Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 21, 1950

              KAUNOKIRJALLINEN VI/KKOLEHTl)
I Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter, -
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-s2TOlseim, sisäl­täen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
1 vuosikerta $3.Ca 1 vuosikerta ...-........$3.75
G kuukautta 1.75 6 kuukautta 2.25
3 kuukautta 1.00
SUOBHEEBJ m ^mVMJEM mSKmiMEÄM
1 vuosikerta $4.50 6 kuukautta $2.50
imOÄUSHINNAir:
IB senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus 03.00. Kuo­leman
ilmoitus $3.00 Ja ssn yhteydessä julkaistava muisto-vETsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset 01.SO. Srl-liQlsMnnat
pysyvistä ilmoitiikslsta. Tilapälsilmoittajiea om
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehillä myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki- Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kiis-tantajan
nimeen: ¥apaus Pubiishixig Company Zamitssl.
Kustantaja j a painaja: Vapaus Publishing Company l-Imltefli,:
i§5l-a02 Elm Street West, SudbOTy» Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari
Mekkiln aiotut kirjoitukset osoitettava:
F. ©, BOX G9.
1^
O o
Ju
o.<i p mm Ä U u
*^ if°^
Tänään julkaisemme itseltä kilpakirjoituksia, joita on
tullut ja tulee aina hiljalleen. Oikein isoa tulvaa ei vielä ole
ollut, mutta näyttää, että hiljalleen siinäkin hommassa pääs­tään
alkuun, Aikaa on riittämiin saakka, joten jokainen, jo­ka
haluaa osallistua kilpailuun, voi tehdä sen.
Haluamme kuomatittaa erikoisesta yhdescä kirjoituskil­pailuun
osallistujasta, nimittäin ''Suonien huumorista"-kir­joituksen
kirjoittajasta. Hän on 13-vuotias ja jos hän kehit­tää
itseään, niin hänestä tulee kirjoittaja. Jo nyt hän kir­joittaa
koko sujuvasti ikäisekseen ja on vielä kirjoittanut ai­heesta,
joka tarvitsee asiantuntemusta. Tällaisia kirjoittajia
pitäisi kehittyä useajnpia.
George Harold kirjoitti myöskin kVpakirjoituksen. Hctiss-ka
tavata vaikkakin vain kirjeellisesti, pitkän ajan kuluttua,
George! Toivottavasti muistat Liekkiä nyt useammin, kuten
silloin ennen vanhaan. "
Lykkyä tykö, kilpakirjoittajat f Olkoon kirjoituksiUan-ne
oikein '"kansainvaellus" Liekin pajaan.
i;:
Oikuttelevan talven vuoksi ei kansallisurheilumme hiih­to
ole päässyt vielä oikein vauhtiin ja eipä tietenkään, kun
ei o*e ollut lunta, Sudbiiryssa ja Beaver Lakella on jo tosin
hiihdetty kilpaa, imit ta kelit eivät ole olleet mitkään kehtU ta­vat.
Toivottavasti saadaan vielä hiihtokelikin- tänä talvena,
että lylynlykkijämme pääsevät ladulle näyttämään kuntoaan.
Talvi oikutteluineen el ole kuitenkaan hidastanut kuU-^
timririentoja, sillä näytelmien esitykset ja vierailut ovat päi­väjärjestyksessä.
Sudburyssa saamme taas ensi sunfiuntaina
nauttia näytehnäinerailusta, siilä Soo n näyttelijät saapuvat
silloin Flnnish-haalille ja esittävät hauskan kansannäytel­män
"Savon sydämessä". Tilaisuus alkaa kello 1.30 päivällä
ja entiseen hyvään tapaan voinmic oVa varma-, £Uä-liläistms
onnistuu ja sudburylaiset saavat taas naiitiniorikkamz ilta­päivän,
Sudbiiryssa on luvassa useita nzuitakin huomattavia 'näy-telmätilaisuuksia.
