Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 21, 1950

              pysäyttivät
• vaima-psa..äkS:lauttalaiturm luo-aa.
"Tiedätkö .••ketään,'joka vmsi soutaa
meidät tuonne laivaan?'* sanoi vanhin
veljeksistä kookkaalle, hoikalle, 16-vuo-tiaalle
pojalle, Joka oli katsellut heidän
kiireellistä tuloaan. Poika katsahti lai­valle
piin. Hän näki sen ankkuroituna
keskivirralla. Laivalta kuului jo vihel­lys.
Se %'almistui lähtöön.
V. 1825 oli Maxville Indianassa une­lias
pikli-ukylä ja Duchesnes-veljesten
kiii:^^ijien lähtö oli kerännyt Joukon
uteliaita ihmisiä laiturille töEisteie-mään,
kun he lastasivat tavaroitaan ta­sapohjaiseen
lauttaveneeseen.
Kun he lähtijät rannasta, tarkasteli­vat
veljekset vuorötelleii poikaa ja höy­ryävää
jokialiasta. iPian he olivat lai­van
sfvulla. Pöä^^
maan'.:"...matkatavaroitaaij, :,-.Mvaportaita'
myöten •kaimelle-', hän • hyppäsi
Äiliaisin laatutonaaatti, mitd vieSä o a
k^tetty — arvokas IsaiMualla Ca-nadassa.
Erikoisen kannattava pohjoisessa .la
lännessä, sekä muiilö, lyhyen seson­gin
alueilla. Hyvin haluttu miyös
muilla alueilla iuuii siksi, «ttä sen
hedelmät valmistuvat kahta, viikkoa
aikaisemminkin kuin tavalliset muut
lajit. Se on ©But huomion kohteena
preeriamaakunnissa v. 1^43 alkaen,
mm. Xuethbritigessa ja Brooksissa,
Alta. Indian Headissa ja Swift Cur-rentissa
Sask., Brandonissa ja Mor-denissa
Man. Calgaryn seuduilla,
missä se ensin timnettiin "Alberta*^-
nimellä, kasvitärhain viljelijät piti­vät
sitä erittäin haluttuna. I^th-bridgessa
Aiicalnen Ghatham kypsyi
7-12 päivää aikaisemmin kuin muut
erikoisen aikaiset lajit. Aikainen
Chatham on kääpiömäinen, joka ei
tarvitse tukikeppejä ja se voidaan
istuttaa^ läSiekkäiii, kahden jalan
päähän kumpaankin päin- Hedelmät
ovat samankokoisia, kauniin muotoi­sia
ja värisiä, hyvän makuisia. ISss-kimäarin'
2% tuuman suuruisia lä^i-mitaltiaan.
Jniatta usein, isompiatön.
(ISc. paketti) (15c • ifmssi) •posiivä-paasö.
VAPAASTI-.iaei^Ä iso 1050
Osaten©
.TaltuHSettu asiamies
Edustamme imMda joHtavhnpia
valtattemfiii30ja^ - •'Suunnitelles^
sanne huvimatkaa Suomeen tai
muihin Eii3foöpan maihin, voitte
luottamuksella k ä a n t y ä puo­leemme,
lippu- y.m. matkaa kos­kevissa
asioissa.
AVUSTAMME TEITÄ PASSINNE JA
VnSUMINNE HANKINNASSA.
PYYDETTÄESSÄ LÄHETÄMME
rElLUE YKSITYISKOHTAISET OH­JEET
KAIKISTA MATKAA KOSKE­VISTA
KYSYMYKSISTÄ.
^ Tämän vuoden Imlkuvuoroi
on nyi lärSesSetty.
® Tilatkaa liYtSipalldcanne nyt!
© Äinoasiaan rajoiietiu määrä
paikkoja Sälellä.
