1954-11-06-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fKAVNOKlRJALUNEN VIIKKOIBBTI)
1
T.TfBna, the only Fiimiah Uterary weekly in Canada
Publiahcd and prizited by the Vapaus Publiablng Company
Unuted. 100-102 Elm Street We8t. Sudbury. Ontario
RegiSteKed at the Posi Office Department, Ottawa as
secpnd claas matter.
LiiekU ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-si^ruisena» •
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä'luettavaa.
TDUAUSRINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $4^. 1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta ,^28, - 0 kuukautta 2.75
8 kuukautta lÄJ - -
SUOMEEN JA MIJCrAIXE ULKOMAUXE
1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta .....^..$3.00
IMI OITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja lOitos $1.75. "Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisllmottajen
on lähetettävä mtaksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
Asiamiehille myönneuiän 15 prosentin palkkio.
Li(^ckiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. B O X 69
LIEKKI
SUDBURY, ONTARIO
TOIMITTAJA SAAREN
MUISTOLLE
Kuten lehtemme lukijat jo epäilemättä
tietävätkin, Liekin pitkäaikainen
toimittaja Jalmar Waldemar
Saari kuoli odottamattoman äkkiä
torstai-iltana. ' Hänen äkkinäinen
kuoieniansa jätti suuren aukon Liekin
suureen perhekuntaan, puhumattakaan
nyt siitä suuresta surusta, «lin-kä
Saaren kuolema aihieutti hänen
vaimolleen Marylle sekä heidän pojilleen
Robertille ja Donaldille seka
KALLIS KELLOLASTI
Tornionjoella takavarikoivat tulliviranomaiset
äskettäin salakuljetusve-neen,
jossa oli lastia noin mHjoonan
markan arvosta. Venettä oJtiin juuri kiil-jettamassa
rajan yli Vöjakkaian puolelle,
kun pidätys tapahtui. Veneessä oli
mm- 130 rannekelloa, 30 sähköparranajokonetta,
50,000 parranajokoneen terää,
400 paria nyloneita, 250 savukkeen-sytyttäjää
jne.
YKSIT\1SYRITTÄJLÄ
X i i n paljon kuin Suomesta puhutaankin
yksityisyritteliäisyyden luvattuna
maana,-4iäyttää kuitenkin-siltä, että on
olemana sjuosittuja. ja. vähemjpäil suosittuja
yksityisyritteliäisyyden muoto-
•ja. Tämän havaitsivat ainakin ne pari
miestä, jotka Joroisten puolessa olivat
asettuneet asumaan erääseen tyhjään
kämppään ja hengenpitimikseen ryhtyneet
keittelemään ja myymään pontikkaa.
Poliisit nimittäin tulivat ja pisti-
A'ät miehet kiinni ja hävittivät heidän
teollisuuslaitoksensa kaluston. Liekö
miehiltä sitten puuttunut elinkeinolupa,
vai liekö inventoinnin aikana, jäänyt l i i kevaihtovero
hankinnoista ja myöhemmin
myynneistä suorittamatta.
« * «
SAKKOJA JA V A X K E U T TA
Pälkäneen käräjillä käsiteltiin hiljattain
erikoislaatuista juttua, jossa eräs
tilallinen vaati kahdelle poliisimiehelle
rangaistusta pahoinpitelystä ja vapauden
riistosta ja poliisit puolestaan ti- .
lalliseHe herjaamisesta ja virkavallan
vastustamisesta. Oikeus katsoi kummatkin
osapuolet syyllisiksi ja tuomitsi poliisit
maksamaan 1,500 markkaa sakkoa
molemmat ja tilallisen vuodeksi vankeu-teen^.