Toiskielinen teatterikllta — jossa nmuten
suomalaisetkin ovat hyvin edustettuina, esittää tk, 26 p:nä
Legionan kaalilla näytelmän ja SJ:n osaston näytetmäsenm
esittää helmikuun S p:nä uuden ja erittäin hauskan näytel­män
"Miljoonapamaus". NäinoUen on sudburyiaisilla tai­teen
karrastäjiUa tiedossa 'useita nantintorikkaita ttlaisuuksta.
Näyttämötaide onkin yksi sellainen ala, jota snmnalai-sct
erikoisesti harrastavat kulttuuririennoissaan. Sitä on
cdeUeenkin harrastettava ja kehitettävä, sillä siihen on ole­massa
hyviä mahdollisuuksia. Hyvistä uusista näytelmistä
vain tahtoo oUa puutetta, mutta onhan meillä paljon vanhoja,
kuuluisia näytelmiä, joita voidaan esittää. Ei siis pidä aja­tella
siten, että kun uusia näytelmiä el ole, ci voida näytellä.
Lukuisat Ihmiset pitävät vanhoilta hyvistä näyiclmistä, vaik­ka
olisivat ne. näJincetkin vuosia sitten. Aina ne tarjoavat
kuitenkin jotain uutta. Uudet iiäyti-dljät tuovat itUhm jo­tain
erilaista ja erikoisuutta, mikä tuo vaihtelua katsomoon.
Ktflttuurlliarrostus suomalaisten keskuudessa on aina
ollut korke(7l!a mikä on aivan oikein. 21e o-c:mnc antaneet
onkin panoksemme tämän maan kulttuurielämään, minkä
tunnustavat hallitsevat piiritkin. Pitäkäämme siis yllä niin
näytelmäharrastusta kuin multakin kulttuuriharrastuksia It­semme
ja ympäristömme kehittämiseksi ja Iloksi. Se on työ­ala,
johon jokainen meistä voi osallistua kykynsä ja voimien­sa
mukaan.
^ oOo
Ihminen erehtyy niin kauan kuin hänellä on pyrkimyk"
'Siä, — Goethe. "-^ , , • \ . . - M L V. . ^ i ....
Viiden vuoden ikäinen Tommy Brydges
leikki tulitikkujen kanssa plkkusiskosisa
• vuoteen alla ja sai syttymään tulipalon.
-Kuvassa oleva 11-vuotias sisko, Patsy^
sai kuitenkin pelastetttksi flkkusiskmt
ja tulen sammumaan. Eiköimn Tt^Mmy
ota iopLkseen, ettei t-uUtfkkt^en- kanssa
o'£ leikkiimstä.
K i r j . H . B . M .
VALKOKYLKISEN .koi-Uim muistan 'Pohjolasta
sitä usein katsoin tuvan ikkunasta . . .
Huojutteli lehmänsä kesäilloin —
istuin alla sen ja silloin
mahlakupln täytin koivustani. " ' '
Urpuja sen nyplk, käsin koskin,
vihreät ^ksat • taitoin rmofQsMn,' ' "' _J;; • • "
ByväUmmnkoakuinMtitasU^^
ja väsyr^enä nojailhz sitä vastaan . '
Tuon yhä ^muistan tapszitisaf maastani.
Lieneekö koivtikulia enää siellä? •' : - -
Seisooko yksin makifi vartijana vielä,
vai onko kirves '^koivuff-^^^een^jyö^iy^/
tai ajan ^ämniäs nmgönmnmks* syd0t i..
tai ••muuten^ ränsistynyt-mnhiitatäsi?:
U u C-i u u sJ mm
Tää kerro jnulle käydessäsi PöUjan
yhäkö ylpeänä kaimat '^n tuolla?
Koivuvankukselle terveisem liitän,
lapstmsmiistöistäni kerran vklä kiitän .
Ken lehvän mulle taittais oksistasi?
