Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 15, 1939

              1939
«1
5 SuureBnuslasin takaa |
LAUANTAINA, HUHTIKUUK 15 PXn'XNÄ Sivu 11
HyHymsiä tietoja
Oiffliuuininiuiiou KIIKARI mniBOfflBfflnir» EBI TAYOIN LAITETTUJA
PEEUNQITA
Vuonaa 1S33 oli Oulun Viikko­sanomissa
m.m. seuraavat kirjoituk-
Pariisisä, kuoli nykyjään • Grezin
niminen mies, joka.ennen 6U, ollut
pknen rauta wärkin Seppänä, ja jätti
jälkeensä niin .suuren tawaran että
se wastaa wiisi kertaa tuhannen tu-haita
(5000,5000) paperi ruplaa.
\Viien kymmenen tuhannen ruplan
\verran tawarastaan oli hän määrän­nyt
niitten Schweitzin maasta kotosin
DJieitten sota-miesten perillisille, jot­ka
10 päiwänä 1792 wuoen Elo-kuusa
tapettiin, puoltaisaanFrankriikin; en­tistä
KuniiigastayXu'd\ag XVI;
Menneenä .wupnna kuoli etelä
Frankrikisä, maan-fcartanosaan, Ba­den
nimisesä Suuren^^Herttuan maasa.
Saksan TtiaalFa, syntynjrt Stqultz ni­minen
mies,.jcfkaennettiO^
talina Londonisa ja jätti •jälkeensä
ta\varan, joka. nousee 2S^paperi'rupla
miljoonan arwoon.
Londonisa: kuuluu olewan Waras-seura,
Uskollisten Yst3wäin Seura
nimeltä. Seuran asetusten jälkeen ei
oteta siihen usiampata-kuiftöft jäsen­tä,
ja wuosit<ain kokountuwat ne wis-siin
paikkaan, ja poisa olewia sakote­taan,
jos he eiwät saata näjrttää M
lista estettä» Tänä .wuonna oli 43
ilmoittaneet moittimattomia esteitä,
Kaheksan nimittäin poisa olewista yi-semstsidiihiTtidtty.
S iäksensä wiety
Botany-Ray nimiseea paika-kuntaan,
1'uesa Hollanisa, Polynesian maasa,
IS tuomittu oikeuwelta syypääksi,
kuin he Esirwallan käskyä tottele­matta,
oliwat olleet poisa oi4euwesta,
ja 14 oli wankeudesa.
.. .. . , pitkäkasvoisten naisten ei milloin-
\\ ummessa Tnstama, joka :Oh^29 ^ ^^^^^ kammata liiuksiaankor-päiwä
Lokä-kuusa> putosi alle-kirjot- ^gajiej^^ pääUe, sillä se tekee kasvot
taneelta maantielle Temmegsen Mart- vieläkin pitemmiksi. Samas^^ystä
Ulan Talon ja FranttHan Kirk«„ ^ä- -
Iille yksi Lompuuki josa oli,yheksän- viisasta kammata.hiukset suoraan taak-kvmmentä
neljä Riksiä Ruottin wel- , se pään päälle ja järjestöä pehmeää,
,' 1 ^ 1! viljavuutta sivuiUe ja korvien, alapuo-ka
seeleja. Mamitusa.^ummasa. oh J^*
isoin osa 3 Riksinpankko sejdejäjL^e^ ^Kulmakarvojen nyppiminen on jo
4, 2 Riksin, ja pienempiä seelejä S vanhaa muotia. Ainakaan ei sitä. tule^
p i • 11 • c T tehdä, niin paljon, että se tekee kyni-
Riksm paikkoin. Samasa Lompuuki- ^ vaikutuksea ja joka tapauk-sa
oh myös; yksi OMIUU Kihla-kun- ggssa, luonxiottoman.,
nan Oikeuwen Tuomio. Se rehellinen * .* : * ,
y - - ^ . . : . . . , . T „„lr;« .Hiukset kammattmna hiukan kqr-
Loytaja, joka «lamitun Lompu^km pyöreidea kasvojen^ ymBUoleUe,
rahoineen j» kirjoineeii tuopi-Omis^a- tekee hauskan. vaifcufcuksen/M»rt^^-i^
iälle, saapi kabi_^k3„nme„.ä Riksiä ^-^^P^^IT^IÄ"
pankkoa p a & » m o t s i . ^ ^ K u r * ^ ^ZJ%nfä^,.mm^.}'ms&^
Asuwa Xunkai^ maialla. iSikajoen. i^iin,^ kaarqvilffiiii^::*! » » ^ ^
Penmamykyja. — Paintlhienonnet-tua
perunaa, ruokalusikaUinen yoita,
puoli teelusikallista suolaa, yksi koko­nainen
muna-ja yksi keltuainen, nel­jäsosa
kupUlista jauhoja ja puoli ku­pillista
leipäjauhetta, muskottipähkinää
ja pippuria, r-- Hienonnettuun peru-
V naan lisätään voi, suola, munat vis-
. palttuna jä jauhot. Muodostetaan pyö-reiksi
pulliksi ja pyöritellääii jauhoissa.
