1956-09-08-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
eikä edtt)
livat
i heilaut'
URHEILUArN
OAAA PALSTA
II
•htajai
llikkö,
iajoi||
M A . \ I t M A N PARHAAT
euraavassa esitetään irata jä kenttä-n
maailmanennätykset. Moiiet
Itä eivät vielä ole saaneet virallista
lvistusta, koska ne on vasta tänä
lä saavutettuja. Jesse Owens ön
joka omistaa vielä 30 luvulla saa-etun
ennätyksen, muut kaikki, 4x
metrin viestiennätystä lukuunotta-
Itta, ovat myöhempää tuotetta.
jus: Jesse Owens / 8.13—1935
HOO: USA . ^ . . 39,8 —1936
räs: C. Warmerdam 4.77 —1942
lOO: Jamaica V . .
i'
yöstääal
in, l i
in ha-i
ajattaa
^kko: F. Gprdkn .
i)ikka: Silva . - *
jttelu: R. Johnson
Roger Moens . .
D. Sime , . ; .
iula: CBrien . .
bÖ: O. Pirie ,
laidat: J . p ^ y i s , ..
aidat; G. Dayis .
rkeus: C. Dmnas .
L. Jones ^ . . /
|ihäs: J. SidJQ,. • •
bukari: Krivonosov
lOOO: S. Iharös .. .
[oO: J. Rozsayölgyi
W. Williams . .
iteet: S. Rzhitshin .
3.03,9 —1952
59.28—1953
16.56—1955
7983—1955
1.45,9 —1955
20.0 —1956
18.70—1956
13.3(6,8—1956
13.4 —1956
49.5 —1956
2.14,6 —1956
45,2 —1956
83.66—1956
66.38—1956
28.42,8 —1956
3.40,6 —1956
10.1 —1956
8.39,8 —1956
un hä';
yrmis*
ei kaj;
iän ilmana
isi ol-isaa?
puhe*
i kir-uran
«
iöy-.
astui
petti;:
* * *
KAUHANEN YLLÄTTI
uomen mestaruuskisoissa toista
ikkoa sitten tapahtui keihäänheitossa
ätys, että. O. Kauhanen voitti
kkisen lähes seitsemällä metrillä,
uhanen voitti mestaruuden tuloksella
.35 ja Nikkinen sijoittui toiseksi vaa-attomalla
70,75 tuloksella. Niinhän
ä sanotaankin, että Nikkinen on vaa-
» •'•. '
linen mutta .epävarma.
* » . • »•
C A N C A N ENNÄTYS
Canadan Kansallisen näyttelyn yh-ydessä
suoritetuissa olympiajoukku-n
jäsenten yr.m..urheilijain keskisissä
Ipailuissa juoksi Stan Leyenson uuden
madan ennätyksen 2Ö0 metrillä. Ai-
20,9. Aika on 5 sekuntin kymme-fstä
parempi kuin- entinen Canadan
nätys, minkä Bobbie Kerr juoksi v.
8. ' •
Nyt toiseksi sijoittunut Jack Parring-nsai
ajan 21,2.
* » •
MATKA TAASKIN L Y H YT
Doug Kylelläy albertalaisella keski-itkien
matkojen; juoksijalla näyttää o-van
huonoa tuuria, hyvästä juoksusta
uolimatta. Hamiltonin olympialais-
.arsinnoissa häja juoksi k3mipillä uuden
' omean Canadan^ ennätyksen 29.18,2,
lutta sitten havaittiinkin matkan ol-
«n 400 metriä^: liian lyhyen, kun yksi
ierros jäi juol^ematta.
Viime maanantaina hän juoksi To-anton
kansallisesi näyttelyssä 5,000
'etriä 14.45,2||prtitta sitten todettun
^tka 11 jaardia liian lyhyeksi. Hän
kuitenkin nimiinsä Can^ilah ennä-kolmelk
maiUUa^i^iiynkä hän
"Oksi 14.18,6.;. v ^ - ^^
Viime lauantaina suoritetun 10,000
• ttetrin juoksiiif voitti albertalainen
•Jobuja Gordon Dickson.ajalla 30.-
2.4.
