Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 20, 1943

              Sivu S LAUAXTAIXA, MAALISKUUN 20 PÄIVÄNÄ
LujahampaiDen kanpunki-aDtaa
tutkimisen aihetta
UJO, pieni tri George W. Heard,
Herefordissa. Deaf Smithin
, kauntissa, Texasissa, on ottanut toi­vorikkaan
asekeleen hammastaudin
syyn ja parannuksen löytämisen tiel­lä.
Tri Heard, joka nyt on 75 ikäi­nen,
muutti Texasiin 26 vuotta sit­ten
ja ryhtyi harjoittamaan siellä
hammaslääkärin tointa.
Melkein alussa hän pani merkille,
ettei kylän, vanhojen asukkaiden,
hampaita ollut "mato syönyt". Vas­ta
paikkakunnalle tulleet ehkä silloin
tällöin tarvitsivat paikan hampai­siinsa.
, Vika ikeneessä tai leukaluus­sa
myös voi pakoittaa kiskaisemaan
molarin pois jonkun suusta ja teke­mään
uuden sijalle. Mutta sellaista
määrää hampaiden poraamista ja
täyttämistä ei ollut, mikä.tavallisesti
pitää hammaslääkärin jaloillaan ja
•hyppyset ahkerina.
Tällainen hampaiden hyvyys sai
tri Heardin ymmälle. Hän teki ky­symyksiä
vanhoille asukkaille. "Sitä
en ole tullut ajatelleeksikaan", he
sanoivat. '"Ja muutenkin merkillis­tä"",
he lisäsivät. "Tänne voidaan
tiioda heikkoluista karjaa Meksikos­ta
ja kun ovat täällä olleet jonkun
aikaa laitumella niistä tulee luustol­taan
ensiluokkaisia elukoita. Ja he­vosilla
tässä kauntissa ovat hyvät
hampaat. Yksinpä vanhalla, 16-
viiotiaalla koirallakin on kaikki ham­paansa.
' • "
Vuosia tri Heard etsi hampaiden
rappeutumista — ja tuskin koskaan:
löysi sellaista. Vuosia haii liärmnag'-
lääkäriii kokouksissa yritti kiinnittää
jonkun huomiota tähän merkilliseen*
ilmiöön. Lopulta hän sai käsilleen
tri Edward Taylorin, kyvykkään val­tion
hannpaiden hoitovirkailijlan.
Toovvoomban sairaalan ylikirurgille
selostaen sairauden oireet. Lääkäri
sähkötti takaisin: "Lapsihalvaus . . .
parantumaton tauti . . . tehkää voita­vanne."
Sisar Kenhey teki työtä
käskettyä. Lapsihalvaustapauksia
oli kaikkiaan 5, kaikki toipuivat, jos­kaan
eivät aivan täydellisesti.
Sisar Kenney toivoo kaikkien lää­ketieteellisten
laitosten lisäävän Ken-ney-
menetelmän. lääketieteelliseen
oppikurssin yhtyteen. Sisar Kenney
on viettänyt suurimman osan Ame­rikassa
oloajastaan ^linneapolisissa,
sillä hän uskoo Minneapolisin lääke­tieteellisen
piirin jatkavan Kenney-menetelmän
levittämistä kautta
maan.
The National Fountation of Infan-tile
Paralysis tukee Sisar Kenneyn
työtä, samoinkuin kaikki New Yor­kin
ja New Jerseyn poliomyeliitti ta­pauksia
hoitax^at laitokset. Austraa-liassa
hallitus myönsi varoja Eliza­beth
Kenney Klinikoiden ylläpitämi­seksi
8 suuressa sairaalassa. Vuosit­tain
sadat sairaanhoitajattaret siellä
ottavat tämän kurssin ja amerikalai-set
sairaanhoitajattaret ovat seuran­neet
heidän esimerkkiään. Kenney-menetelmää
ei ole pidettävä lapsihal-vausta
potevien täydellisenä paran­nuskeinona,
mutta se lieventää lap-sihalvauksen
aikaansaamaa raajarik-kbisuutta.
Se on myös innoittanut
lääketieteen harrastajia täällä uusiin
tutkimuksiin sairauden syyn ja mah­dollisen
parannuskeinon selville saa­miseksi,
— sairauden, joka on taval-lisempi
"Yhdysvalloissa ja Canadassa
kuha missään muualla.
