Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 29, 1949

              'aita
i r u s .
al­le-
?toi
uu­si
fir
al­li
[f.'
'•M
M
m
m
edestakaisin päällysvaatteissaan.
Tvttö sytytti tulen kaasiikeittiöön ja
asetti kahviveden kiehumaan, salaa sil-nuillen
• Saat sentääftvniin paljon kunnioittaa
koliani että otat hatun päästäsi ja sa­man
tien päällystakinkin ja asetat ne
naulaan", itiääräsi tjrttö.
Ksko riisuvtiii hita,asti.
j a nyt tulet viereeni ja sitten alkaa
50 kotiriita", komensi t y t tö edelleen.
Ksko tuli ja istui hänen viereensä.
No. selitähän n3^t ratas Esko, miksi
el vastannut puhelinsoittponi eräänä
iUana ennen joulua? Muistat kyllä,
!;(i>ka avasit puhelimen. Ja, miksi et
vastannut jouluiltana, vaikka yritin soit-
J;KI sinulle monta kertaa?"
Ennenkuin minä vastaan niihin, vas­taa
sinä mitä olivat n|^ esteet ennen jou­lua
ja kuka oli se mies, jota halasit kes­kellä
katua. Ja kuljeskelit hänen kans­saan
koko jouluviikon?"
\'ivian nauroi, nauroi pitkän aikaa.
•Halasinkö minä Lauri serkkua, ha-
Jasinko todellakin? Taisin tehdä niin.''
Hän nauroi ja puhui. ''INIutta mistä
sinä sen tiedät?"
"Minä näin." Ja Esko/kertoi miten
hän näki tapauksen.
•Ja siksi et siis vastannut, ja me kun
lialusimme sinut mukaamme elokuviin
sinä iltana ja olisin tahtoaut tutustuttaa
sinut serkkuuni. Ja sitten, oletko saa-jiiit
joulupaketin minulta, Esko?"
"Olen."- „
•Eikö se selitä mitään?"
•'En ole sitä avannut."
•Voi rakas poika, et ole avannut kul­tasi
lähettämää joulupakettia! - Kyllä
minä olisin avannut ja vielä tullut kiit-lämään,
jos olisin sinulta saanut lahja­paketin."
. '
Esko kaivoi taskustaan kauniin sor-nuisrasian.
jonka hän oli viimeinkin
päättänyt viecKi 'takaisin kulatsepälle.
niuha kolitalo näytti määräävän toisin.
•Tässä oli sinulle- tarkotettu-joulu-iahja
ja olisit sen saanutkin aikanaan,
jos ei tullut sitä serkkua", Esko puheli
hellästi ja otti Ä'ivian vasemman käden
luniellömän, painoi siihen kauniin ki­maltelevan
sormuksen ja katsoi t3^ttöä
kuin k3-syen.
Tyttö kietoi kätensä Eskon kaylaan
ja kyyneleet hänen silmissään kimal­telivat
kilpaa sormuksessa olevan timan­tin
karfssa. '
'Esko rakas", kuiskasi hän.
Esko veti hänet syliinsä, suuteli suuta,
silmiä, otsaa ja hiuksia ja puristi niin,
että tytön henkeä salpasi.
''Ja Jiyt rakas morsiameni, pian meil­lä
on yhteinep huone — eikö niin?"
"Niin, Esko", vastasi tyttö, yhä levä­ten
hänen sylislään. "Esko, meiltä me­ni
joulu, meni uusivuosi, mutta vielä tu­lee
meidänkin juhlapäivämme."
'"Olisi ollut nytkin, jos ei tullut sitä
serkkua", kertasi Esko, vieläkin katke-
1 uuden häivää äänessään. '
' M u t t a kulta poika, pitäähän meillä
olla serkkujakin, eikö sinullakin, Esko?"
" E i puhuta enää vanhoista, Vivian,
"nyt on kaikki selvää — nimittäin sit­ten
kun avaan sen siijun joulupakettisi,
rakkaani. ^Slutta eikö tässä pian saada
sitä kahvia ja niitä 'onnen sirpaleita'?"