Eräät australialaiset sammakko-
"^«Aet aikovat kevään, aikana nostaa
"uren whiskyerän Brisbanen edustalle
^onna 1890 uponneesta Scottish Prin-
^•nnnisestä aivasta. Laivassa arvellaan
»levan lioin 1,000 korillista whiskyä.
oloissa, koittelin kymmeneen eri
^kus\ irastoon. vuoden ajan ja totesin
^ teoreetUsesti katsoen kaikki prä-
^^^kt, kansUapääUiköt vieläpä halli-sihteeritkin
saattaisivat olla vuosi-
3"sia kuoUeina! - ^
T T T E I X i ^ U U X 14 pnä alkoi suunni-teltu
junamatkani Great Northern
junalla Portlandiin,Ore. Tullitarkastus
kävi pian ja sitten oU täytettävä
vierailupaperit, jotka otettiin pois junassa.
Jo 4 minuutin kuluttua olimme
Blainessa, ensimmäisellä asemalla USr
.A:n puolella.
Edellisenä iltana oli Vancouverissa
ollut ukkosihna monen kuuman päivän
jälkeen jä nyt pysyi ilma pilvisenä aina
Portlandin lähelle asti, niissä sitten aurinko
alkoi lämmittää. Seattieessa vaihdoimme
junaa Ja sitten lähes neljän
tunnin kuluttua olimme Portiandissa —
Rose Cityssä, missä pidetään joka kesä
**ruusujuhlat". .
Junamatkalla totesin, että luonto oli
kaikkialla parhaassa kesäisessä kukoistuksessaan.
Maanviljelijät korjasivat
heinäsatoa talven varalle ja kasvimaiden
ja viljelyksien hoitajat .häärivät
tehtävissään.
Portlandiin tulee neljä suurta rautatietä
ja se Onkin suurimpia USA: n rau-tatiekeskuksiaga
on siellä yhteinen suuri
Union ^ m a . Pääst3^äni Portlandiin
otin asennan lähistöllä sijaitsevasta
Ronien hotellista huoneen. Totesin, että
hotellin ravintolassa tarjoiltu ruoka
oU hyvää. Syötyäni riensin katselemaan
kaupungin liike-elämäa,
.Suomalaisista sanomalehdistä olin
nähnyt, että länsirannikon suomalaisten
yhteiset kesäjuhlat olivat heinäkuun 14
—15 pnä Portiandissa. Viisi vuotta
sitten olin ollut täällä kesäjuhlissa ja
samalla käynyt kiertomatkalla Califor-niassa.
Ilmoituksessa sanottiin juhlien olevan
suomalaisella haalilla Montana
Avenuella ja niin' nousin Bussiin ja viiden
minuutin kuluttua olin siellä. Jo
ulkona tein huomion, että vieraita oli
paljon monesta valtiosta, myöskin idästä,
aina New Yorkista asti. Ystävällisesti
tervehtivät siinä, vanhat tuttavat
toisiaan, monet ehkä kymmenien vuosien
jälkeen. Eivät kaikki jaksaneet
muistaakaan missä i ja milloin oli viimeksi
tavattu. Myöskin uusia tuttavuuksia
solmittiin ja minullekin esiteltiin
monia henkilöitä.
Mennessäni sisälle totesin käytävien
ja huoneiden olevan ihmisiä tulvillaan,
nuoria ja vanhempia. Monet tuttavat
siellä tulivat tervehtimään "naapurimaan
poikaa" . . .
Kello 8 i.p. alkoi suuressa salissa juhlaohjelma.
USA: n kansallishymnin
jälkeen seurasi laulukuorojen, yksityisten
ja pienempien niusiikldryhmien esityksiä
y.m. ohjelmaa. Paljon arvokasta
siellä esitettiin nuorien ja Vanhempien
toimesta. Erikoisesti hailuan mainita
mainion huunioriesityksen, jonka
antoi Pekka Hyrkäs. Hän on tunnettu
näyttelijä, jonka suussa suomenkieli
sointui kauniisti. Hän asuu nyt Cali-forniassa,
mutta puhe kieli missä maassa
hän on syntynyt, kun hän esitti sen
". . .sitä ei passoo kaikkia sannoo . . . "
Kiitokset vain kaima ja perukkalainen!
Ensi näkemällä tarjoan pullakahvit. O-sa
ohjelmasta ja tanssi jäi minulta näkemättä;
kun halusin mennä lepäämään.