Taylor ajoi läpi kauntin, valitsi tar
lon ilman suunnitelmaa ja pyysi saa­da
tarkastaa perheen jäsenten ham-.
paat. Niillä 56:llä henkilöllä, joista
43 oli kauntissa syntynyttä, ei ollut
yhtään koloa hampaissaan. Myö­hemmällä
toimitettiin tarkastus He­refordin
810 koululaisen hampaissa
ja se paljasti, että enemmällä kuin
puolella ei dilut -hampaiiden rappeu­tumisen
alkuakaan. Kukin lapsi luo­kiteltiin-
seii perusteella kuinkär-mon-ta
hammasta oli pöiss^, hoitoa vailla
tai täytetty. Keskiarvo oli yksi ham­mas
lasta kohtu Mutiällä se olisi ol­lut
viidestä kymmeneen hampaaseen.
Toinenkin - hämmästyttävä seikka
paljastui: Ihniisten; jotka olivat
muuttaneet Deaf Smith kauntiih vii­meisten
kahdentoista vuoden ajalla,
hampaissa ilmeni äikaiserhpia pilaan- •
lumisen merkkiä, mutta se oli kes­keytynyt
. Monissa tapauksissa van-hojen
kolojen pohja oli saanut kovan
kiiltävän pinnan.
Saadakseen selville tämän omitui­sen
ilmiön syyt pienellä alueella He­refordin
ympärillä, tutkijat ensin tar-kastivat^
juomaveden, joka osottau-tui
sisältävän 2,5 osaa flouriittiä
miljoonaa osaa vettä kohtaan. Mut­ta
flouriitti yksin ei selittänyt asiaa.
Toisessa texasilaisessa kaupungissa,
jossa oli sama määrä flouriittiä, ham­masten
pilaantuminen, vaikka olikin
alhainen, oli silti, kaksi kertaa korke­ampi
kilin Herefordissa:
] Tutkijat keräsivät näytteitä lihas-'
- ta/^TilätdOsta'; velmä kasviksista
jä lähettivät ne Texasin teknilliseen
kouluun tarkastettavaksi. Melkein
alusta saakka yksi seikka oli selviö­nä:
ruoka-aineet olivat hämmästyt­tävän
fosforipitoisia. Kelta juuret si­valsivat
sitä 50 prosenttia enemmän
kuin tavallisesti, turnipsin varret 30
prosenttia,.kaali ja salaatin lehti 60
prosenttia enemmän. Liha ja maito
samalla tavalla olivat hyvin fosfori­pitoisia.
Vehnässä, pääasiallisim-massa
ruuassa, oli 600 prosenttia e-
- nemmän'kuin normaalisesti. Kalsiu-mipitoisuus
myös oli korkea.
Ruoka, mitä kasvatetaan Deaf
Smith kauntissa, todennäköisesti saa
fosfarininsautensa pthmeästä huokoi­sesta
kalliosta, joka on alueen alla.
Juuret työntäytyvät tuohon kallioon
etsiesssään mineraalifävintoä.
Kukaan ei ole vielä valmis sano­maan
josko fosfori yksin aiheuttaa
hyvät hampaat. Tutkijat muualla
o\'at panneet merkille, että rotilla,
joita ruokitaan hyvin fosforipitoisilla
ruuilla, on poikkeuksellisen hyvät
hampaat. Kala on yksi rikkaimpia
fosforilähteitä ja anthropoloogit ovat
huomanneet, että hampaiden pilaan­tuminen
on harvinaista primitiivisten
kalaa syövien ihmisten keskuudessa.
Huono viljelys on hävittänyt laajoil­ta
alueilta maailmassa tämän tärkeän
mineraalin. Karja, jota syötetään
sellaisilla mailla, ei kehity oikealla
tavalla ja ihmiset käyvät hedelmät­tömiksi.
Voi olla, että hammasten
pilaantuminen on vain ensi oire fos­forin
puuttumisesta.
Tri Taylor on taipuvainen selittä­mään
hampaiden hyvyyden Deaf*
Smith kauntissa johtuvaksi, flouri-teista,
runsaasta auringonpaisteesta,
kalsiumista ja myöskin fosforista.
