Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 30, 1955

              lanne mennä
mpetin,
to edes soit­ossa
yhtään
SKES
Jussi naapu-minun
ka^s-le
sinä tänne
»n vilustunut
dan.
LAT
ji vieras i""
ä emännälle.
nutä jäi
heitin pois'
j!iij|ij»ni'Hi'it>intmHwi»UHHmimiii:m»»tW)mmii.ii\.Hif
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No,^ 30 — Voi. X X vuosikerta
Lauantaina, heinäkuun 30 päivänä. 1955
NIMIPÄIVIÄ
ELOKUU
31—Sannontai Helena 1
1— Maanantai Maire
2— Tiistai .... Kimmo =
3—Keski\iikko Linnea i
4—Torstai Veera \
S~-Per|antai Salme f
—^Lau^ntai Toimi
niiiim!!! HininBQDtinnnuiiaESiiiuiiiiuiiiinuiniiiniinMiniin^^^
Äskettä-v Laiisantiessa, Sveitsissä, pidettyyn äitien maailmankokoukseen osallistui
16 ccnadalaista äitiä, joista Mrs. Hazel \Vigdor valittiin kokouksen puhemiekis-iöiht.
Kiinalainen edustajisto kutsui canadalais'a naisia vierailemaan Kiinassa ja
nyt an kuusi heistä maikalla Kiinaan. YUä Kansainvälistn Naisten Liiton presi-diiittl
M me Eugenia Cotton piiänuissä puhetta äiten maailmankokouksessa.
SIIRTOMAIDEN ÄITIEN
KOHTALO HERÄTTÄÄ
kadulle huutamaan kaikille julki siirto-
•maanaisten kokeman vääryyden. Us­konkin,
että äidit voisivat tehdä ihmei­t
ä tässä asiassa niinkuin maailman rau­hankin
turvaajniisessa, kun he yhdistä­vät
voimansa ja lähtevät yhdessä liik­keelle.
Rauhan kysymyksessä kongres­si
oli hyvin yksimielinen.
— Liikuttavana lisänä siirtomaiden
naisten ohuuteen Äitien kongressissa
liittyi musta pienokainen, joka oli seu­rannut
äitiään Veronica Bomeroota
Ranskan pehjois-Afrikasta. .Lapsukai^
sesta tuli' koko kongressin suosikki, vie­läpä
lausannelaiset perheet ottivat sen
helliäkseen ja aivan kilpailivat lapsen
ja äidin kuljettamisessa ja kestittämi-sessä.
Lapsi oii lopulta puettu pitsi-mekkoihin
ja silkkinauhoihin, kun jo­kainen
halusi antaa jotakin. Sekin oli
vain ilmaisu siitä, että siirtomaiden äi­tien
asema vetosi kaikkiin naisiin. Äi­tien
kongressi oli jo tämän kys>Tnyksen
takia hyvin tärkeä.
Madame Cottt>nin esittämä ve­toomus,
että naisten ei enää pidä jää­dä
kotiin itkemään ja valittamaan vaan
on tultava esiin, liityttävä yhteen ja
vaadittava oikeuksia, herätti lämmintä,
vastakaikua kongressissa. Tämän tu­lemme
esittämään myös Suomen äideille,
Icon sj-yskuussa kokoonnumme Turussa
suunnittelemaan maamme äitien yhteis-toimint:
ia. Toivoisin, e».tä.,saisimme
paljon nuoria naisia mukaan tähän äi­tien
toimintaan rauhan ja lastemme hy­väksi.
Rouva Aaltonen kertoo suomalaisten
saaneen kongressissa ja kaupungissa
o^kseen runsaasti ystävällisyyita ja
huomiota, mihin os.dt.ian vaikutthat
suomalaiset kirkkaat kansallispm-ut.
li ia niide-i kantajia v;)!okuvattun
er;)^ri. -v-itamn^e kohtaan osoi-
Emien Lausanm^ssa, Sveitsissä, pi'
de:yti .-{itien maailmankonjerenssia
jiirjesti Helsingin Vapaa Sana kir-pitu^
kllpalun ''Mitä tehdä äidille",
jonka voittaja sai vapaan matkan
Äi:'(n maalmankcnjerenssiin. Kil­pailun
voltti rva Marita Aaltotien,
i^kc Suomeen palattuaan on kerto­nut
Vapaa Sanalle mielenkiintoisia
hc.cintojaon tästä äitien suurtilai-suiidcst-
i. Seuraavassa eräitä hänen
^ciii.nitojaan:
— Kuin paukku tuli perjh)eesieeni
tieto, että saisin lähteä Äitien m-uail-niank.