•tita
pieneen' veneeseensä,, oli alus: nostanut
jo anlckiirinsa . Yhtäkidä hän katsoi-ylös
ja huusi:
'*Mr. Duchenes, te ette maksanut mi-nulk!"
Pojan huuto kuului iähtömetelin yli.
Veljekset olivat hämillään ja yksi heis­tä
viskasi lauttaveneen psÄJalk kaksi
kilahtavaa rahaa. Poika otti ne hyppy­siinsä
Ja tusldn hän uskoi silmien —•
kaksi 50 sentin rahaa! HänelE oli nyt
enemmän rahaa kmn mitä hän ansaitsi
neljässä päivässä James Taylorin luo-
, ©a.-
Tultuaan takaisin laiturille, kertoi
poika onnestaan, miesjoukolle. -Hän heit-'
teli rahojaan- ilmaan iicäänkyin sillä to­distaakseen
juttunsa. Mutta yhtäkkiä
putosi raskas käsi hänen olalleen ja hän
näki edessään parrakkaaa miehen.
"He siis antoivat sinulle dollarin?"
Miehen ääni oli ankara ja pilkallinen.
"Sen he maksoivat minulle", sanoi
poika pistäen rahat taskuunsa.
"Te kaikin kuulitte, että hän sai dol­larin",
sanoi parrakas mies laiturilla sel^
sovalle Joukolle. "Olette kaikin todista­jia."-
Joukko alkoi poistua, mutta poika sei­soi
paikallaan.
"Te olette John Dill?" kysyi-hän.
"Se on nimeni, poika. Olen odotta­nut
sinua antaalvseni sinulle tämän haas­teen."
Mies ojensi hämmästjmeelle po­jalle
paperin.
Kolmen päivän kuluttua oli poika oi­keudessa
rauhantuomari Samuel Pa-ten
edessä.
"Poika, haluatko, että määrään sinul­le
asianajajan?" kysyi hän.
"En, tuomari, haluan puolustaa itse
omaa asiaani", vastasi poika tuomarin
ja yleisön hämmästyliseksi.
"Siis kerc^ juttusi. Tunnen sen toi­sen
puolen perin hjrvin." Tuomari hy­myili
pojalle iphkaisevasti.
"Ensiksi tahdon ilmoittaa, että mr.
Duchesnella ja hänen veljillään oli kii­re.
Ellen olisi kuljettanut heitä laival­le,
olisivat he myöhästjiieet", sanoi poi­ka.
"Se oli kauniisti tehty puolestasi,
mutta sinä rikoit lakia, lausui tuomari.
"Olen vasta alussa, tuomari", jatkoi
poika vähän hermostuneena.' "i-uin
syytteen, jossa sanotaan, että olen Itul-jettanut
lauttaa, ilman Jupakirjaa. Ri­koin
siten Dill-veljesten oikeuksia, sillä
heillä oa lupaldrja lauttaukseen."
"Se on aivan selvää, poika'-, sa^soi
: .tuomari Pate.' -- "-
"Olen katsonut Dill^veljesten lupakir-
..• jaa jahuömaimut siitä, että-he ovat.oi---,
2:feut€tut;:-;kuljettaöiaan..-:lauttaa ---Ohio-.-•
:virran ^Onko - oikein,:-tuomari?,^'-- • • -
"Niiö on, asia" myönsi tuoinari. -
"He ovat siis oikeutetut kuljettamaan
lauttansa kokonaan joen yli, eikö tot­ta?"
''Niin, te on totta", vastasi tuomari,
jonka mielenkiinto alkoi herätä vakavaa
ja hyvin asiaansa ajavaa poikaa koh- -
taan.
"Siis tuomari, miten minä iiäiritsin
Dill-veljesten oikeuksia kun kuljin vir­ran
puoliväliin ja palasin siitä takaisin?
En siis mennyt kokonaan virran yli,
vain puoliväliin."
