1957-11-30-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIJKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literai7weeklyiif;CaiMa^
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street Westi Sudbury. OntariöL.
Registered at the Post Office Department, Ottawa; as
second class matter.
Liekki - ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
•fiisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
, YHDYSVAlLTOiHIN:
1 vuosikerta v.;.^;.:>;. S5:00
6 ^tikautta ^ . . . . . . 2 . 7S
TILAUSHINNAT:
Cl vUosik^ta .. w>»i:.'. $4:ÖÖ
15:' kuukautta .. . ^ v i . . 255
8*-kuukautta , . v . V . : j i ; ^ L ^
SUOÄIEEN JA MUUAiXE UIKO
1 vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 Ttuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 Ja sen yhteydessä Julkaistava muisto-
^rsy $1.0&Ja kiitos $1.75. Klrieenyaihtöilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille ^tarkoitetut maksuosoltukset on ostettava
kustantajan niineen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
Limited; 100-102 Elm Street West, Sudbiu^y/^^<^^
Asiamiehille myönnetään 15 prosentinrpa.lk:kio. -
iLlekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:^.
r. p . B O X 69 : ^ S r o
Kuka isäntä, ei
vielä ratkaistu
Salt Lake Tribune esitti äskettäin
vastattavaksi Ifl/symyksen: Kuka on
teidän kotonanne määrääjä?
Valtava enemmistö vastauksista kuul
u i : äiti. Vain muutamat sanoivat sen
olevan isän, mutta eräässä vastauksessa
sanottiin:
•Minä en tiedä vielä kuka on määrääjä,
sillä isä ja äiti väittelevät siitä vHä".
N
Noin viikon kuluttua vietetään kaikldalla ^uomalalistieni
keskuudessa Suomen itsenäis)T^sjuhlaa, silla vuonna 1917
joulukuun 6 pnä päätti Suomen eduskunta julistaa Suomen
itsenäiseksi. Myöhemmin onkin joulukuun 6 päivä julistettu
Suomessa ^viralliseksi itsenäisyysjuhlapäiväksi. Vuoden 1917
lopulla käytiin Suomen ja nuoren Neuvostoliiton edustajain
välillä neuvotteluja Suomen itsenäisyyden tunnustainisesta
j a lupauksilleen ja kansojen itsemääräämisperiaatteilleeh uskollisena
Neuvostoliiton bolshevikkihallitus Xeninin johdolla
myönsi virallisesti 5uomelle täyden itsenäi^yden taimmi-kuun
4 pnä 1918. . .
Suomen itsenäistymisen suhteen on viimeksi kuluneiden
vuosikynunenien aikana levitetty paljon harhakäsitteitä, jopa
suoranaisia valheita j a vääristelyjä. On' esim. uskoteltu, että
Suomen itsenäisyys saavutettiin kansalaissodan avulla ja militaristisen
Saksan n^-ötävaikutuksella. Tosiasia kuitenkin on,
että ennenkuin sisällissota Suomessa alkoi, oli Neuvostoliitto
jo myöntänyt Suomelle täyden itsenäisyyden ja venäläisten
joukkojen siirto pois Suomesta oli käynnissä. Samalla kertaa
kuitenkin oli Suomen nuori itsenäisyys joutunut suureen
vaaraan, kun Suomen taantumuspiirit heräävää työväen-
- luokkaa peläten olivat ryhtyneet kauppaamaan Suomea keisarillisen
Saksan vasalliksi. Liittolaisten voitto ensimmäi-
• sessa maailmansodassa pelasti Suomen kuitenkin tältä kohtalolta
ja Suomi sai pitää vasta äsken ilman verenvuodatusta
saamansa itsenäisyyden.
Tänä vuonna, jolloin juhlitaan Suomen itsenäisyyden
40-vuotisjuhlia voidaan ilolla todeta, että ensinunäisen kerran
40-vuotisen itsenäisyyden aikana Suomen kansa on ryh-tynj;
t järjestämään itsenäisyysjuhlia yhteisymmärryksessä ja
itsenäisyyden saavuttamiseen johtaneiden tekijäin perustalla.