' .Keitetään-suolatussa vedessä viisitoista
, ..minuuttia, Tarjo^an joko k^tettgrnä
tahi keitetyt pullat kastellaan munassa
ja leipäjauheeSsa ja paistetaan ras­vassa.
Hienonnettua sipuUa voi käyttää
, seassa jos. haluaa., On katsottava, että
, kiehuminen, ei keskeydy, joUcin pullat
hajoaa.
Perunavanukas. — Kolme kupillista
hienonnettua perunaa, neljäsosa pau-
; naa voita, neljä munaa, teelusikallinen
suolaa, 8 ruokalusikallista l o ^ a a tai
maitoa, kaksi ruokal. vehnäjauhoja.—
Perunaan lisätään voi, suola, kerma,
vehnäjauhot ja munankeltuaiset; vii- ,
meksi valkuaiset kovaksi vatkattuna.
Paistetaan uunissa vaaleanruskeaksi.
Penmatippoja. — Kupillinen hienon-
. nettua perunaa, ruokalusikallinen ker­maa,
yksi munan keltuainen ja kaksi
• valkuaista, puoli teelusikallista suolaa,,
muskottipähkinää ja .pippuria.'— Pe­rimaan
sekoitetaan kaikki aineet,, v i i ­meksi
-jnunanvalkuaiset kovaksi' vat­kattuna.
-Pannaan lusikalla kiehuvaan,
rasvaan ja paistetaan ruskeilcsi.r Mä­k
ä t ä perunoista, valmistetaan tippoja
samalla tavalla.
Jimsto^pcynnaviipaleita. --• Ejiolitois-ta
kvarttia perunoita, ^ruokalusikallinen
suolaa^ -kolme raas-
• tittua jimstoa. kaksi niokaL voita. —>
Perunat a kuoritaan ja^ leikataan viipa­leiksi.
Vtipaleet ladotaan voideltuun
pannuun tai muottiin ken^ksittain,
suolaa, pippuria, voipaloja |a juustoa
väliin. Päällimmäiseksi voipaloja. Hiu­kan
vettä.' Paistetaan uunissa kypsäk­si.
Jos tahtoo, voi juuston asemasta
panna perunakeiToksien väliin sipidia
tai tomaattia.^
Pemnakakfcnja. .— Kylmästä peru­nasoseesta,
muod9siiet|9An hyvin ohluii-sia:
kakkuja ja p a n i ^ ^ voi­deltuun
panntum;p£d5tel^^ ruskeiksi
molönntin puolin.
Utokeista perunoista kakkuja . t d i -
dessä llsätälta v^hÄn,yolta j a tejmuÄ.
Kakut voL paistoa joko- pannussa tahi
uunissa.
Makeapemna-vannkas. —-Elaksi ku<-
pillistä niakeaperunaso£«tta, jbJcsi ruo­kalusikallista
vpisuiaa, kupillinen ker­maa
tai maitoa, kolme munaa. — Pe­runasoseeseen
sekoitetaan voi, karma
4a munanicätuaiset, viinneksi kov:äksi
vaietut munanvalkuaiset. Paistetaan
voidellussa muotissa.
Munan keltuaista eioittae^sa val­kuaisesta
h ^ i n usein kdtuainen menee
rikki ja sitä on vaikea eroittaa. Tässä
tapauksessa voi kastella jeinkun puh­taan
vaatteen lämpimään veteen,
vääntää se 'kuivaksi ja ^sen iniUnalla
koskettaa kettualsjeen, jobi k ä ä n t yy
vaatteen ympärille" jai on sitten helppo
eroittaa.