'"Yksi suukko vielä ja sitten — kih-lajaiskahvia,
rakas!
Kissatkin vuokran
maksajina
Max Rosenberg niminen talonomista­ja
Chicagossa sai 500 dollaria sakkoa
siitä, että oli perinyt vuokralaiseltaan
30 dollaria ylimääräistä vuokraa kuu­kaudessa
kissasta ja kun kissa sai kaksi
penikkaa, lisäsi hän vuokraa 10 dolla­ria
kutakin tulokasta kohti.
Nuori nainen
K i r j . XEV
pSIMIES Petrovin vaimo on nuori
•*-^ja mustasilmäinen. Hän on pieni-kas\'
uinen, siksi ovat hänen kengänkor-konsa
korkeat, Hän kulkee pyhäpäivä­nä
esikaiupunginkatua — häi\en huulen­sa
ovat ruusuiset, poskensa punaiset ja
katseensa maahanluotu.
Hän pn kaino nainen.
Hän ei katso milloinkaan mieheen.
Jos häneen katsoo, niin hän nostaa ner
nänsä pystyyn. Hän on luonteeltaan
sellainen. Hän vetäisee alaspäin pientä
päällysnuttuaan, korjaa hiuksiaan — ei­kä
näe ketään jnuuta kuin päällysmies
Petrovin.
Työhuoneiden työnjohtajalla on viik­set,
hänen silmänsä ovat viehättävät.
Hän on hyvin miellyttävä :mies, mutta
Natasha ei huomaa häntä. Kääntyy vain
hiukan ja huokaa keveästi. Hän on
nuori, mutta hänen vaatteensa eivät ole
muodikkaat, hänen kampauksensa ei ole
muodikas eivätkä hänen korvarenkaan-sakaan.
Hän on sanalla sanoen onneton nai­nen.
Kotona hän itkee. Istuu ikkunan ää­ressä
kuituverhon takana eikä mene ka­dulle.
Jos nainen itkee, niin silloin voi
iskeä päänsä seinään. Esimies Petröv
ei koske päivälliseensä. Hän kävelee
pitkin askelin ympäri huonetta. JNIikä
Xatashaa vaivaa? Häh kjsyy hyväile­vällä
äänellä:
—Xastjenka, mitä sinä itket?
— Sinä et rakasta minua.
—- Varmasti rakastan sinua.
— Älä \?alehtele! Jos rakastaisit mi­nua,
niin en tarvitsisi olla pukeutuneena
puuvillahameeseen aivan kuin yksinker­tainen
työläisnainen. ^linua hävettää
nä3ttäytyä kadulla.
— Niin, mitäpä voin tehdä. Xiin
pian kuin saan palkankorotiiksen, ostan
sinulle.
— Ja milloinka sa<iit palkankorotuk­sen?
X i i n . tosiaan. Ehkäpä palkankoro­tusta
ei tule vielä pitkään aikaan. Ke­säkausi
vaihtuu talvikaudeksi, ja silloin
tulee uudet muodit. Taas on Xatasha
itkevä puuvillamekkoonsa pukeutunee­na.
Hänhän ei kumminkaan ole tyi)-
läisnainen — hän on esimiehen vaimo.
Hän on hyvännäköinen, eikä ole vanha.
On selvää, e t t ä sellaista vaimoa on hem­moteltava.
Muutoin voi perheonni sär­kyä.
'
JEROV.
Esimies Petrovin mielestä kaikki orat
syyllisiä, kaikki ovat huolimattomia.
Hän tuntee, että tässä ei kiiy hyvin . . .
Mutta mitään ei vpi tehdal — hänen on
.saatava Natsjenka iloiseksi. Natsjenka
on nuori, häri on miistasilmäin.eii, h ä n on
ollut naimisissa vain kolnräitta vuotta.
Sellaista vaimoa on tietenkin hemmotel­tava;
• • ; -
Työläiset alkayat katsella häntä kie­roon,
eivätkä: purista enää häiien kät­tään.
Käsitaeseppä Ern)ohin sanoo suo­raan:
— Sinä olet tolvana, Semjon Pavlitsh.