jng.essiin Vapaan Sanan kirjoi-tuskiirvaHun
voittajana. Voitto tuli suu­rena
yllätyksenä, sillä en sitä odottanut
Kirjr^irin vain koska halusin tuoda kil­pailuun
-Mitä tehdä äidille" realistisen
puheenvuoron. En kuvitellutkaan voit­tavani
ja matkalle lähtö tuntui ensin
^ • a n uskomattomalta. Mutta käden
^^äänteessä olimme jo matkalla, ja nyt
palattuani tun-uu, e t t ä olisimme paljon
%hempiä ilman näitä., elämyksiä.
Siirtomaiden naisten puheenvvuorot
o^i^at järkyttävin elämys, joka parina
^nsi päivänä suorastaan pakotti itke-
" ^ n . Xun julmia tosiasioita siirtomaan
asukkaiden elämästä tuli esille. Se ei
«nää merkitse vain köyhyyttä ja kur­juutta,
vaan suoranaista sortoa. Tervey-
<lenhuolto on alkeellista, äiti- ja lapsi-
^uoltoa ei nimeksikään. Joku äiti saate-raastaa
vankilaan ja pitää siellä
^•uosikausia ilman oikeudenkäjmtiä.
Tällaiset krtomukset olK-at sydäntä r i i -
Paise-vaa kuultavaa, |a-se vaikutti mei-kaikkiin
syvästi. Mutta sellaisten
«pakointien on tultava julki, koko maa-i^
uultaviin.
.^3^'"^'^^- syntyi näitä äiti-n kar^'mys-
|-'in ;::» kuuil-?<ani sellainen tunne, et-
- mieli sileä istumalta lähteä ulos
N
RUOTSIN ^KAUNOTTARESTA
TEHTIIN MISS UNIVERSE
\iime sunnuntaina valittiin Long
Beachissa. Calitorniassa. ruo*saläinen
vaalea kaunotar Hillevi Rombin koko
•maailman kauneuskuningattareksi. Miss
Universen ilmoitetaan puhuvan suju­vasti
viittä eri kieltä ja omaavan klas­silliset
piirteet. •
Lauantai-iltana kuningattareksi kruu­nattu
Miss Ruotsi joutui maanantaina
esiintymään filmissä. iHän sanoi tästä,
•että *'minä en tiedä miten tulen tyk­käämään
elokuvauksesta, mutta kokei­len
sitä kuitenkin.
Uusi maailmankaikkeuden kuninga­tar
on 5 jalan 7 tuuman pituinen ja pai­naa
13'0 paunaa, suurikokoisin Miss
Univers?, mitä on koskaan valittu. Hän
on kihloissa Ruotsin ilmavoimien luut­nantin
Nils Nebkertin kanssa.
Tähän mennessä ei kukaan Miss Uni-verseksi
valittu kaunotar ole saavutta­nut
menestystä filmeissä, mutta nyt
eräs johtavista elokuvapomoista on sa-
Huoremman väen
nonut, että '"tämä tyttö näyttää sellai­selta,
jonka kanssa voidaan päästä j ov
houkin'".
Lijppukilpailuun pääsivät Miss Ruot­sin
lisäksi Miss El Salvator — Maribel
Arrieta; Miss Ceylon — Maureen Hin-gert;
iMiss Saksa — Margit Nunke \x
Miss Japan — Keiko Takahashi.
Miss Canada, Gathy Diggles oli yksi
niistä 15 kaunottaresta, jotka pääsivät
semifinaaliin, mutta joutui pois loppu­kilpailusta.
Kuinka Miss Suomi sijoit­tui,
ei käsillä ole\'issa uutisissa mainita.
teniin kiinnnstusia. Ja kaunis Sveitsi
Ensi lauantaina ja sunnuntaina on
South Porcupinessa canadan suomalai­sen
nuoren väen suuret vuotuiset juh­lat
— liittojuhlat. Näistä juhlista to­dennäköisesti
tänä vuonna muodostuu
taas oikeat suurjuhlat, sillä tietenkin
myöskin vanhempi väki rientää kaik­kialta
seuraamaan nuorten kamppailuja
rehdissä ja toverillisessa voimien koi-tcksessa.
iMielenkiintois"a ovat urheilu­kilpailut
ja kauniit voimisteluesitykset
seurata.