Suomen valtion konpitea, joka on asetettu itsenäisyysjuhlia
valmistelemaan, on yksimielisesti jättänyt valmistelujen u l kopuolella
kaikki erimielisyyttä aiheuttaneet menettelyt, kuten
esim. armeijan 40-vuötisjuhlien vabnistelun ja sotamitalien
jaon. Näin on tasoitettu tietä sille, että kaikki kan-salaiset
voivat osallistua itsenäisyyspäivän viettoon täydestä
sydämestään. Monin paikoin ilmoitetaankin päästyn täydel*
liseen yhteisymmärrykseen ^-hteisten juhlien vietosta, kun
• niistä on jätetty pois kiihkokansallisuus: ja sapelinkalistelu-henki.
Kun me Canadan suomalaiset vietämme täällä Suomen
itsenäisyyspäivän juhlia, niin tulisi meidän ottaa esimerkkiä
siitä mitea Suomessa nyt ollaan pääsemässä yhtenäisteri i t senäisyyspäivän
juhlien järjestämiseen. Häpeäksi maanmiehil-lentme
on se, jös jotkut suomalaisryhmät yhä asettavat itse-näisyj'späivän
vietolle kokonaan a^äärät ja valheelliset tunnukset.
Totuutta ei kuitenkaan voida enää salata ja historia
tulee paljastamaan väärentäjänsä — ellei se kokonaan unohda
niitä lehdiltään. Näin ollen tulisi meidän päästä siihen, että
itsenäisyysjuhlat järjestettäisiin yhteisvoimin ja että niissä
asiallisesti ja mihinkään päin kiihkoilematta seJitettäisiin
järkkymättömien tosiasiain mukaisesti miten Suomi on itse-näisyj/
tensä saavuttanut ja että se on ollut Suomen kansa,
kaupunkien ja maaseutujen työtätekevät ihmisef, joka on ,
taannut itsenäisyyden säilymisen. - .
' Koska tänä vuonna ei enää ole aikaa laajempien yhtek-ten
itsenäisyyspäivän juMien järjcs^d|j7n"'oK^
HISTORIAA
Lasi on ikivanha keksintö, mutta s i l -
^mälasit keksittiin vasta paljoa myöhemmin,
vaikka niidenkin alkuperä on ni^n
kaukana, että vuosilukua ei tiedetä.
'Erään italialaisen Salvino d'Armatin
hautakivestä tosin saatetaan nähdä seuraava
kirjo'tus: '-Silmälasien keksijä —
Jumala antakoon hänelle hänen syntinsä
anteeksi — Anno 1317 '. Heikkonäköiset
voivat kieltämättä tähän y h tyä,
mutta tiedossa ei ole ovatko silmälasit
varsinaisesti hänen keksintönsä,
sillä tiedetään, että nenälle nostettavat
l a s t «(ntyivät jo 12<]fO-luvun lopussa
Italiassa. Sitä ennen oli apuna käytetty
jo lukukiveä ja lukulasia.
Varsin mielenkiintoinen silmälasien
historiallinen ja kansainvälinen näyttely
avattin äskettäin Helsingin Instrumentariumissa,
jossa nähtävänä olevat
vanhimmat silniälasit ovat peräisin.
1700-luvulta. Näiltä ajoilta ovat silmälasit
peräti muuttuneet ja nykyisin
niitä voidaan jo käyttää paitsi näkökyvyn
parantamiseen, myös ulkonäön kau-nistamiseeUj
joten käsitys, että. silmälasit
aina ja ehdottomasti rumentaisivat
on vanhentunut. Näyttelyn historiallisen
osan aine"sto on saatu Saksasta museoitten,
teollisuuslaitosten ja yksityisten
henkilöitten avustuksella" ja on
näyttely nyt ensi kerran Saksan rajojen
ulkopuolella.
Näytteil/n nykyaikaiseen osastoon on
kehyksiä saatu yhdeksästä eri maasta
ja saadaan osastosta erinomainen käsitys
tyylisuunnasta ja mausta. Mitään
yleispäteviä sääntöjä ei silmälaseille voida
antaa, mutta valiko'ma on niin laaja
ja monipuolinen, että on silmälasien
kantajalla minkämuotoiset kasvot tahansa,
voi hän valikoimasta saada juuri
omaa tyyppiään korostavat lasien kehykset,
puhumattakaan itse laseista, joita
nykyis'n voidaan valmistaa kaikkia
näkö virheitä poistamaan.
lOIUEENVAIHTOA I
I I I ' " -k -k ir m ' i i
Marjatta — Myöhästyivät, mutta
käytämme Liekin joulunumerossa.