Esimiehien poskia polttelee — mutta
asialle ei voi mitään. Nastjenkan kyy-heleet
painavat enemmän . . . >.
Hänen tullessaan kotiin Xataslia sei­soo
peilin ääressä ja kääntyilee. Hä­nellä
on kiharoita otsalla ja kiharoita
korvallisilla. Hän on iloinen, riehakas.
Härieh silmänsä kimaltelevat niin kuin
sormuksen kivet. Hän huomaa mie­hensä
ja heittäytyy hänen kaulaansa.
Suutelee häntä aivan kuin lapsi. Vetää^
viiksistä, silittää partaa.
— .Arvaas ~ millainen onni minulle
on sattunut!
He istuvat sängynlaidalla ja hän ker­too:
Hän kulki tänään kadulla. Sattui
näker^iään paperin jalkojensa juuressa,
hyvin, hyvin pienen. Hän aikoi mennä
ohi, mutta pysähtyi kumminkin. Xos-ti
paperin ylös. . Siiiiiä oli rahaa. Hän
meni kampaajalle, -kampautti tukkansa
muodikkaasti. Toruuko Petrov häntä
siitä?
Esimies Petrov ei toru. Tietenkin
rahalla olisi pitänyt ostaa jotakin vaat-teenpuolta,
mutta jos hän halusi saada
muodikkaan kampauksen, niin ei hänellä
ollut mitään sitä vastaan. Kävi tieten­kin
sääliksi sitä, joka oli kadottanut ra­hat,
mutta arvattavasti se oli joku rikas
pomo.
X^astjenka on samaa mieltä.
— Hyvin rikas.
— ^Niistä sen tiedät?
-— Jos hän olisi ollut köyhä, niin hän
ei olisi hukannut rahojaan.
— Olet oikeassa.
Xatsjenka alkaa kukoistaa. Hänen
löytämiään rahoja ei ollut paljon, mutta
eiväthän tavaratkaan olleet niin kovin
kalliita . . . Paitsi kampausta, hän kus­tantaa
itselleen parin halpoja korva­renkaita
ja kultaisen rannerenkaan va­sempaan
ranteeseensa.
Esimies Petrov ponnistelee säilyttääk­seen
perheonnensa. Hän pitiiä työläi­siä
lujilla, sakottaa heitä — hän haluaa
pyrkiä päällysmiestensä suosioon. Sil­lä
tavoin voi saad^ palkankorotuksen
aikaisemmin — eikä Xatsjenkan tarvitse
enää itkeä.
Mutta imiten paljon onkaan nuhjus-maisia
ihmisiä, jptka kuljeksivat pudot­telemassa
rahojaan — se on aivan kau­heata!
Eräänä iltana hän meni kau­pungille
— ja taas ajelehti siellä pieni
lompakko romuna katukiv^yksellä. Se
oli aivan hämmästyttävää! Mutta mikä
onni! Hän otti ylös lompäkonV Stina v
oli lu>konainen omabuus:
tosia, satalappusia. Saattoikö esinie^^^^^^^^S ' ' ^ ^
l^Btn^r uskoa smpkomaa!
Esimies Petrov sahpp partaansa si-vellen:
— Sellaistahan tapahtULU harvoin;
mutta sitä voi tapahtua.
— Ethän vihastu siis, jos ostan ra-
Miksikä' 'vihastuisin? Sinä'- olet;v^;'.;-;v^i:!M^::-".:
hoilla itselleni unden puvun?
Esimies Petrov hyaiyilee:
ne löytänyt, ja sin^ teet «lyös
tä haluat;
parrasta
Minä löydän pian enemmän
Miten sen tiedftt?
haluat.--
^atsjerika' vetää herttaista miestäänr;:;3'"^|^^^
rasta, suutelee ja hyvUUee, ff J
— Minä tunnen sen. Olen löytänyt^
kaksi kertaa ja löy#n yielä lvOlmannen.^^^^^^^^^>^^^ ^ M
SiUoin ostan vgirmasti $inulle housut. B^^l
Esimies Petrpv sivelee partaansa^
ajattelee:
Sellaistahan vpi todellakin tapah-tua.