Sunnuntaiaamuna olin virkeä ja lähden
ulos katselemaan. Asemalla on
meitä kesälonialaisia sekä sisällä että
ulkona. Junat tuovat toisia ja toisia
lähtee jo matkaansa jatkamaan. Aseman
edustalla on nähtävänä höyryveturi,
joka on kuljettanut ensimmäisiä junia
Tyynenmeren rannikon radoilla
1862—63. On siis toista sataa vuotta
vanha. Veturia ympäröivät ruusut ja
monenlaiset muut kukat. Näppäsin siitä
taaskin valokuvan, vaikka olen sen
ennenkin tehnyt.
Kaalille saavuttuani emännät ilmoittivat
päivällisen valmistuvan kello 12.
Suuri oli perhe joka kokoontui päivälliselle.
-Eivät olleet osanneet varata
ruokaa tarpeeksi ja joutuivat hakemaan
Iltapäiväohjelmassa oli paljon lauluja
soittonumeroita ym. Juhlarunoa,
jonka oli kirjoittanut Hulda River, o-dotti
varmaankin jokainen. Se olikin
kaunis ja sai suosionosoituksia. • Kiitokset
siitä Huldalle, samoin kaikesta
muusta mitä olet kujoitellut lehtiin.
Kohtalotar suokoon sinulle vielä paljon
vuosia tulkitaksesi rauhanomaisia
ajatuksiasi!
Suursaari, Suomen Lahden helmi, on
se paikka missä pn olliit syntymäkehto-si.
Kaunissaari, pienempi helmi Kotkan
lähellä, siellä on äitisi 'äisiinut joskus.
Liekin lukijat värinään TO^
viime vuoden^lopulk Liekissä^
tun kirjoituksen Kaunissaaren käytöstä,
että se gn nykyään lomailijain suosittu
paikka.
Vieläkin haluan kynäni avulla lentää
Suomeen, missä vierailin 4 vuotta
sitten kevääUä j a kesällä, katsellen laajasti
syntymämaatani. Kävin Peräpohjolassa
aina KemijärveUä asti. Siellä
vakuutm siirtoväelle, että rauhanomainen
elämä palauttaa varmaan vielä
kaikki ennalleen ^ el&ä rajatkin.
Vaikka Portlandin haalilla oli vielä
paljon hjn^ää ohjeUnaa, mm. näytehnä
'^Kultaa ja kunniaa", en ehtinyt sitä
katsomaan — oli mielessä kotimatka,
kuten monilla muillakin.
Menneinä vuosina on sunnuntaipäivän
ohjelma esitetty kauniissa Jantzen
puistossa, mutta hyvin se onnistui
näinkin omassa tuvassa ja tuntui kotoiselta
. . . Havaintoja tehdessäni tapasi
katseeni keski-ikäisen miehen, jonka jalat
olivat loukkaantuneet, niin että oli
turvaannuttava kainalosauvoihin. Tuolla
vanhus varoo matkäsäuväanga. Harmaja
ön pää monella muuilkin, vuosia
ovat he ahertaneet lännen mailla . . .
On nuorta väkeäkin, heitä joille yah-hemmat
jättävät perinnöksi haalitoi-minnan.
Vielä hetkinen siinä kiiteltiin kaikesta,
Jtoivotettiin hyvää onnea jä sitten
— näkemiin! Haalin ulkopuolella luon
vielä silmäyksen siihen ja ajattelen:
kestäköön aina sisäiset ja ulkonaiset
myrskyt!
Maanantaina tein aamupäivällä pieniä
ostoksia, lähettelin postissa muistoja,
kuten aina retkillä. Iltapäivällä
' nousin kotiin päin menevään junaan.
Ruusujen kaupunki asukkaineen jäi
jälkeen.
Vaunun tupakoitsijain osastossa tapasin
mukavan papan. Hän oli vanha
rautatieläinen Salt Lake Citystä jo v.
1906 alkanut työhön rautatieyhtiölle
ja palvellut 50 vuotta ja on nyt eläkkeellä.
Hänellä Varmaankin on ennätys
siinä, ettei yhtään onnettomuutta
ollut sattunut junille missä hän oli
työskennellyt, vaikka olikin paljon ollut
niin rahti- kuin matkustajajunienkin
mukana. Hänen kanssaan puhelin paljon
muistakin asioista.