-Poliisit vetävät aina pidemmän
korren. _
K A L L I S RVVPi^ \ 7'
Yksi pitkä ja kaksi lyhyttä miestä as-'
teli äskettäin Helsingin Lapinlahden
RONALD W. CLARK:
IMfMHafMristoidi^^
PUOLIPÄIVÄN jälkeen syyikuun 16. pnä IS^iai^
ajaja r u » * ^ * T jviu» amum oicsKeu urindelwaldissa i
ssa naamaqtanaan oieva z^-vuotias lontooiaineo
Alfred Wais, joka siUoin oleskeli Grindelwaldissi i
mään Wcttef&omiUe, nuorelle, jonka korkein huippu
teellisenä kohoaa kylän etelälaidalla.
WiHs ei ollut eosimiiiättten Wetterhorniile noussut '
hänen suorituksensa sai leimahtamaan liekkiin ne vuorii
lyinnostuksen kipinät, jotka olivat alkaneet hehkua eri
la Eurooppaa edellisten parinkymmenen vucden aikana^
kirjoitti dramaattisen ja liikuttavan kuvauksen nousu
VVetterhornillc ja tämä kirjoitus nostatti valtavan inno
sen jo ennestään vuoristckiipeilykärpästen puremien
dessa. - .
' ' "Eikä^ Wills edes ollut ensimmäinen mies, joka pe^
huvikseen kiipeili vuorilla. Ennen häntä oli jo" ollut er
"kuumäpäitä", jotka olivat yksinäisillä r e t k i l l i i än valloiUi
joitakin vuorenhuippuja- Mutta he tuskin tunsivat toisi
ja tiesivät toistensa "suorituksista vain kuulopuheitse. Uiil
kirjoituksen ilmestymisen jälkeen he alkoivat vaihtaa k'^;
•nään tietojaan ja ilmoittaa toisilleen kokemuksistaan. Pe,
teet ja vuoristokiipeilyn kirjoittamattomr.t lait yhdistivät 1
dät toisiinsa, ja näin lankesi Alppikerhon perustaminen
1857 melkein itsestään.
Vuorikiipeily hyväksyttiin nyt uusimmaksi urheilulaji',
joskin se herätti yhä ankaraa arvostelua e r ä i l l ä tahoilla.
ta britteihin se tuntui vetoavan erikoisen voimakkaasti.
Vuosien 1954—56 välillä Viktorian ajan englaniihi:
heidän lähemmille perhetuttavilleen.
Saari sairasti sydäntaudin vuoksi puiston penkillä istuvan levysepän luo,
jo pitemmän aikaa ja valitteli toisi- - pyysivät häntä ryypylle läheiseen porttikäytävään
ja mukiloivat sepän oikein
perusteellisesti, tämän suostuttua ystävälliseen
pyyntöön. Levyseppä kadotti
kahakassa lompakon, jossa oli joitain
tuhansia rahaa ja joutui vielä sidottavaksi
sairaalaan.
NYRKILLÄ M O R S I A L N T A SILMÄÄN
Muuan Oulun Koskelan kylästä oleva
mies iski morsiant^an nyrkillä silmään
niin pahoin, että silmästä meni näkö.
U}in ei purkanut kihlaustaan, vaan
haastoi ylkänsä raastuvanoikeuteen, joka
tuomitsikin miehen törkeästä pahoinpitelystä
8 kuukauden vankeuteen sekä
korvaamaan morsiamelleen menetetystä
näkökyvystä 150,000 markkaa, sekä
naän huonovointisuuttaan, mutta oli kuitenkin hyvin pirteä
ja eloisa, kuten tavallista, antaen lähemmillekin tuttavilleen
sellaisen käsityksen, että hän oli vielä suhteellisen hyvässä
kunnossa. Hän oli työssä vielä torstaina ja lähti heti työstä
päästyään erinäisiä järjestötehtäviään ja muita tmmiaan
suorittamaan. Tällä matkalla hän tuli ilmeisesti huonovointiseksi,
koska hän poikkesi perhetuttaviensa mr. ja mrs. Isac
Kivistön luo, missä kuolema hänet kohtasi.