' ^
Työläiset tehtaassa sanovat: - '•••v;.•^3p•-• •a®s5-s;r ^-'
Esimies Petrovin rouva on onnelli- '^fj,
nen. KIv^uililuiiuii tt^uiistfkkiinn ptväiiJvväänä hliäännpenn Ilnövyttää-- ^ :m'..
ERIKOISEN AIKAINEN
; UUSI TÖHAATTI
Aikainen Cliatham
Aikaisin laatu tomaatti mjtä vielä on
kehitetty — arvolkas Canadan kai­kissa
osissa.
Erikoisen kannattava pohjoisessa ja
lännessä, sekä muilla lyhj'taikaiseu
sesongin alueilla. Hyvin haluttu
myöskin muilla alueilla juuri siksi,
että sen hedelmät valmistuvat kahta
viikkoa ja aikaisenominkin kuin ta­valliset
muut lajit. Se 6n oilut huo­mion
kohteena preeriamaakunnissa
V. 1943 alkaen, - mm. Lethbndgessa
ja Brooksissa Alta, Indian Headissa
ja Swift Currsntissa Sask.v Brando-nissa
ja Mordenissa Man. Calgaryn
seuduilla, missä sc ensin tunnettiin
"Alberta''-nlmellä, kasvitarhain vil­jelijät
pitivät sitä erittäin haluttuna.
Lethhridgessa Aikainen Chatham
kypsyi 7-12 päivää aikaisemmin kuin
miiut erikoisen aikaiset lajit; Mor­denissa
Man. se on tuottanut 20-40%
suuremman sadon kuin muut aikai­set
lajit. Aikainen Chatham on kää­piömäinen,
Joka el tarvitse tukikep- ^
pejä Ja se voidaan istuttaa lähek­käin,
kahden jalan päähän kum­paankin
päin. Ifedelmät ov^t sa­mankokoisia,
kauniin muotoisia ja
värisiä, hyvän makuisia. Keskimää­rin
2% tuuman suuruisia läp^nital-taan,
mutta useiii isompiakin. (15c
paketti) (75c unssi) postivapaastL
VAPAilSTI meidän Vvl849 siempn-ja
tstimiluettelommc
DOMINION SEED HOUSE
Georgetpwn Ontario
i
J • ^
Matkustakaa
talvella tai varhain keväällä jolloin moottori-laivat
"GRIPSHOLM-^ ja "STOCKHOLM" ei­vät
ole liian täynnä ja tarjoavat vaUohuoneita
5a palveluksen. Te tulettf nauttimaan meri-matkasta
parhaimpana osana retkestänne.
Seuraavat lähtövuorot New Yorkista suoraan Göteporiin,
Ruotsiin: _ *
Työläinen, säädyistä alin, on kaikcs^
ta huolimatta kohoava säädyistä ylim­mäksi.
Se on jo nähtävissä, eikä sitä
voi mjkmn estää.
STOCKHOLM HELMIK. 3
GRIPSHOLM HELMIK. 18
STOCKHOLM MAALIgK. 1
GRIPSHOLM MAALISK. 18
STOCmiOLMTVIAALISK. 25
GRIPSHOLM HUHTIK. 15
VIinimihinnat Göteporiin Ensi Cabin Turisti
luok. luok. luok.
Gripsholm §285 S22<r $180
Stockholm .§285 — $190
MatkalippiT Göteporisia matkan päähän Suomessa
ja takaisin Götepo|iiB voidaan niaksaä täällä Cana­dan
döllareissa^nen lähtöä Canadasta.
Saadaksenne hyvän paikan laivassa tehkää paik-k&
tilauksenne heti. Halutessanne tarkempia tietoja
kaikista matkaa kosHevista asioista, kääntykää pai-"
kallis^siamiehemme puoleen.
SWEDiSH AMERICAN LINE -
600 Dorcbesier St/W. Montreal 2,
LAUAXTAIXA, TAMillKUUX 29 PÄIVÄNÄ, 1949 SIVU 9