Seattlessa pysähdyin vuorokauden,
toimitellen kaikenlaista pientä, ostin
m.m. eräältä Svea-mamman tyttäreltä
arpalipun ja nyt saan odotella onnen
potkausta. . .
Iltapäivällä kiitaessäni Vancouveria
kohti näin paljon rannikolla uimassa
olevia ihmisiä— lomailijoita. Rajalla
sujui kaikki hyvin ja pian sitten olin
pääteasemalla Vancouverissa.
Asemalla katselin vielä hetkisen jät-tiläiskokoisia
ja virtaviivaisia dieselve-tureita
. . . Paljon ovat sadassa vuodessa
kehityksen pyörät pyörineet.
Olisin halunnut viipyä naapurimaassa
ainakin viikon kauemmin, mutta kiire
oli työhön — talojen sisälle ja ulkopuolelle.
Hyvin päättyi neljän päivän lomani
. . . * Neljä kirjainta on molemmissa
nimissäni samoin nimimerkissäni. Kirjoitukseni
on taas merkitty pieniä ja
Mstä
Kirj. S U P B U R Y N FLIKKA
TuhnuttcU, tippui hiljaa,
väitin satoi kovaa . . .
Niin se meiii viinie viikko,
ei se ollut somaa.
Kulki jotkut jnarjassäkin,
puski toiset työtä.
Ei nyt nähty elokuista
kuutamoista yötä,
~-Eha'Man kesäpaikan
ks* aivan
kamoin pioni muukin täällä
kämpän Jasit^^i^
Kuqrvn johtä^^
kävi takaa rajan.
Kzäkina sai olla Aim^^^^
koko loman ajan.
Pian taas jo alkavatkin
työ ja harjoitukset.
Esiin ehkä kaivaa sadaan
lumikengat, sukset.
Mutta ensin Tukkijoen
laulut pannaan kaikäan,
jos nyt Kassu valmista saa
edes vähän aikaan.
Joutui syytteeseen
raajarikkoisen tytön
raiskausyrityksestä
Viime lauantaina pidätti poliisi
Londonista kotoisen olevan Edward
Stanhope nimisen nuorukaisen,
jota tullaan syyttämään 18-
vuotiaan raajarikkoisen tytön raiskausyrityksestä.
Pidättäminen tapahtui
Cherry Beachin lähellä.
Patrullipoliisi Dennis 7G^^
kertoi, että h ä n kuuli toistuvia äu-"
tontorven törähdyksiä j a ajaessaan
paikalle hän tapasi raajarikkoisen-tytön
j a miehen parkatussa autossa.
Tyttö kertoi poliiseille, että h än
oli ollut paarteissä ja koska hänen
molemmat jalkansa olivat käve-
Ijryn kelvottomat, oli mies tarjonnut
hänelle kyytiä kotiin. Kotiin
viemisen aseniesta oli mies kuiten.-
k i n ajanut Cherry Beachille j a ryhtynyt
tekemään väkivaltaa, jolloin
hänen 'kuitenkin oli onnistunut
soittaa auton torvea.
Samoilla seuduilla oli noin viikko
aikaiseirmiin kitnapattu j a rais-okattu
16-vuotias t y t tö j a j u u r i siitä
sjrystä seudulla l i i k k u i vakinaisesti
patrullipoliisit.
Professori puhui
voimakkaita sanoja
Esitehnöidessään McGill yliopistossa
sanoi professori N . J. Berrill mm. seuraavaa:
. *
"Vastuutamme ei ole laskettu. Pelaamme
uudenlaisen tulen kanssa. Tie-däninie
vain sen, että sen liekki bn
kuuma ja että me, ainetta kun olemme,
olemme palava siinä liekissä . . . Jos
emme ole huolissamme itsestämme!, olisi
meidän oltava hupiissamme perilhstem-me
laadusta . . . . Pommikokeilut ovat
anteeksiantamattomia, ne tulisi lopettaa."