Mainari — Pääsee seuraavaan.
Kurikan FUkka — Samoin kuin
edellä. ^ "
Juliana — Julkaistaan niin pian
kuin vain passaa.
Odottajille — On kai paikallaan
huomauttaa, että muutamat kertomukset
ovat joutuneet odottamaan
siitä huolimatta, että on jo luvattu
julkaista heti. Ne ovat kuitenkin
viiväst}>Tieet latomossa tai sitten ei
ole ollut tilaa.
mahdollisimman suuret joukot saapuisivat
niihin itsenäisy>'späivän juhliin, joita
CSJ:n osastot ja muut edistysmieliset
työläisryhmät järjestävät. Näitä
juhlia järjestetään pääasiassa samanlaisella
perustalla mikä nyt on hjrv-äksytty
itsenäisyysjuhlien suhteen Suomessakin.
Olkoon itsenäisen Suoipen tulevaisuus
menestyksellinen ja juhlittakoon
sen itsenäisyyttä tästä lähtien kaikki
yhdessä!
K. S.
NÄÖN VUOKSI
'h¥Jb alkaa tehdä tepposiaan —- niinkö? Lukiessa ^
kirjan viedä aina käsivarren mitan päähäö tai ehki
päinvastoin melkeinpä nenään kiinni — pienen rannekelloa
osoittimien näkeminen tuottaa vaikeuksia tai päinvastoin
kenties tekstin lukeminen elokuvateatterissa. Nämä ovat pet.
tämättömia merkkejä siitä tosiseikasta, että;.oiv-gyytä hank.
k k silmälasit O n siis mentävä sihnälääkäriÄokse tai miks.
ei optikonkin, mutta tällöin ön aiheellista valita siinä määrin
arvostaan kiinni pitävä optikko, ettei hän pyri astumaan
silmälääkärin työsaralle. Toisin sanoen: jos optikko tuntee
itsensä epävarmaksi, hän sanoo sen teille j a neuvoo ensiksi
kääntymään sijmälääkäfin puoleen lasien oikean y^vuuden^
määrittelemiseksi. A^leisenä vihjeenä sanottakoon, että optikon
on helpompi määrätä lasit kaukonäköiselle kuin liki.
näköiselle. i,:
Mutta olettakaamme, että lasien vahvuus on jo saatu
määrätyksi ja astumme ao. liikkeeseen ^ädakseöimekeliyk.
set kakkuloillenmie. Sanotaan, että etenkin monille keski-ikäisille
naisille nousee tällöin kj/lmä hiki otsalle. Laajalti
kukoistaa vielä käsitjySj että airtyniinen siMlasien käyUj
töön merkitsee vanhuuden alkamista;, jonka pettämättömabi
j a kaikille näkyväksi merkiksi on pakko ripustaa lasit nenälle.
Asiantuntijat ovat kuitenkin tyystin toista mieltä.
He vakuuttavat, että silmälasien sankoja on; jo^tarjolla niin
laaja ja edustava kokoelmani että Oikealla valinnalla voidaan
suorastaan päästä nuorentavaan vaikutelmaan, eikä suinkaan
vanhentavaan, jota pelätääni Ja samalla kerrotaan
eräästä suomalaisesta filmitähdestä, j o ^ relokuyaosassaan
joutui pitämään silmälaseja jä totesi niiden ^korostavan siinä
määrin ulkonäköään, että ryhtyi pitämään laseja vakituisesti,
vaikka hänellä ei näön puolesta olisi ollut, siihen minkäänlaista
pakkoa. Sanotaan myös, että nuoriso ei enää millään
- tavoin kaihda silmälaseja, vaan ottaa ne tarpeentullen mie-lelläänkin
nenälleen — etenkin tämä kuulMti .jpäteyäii nuoriin
neitosiin. Pitkällä siis ollaan jo niistä jpäivjgtä, jolloin
isoisämme väänsi pyöreitten lasiensa kippyral;.,.raMtaJanka-varret
korviensa taakse. i..r,
Mutta jo asiaan: minkälaiset kehyl^et meidän olisi
vah'ttava ja mitä näkökohtia otettava hiuomloön^ jos ''kelb
on lyönyt" ja. meidän on pakko ruveta isiljn^seja, käyttämään
?. jRouva Sirkka Mäkelä, joka palvelee. erpssä helsinkiläisessä
liikkeessä silmälasien sovittajana^ja,joutuu päivittäin
tekemisiin pö. pulman kanssa, sanpö mm. näin:
— Sankoja valittaessa on olemassa joukko yleisiä sääntöjä^
joita ei kuitenkaan pidä soveltaa liian kaavamaisesti.
