista kauniista kukkalaitteista, joilla koristitte isämme hautaktun-mun
jolta saapui Limdlata Ja Scattlesta asti.
k i i t o s mrs. Llsi Kankaalle Ja K e r t t u Viitaselle kauniista laulusta Ja r u ­nosta
mrs. Fanny Llndille. Myös kiitos kantajille Ja naisille kahvitarjoilun
j ä r j e s t ä m i s e s t ä . Erityinen kiitos Olga Ja O l l i Kokolle, k u n antoivat kotinsa
hautaajlsten j ä r j e s t ä p i i s e e n sekä i s ä n kuoleman Johdosta tuottamasta t y ö s t ä.
SydämeUlnen Iditos N i k k i Vatungille, joka vaivojaan sääuBtämättä suoritti
suiffemman työn puolestamme. A
T e i t ä k a i k k i a k U t t ä e n , ^
O M A I S E T
Vancouver B r i t i s h Columbia
LAUAOTAINA, MARRASKUUN 29 PÄIVÄNÄ SIVU 11