— Mitä muutoksia tapahtuisikaan
maailmassa, jos kukin palkittaisiin ansioittensa
mukaan. Kuinka moni saisikaan
silloin riisua päältään loisteliaat
vaatteet ja luovuttaa ne nyt huonosti
puetuille.
isoja nelosia,^ mutta vielä yksi lisää -r-tänään
on neljä viikkoa siitä, kun oUn
Portlandin kesäjuhlassa . . . Tämä pn
kuin "Neljän tuulen tiellä", kirjoitettu
näkemyksistä.
SALO-MONL
Lauaiitaina».^ sTy^kttun 8 rpaivänä/' 1956 Sivula.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 8, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-09-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560908 |
Description
| Title | 1956-09-08-09 |
| OCR text | eikä edtt) livat i heilaut' URHEILUArN OAAA PALSTA II •htajai llikkö, iajoi|| M A . \ I t M A N PARHAAT euraavassa esitetään irata jä kenttä-n maailmanennätykset. Moiiet Itä eivät vielä ole saaneet virallista lvistusta, koska ne on vasta tänä lä saavutettuja. Jesse Owens ön joka omistaa vielä 30 luvulla saa-etun ennätyksen, muut kaikki, 4x metrin viestiennätystä lukuunotta- Itta, ovat myöhempää tuotetta. jus: Jesse Owens / 8.13—1935 HOO: USA . ^ . . 39,8 —1936 räs: C. Warmerdam 4.77 —1942 lOO: Jamaica V . . i' yöstääal in, l i in ha-i ajattaa ^kko: F. Gprdkn . i)ikka: Silva . - * jttelu: R. Johnson Roger Moens . . D. Sime , . ; . iula: CBrien . . bÖ: O. Pirie , laidat: J . p ^ y i s , .. aidat; G. Dayis . rkeus: C. Dmnas . L. Jones ^ . . / |ihäs: J. SidJQ,. • • bukari: Krivonosov lOOO: S. Iharös .. . [oO: J. Rozsayölgyi W. Williams . . iteet: S. Rzhitshin . 3.03,9 —1952 59.28—1953 16.56—1955 7983—1955 1.45,9 —1955 20.0 —1956 18.70—1956 13.3(6,8—1956 13.4 —1956 49.5 —1956 2.14,6 —1956 45,2 —1956 83.66—1956 66.38—1956 28.42,8 —1956 3.40,6 —1956 10.1 —1956 8.39,8 —1956 un hä'; yrmis* ei kaj; iän ilmana isi ol-isaa? puhe* i kir-uran « iöy-. astui petti;: * * * KAUHANEN YLLÄTTI uomen mestaruuskisoissa toista ikkoa sitten tapahtui keihäänheitossa ätys, että. O. Kauhanen voitti kkisen lähes seitsemällä metrillä, uhanen voitti mestaruuden tuloksella .35 ja Nikkinen sijoittui toiseksi vaa-attomalla 70,75 tuloksella. Niinhän ä sanotaankin, että Nikkinen on vaa- » •'•. ' linen mutta .epävarma. * » . • »• C A N C A N ENNÄTYS Canadan Kansallisen näyttelyn yh-ydessä suoritetuissa olympiajoukku-n jäsenten yr.m..urheilijain keskisissä Ipailuissa juoksi Stan Leyenson uuden madan ennätyksen 2Ö0 metrillä. Ai- 20,9. Aika on 5 sekuntin kymme-fstä parempi kuin- entinen Canadan nätys, minkä Bobbie Kerr juoksi v. 8. ' • Nyt toiseksi sijoittunut Jack Parring-nsai ajan 21,2. * » • MATKA TAASKIN L Y H YT Doug Kylelläy albertalaisella keski-itkien matkojen; juoksijalla näyttää o-van huonoa tuuria, hyvästä juoksusta uolimatta. Hamiltonin olympialais- .arsinnoissa häja juoksi k3mipillä uuden ' omean Canadan^ ennätyksen 29.18,2, lutta sitten havaittiinkin matkan ol- «n 400 metriä^: liian lyhyen, kun yksi ierros jäi juol^ematta. Viime maanantaina hän juoksi To-anton kansallisesi näyttelyssä 5,000 'etriä 14.45,2||prtitta sitten todettun ^tka 11 jaardia liian lyhyeksi. Hän kuitenkin nimiinsä Can^ilah ennä-kolmelk maiUUa^i^iiynkä hän "Oksi 14.18,6.;. v ^ - ^^ Viime lauantaina suoritetun 10,000 • ttetrin juoksiiif voitti albertalainen •Jobuja Gordon Dickson.ajalla 30.