Niinpä pitkänomaisia kasvoja on "levennettävä" venyttämällä
kehysten nurkkia kohti ohimoita, pyöreitä kasvoja
olisi päinvastoin hieman "kavennettava", kehysten yläsan-gan
olisi seurattava kulmakarvojen linjaa, mikäli ne eivät
kohoa kovin korkealle, kehysten olisi alhaalla peitettävä poskipäät,
jota paitsi olisi huomioitava vielä sekin, että silmälasit
eivät "katoa" kaavoihin. Kuitenkaan ei näitä neuvoja
pidä seurata orjallisesti. Ihmisten kasvot poikkeavat toisistaan
suuresti ja kunkin olisi löydettävä kehjjrksetj, jotka hänen
persoonalleen sopivat.
— On joukko muitakin tärkeitä näkökohtia.
mallin valinnan jälkeen olisi huomioitava myös sen muut
ominaisuudet ja olosuhteet, joissa ao. henkilö lasejaan käyttää.
E i osoita oikein hyvää makua, jos esim., joku myyjätär
työssään asettaa nenälleen voimakkain/'krumeluurein"
koristellut kehykset, jotka viime kädessä kenties.on tarkoitettu
vaikkapa pidettäviksi yhdessä,iltapuvun ^ n s s a . Sama
koskee tietenkin myös kehysten väriä. OHsi syj^tö a pyrkiä
tietti/yn yksinkertaisuuteen ja tasapainoisuuteen kehysten
valinnassa. , .~ -
— Yleisenä huomiona .sanoisin, että Suomessa, valitaan
jo melko hyvällä maulla sihnälasien kehykset.. J^iakas huomioi
valintaa tehdessään kyllä asiantuntijan huomautukset,
niutta suorittaa valintansa itsenäisesti j a onnistuu yleensä
hyvin. Mutta sattuuhan tosin, että varsinldnyiaiset joskus ,
valitsevat itselleen kehykset, joiden myyminen suorastaan
hirvittää...
MUiISTAK.\-\ L A P S E N NE
Silmälaseista puheenollen voidaan samalla terottaa etenkin
äitien mieleen, että he tarkkailisivat myös lapsiaan.
Lapsi itsehän ei havaitse mahdollisia näkövikojaan, siUä hän
ei paremmasta tiedä. Mutta jos hän leikkiessään tarkastelee
vaikkapa lelujaan tai kuvakirjojaan kohtiiuttoman läheUa
täi kaukaa, jos hänen katseensa hieman kafsastaa, jos hän
usein valittaa päänsärkyä ja väsymystä, läksyjen" luku tuottaa
hänelle vaikeuksia tai hän on usein kovin haluton, nnn
olisi kenties paikallaan viedä lapsi silmälääkärille. Lasten
ajoissa hoidetut näköviat voivat helposti parantua kokonaan,
^'a lapsi voi jo parissakin vuodessa vapautua hänelle määrätyistä
laseista, kun taas päinvastaisessa" tapauksessa vika
jatkuvasti pahenee. Lapsuudessa tapahtunut laiminlyönti voi
tällöin vanhempana kostautua ikävällä tavalla. -
\Ttsintein: aurinkolaseja ei kuitenkaan pidä panna pienen
lapsen nenälle, sillä niillä on aiheutettu monta vahinkoa.