Määritellä tarkalleen kuinka suuri
osuus milläkin on, on suun tehtävä
kouluutctoHTe ja harjaantuneille tut-
Stalingradin rau­nioista
Amerikalaiset raportterit, jotka
ovat puhutelleet Stalingradin hau­tausmaalla
vangiksi otettuja saksa­laisia,
panevat merkille kärkevän
eroavaisuuden mielialassa upseereis­sa
tavallisiin sotilaihin verrattuna.
Kaikki nämä miehet ovat kokeneet
sitä helvettiä, mitä ne ovat luoneet
toisille villissä syöksyssään Europan
ylitse. Ne ovat surkean näköisiä
näytteitä, murrettuja ja risaisia jät­teinä
niistä hyökkäyksmielialaa uh­kuvista
armeijoista, jotka, vyöryivät
Puolan,; Ranskan ja Kreikari ylitse
ensimäisessä erinomaisessa vällotuk-sen
ja hävityksen huumauksessaan.
Nyt ne ryömivät ulos kellareista
kompastellen omien jäätyneiden
kuolleidensa ruumiskasojen yli räm-piessään,
kuten, variksenpelättimet
erämaan laidassa. Paikalla olleiden
kirjeenvaihtajien silmien kautta me
näÄnme suuren saksalaisen armei­jan
ihmisrauniot; kenraalit synkkä-'
katseisina, huulet tiukasti yhteenpu-ristettuina,
täynnä myrkyllisyyttä;
sotilaat nälkiintyneinä, risoissaan,
mieliala sekaannuksissa ja iloisina
siitä, että heidät hengissä on otettu
vangiksi.
Korskeille Kuudennen Armeijan
ujpseereille on olo venäläisten vanki- ;
na äärimmäisin nöyryytys. Ne ovat
katkerina ja mitä ne ajattelevat Hit­leristä
sen johdosta, että hän lähetti
heidät Volgalle ja jätti heidät sinne
tuhoutumaan, selittää mahdollisesti
paljon: heidän katkeruuttaan. Mutta
saksalaiset sotilaat ilmaisevat ajatuk- [
sehsa avoimesti. — Tällä kertaa ei
heillä ole pelkoa Gestaposta. Koska !
Dysseldorf ja Köln ovat jotakuinkin
•yhtä pahasti raunioina kuin Stalin-grad,
sanoi yksi näistä sotamiesvän-geista
eräälle raportterille, eivät he
kauempaa yoi uskoa, että heidän
Fuehrerinsä olisi mikään yli-ihminen.
"Nämä miehet saattoivat ottaa Hit-leriltä
vastaan miltei mitä tahansa",
lausuu heidän haastattelijansa, sekä
lisää "vaan t ei epäonnistumista."
Sovitettuna saksalaisiin yleensä,
on tällä havainnolla suuri merkitys.
Murtuminen Saksassa ei tule tule­maan
äkkiä, eikä pian. Hitlerin käy­tettävänä
on edelleenkin voimakkai­ta
aseita, joita hän tulee käyttämään
äärimilleen — saksalaisia itseään
vastaan, jos käy välttämättömäksi.
Stalingrad on todiste siitä, miten vä_-_
hän arvoa Hitler asettaa sotajoukoil­leen
silloin kun hänen oma ylpeyten­sä
on kysymyksessä. Mutta silloin
kun ihmiset käsittävät,-että ne ovat
kestäneet ja uhranneet kaiken epä­onnistuman
hyväksi, on varmaa, että
heidän vastenmielisyytensä Hitleriä
vastaan * tulee olemaan yhtä julma
kuin voitettujen kansojenkin raivo.
Mitä. nö>Tyytetyt ja piestyt saksa­laiset
Stalingradin sotilaat sanovat .
tänään, sen tulee koko Saksa toista­maan
huomenna. — New YorV
Times.
aivinä
Usvainen huntu kaitaa
mmseman täällä,
päivä an paennut ]
kyistä kylmyyttä pakoon.
Siellä ise keinuu
kuultavan eetterin päällä
singoten säteensä
kalseiden pilvien rakoon.
Jokunen säkene karkaa
tännekin asti,
syttäen hankien kiteet
hetkeksi paloon,
pilvi sen ^sulkee
kuitenkin p^^^
vangiten meidät jälken
härfnäjaaft valoon.
Kiirein kulkevat Uimiset
polkuja pihan; v
pirtissä liesi '•'
suloista lämpdä uiioo..
Pakkanen tunkee
.ylitse~^kynnyksen ihan, '
mutta Jo siihen
hiilien hehku sen tuhoa.