'Kuu uteli jäin parvessa kuului nau-runpuuskahdus
ja tuomari Pate nosti
ison nenäliinan kasvoilleen. Kun nau-runremahdus
oli lakannut, sanoi tuoman'
Pate:
"Minusta tuntuu, että sinä olet saanu
pistevoiton, poika. IMinä hylkään äy>'t-teen,
mutta varoitan sinua. Jos sinut
vielä kerran tavataan kullettamasta
lauttaa ilman lupakirjaa, sakotan sinua .
kolmella dollarilla Indianan valtion uii-'
• distefetujen lakien 5Sla-wn 6 pykälän
mukaan."- '•' . ,
• Oikeushuoneen läytti loinen naurun-^
remahdus kun John Bill lähti suuttu­neena
ulos saaoea lähtiessään:;
"Tuomari suosii |>oikaa, sillä he ovat
molemmin iKentuckysta kotoisin."
Tuomari Pate'kutsui pojan luoliseen
' saadakseen, keskustella, hänen kanssaan
"En halua sinun... Jäävän siihen^.käsi-lyltseen,
'että,-olet nyt ,|i©kkeia lakimies,
poika.-. .En .olisi-kuitenkaan sakottanut
sinuaj kodca tämä oli ensi kerta kun
.olet syyttees^.-Ja ;kiin" tiedän, että et
ansaS.tse .. paijoakaan - työskennellessäsi
Taylorilla." Sanön^. sinulle, että puolus­tuksesi
ei'olisi^ö^ muussa oi­keudessa."-
^'^iinä tiedän-^n, tuomari, mutta mi­nun
piti yrittää -fsarhaani, saadakseni
pitää dollarini", vastasi poika,
- • Tuomari'. Pate^ mieUyi pojan suorasu­kaisuuteen.
..Hän 'ehdotti, että poika,
joka oli osoittanut OTiaavansa älyä oi­keudessa;
' TyMyisi r lueskelemaan lakia.
Poika oli innostunut ja tuomari lainasi
hänelle laliikpkpelman, nimeltään "In­dianan
valtion tarkistetut asetukset".
Parin viikon kuluttua poika palautti
Idrjan ja sanoi:
"Kirja oli niin mielenkiintoinen, että
olen päättänyt yrittää opiskella lalvimie-
5}
•O
isto ensimmäisestä esiintymises­tään
lakituvassa ei koskaan haihtunut
pojan mielestä. Vuosia myöhemmin,
kun hän hoiteli ruokatavarakauppaa,
käytti häh iltansa lukemiseen ja tutki
Jokaisen liäsiinsä saamansa lakiteoksen.
Maaliskuun 4 pnä 1836 tuli hänen
uneimastaan todellisuus, kun hän piti
tyytyväisenä kädessään paperia, johon
oli kirjoitettu:
"Abraham'Lincoln todistetaan täten
hyvän «moraalin omaavaksi henkilöksi
ja hänet oikeutetaan ajamaan lakiasioi­ta
kaikissa valtion oikeuksissa."
' . ' 60o •
Tohtori Isak Unhäll niainitsi äsket­täin
-Götehörgissa pitämässään esitel­mässä,
että nykyinen' työtahti ja rasi­tukset
aiheuttavat- ihmisissä sydänsai-
•rauksia Jä .hemiostuaeisuutta-. • 50 vuot­ta
täyttäheistä: ihmisistä kuolee 40%
sydämessä ja verisuoÄlssa esiintyvien
sairaalloista ihuutosten johdosta; Lää­kärit
ovat lisäksi todenneet huomattavaa
lisääntymistä kysyraykseh ollessa- kor-
-keasta-verehpaiÄsta/--sudntea-kalkkeu-
•tumlsesta'- - jä^ •sydämen-.•verisuonten kou-ristu&
sistai seka^ anglna^^^
-'-iLisääntyinlstä-••oh": lavaittavissa eni­ten,
niiesten' keskuudessa, mutta sen-jälkeen
kuin naiset ovat yhä enemmän
alkaneet lisätä työtaalt-kaansa myös ko­din
ulkopiiolellä, ovat samat ilmiöt heis-säkin
osoittaneet kasvamisen «merkkejä.