- 2.4. Eräät australialaiset sammakko- "^«Aet aikovat kevään, aikana nostaa "uren whiskyerän Brisbanen edustalle ^onna 1890 uponneesta Scottish Prin- ^•nnnisestä aivasta. Laivassa arvellaan »levan lioin 1,000 korillista whiskyä. oloissa, koittelin kymmeneen eri ^kus\ irastoon. vuoden ajan ja totesin ^ teoreetUsesti katsoen kaikki prä- ^^^kt, kansUapääUiköt vieläpä halli-sihteeritkin saattaisivat olla vuosi- 3"sia kuoUeina! - ^ T T T E I X i ^ U U X 14 pnä alkoi suunni-teltu junamatkani Great Northern junalla Portlandiin,Ore. Tullitarkastus kävi pian ja sitten oU täytettävä vierailupaperit, jotka otettiin pois junassa. Jo 4 minuutin kuluttua olimme Blainessa, ensimmäisellä asemalla USr .A:n puolella. Edellisenä iltana oli Vancouverissa ollut ukkosihna monen kuuman päivän jälkeen jä nyt pysyi ilma pilvisenä aina Portlandin lähelle asti, niissä sitten aurinko alkoi lämmittää. Seattieessa vaihdoimme junaa Ja sitten lähes neljän tunnin kuluttua olimme Portiandissa — Rose Cityssä, missä pidetään joka kesä **ruusujuhlat". . Junamatkalla totesin, että luonto oli kaikkialla parhaassa kesäisessä kukoistuksessaan. Maanviljelijät korjasivat heinäsatoa talven varalle ja kasvimaiden ja viljelyksien hoitajat .häärivät tehtävissään. Portlandiin tulee neljä suurta rautatietä ja se Onkin suurimpia USA: n rau-tatiekeskuksiaga on siellä yhteinen suuri Union ^ m a . Pääst3^äni Portlandiin otin asennan lähistöllä sijaitsevasta Ronien hotellista huoneen. Totesin, että hotellin ravintolassa tarjoiltu ruoka oU hyvää. Syötyäni riensin katselemaan kaupungin liike-elämäa, .Suomalaisista sanomalehdistä olin nähnyt, että länsirannikon suomalaisten yhteiset kesäjuhlat olivat heinäkuun 14 —15 pnä Portiandissa. Viisi vuotta sitten olin ollut täällä kesäjuhlissa ja samalla käynyt kiertomatkalla Califor-niassa. Ilmoituksessa sanottiin juhlien olevan suomalaisella haalilla Montana Avenuella ja niin' nousin Bussiin ja viiden minuutin kuluttua olin siellä. Jo ulkona tein huomion, että vieraita oli paljon monesta valtiosta, myöskin idästä, aina New Yorkista asti. Ystävällisesti tervehtivät siinä, vanhat tuttavat toisiaan, monet ehkä kymmenien vuosien jälkeen. Eivät kaikki jaksaneet muistaakaan missä i ja milloin oli viimeksi tavattu. Myöskin uusia tuttavuuksia solmittiin ja minullekin esiteltiin monia henkilöitä. Mennessäni sisälle totesin käytävien ja huoneiden olevan ihmisiä tulvillaan, nuoria ja vanhempia. Monet tuttavat siellä tulivat tervehtimään "naapurimaan poikaa" . . . Kello 8 i.p. alkoi suuressa salissa juhlaohjelma. USA: n kansallishymnin jälkeen seurasi laulukuorojen, yksityisten ja pienempien niusiikldryhmien esityksiä y.m. ohjelmaa. Paljon arvokasta siellä esitettiin nuorien ja Vanhempien toimesta. Erikoisesti hailuan mainita mainion huunioriesityksen, jonka antoi Pekka Hyrkäs. Hän on tunnettu näyttelijä, jonka suussa suomenkieli sointui kauniisti. Hän asuu nyt Cali-forniassa, mutta puhe kieli missä maassa hän on syntynyt, kun hän esitti sen ". . .sitä ei passoo kaikkia sannoo . . . " Kiitokset vain kaima ja perukkalainen! Ensi näkemällä tarjoan pullakahvit. O-sa ohjelmasta ja tanssi jäi