E i missään tapauksessa halpoja, esim. karamellien yhtey*
dessä olevia laseja, jotka ovat erittäm vahingoUisia sii-mäUe.
SiYU 2 Lauantaina^ marraskuun 30 pai^^Uia, 1957
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 30, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-11-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki571130 |
Description
| Title | 1957-11-30-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIJKKOLEHTI) LIEKKI, the only Finnish literai7weeklyiif;CaiMa^ Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street Westi Sudbury. OntariöL. Registered at the Post Office Department, Ottawa; as second class matter. Liekki - ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, •fiisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. , YHDYSVAlLTOiHIN: 1 vuosikerta v.;.^;.:>;. S5:00 6 ^tikautta ^ . . . . . . 2 . 7S TILAUSHINNAT: Cl vUosik^ta .. w>»i:.'. $4:ÖÖ 15:' kuukautta .. . ^ v i . . 255 8*-kuukautta , . v . V . : j i ; ^ L ^ SUOÄIEEN JA MUUAiXE UIKO 1 vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 Ttuukautta $3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 Ja sen yhteydessä Julkaistava muisto- ^rsy $1.0&Ja kiitos $1.75. Klrieenyaihtöilmoitukset $2.00. Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille ^tarkoitetut maksuosoltukset on ostettava kustantajan niineen: Vapaus Publishing Company Limited. Toimittaja: K. Salo. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited; 100-102 Elm Street West, Sudbiu^y/^^<^^ Asiamiehille myönnetään 15 prosentinrpa.lk:kio. - iLlekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:^. r. p . B O X 69 : ^ S r o Kuka isäntä, ei vielä ratkaistu Salt Lake Tribune esitti äskettäin vastattavaksi Ifl/symyksen: Kuka on teidän kotonanne määrääjä? Valtava enemmistö vastauksista kuul u i : äiti. Vain muutamat sanoivat sen olevan isän, mutta eräässä vastauksessa sanottiin: •Minä en tiedä vielä kuka on määrääjä, sillä isä ja äiti väittelevät siitä vHä". N Noin viikon kuluttua vietetään kaikldalla ^uomalalistieni keskuudessa Suomen itsenäis)T^sjuhlaa, silla vuonna 1917 joulukuun 6 pnä päätti Suomen eduskunta julistaa Suomen itsenäiseksi. Myöhemmin onkin joulukuun 6 päivä julistettu Suomessa ^viralliseksi itsenäisyysjuhlapäiväksi. Vuoden 1917 lopulla käytiin Suomen ja nuoren Neuvostoliiton edustajain välillä neuvotteluja Suomen itsenäisyyden tunnustainisesta j a lupauksilleen ja kansojen itsemääräämisperiaatteilleeh uskollisena Neuvostoliiton bolshevikkihallitus Xeninin johdolla myönsi virallisesti 5uomelle täyden itsenäi^yden taimmi-kuun 4 pnä 1918. . . Suomen itsenäistymisen suhteen on viimeksi kuluneiden vuosikynunenien aikana levitetty paljon harhakäsitteitä, jopa suoranaisia valheita j a vääristelyjä. On' esim. uskoteltu, että Suomen itsenäisyys saavutettiin kansalaissodan avulla ja militaristisen Saksan n^-ötävaikutuksella. Tosiasia kuitenkin on, että ennenkuin sisällissota Suomessa alkoi, oli Neuvostoliitto jo myöntänyt Suomelle täyden itsenäisyyden ja venäläisten joukkojen siirto pois Suomesta oli käynnissä. Samalla kertaa kuitenkin oli Suomen nuori itsenäisyys joutunut suureen vaaraan, kun Suomen taantumuspiirit heräävää työväen- - luokkaa peläten olivat ryhtyneet kauppaamaan Suomea keisarillisen Saksan