•Mainitessaan näiden tautien paran­tamisesta,
tri Unhäll huomautti, että
jos kysymyksessä on korkea verenpaine,
UISTOLLE
iz. p:na
Vtiosl on vicrmyt tnmstojen taa,
] vaan shma emme %m tmko:ttaa
smiiMukaasi.
Mtm aktuksem me'n kumpasi
luokse kulkee,
sc sy^Minsä stdkee,
mi. maailmas' oU "meille kaUem,
Vätmosl Hilma- -
•Lapsels fea^laa, Ttmre Ja Hutfe
Somjsi Ja kalvatea. ilmoltaa, että
isäsii . • '
J©B^A^ ©SECAIR
IiBOIi. Joulupäivällä, 25 päivä Jonia-
Imu^ 1949 SaoHsessa-, Veteliis Ja
Kan^tisea laamaa Ba.iraaSsssa 61
^ vssodeia iIclIs.eiQä.
3LäMBi23 sare3Q2aa.sa iä.ivät Im&^n val-mOMsa
sekä taiasi .tFtäffIä, Joista viisi
STOua^ssa. Ja ylisi ©anaflassa Ja ytoa
poEia perlaeineea Suomessa.
Elo tmras on ehtinyt iliakah,
käsi ahkera nupumd on.
Työpäivä pitkä on päättynyt,
lepo iydinen isälle, saupimut on.
Kun ttiskien jälkeen levon saa, .
se tmi on kamusta rauhaisaa.
Ei käynyt kiUkutme kiikkaistietä,
raskaan päivätyön teitte lastenne
^ eestä.
Kiitos isä! Nyi päättyi stm työs*,
stm nmistamme kmvaten, shmaten
myös.
TytSäresI Eelll.ja Aatu Hietala
Ja lapsoi X©mpl Ja - Haaaea.
1
-M
niin on vältettävä sekä iyysillistä että
psyykillistä ylirasitusta. Siioka saa
sisältää mahdollisimman vähän munan-valkuaisäiaetta,-
Mutta pelkästään ruo­kavalio
ei estä korkean verenpaineen
syntymistä, sillä myöskia kasvissyöjillä
esiintyy tätä tautia silloin tällöin; Niko­tiini
— siis tupakl:a — on vaarallista,
mufta alkoholilla ja kahvilla on vähem­män
merkitystä. " *
Miestem turhamaisims antaa vähiten
anteeksi misissa sen, että he ovat mies­tä
henkevämpiä. — Legouve.
Ennen vanhaan luultiin, että ihmisen
valtimoissa oli ilmaa eikä verta.
Lausumme sydämelliset ja [kauniit kiitokset teille, hyvät toverit ja ystävät, Sun
tulitte kanssamme viettämään hauskan illan avioliittomme johdosta perjantaina,
joulukuun 23 p:nä 1949.
Kiitos niistä arvokitoista lahjoista, jotka jätitt-e käyntinne muistoksi. Kiitos
myös niille, jotka ottivat.osaa lahjoihin, mutta eivät voineet saapua. Erikoinen
kiitcs iHpT; ., - vVip, Saarelle, mrs. H. Ulvilalle ja mrs. J. Luomalle,
jotka hääräsitte tarjoiliissa.
Kätrs-ify <s :<•• • '"le tovereille, jotka otitte osaa lahjoihin, vaikka ette
voineetkaan .saapua iiäätilaisuuteemme.
Tulemme teitä -kaiMdä kiitollisuudella muistama-an elämämme iltaan saakka.
LAtTANTAlNA, TAMmKOTJH 21 PÄIVÄHÄ, 1950 smj II