minulta näkemättä; kun halusin mennä lepäämään. Sunnuntaiaamuna olin virkeä ja lähden ulos katselemaan. Asemalla on meitä kesälonialaisia sekä sisällä että ulkona. Junat tuovat toisia ja toisia lähtee jo matkaansa jatkamaan. Aseman edustalla on nähtävänä höyryveturi, joka on kuljettanut ensimmäisiä junia Tyynenmeren rannikon radoilla 1862—63. On siis toista sataa vuotta vanha. Veturia ympäröivät ruusut ja monenlaiset muut kukat. Näppäsin siitä taaskin valokuvan, vaikka olen sen ennenkin tehnyt. Kaalille saavuttuani emännät ilmoittivat päivällisen valmistuvan kello 12. Suuri oli perhe joka kokoontui päivälliselle. -Eivät olleet osanneet varata ruokaa tarpeeksi ja joutuivat hakemaan Iltapäiväohjelmassa oli paljon lauluja soittonumeroita ym. Juhlarunoa, jonka oli kirjoittanut Hulda River, o-dotti varmaankin jokainen. Se olikin kaunis ja sai suosionosoituksia. • Kiitokset siitä Huldalle, samoin kaikesta muusta mitä olet kujoitellut lehtiin. Kohtalotar suokoon sinulle vielä paljon vuosia tulkitaksesi rauhanomaisia ajatuksiasi! Suursaari, Suomen Lahden helmi, on se paikka missä pn olliit syntymäkehto-si. Kaunissaari, pienempi helmi Kotkan lähellä, siellä on äitisi 'äisiinut joskus. Liekin lukijat värinään TO^ viime vuoden^lopulk Liekissä^ tun kirjoituksen Kaunissaaren käytöstä, että se gn nykyään lomailijain suosittu paikka. Vieläkin haluan kynäni avulla lentää Suomeen, missä vierailin 4 vuotta sitten kevääUä j a kesällä, katsellen laajasti syntymämaatani. Kävin Peräpohjolassa aina KemijärveUä asti. Siellä vakuutm siirtoväelle, että rauhanomainen elämä palauttaa varmaan vielä kaikki ennalleen ^ el&ä rajatkin. Vaikka Portlandin haalilla oli vielä paljon hjn^ää ohjeUnaa, mm. näytehnä '^Kultaa ja kunniaa", en ehtinyt sitä katsomaan — oli mielessä kotimatka, kuten monilla muillakin. Menneinä vuosina on sunnuntaipäivän ohjelma esitetty kauniissa Jantzen puistossa, mutta hyvin se onnistui näinkin omassa tuvassa ja tuntui kotoiselta . . . Havaintoja tehdessäni tapasi katseeni keski-ikäisen miehen, jonka jalat olivat loukkaantuneet, niin että oli turvaannuttava kainalosauvoihin. Tuolla vanhus varoo matkäsäuväanga. Harmaja ön pää monella muuilkin, vuosia ovat he ahertaneet lännen mailla . . . On nuorta väkeäkin, heitä joille yah-hemmat jättävät perinnöksi haalitoi-minnan. Vielä hetkinen siinä kiiteltiin kaikesta, Jtoivotettiin hyvää onnea jä sitten — näkemiin! Haalin ulkopuolella luon vielä silmäyksen siihen ja ajattelen: kestäköön aina sisäiset ja ulkonaiset myrskyt! Maanantaina tein aamupäivällä pieniä ostoksia, lähettelin postissa muistoja, kuten aina retkillä. Iltapäivällä ' nousin kotiin päin menevään junaan. Ruusujen kaupunki asukkaineen jäi jälkeen. Vaunun tupakoitsijain osastossa tapasin mukavan papan. Hän oli vanha rautatieläinen Salt Lake Citystä jo v. 1906 alkanut työhön rautatieyhtiölle ja palvellut 50 vuotta ja on nyt eläkkeellä. Hänellä Varmaankin on ennätys siinä, ettei yhtään onnettomuutta ollut sattunut junille missä hän oli työskennellyt, vaikka olikin paljon ollut niin rahti- kuin matkustajajunienkin mukana. Hänen kanssaan puhelin paljon muistakin asioista. Seattlessa pysähdyin vuorokauden, toimitellen kaikenlaista