Suömeii allakant&ldjät ovat t^neet
isoja mivutoksia tämän vuod^ii almanä-kari
nMiissä. Koko nimistö on melkeiii
psrlnpohjin uudistettu. Julkaisemme
aika ajoin eri kuukausina tehdyt muu-lokset.
Saimme Suomesta kalenterin,
vasta niin myöhää'n, että emme^saaneet
aivan täydepisesti muutettuja, nimiä
Leikissä julkaistavaan nimipäiväosas-toon,
.mutta panemme siilien nyt tästä-läiitien
nimet sellaisinaan kuin -ne ovat
Suomen älmanakaiimukaaii.
Monet sellaiset ristimänimet, kuten
Okko, Pokio, Kotivalo, Beloisa ym.
on poistettu allakasta kokonaan eahta-västi
sen takia, kun nämä nimet eivät
ole päässeet yleisön suosioon. Niiden:
tilalle on koetettu nyt paiina tiudet n i ­met,
jos aiiillä olisi paremmin menestys­tä.
Koetteeksi on ötettii seliaisiäkin
nimiä, jotka ovat vuosikausia olleet
poissa allakah lehdiltä..
Tammikuulta ön mainittava, -että
Harri (6 p.) on imenettän)^ päivänsä
ja tilalle on ttdlut Merm. iSarriila d
enää ole omaa |5äivää, inutta iän. vm
tarjota kahvit yhdessä H-eikiii, lletiri-kin
kanssa 19 p:nä, sillä sama niiiu se
bn. -Ilmo (8 ;p.)^;ön •mmifcään, meisettä-iiyt
ömaii päivänsä j a siirtynyt llmaritt
seuraan (16 p.)Bm<?ii tilalla, on nyt .^ai­van
niisi nimi, Hilppa. Siviä (15 i>.). ei
ole eöää allakassa, yaan hänen tilallaan
on nyt 5oija. ^eJi^ö (20 p.) on siirty^
nyt Rekon tilalle maalisk. 12 päivään
ja edellisen ^ j a a i i on _ putena tullut
Henna. TUraJ^Zj^^ ja;i^^,'(24;pj';^
ovzi myös poissa. Edellisen t^^
Visa ja jälkimmäisen JSefija, Aarno
(26 p.) on siirtynyt. maxraskumi 16
päivään Aarnen .toveyiI«si|a,/^
ennen sai kukkia l o k ^ u u n 22 p:nä,
on nyt Hillervo?ziiisi^^ (30 p.)
v / f
ui "II
o
'Monet naiset kysekvät usein sekä.itseltään että toisil-
•taan, että mitä he tekisivät hiiil5S^le^,et^ä" heidän ^
kestökiharäJisa' pääsisivät oikeuksiinsa. Mut^^^^^ kal^
heas luonnollisesti riippuu seh terveydestä j a samalla ihmi­sen
koko yhteiskunnos ta. Ja tällöin <yn ainoa paraamuskeino
se, että parannetaan rirokajärjestystä, joka tavalla tai toisella
on saattanut olla väärä.
Jos ihmiiien oii aliraivittn, va-kuttäa se hiusten ter\-€y-teen
haitallisesti j a samoin käy, |os nauttii liian rasvapitoigis
ruokia: Iho alkaa silloin pian olla rasvainen ja hiultsetkii
rasvoittuvat kiusallisen nopeasti. Harjaaminen, .jpka muu­ten
ön mainio keino hiusten- kimmoisiksi ja notkeiksi,tekemi
vseen, ei tässä tapauksessa auta, se väin kiihottaa talirauhasi;
erittämään liikaa rasvaa. /Myösl^ään ei tuikkaa saa pesti
liian usein, eikä ainakaan kovin kuujnailla vedellä, niinkm
naisilla yleensäon tapana.