Juhliminen alkaa jo perjantai-iltana
haus:koilla vieraiden vastaanottotans-seiila,
jotka pidetään South Porcupinen
haalilla. Lauantaipäivä ku'{iu sitten mo­nenlaisten
urheilukilpailujen merkeissä
ja illalla taas tanssin pyörteissä.
Sunnuntai on sitten juhlien koho­kohta,
sillä silloin suoritetaan useim­pien
kilpailujen loppuottelut ja yleis-voimistelu,
jo:hon mon^n paikkakun­tien
nuoret voimistelijat osallistuvat.
Kaiken päättäjäisiksi «n sunnuntai-il-tana
ohjelmailtama, johon on valmistet­tu
hyvä ohjelma, useiden paikkakuntien
nuorten toimesta. Kaikea todennäköi­syyden
mukaan pidetään vielä ikään­kuin
rääppiäisiksi yötanssit.
Koko juhlien ajan huolehtivat etelä-pääläiset
siitä, että juhlavierailla on
riittävästi ruokaa ja juomaa, joten kyl­iä
jolcaisen sopii mennä juhlimaan.
ja Lausanne ihanine ympäristöineen oli­vat
ensikertalaiselle matkailijalle satu­maisen
kauniita, vaikka tiivis kongressi
vaatikin suurimman osan ajasta. —
Kun kerran olin mukaan pä3s5>t en
malttanut laiminlyödä yhtään puheen­vuoroa,
varsinkin kun suomalaiset tul-k't
olivat suurenmoisia sanoi Martta
Aahonen.
Himomurhaaja tappoi
2-vuotiaan tytön
Yhdysvalloissa
.Amerikkalaisten mieliä kiihdytti ä-^-
kettäin kaamea lapsenryöstötapaus.
Siou.x Cityssä asuvan James Davisin 2-
vuotias tytär ryöstettiin ja hänet ta­vattiin
kuolleena erään pellon laidalta.
Lääkärinlausunnon mukaan oli pikku­tyttö
joutunut himomurhaajan uhriksi
ja surmattu voimakkaalla Iskulla pää­hän.
Hänen pyjamansa takki oli kie­dottu
hänen kaulansa ympärille, kun
taas hänen pyjamahousunsa ja kumi-housunsa
löydettiin puolen kilometrin
piiasta. Poliisilla on toistaiseksi hyvin
heikkoja johtolankoja murhaajan suh­teen.
Kirjoituskone pannaan,
vaatii arkkipiispa
Canterburyn arkkipiispa, tri Ceoffery
Fischer hyökkäsi äskettäin pitämäs­sään
puheessa — kirjoituskonetta vas­taan
jota hän piti paljon maailmassa
esiint\~vän pahuuden syynä.
— Ihmiset vain kirjoittavat ja kirjoit­tavat,
hän sanoi, ja syytävät maailmaan
tarpeettomia sanoja, joiden takia ih­miset
menettävät kosketuksen todelli­suuteen.
Jos kirjoituskonetta ei olisi,
olisi maailmassa paljon vähemmän mer­kityksettömiä
ajatuksia ja sodanvaara-kin
olisi pienempi . . .
Olipa arkkipiispan lausunnossa pe­rää
tai ei, tämän kirjoittaja laskee nyt
kuitenkin kirjoituskoneensa kesälomalle.
Tanskan sioilla
paljon kylkiliiita
Pitkänomainen tanskalainen maa­tiaissika
on kyljyksien ja kinkkujen
tuottajana maailma^nkuulu, ja tanska­laiset
^varjelevat tätä taloudellisesti tär­keää
\ientiartikkeliaan kieltämällä elä­vien
sikojen viennin muihin maihin. So­dan
aikana kulkeutui näitä pekonisiko-ja
kuitenkin Hollantiin, missä niitä ryh­dyttiin
kasvattamaan, ja sieltä niitä on
viime aikoina tuotu Länsi-Saksaankin.
Tanskalaisen sian eteväjnmyys muihin
verraten johtuu, toteaa eräs saksalai­nen
lehti, siitä että sillä on todettu ole­van
pitkänomaisessa ruumiissaan 17 pa­ria
kylkiluita kun taas tavallisilla si-karoduilla
niitä on vain 14—15. Tans­kalaisesta
siasta saadaan siis useam­pia
kotletteja kuin muista.
r:
.•. ••• :i *, *^"
• > :- 1
I
••5
'•ii»>r
:*;|,
?5i'S
m.
rt'!;
m.
m
^1
i
» V i i i
i>"*":
•»•.••t^
•k
m
n.
tr
h