pientä, ostin m.m. eräältä Svea-mamman tyttäreltä arpalipun ja nyt saan odotella onnen potkausta. . . Iltapäivällä kiitaessäni Vancouveria kohti näin paljon rannikolla uimassa olevia ihmisiä— lomailijoita. Rajalla sujui kaikki hyvin ja pian sitten olin pääteasemalla Vancouverissa. Asemalla katselin vielä hetkisen jät-tiläiskokoisia ja virtaviivaisia dieselve-tureita . . . Paljon ovat sadassa vuodessa kehityksen pyörät pyörineet. Olisin halunnut viipyä naapurimaassa ainakin viikon kauemmin, mutta kiire oli työhön — talojen sisälle ja ulkopuolelle. Hyvin päättyi neljän päivän lomani . . . * Neljä kirjainta on molemmissa nimissäni samoin nimimerkissäni. Kirjoitukseni on taas merkitty pieniä ja Mstä Kirj. S U P B U R Y N FLIKKA TuhnuttcU, tippui hiljaa, väitin satoi kovaa . . . Niin se meiii viinie viikko, ei se ollut somaa. Kulki jotkut jnarjassäkin, puski toiset työtä. Ei nyt nähty elokuista kuutamoista yötä, ~-Eha'Man kesäpaikan ks* aivan kamoin pioni muukin täällä kämpän Jasit^^i^ Kuqrvn johtä^^ kävi takaa rajan. Kzäkina sai olla Aim^^^^ koko loman ajan. Pian taas jo alkavatkin työ ja harjoitukset. Esiin ehkä kaivaa sadaan lumikengat, sukset. Mutta ensin Tukkijoen laulut pannaan kaikäan, jos nyt Kassu valmista saa edes vähän aikaan. Joutui syytteeseen raajarikkoisen tytön raiskausyrityksestä Viime lauantaina pidätti poliisi Londonista kotoisen olevan Edward Stanhope nimisen nuorukaisen, jota tullaan syyttämään 18- vuotiaan raajarikkoisen tytön raiskausyrityksestä. Pidättäminen tapahtui Cherry Beachin lähellä. Patrullipoliisi Dennis 7G^^ kertoi, että h ä n kuuli toistuvia äu-" tontorven törähdyksiä j a ajaessaan paikalle hän tapasi raajarikkoisen-tytön j a miehen parkatussa autossa. Tyttö kertoi poliiseille, että h än oli ollut paarteissä ja koska hänen molemmat jalkansa olivat käve- Ijryn kelvottomat, oli mies tarjonnut hänelle kyytiä kotiin. Kotiin viemisen aseniesta oli mies kuiten.- k i n ajanut Cherry Beachille j a ryhtynyt tekemään väkivaltaa, jolloin hänen 'kuitenkin oli onnistunut soittaa auton torvea. Samoilla seuduilla oli noin viikko aikaiseirmiin kitnapattu j a rais-okattu 16-vuotias t y t tö j a j u u r i siitä sjrystä seudulla l i i k k u i vakinaisesti patrullipoliisit. Professori puhui voimakkaita sanoja Esitehnöidessään McGill yliopistossa sanoi professori N . J. Berrill mm. seuraavaa: . * "Vastuutamme ei ole laskettu. Pelaamme uudenlaisen tulen kanssa. Tie-däninie vain sen, että sen liekki bn kuuma ja että me, ainetta kun olemme, olemme palava siinä liekissä . . . Jos emme ole huolissamme itsestämme!, olisi meidän oltava hupiissamme perilhstem-me laadusta . . . . Pommikokeilut ovat anteeksiantamattomia, ne tulisi lopettaa." — Mitä muutoksia tapahtuisikaan maailmassa, jos kukin palkittaisiin ansioittensa mukaan. Kuinka moni saisikaan silloin riisua päältään loisteliaat vaatteet ja luovuttaa ne nyt huonosti puetuille. isoja nelosia,^ mutta vielä yksi lisää -r-tänään on neljä viikkoa siitä, kun oUn Portlandin kesäjuhlassa . . . Tämä pn kuin "Neljän tuulen tiellä", kirjoitettu näkemyksistä. SALO-MONL Lauaiitaina».^ sTy^kttun 8 rpaivänä/' 1956 Sivula. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-08-09