vasalliksi. Liittolaisten voitto ensimmäi- • sessa maailmansodassa pelasti Suomen kuitenkin tältä kohtalolta ja Suomi sai pitää vasta äsken ilman verenvuodatusta saamansa itsenäisyyden. Tänä vuonna, jolloin juhlitaan Suomen itsenäisyyden 40-vuotisjuhlia voidaan ilolla todeta, että ensinunäisen kerran 40-vuotisen itsenäisyyden aikana Suomen kansa on ryh-tynj; t järjestämään itsenäisyysjuhlia yhteisymmärryksessä ja itsenäisyyden saavuttamiseen johtaneiden tekijäin perustalla. Suomen valtion konpitea, joka on asetettu itsenäisyysjuhlia valmistelemaan, on yksimielisesti jättänyt valmistelujen u l kopuolella kaikki erimielisyyttä aiheuttaneet menettelyt, kuten esim. armeijan 40-vuötisjuhlien vabnistelun ja sotamitalien jaon. Näin on tasoitettu tietä sille, että kaikki kan-salaiset voivat osallistua itsenäisyyspäivän viettoon täydestä sydämestään. Monin paikoin ilmoitetaankin päästyn täydel* liseen yhteisymmärrykseen ^-hteisten juhlien vietosta, kun • niistä on jätetty pois kiihkokansallisuus: ja sapelinkalistelu-henki. Kun me Canadan suomalaiset vietämme täällä Suomen itsenäisyyspäivän juhlia, niin tulisi meidän ottaa esimerkkiä siitä mitea Suomessa nyt ollaan pääsemässä yhtenäisteri i t senäisyyspäivän juhlien järjestämiseen. Häpeäksi maanmiehil-lentme on se, jös jotkut suomalaisryhmät yhä asettavat itse-näisyj'späivän vietolle kokonaan a^äärät ja valheelliset tunnukset. Totuutta ei kuitenkaan voida enää salata ja historia tulee paljastamaan väärentäjänsä — ellei se kokonaan unohda niitä lehdiltään. Näin ollen tulisi meidän päästä siihen, että itsenäisyysjuhlat järjestettäisiin yhteisvoimin ja että niissä asiallisesti ja mihinkään päin kiihkoilematta seJitettäisiin järkkymättömien tosiasiain mukaisesti miten Suomi on itse-näisyj/ tensä saavuttanut ja että se on ollut Suomen kansa, kaupunkien ja maaseutujen työtätekevät ihmisef, joka on , taannut itsenäisyyden säilymisen. - . ' Koska tänä vuonna ei enää ole aikaa laajempien yhtek-ten itsenäisyyspäivän juMien järjcs^d|j7n"'oK^ HISTORIAA Lasi on ikivanha keksintö, mutta s i l - ^mälasit keksittiin vasta paljoa myöhemmin, vaikka niidenkin alkuperä on ni^n kaukana, että vuosilukua ei tiedetä. 'Erään italialaisen Salvino d'Armatin hautakivestä tosin saatetaan nähdä seuraava kirjo'tus: '-Silmälasien keksijä — Jumala antakoon hänelle hänen syntinsä anteeksi — Anno 1317 '. Heikkonäköiset voivat kieltämättä tähän y h tyä, mutta tiedossa ei ole ovatko silmälasit varsinaisesti hänen keksintönsä, sillä tiedetään, että nenälle nostettavat l a s t «(ntyivät jo 12<]fO-luvun lopussa Italiassa. Sitä ennen oli apuna käytetty jo lukukiveä ja lukulasia. Varsin mielenkiintoinen silmälasien historiallinen ja kansainvälinen näyttely avattin äskettäin Helsingin Instrumentariumissa, jossa nähtävänä olevat vanhimmat silniälasit ovat peräisin. 