SILMAVOIMISTELU
Voimistelu vahvistaa lihaksia ja sa­moin
vahvistaa voimistelu silmälihak­siakin,
sumien pyörittäminen joka
suuntaan siksi kun ne tuntuvat väsy­neelle
ja sitten asettaminen kosteen
resun niiden, päälle ja lepäämäUä> vä­hän
aikaa, t^ee paremman vaikutuk­sen
silmillemme kuin mikään lääke ja
viiväsJEyttää silmälasien hankkimista
monet .vuodet, tai ehkä kokonaan.
Keski-jiässä me tavallisesti: tunnemme
silmälasien tarvetta, vaan jos ..me sil­loin
hoidamme silmiämme luonnollisel­la
tavalla, ?aattaa lasien Imnkkimisen
tarve lykkäytyä kymmeniäkin vuosia,
tai on seidn. mahdollista, että silmäm­me
vahvistuvat niin, että laseja ei
tarvitse ryhtyä käyttämäänrensinkään.
IKENIEN. HUOLTO
Su^dhetsUadetissa oUeessa.lti^^
sessaan *^mpaiden teiveys" tehostaa
Harold de W, Cross. erikoisesti ikenien
hoidon tärkejrttä.
Hoitamattomat ikenet helposti tu­lehtuvat,
käyvät huokoisitcsi, verta vuo-jyviksi..^!
väriltään ;:ptmBisiksi .{ter­veitten
.Ui^eijtten väri on vaaleanpimai-nen).
Ja; vaka-
.vaip{;toal
Jptt% siis >enet säilyisivät tervehiä,
on.niitL'J^nn^ölUsesti>hierottava har-jaUä,.
v i ^ t ä h i ' yhtä..|moleIlisesti kuhi
itse hampaita. Niin, ja monihan unoh­t
i ]&'
iännä'olevat on harjattava
hyvin- h^iACtl^Jjs^ puolil-ta,;:^
Ä:,lk«»i?tkin;
Tuiäibj^ ja helposti
yecl«i^';vi^ on klhreesti pa-mnnetti^
va:» Niitä ön..pfilyittöin^ har­jattava
Ja Meistävä. jGb~lt^'n^
Kun täten sjmtyy vecen-vuoto, on se
hyviytcsi, sQlä .seisova veri pääsee pois
ja puhdasta, elvyttävää tulee tilalle.
Viikossa, parissa teryehd$ttää "
ve^ezikierto ikenieh.ki^^^
lähiteiksi ja vertavuotamattomi^
Terveitö itoeniä^ huol-lettava.^
Niidea Oli päiyä saatava
elvyttävä hierontansa. Ilman sitä, el
huplellisii^caan hammashoito^^ t^
tyydyttäviä tuloksia.
SS:
KIRJEENVAIHTOA
/mpi Söder/jolm: Julkaistaan.
AinaTa—ssai Samoin.
/. Jtmmlh: Samoin.
Ptyjo Ka: Antakaa vain tulla kat^
seitavaksi,>hkäpä on hy\^äkiu.
Tällä minuutilla
VSijauksia i»linUe
läjäsärFranttilaak^pensa.
Yksi koss»rtti-^kfca jon myyä; ja
siitä annetaan :.^tGr Merimies Johan
Walliiiin talosa. *
naulcsessal JpJSauiMsi;^
pääile/Äuvoyat;iMilden alojen tuntijat.
pirteyttä ilmaisevien kasvojen yläpuo­lella.
. * • *
Ollaksemme kiumostavia, meidän
täytyy olla kiinnostuneita toisiin. It­seensä
sulkeutunut henkilö eristäytyy
toisista. Hän pitää itseään niin tär­keänä,
että hänellä ei ole aikaa lainata
toisUle huomiota ja niin jättävät toiset
' hänet omaan kibinostavuuteensa»Naut-tiaksemme
elämästä ja elääksemme
^^^aik^oime tasolla joka suhteet, mei­dän
on kiinnostuttava ympäristöömme,
5^ toiminnoihin, sen vhlauksiin ja
ennen kaikkea ihmisiui, jotka kaiketi­kin
.ovat päätekijöitä tässä maailmassa.
' EiaikQisharrastukset laajentavat ja
kasvattam henkilöllisettämme ja pi7
tävät meitä-hehkisesti valppaana. Meil­lä
t ä y ^ olla jota@n jakamista kanssa-ifanjistemme
ksmssa oUäksenmie läh
heitä.-Ja.^ui^ksemme väriä omaan
h^öäiöiU^ryteeinme.. J^esoestykseUinen
elämävon alituista vuorovaikutusta ja
Jos se liiki^u> arv4>kkailla aloilla, jos
V iÄrfiti^ 'edistyneisyyttä kaikilla
v^e^CKUla' itsemme j a muiden hyväksi.