Saari (eli Saaristo) syntyi lähes 50 vuotta sitten (syyskuun
7 pnä 1905) Honkajoella, Turun ja Porin läänissä,
muuttaen sieHä vanhempiensa mukana leojoelle. Saari kävi
viisi luokkaa oppikoulua Kristiinan Suomalaisessa Yhteiskoulussa
ja Suomen armeijasta vapauduttuaan tjuli Caaiadaan
V. 1927. Oltuaan alkuvuodet Port Arthurissa ja Montrea-
Jissa, Saari tuli Sudburyyn v. 1931 ja liittyi Vapauden toimitukseen
samana vuonna. • Pian Liekn! perustamisen jälkeen
Saari tuK Kalle Salon vapauduttua tästä tehtävästä Liekin
«oiniittajaksi ja hiäui oli siinä tehtävässä vuoteen 1938 asti, sairaus- ja muista kuluista 22,500 mark-joUoin
Saari vieraili vaimoineen Suomessa. Tämän jälkeen kaa.
Saari oli Vapauden toimituksessa ja välillä vähän muissakin
tehtävissä, kunnes Liekin toimittajana oHut ^ u Päiviö jäi
yksityiselämään v. 1949. Siitä alkaen hoiti Saari omantunnon
tarjkasti Liekin toimittajan tehtäviä kuolemaansa asti.
Jalmari Saari oli pirteä, elämänhaluinen ja avulias henkilö
yksityiselämässään ja se johdatti hänet työväenliikkeen
riveihin. Hän liittyi jo vuonna 1930 Canadan Suomalaisen
Järjestön jäsenyyteen ja osallistui hyvin aktiivisesti sen toimintaan,
erikoisesti Järjestömme näyttämötoimintaan.
Luonteen laatunsa ja aktiivisen järjestötoimintansa vuoksi
Saari oli hwin kansanomainen ja pidetty henkilö seurapiireissäkin
ja tämä ominaisuus ilmeni myös hänen kirjoituksistaan
ja lehtemme olemuksesta yleensä. Aktiivisena
kulttuurihenkilönä ja lehtemme Liekin toimittajana edesmennyt
Saari antoi parhaansa täkäläisten maanmiestemme ja
koko Canadan kulttuuridJimän rikastuttamisen hyväksi.
• * «
VAHINGOT MEXESTYV.ÄT
Eräitä, ihmisiä vainoaa aina epäonni.
Uutisista päätellen Punkalaitumella
asuvaa maanviljelijää Väinö Säteriä vaivaa
tällainen kova tuuri. Hiljattain hänen
hevosensa sortui laitumella ojaan ja
aivan äskettäin hänen toisen hevosensa
päälle kaatui sähköpylväs ja hevonen
kuoli sähköiskuun.
KURJET T E K I V . \ T TUHOJA
Poikkeuksellisen suuret kurkiparvet
ovat syksyn aikana aiheuttaneet suurta
tuhoa viljapelbiHa Lapuan .\lajoella.
Liiallinen kosteus on aiheuttanut vahin-
Kuten sanottu Saaren odottamaton kuolema jätU suuren koja ja kun lisäksi satoihin, jopa lähes
aukon Liekin suureen perhekuntaan, mutta me olemme kuitenkin
vakuuttuneita siitä, että .Liekin lukijat ja kirjeenvaihtajat
tulevat yhdistämään rivinsä entistä päättävämmin lehden
jatkuvan edistyksen takaaimsta varten. *
Liekki ja Liekin lAijal esittävät s>xJämellisen suruvalit-telunsa
Mary Saarelle ja heidän pojilleen Robert ja Donald
Saarelle hyvän a\-iomiehen ja todella heMän isän menetyksen
johdosta.
tuhatlukua nousevat kurkiparvet ovat
aterioineet pelloilla, on paikoin tullut
miltei täydellinen kato- Vahinkojen suuruutta
on vielä lisännyt se, että kurjet
ovat aterioidessaan sotkeneet laihot niin
pahoin maata myöten, että loppusadon
korjaaminen on muodostunut hyvin vaikeaksi.