1700-luvulta. Näiltä ajoilta ovat silmälasit peräti muuttuneet ja nykyisin niitä voidaan jo käyttää paitsi näkökyvyn parantamiseen, myös ulkonäön kau-nistamiseeUj joten käsitys, että. silmälasit aina ja ehdottomasti rumentaisivat on vanhentunut. Näyttelyn historiallisen osan aine"sto on saatu Saksasta museoitten, teollisuuslaitosten ja yksityisten henkilöitten avustuksella" ja on näyttely nyt ensi kerran Saksan rajojen ulkopuolella. Näytteil/n nykyaikaiseen osastoon on kehyksiä saatu yhdeksästä eri maasta ja saadaan osastosta erinomainen käsitys tyylisuunnasta ja mausta. Mitään yleispäteviä sääntöjä ei silmälaseille voida antaa, mutta valiko'ma on niin laaja ja monipuolinen, että on silmälasien kantajalla minkämuotoiset kasvot tahansa, voi hän valikoimasta saada juuri omaa tyyppiään korostavat lasien kehykset, puhumattakaan itse laseista, joita nykyis'n voidaan valmistaa kaikkia näkö virheitä poistamaan. lOIUEENVAIHTOA I I I I ' " -k -k ir m ' i i Marjatta — Myöhästyivät, mutta käytämme Liekin joulunumerossa. Mainari — Pääsee seuraavaan. Kurikan FUkka — Samoin kuin edellä. ^ " Juliana — Julkaistaan niin pian kuin vain passaa. Odottajille — On kai paikallaan huomauttaa, että muutamat kertomukset ovat joutuneet odottamaan siitä huolimatta, että on jo luvattu julkaista heti. Ne ovat kuitenkin viiväst}>Tieet latomossa tai sitten ei ole ollut tilaa. mahdollisimman suuret joukot saapuisivat niihin itsenäisy>'späivän juhliin, joita CSJ:n osastot ja muut edistysmieliset työläisryhmät järjestävät. Näitä juhlia järjestetään pääasiassa samanlaisella perustalla mikä nyt on hjrv-äksytty itsenäisyysjuhlien suhteen Suomessakin. Olkoon itsenäisen Suoipen tulevaisuus menestyksellinen ja juhlittakoon sen itsenäisyyttä tästä lähtien kaikki yhdessä! K. S. NÄÖN VUOKSI 'h¥Jb alkaa tehdä tepposiaan —- niinkö? Lukiessa ^ kirjan viedä aina käsivarren mitan päähäö tai ehki päinvastoin melkeinpä nenään kiinni — pienen rannekelloa osoittimien näkeminen tuottaa vaikeuksia tai päinvastoin kenties tekstin lukeminen elokuvateatterissa. Nämä ovat pet. tämättömia merkkejä siitä tosiseikasta, että;.oiv-gyytä hank. k k silmälasit O n siis mentävä sihnälääkäriÄokse tai miks. ei optikonkin, mutta tällöin ön aiheellista valita siinä määrin arvostaan kiinni pitävä optikko, ettei hän pyri astumaan silmälääkärin työsaralle. Toisin sanoen: jos optikko tuntee itsensä epävarmaksi, hän sanoo sen teille j a neuvoo ensiksi kääntymään sijmälääkäfin puoleen lasien oikean y^vuuden^ määrittelemiseksi. A^leisenä vihjeenä sanottakoon, että optikon on helpompi määrätä lasit kaukonäköiselle kuin liki. näköiselle. i,: Mutta olettakaamme, että lasien vahvuus on jo saatu määrätyksi ja astumme ao. liikkeeseen ^ädakseöimekeliyk. set kakkuloillenmie. Sanotaan, että etenkin monille keski-ikäisille naisille nousee tällöin kj/lmä hiki otsalle. Laajalti kukoistaa vielä käsitjySj että airtyniinen siMlasien käyUj töön merkitsee vanhuuden alkamista;, jonka pettämättömabi j a kaikille näkyväksi merkiksi on pakko ripustaa lasit nenälle. Asiantuntijat ovat kuitenkin tyystin toista mieltä. He vakuuttavat, että silmälasien sankoja on; jo^tarjolla niin laaja ja edustava kokoelmani että Oikealla valinnalla voidaan suorastaan päästä nuorentavaan vaikutelmaan, eikä suinkaan vanhentavaan, jota pelätääni Ja samalla kerrotaan eräästä suomalaisesta filmitähdestä, j o ^ relokuyaosassaan joutui pitämään silmälaseja jä totesi niiden ^korostavan siinä määrin ulkonäköään, että ryhtyi pitämään laseja vakituisesti, vaikka hänellä ei näön puolesta olisi ollut, siihen minkäänlaista pakkoa. Sanotaan myös, että nuoriso ei enää millään - tavoin kaihda silmälaseja, vaan ottaa ne tarpeentullen mie-lelläänkin nenälleen — etenkin tämä kuulMti .jpäteyäii