' ' • ' - • - ' • , ' " . ••^1
SIRKKA RAXTA^J:
F R . \ N K L I N • D. ROOSEVat:-
tuli t.k. 6 p:nä olleeksi 10 vuotta
dysvaitain presidenttinä. Hän oa
ensimmäinen mies Yhdysvaltain hi-,
toriassa, joka on valittu kolmannek-:
si virkakaudeksi, presidentiksi, ja mi
puhutaan jo neljännestä virkakac-desta,
mutta Roosevelt itse ei ole ia-;
nonut siitä mitään. Ximityskon-ventsionit
Ovatkin viasta ensi \imm,.
• kiCHÄRD iSADDOCK. sirkiir
yleisölle ."maailrnan suurimpana mit-:
henä" tunnettujoka painoiöSOpaii*;
näa,' on " ..kuöllut kotonaan lähellä:
. Miamia,.missä.hän eleli joitakin v-uo-'
sia. rauhassa laihdutellen itseään-ji>
onöistuel&in -älehtantean painonsa"
400 paunaan.
NEW YORKIN VESIJOHTO,
joka alkaa Catskill vuoristosta, on
200 kilometriä pitkä ja se tuo kau­punkiin
vuorokaudessa noin kaksi
miljoonaa kuutiometriä vettä.
kijoille, joilla on rahaa ja taitoa.
Ammattinsa tasolla olevat ja suora-mieliset
hammaslääkärit käsittäv^ät
ky\'yttömyj^ensä tehdä jotakin ham­paiden
r^peutumisen estämiseksi.
Sillä alalla tarvitaan perustavaa työ­tä
syiden selviUesaamiseksi ja Deaf
Smith kauntissa suoritettu työ on a-vannut
oven sille.
KAUHEA TAKO
Eräs kaukana sydänmaalla asuv£
ranskalainen ei oUut nähnyt koskaac
rautatietä eikä junaa. Erään kerrac
vaellettuaan asutuille seuduille, tuliiäs
yhtäkkiä metsän keskeltä rautatielle
jä lähti sitä ntiyöten kävelemään. Mut­ta
edestäpäin tuli joku kauhistus ji
kiljui kamalasti. Mies pyörähti yffi-päri
ja lähti juoksemaan rataa pitkin.
Mutta perässä tuleva hirviö yhä läherj
ja kiljui. Radan vierellä työskentelevä
farmari huomasi miehen hädän ja
huusi:
' "Tule pois sieltä, ettet joudu alle." ^
"Sitten se ainakhi minut tavottaa",
huusi mies vastaan ja paransi vauhtia.
oOo——
: _ POX>LusTiJs
-Rouva: "Etkö sinä edes häpeä? Vu-me
yönäkin poliisi löysi sinut syleile-mästä
sähköpylvästä."
Mies: "No tarvitseeko tuosta nvt ol£
niin mustasukkainen."
oOo -
SANA SANASTA
Hieno klubi oli vaihtanut mustapu­kuiset
mies^isdvelijansa valkopukuisia
naisiin. Eräänä päivänä tuli klubii-'
päivälliselle muuan äreä jäsen, joka o-ankarasti
vastustanut muutosta.
"Kuinkas ankka nyt?" kysjT
kauniilta tarjoilijattarelta.
"Kiitos, mainiosti. Kuinkas vanha
pelikaani?" vastaa tyttö.
• oOo "
Mmx MUSEOSSA^ KIINNOSTI
Museon opas: "Tähän päättyy ^er-ros.
Haluaako joku jotakin kysyä?
Muuan rouva: "Sanokaapas. minkä­laista
vahaa te käytätte saadaksenr-f
lattiat näin kiiltäviksi?"
oOo
EI TOHTORI TIENNIT
Poliisiasemalle tuotiin nainen, jo^
oli nmia haava kalvosessa. Lääkar.
tarkasteli haavaa ja mutisi:
"En ymmärrä tätä. Tämä on uia-;
suuri koiran puremaksi ja liian pie-'
hevosen puremaksi." .
"Oikein", vastasi nahien iloisestu
oli toinen nainen."
- -oOo —
TOINEN TIESI
"En ymmärrä, millä ihmeellä n^;
Velmuset maksavat Jukan työpau»-
kun se on oUut siinä jo niin 1^»"^^
"No, etkö tuota nyt tiedä, roiäx^-
äram->tinn silmillä."