oppaineen kiipesi monelle korkealle, "koskematioraalle" m
pulle Alpeilla. He lähtivät iltapäivisin majataloistaan, kiipe;
vät korkeaan leiripaikkaansa, nukkuivat t ä h t i e n alla tai pa
haassa tapauksessa jossain hätäisesti k y h ä t y s s ä suojassa, noi
sivat aamuhämärissä ^vaeltamaan lumilyhdyn valossa, pää;
vät huipulle keskipäivään mennessä ja palasivat laaksoihini
illan taas hämärtyessä-
Tämä vuoristokiipeilyn kulta-aika päättyi E(i\vari
Whymperin nousuun iMatterhornille v. 1865. Se oli .Alppiei
korkeista huipuista ainoa, jota ei ollut pystytty valloiiii
maan; se oli torjunut lukemattomat hyökkäykset —AVhynv
perin itsensäkin yritettyä aikaisemmin turhaan kuu^i kertaa;
ja se oli tosiaan maineensa arvoinen. Whymperin retkikuu
nan laskeutuessa sattui onnettomuus, joka maksoi neljä hen
keä. Vain IVhymper itse ja kaksi opasta palasi. Uutinen on
nettomuudesta kiiri hälyttävänä läpi .luiroppan ja sai Th;
Timesin tekemään kuuluisan k\-symyksensä vuoristokiipe:
lystä yleensä:
"Onko se elämää? O n k o se velvollisiuis? Onko siinä ler
vettä järkeä?" »
^ Mutta vuorikiipeily säilyi. E n e m m ä n k i n — se kehiity'
Vuosisadan viimeiset vuodet saivat nähdä sen muuttuva
neljän eri kehitysvaiheen kautta suunnilleen sellaiseksi mhil
lumuodoksi kuin se nykyisin on-
Ensimmäinen vaihe oli, e t t ä v a n h c i i l e huipuille ryhdyiii
nousemaan uusia ja aina vaikerimpia reittejä pitkin.
^ Toinen vaihe, jossa monet o l i v a t mukana, oli kiipeily
innostuksen alkaminen itse Englannissa, missä järvialueen.
Pohjois-VValesin ja Skotlannin rotkot j a j y r k ä n t e e t huomat
tiin tarjoavan ei vain erinomaisen hyödyllistä harjoitust
alppikiipeilylle, vaan myös oman riipaisevan elämyksensä.
Samoihin aikoihin alkoi alppikiipeily levitä kauas Alppien
ulkopuolelle. Douglas Ereshfield ulotti ISöO-luvun lopulla
matkansa aina Kaukasiaan asti. Häntä seurasivat Grove.
Mummery ja monet muut. Skandinaviassa tuli Cecil Slings-bysta,
tuosta suuresta yorkshireläisestä, 'Xorjan vuoristokiipeilyn
isä"\ V^uodesta vuoteen hän suuntasi sinne matkansa
ja löyi sieltä yhä uutta kauneutta ja parempia kiipeilymah-dollisuuksia.
Sir Martin Conway, myöhemmin lordi €onwoy
of AHington, valloitti Himalajalla, H u i p p u v u o r i l l a ja Andeilla
vuoristkiiopeilijöille uuden maan, jonka vuorille hän nou>i
ja jotka hän kartoitti- Charles Packe, viisrat koiransa aini
mukanaan, jatkoi Pyreneitten tutkimista, jonka oli aloittanut
jo vuorikiipeilyn kulta-aikana. Kalliovuoria tutkivat mm.
\Vhymper ja Baillie-Grohman, ja Japanissa muuan englanti
lainen, pastori \Veeston, teki siellä siihen asti täysm tunt^
mattomasta vuoristokiipeilystä seikkailunhohtoisen ja houkuttelevan
harrastuksen.