•Mutta jos tukka näytfaä liiillottomalta jfi^asvaiselt:
juuri ulöslähtiessä, jolloin pitäisi o l l a mahdollisimman edut
seen,-«i auta muu kuin pirskottaa siihen hyvää hajuvetfä J3
kuivata se sitten .silkkiliiöalla. Tällaisen käsittelyn jälkeci
h i i i t e t kiiltävät kauniisti ainakin sen ullan j a tuoksuva!
myös..
ICnivapesu, jolloin hhiksiin sirotellaan jotakin- jauhetta
ei ole suositeltavaa, sillä silloin ön tukasta harjattava viimei-nenkin-
jauhehiukkänen Ja siihen ori 1^^
EMei sitä t ^ ; . jää titkkä kankeaksi j a kiillottomaksi kui:
•'Puiatöroitu-peniuMd; '• v--• ^ ^ ^ - / v v v •
• Kenellä ön vai-ää käydä rsUännöl^^^ ba:
-•ifäglaköon öljyjjesuä • silloin, 'tällöin. • ••-'Kampaiiksen:^^^
•IvÄMtaa; muistaa,-'että^^y^
.'-1kÄf^ssä^ niuoissakm :'Anihätvan_->lcasvojeiipiirtec
sietävät niin. monimiitkaisia^^kiharariffli^^^
Amerikan Telephone and Telegraph
C o : i i suuripalklvaisella presidentillä ei
ole huolta siitä, mitsn tulee toimeen
vanhoilla päivillään. Muutaman päi­vän
perästä Walter S. Gifford täyttää
65 "viiotta ja. silloin hän eroaa maailman
suurimman yksityisliikkeen johtajan
toimesta.
Giifordin vuosipalkka on $209,750,
jonka hän tosin nyt menettää, mutta
suuri on eläkekin — $95,000 i-uodessa
j a se taataanshänelle loppuiäkseen. Tä­män
ohella mr. Gifford.lla on sivutulo­jakin,
sillä hän toimii mm. First N a ­tional-
pankin ja U . S. Steel Cörp:i>
-jöhtoliuntieil jäsenenä.
.•sak4tsfrfisa:-'''^-Mikää&tliStä iffi
;^-io2tiostä-tahansa:^^H^öle Byvälssi: ji^x>skääö;:M^
d e i i h o i t a n i i s^n tiiföe^^:]^^ kai
nattaa- ; Hiiiksista >riippuu' mon^ sefltk-aa.-^. Hyvinhoideti
^•hIul5set\väikuttävm':"3ii:Mresti'^W^ kutc
sanottu, hi^iksista -kuvastuu- cihmisen terveys ^ y v i n suures.
• m ä ä r ä s s ä . • .•. \ - / ^ . •
Naisien tulisi siis käj^tää-.liiiisten^^ tni
dollisimman paljon aikaa. Ei turhaan JJeHailemiseen, var
todella hoitoon. Its;ekukin .\'oi kysyä lääkäriltään, minkäb
nen hoitomenetelmä ori kussakin tapauksessa, käytettävä, sil
muuten voi pian hoitaa hiuksiaan väärällä tavalla.
: . oOO • • - • •.
Mustasukkaisuus on kamala tauti ja aina ja kaikh
fnuodolssa tuomittava. Ellei ihminen voi rimmilnsa suloui'
la tai henkisillä ominai^iiuksillaafi pitää toista kiinni //^f
sään, niin silloin on aivan toivotonta turvautua imistasuB^
suuteen, sillä sen avidla tapetaan rakkautta joka kerta käry­tä'
näytetään, mutta ei koskaan rakenneta^ Almastaan h:
va kuitenkin tietää tämän ja siksi moni tekee itsestään
rcttavan ja pilaa asian, jota .pitää pyhänä.^
On hyvä hienostua henkisesti, mutta on edullista jät'- J-;;'.
luonteeseen pieni annos karketdta ikäänkuin asevarastol A^T«:
Tällaisen kovan kilpailun aikana voi sitä tarvita silloin L;
lom.
L A U A N T A I N A , T A M M I K U U N 21 PÄIVÄNÄ, 1950