Agar-agar,. japanilainen liivsii^
(shelatiini), joka välinistetaan punat^
sista meriruohoista, on tullut niin
laajaan käytäntpön Europassa ja
Amerikassa, että Japani voi sitä lä­hettää
ulos kuusi papnaa .minuutissa.
•V;• • •'-^^--'^'"^'---^^^^^ • ' • V '
Canada tuottaa, u!kom«^iIta bolog^
naa (suurta makkaraa) v^^^
naa^minuuti^
> .« .
-.E^an^n kylQijiot tuottavat kan^
kaita; $4,500 edestä min|iutis$a.
. Ranskatefejet maksavat veroja 73,-
QpO.fT^gia imnuutissa.
Kaa^u- ja lämpoijohtojen ylläpito
maksaa Amerikalle'$^00 mmuutissa.
JBlyölUiäävä haukina lentää kaksi
ja puoli mailia tninuutissia.
Josi luulemme, että. poppyn (uni­kon)
siemeniä tuqdaan meille Kii­nasta,
niin V erehdymme; niitä tuo­daan
Amerikaan HoUannista, Puo­lasta
ja Danzigista 20. paunaa mi­nuutissa.
Olut- ja väkijuomaveroina Eng­lannin
hallitus saa 176 puntaa mi­nuutissa.
' Saksassa tuotetaan keinotekoista
kumia 80 paunaa minuutissa.
Neljä viidettä osaa hen^tämäs-tämme
ihnasta .sisältM typpikaas^
jonka molekj^lien nopeus ilmassa on
96,780 jalkaa minuutissa.
oOo
Hänen elämän-salaisuutensa
Hausta» hatjaan^ jOb^i^liolta*
kuulim-JB^öskhi'naiJrte^
. - K e y ä ä n . ^ i r i j « o p ^ J K a ^^
Toisella kymmenellä' öTevä musta- - W j a ulkona olon lisääntyessä <m ihon
harja Ruuna-hewonen, joka on mer- jÄ e^
knty toiseen etu-kavrioon wariksen ^^^^ loistaa RdboneSnä Ja fcauniina
varpaaksi, eli linnun räpyläksi, kuttu- haotehdittajcn Ja Immnollista
tulla merkillä, ja, joHa. kesällä oli T -
nimfeelK poukstawilla mi^r^^ oli oHut kymme^ vuotta. ^
nönen keUö kaulasa, on taSa syksynä ;^ v V '
korjattu Laitumella, ja loytyy..>yt^:-tOstaa tah6toi .^ta nuprte, vnr-
Likkalan Matin talosa, Muhoksen ky- heetöinta^. mitan täyttavrata-Ruu^a-läsä
ja Muhoksen pitajäsä. . Sama hewosta.- Myyjä kysyköön ostaj^
iewonen myötiin; 2 wuotta sitten. Herran John Riskan pytmgm Yli-
Huowilan talosa, Muhoksesa, josa se wuoningisa.
jätin-ellenillalla kenkäni oven
ulkopuolelle J a ' niUiin ei öle koskettu."
, "El — me tytöt tässä hotelUssa olem­me
kunniallisia."
Torontolainen, F. B . Allen on nyt
9Jl-vuoti3S ja -j^lpeilee sillä, että, hän
voi K^l{^a keiU^radalla 70 vuotta
its^uin nuorempien^kanssa, .Hänen
eloisuutensa salaisuus on, hyvin yk-siukertamen:
'fMma dan tata paivaa enka mil­loinkaan
huofehdi, huomisesta. Siksi
Henen,onnellisin,mies.Torontossa. Ja
^ s l mimm:. keilanumeroni on keski­määriä
200, mikä on hiukan parempi
kuin u$eanunaa.muuQ^ pelunnjl^
katsomatta."
/'Kun. minä olin 20-vuqlias, niin
eräs henkivakuutusyhtiö hylkäsi va-kuutushakemukseni
arveluttavan ter­veyteni
^ vuoksi. Minua huvittai^
tietää, mitä tämä yhtiö arvelee asias­ta
nyt."
yipY$VALiU)ISSA valmistettiin
viime vuonna'390,746,226 paria ken­kiä,
niistä IMassachusettsissa lähes 80
milj. paria. /