Neljäs kehitysvaihe vuorikiipeilyn historiassa alkoi mielten
sellaisten kuin Conwayn, ja ennenkaikkea Cooiidtien. tuon
tuittupäisen papin, joka pyhitti elämänsä Alppien tutkimiseen,
ansiosta. He suunnittelivat vuoristoretkensä ei vain uu>ia \
loituksia silmälläpitäen, vaan myös niin että voisivat lisa'-^
tietojaan vuorien topografiasta ja historiasta.
Näiinn aikoihin kaksi nuorta brittiläistä upseeria. hu.>-
mattavia Aasian tutkimusmatkailijoita molemmat
husband ja Bruce — alkoivat ensimmäisen kerran ajatella '
peämistä Mount Everestille. Mutta vasta ensimmäisen maa
Umansodan jälkeen sai ensimmäinen retkikunta luvan >
tää, ja heitä seurasi monta muuta retkikuntaa, joiden si>"^
kaat yritykset loivat vuoristokiipeilyn historaa molempien
jsotien välillä.
Noina vuosina muuttui vuoristokiipeily sekä k ä y t a n n ^ -i
että hengeltään- Siitä tuli tyypiHinefl reippailevan nuoria
(Jatkuu neUänndUi Avulla)
L a u a n t a i i M . ä ä x r a s k u i m 'G p ^ v a a a . 1S54
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 6, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-11-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541106 |
Description
| Title | 1954-11-06-02 |
| OCR text | fKAVNOKlRJALUNEN VIIKKOIBBTI) 1 T.TfBna, the only Fiimiah Uterary weekly in Canada Publiahcd and prizited by the Vapaus Publiablng Company Unuted. 100-102 Elm Street We8t. Sudbury. Ontario RegiSteKed at the Posi Office Department, Ottawa as secpnd claas matter. LiiekU ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-si^ruisena» • sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä'luettavaa. TDUAUSRINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta $4^. 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta ,^28, - 0 kuukautta 2.75 8 kuukautta lÄJ - - SUOMEEN JA MIJCrAIXE ULKOMAUXE 1 vuosikerta $5.50 6 kuukautta .....^..$3.00 IMI OITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja lOitos $1.75. "Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisllmottajen on lähetettävä mtaksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: K. Salo. Asiamiehille myönneuiän 15 prosentin palkkio. Li(^ckiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. B O X 69 LIEKKI SUDBURY, ONTARIO TOIMITTAJA SAAREN MUISTOLLE Kuten lehtemme lukijat jo epäilemättä tietävätkin, Liekin pitkäaikainen toimittaja Jalmar Waldemar Saari kuoli odottamattoman äkkiä torstai-iltana. ' Hänen äkkinäinen kuoieniansa jätti suuren aukon Liekin suureen perhekuntaan, puhumattakaan nyt siitä suuresta surusta, «lin-kä Saaren kuolema aihieutti hänen vaimolleen Marylle sekä heidän pojilleen Robertille ja Donaldille seka KALLIS KELLOLASTI Tornionjoella takavarikoivat tulliviranomaiset äskettäin salakuljetusve-neen, jossa oli lastia noin mHjoonan markan arvosta. Venettä oJtiin juuri kiil-jettamassa rajan yli Vöjakkaian puolelle, kun pidätys tapahtui. Veneessä oli mm- 130 rannekelloa, 30 sähköparranajokonetta, 50,000 parranajokoneen terää, 400 paria nyloneita, 250 savukkeen-sytyttäjää jne. YKSIT\1SYRITTÄJLÄ X i i n paljon kuin Suomesta puhutaankin yksityisyritteliäisyyden luvattuna