nuoriin neitosiin. Pitkällä siis ollaan jo niistä jpäivjgtä, jolloin isoisämme väänsi pyöreitten lasiensa kippyral;.,.raMtaJanka-varret korviensa taakse. i..r, Mutta jo asiaan: minkälaiset kehyl^et meidän olisi vah'ttava ja mitä näkökohtia otettava hiuomloön^ jos ''kelb on lyönyt" ja. meidän on pakko ruveta isiljn^seja, käyttämään ?. jRouva Sirkka Mäkelä, joka palvelee. erpssä helsinkiläisessä liikkeessä silmälasien sovittajana^ja,joutuu päivittäin tekemisiin pö. pulman kanssa, sanpö mm. näin: — Sankoja valittaessa on olemassa joukko yleisiä sääntöjä^ joita ei kuitenkaan pidä soveltaa liian kaavamaisesti. Niinpä pitkänomaisia kasvoja on "levennettävä" venyttämällä kehysten nurkkia kohti ohimoita, pyöreitä kasvoja olisi päinvastoin hieman "kavennettava", kehysten yläsan-gan olisi seurattava kulmakarvojen linjaa, mikäli ne eivät kohoa kovin korkealle, kehysten olisi alhaalla peitettävä poskipäät, jota paitsi olisi huomioitava vielä sekin, että silmälasit eivät "katoa" kaavoihin. Kuitenkaan ei näitä neuvoja pidä seurata orjallisesti. Ihmisten kasvot poikkeavat toisistaan suuresti ja kunkin olisi löydettävä kehjjrksetj, jotka hänen persoonalleen sopivat. — On joukko muitakin tärkeitä näkökohtia. mallin valinnan jälkeen olisi huomioitava myös sen muut ominaisuudet ja olosuhteet, joissa ao. henkilö lasejaan käyttää. E i osoita oikein hyvää makua, jos esim., joku myyjätär työssään asettaa nenälleen voimakkain/'krumeluurein" koristellut kehykset, jotka viime kädessä kenties.on tarkoitettu vaikkapa pidettäviksi yhdessä,iltapuvun ^ n s s a . Sama koskee tietenkin myös kehysten väriä. OHsi syj^tö a pyrkiä tietti/yn yksinkertaisuuteen ja tasapainoisuuteen kehysten valinnassa. , .~ - — Yleisenä huomiona .sanoisin, että Suomessa, valitaan jo melko hyvällä maulla sihnälasien kehykset.. J^iakas huomioi valintaa tehdessään kyllä asiantuntijan huomautukset, niutta suorittaa valintansa itsenäisesti j a onnistuu yleensä hyvin. Mutta sattuuhan tosin, että varsinldnyiaiset joskus , valitsevat itselleen kehykset, joiden myyminen suorastaan hirvittää... MUiISTAK.\-\ L A P S E N NE Silmälaseista puheenollen voidaan samalla terottaa etenkin äitien mieleen, että he tarkkailisivat myös lapsiaan. Lapsi itsehän ei havaitse mahdollisia näkövikojaan, siUä hän ei paremmasta tiedä. Mutta jos hän leikkiessään tarkastelee vaikkapa lelujaan tai kuvakirjojaan kohtiiuttoman läheUa täi kaukaa, jos hänen katseensa hieman kafsastaa, jos hän usein valittaa päänsärkyä ja väsymystä, läksyjen" luku tuottaa hänelle vaikeuksia tai hän on usein kovin haluton, nnn olisi kenties paikallaan viedä lapsi silmälääkärille. Lasten ajoissa hoidetut näköviat voivat helposti parantua kokonaan, ^'a lapsi voi jo parissakin vuodessa vapautua hänelle määrätyistä laseista, kun taas päinvastaisessa" tapauksessa vika jatkuvasti pahenee. Lapsuudessa tapahtunut laiminlyönti voi tällöin vanhempana kostautua ikävällä tavalla. - \Ttsintein: aurinkolaseja ei kuitenkaan pidä panna pienen lapsen nenälle, sillä niillä on aiheutettu monta vahinkoa. E i missään tapauksessa halpoja, esim. karamellien yhtey* dessä olevia laseja, jotka ovat erittäm vahingoUisia sii-mäUe. SiYU 2 Lauantaina^ marraskuun 30 pai^^Uia, 1957 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-11-30-02