maana,-4iäyttää kuitenkin-siltä, että on olemana sjuosittuja. ja. vähemjpäil suosittuja yksityisyritteliäisyyden muoto- •ja. Tämän havaitsivat ainakin ne pari miestä, jotka Joroisten puolessa olivat asettuneet asumaan erääseen tyhjään kämppään ja hengenpitimikseen ryhtyneet keittelemään ja myymään pontikkaa. Poliisit nimittäin tulivat ja pisti- A'ät miehet kiinni ja hävittivät heidän teollisuuslaitoksensa kaluston. Liekö miehiltä sitten puuttunut elinkeinolupa, vai liekö inventoinnin aikana, jäänyt l i i kevaihtovero hankinnoista ja myöhemmin myynneistä suorittamatta. « * « SAKKOJA JA V A X K E U T TA Pälkäneen käräjillä käsiteltiin hiljattain erikoislaatuista juttua, jossa eräs tilallinen vaati kahdelle poliisimiehelle rangaistusta pahoinpitelystä ja vapauden riistosta ja poliisit puolestaan ti- . lalliseHe herjaamisesta ja virkavallan vastustamisesta. Oikeus katsoi kummatkin osapuolet syyllisiksi ja tuomitsi poliisit maksamaan 1,500 markkaa sakkoa molemmat ja tilallisen vuodeksi vankeu-teen^. -Poliisit vetävät aina pidemmän korren. _ K A L L I S RVVPi^ \ 7' Yksi pitkä ja kaksi lyhyttä miestä as-' teli äskettäin Helsingin Lapinlahden RONALD W. CLARK: IMfMHafMristoidi^^ PUOLIPÄIVÄN jälkeen syyikuun 16. pnä IS^iai^ ajaja r u » * ^ * T jviu» amum oicsKeu urindelwaldissa i ssa naamaqtanaan oieva z^-vuotias lontooiaineo Alfred Wais, joka siUoin oleskeli Grindelwaldissi i mään Wcttef&omiUe, nuorelle, jonka korkein huippu teellisenä kohoaa kylän etelälaidalla. WiHs ei ollut eosimiiiättten Wetterhorniile noussut ' hänen suorituksensa sai leimahtamaan liekkiin ne vuorii lyinnostuksen kipinät, jotka olivat alkaneet hehkua eri la Eurooppaa edellisten parinkymmenen vucden aikana^ kirjoitti dramaattisen ja liikuttavan kuvauksen nousu VVetterhornillc ja tämä kirjoitus nostatti valtavan inno sen jo ennestään vuoristckiipeilykärpästen puremien dessa. - . ' ' "Eikä^ Wills edes ollut ensimmäinen mies, joka pe^ huvikseen kiipeili vuorilla. Ennen häntä oli jo" ollut er "kuumäpäitä", jotka olivat yksinäisillä r e t k i l l i i än valloiUi joitakin vuorenhuippuja- Mutta he tuskin tunsivat toisi ja tiesivät toistensa "suorituksista vain kuulopuheitse. Uiil kirjoituksen ilmestymisen jälkeen he alkoivat vaihtaa k'^; •nään tietojaan ja ilmoittaa toisilleen kokemuksistaan. Pe, teet ja vuoristokiipeilyn kirjoittamattomr.t lait yhdistivät 1 dät toisiinsa, ja näin lankesi Alppikerhon perustaminen 1857 melkein itsestään. Vuorikiipeily hyväksyttiin nyt uusimmaksi urheilulaji', joskin se herätti yhä ankaraa arvostelua e r ä i l l ä tahoilla. ta britteihin se tuntui vetoavan erikoisen voimakkaasti. Vuosien 1954—56 välillä Viktorian ajan englaniihi: heidän lähemmille perhetuttavilleen. Saari sairasti sydäntaudin vuoksi puiston penkillä istuvan levysepän luo, jo pitemmän aikaa ja valitteli toisi- - pyysivät häntä ryypylle läheiseen porttikäytävään ja mukiloivat sepän oikein perusteellisesti, tämän suostuttua ystävälliseen pyyntöön. Levyseppä kadotti kahakassa lompakon, jossa oli joitain tuhansia rahaa ja joutui vielä sidottavaksi sairaalaan. NYRKILLÄ M O R S I A L N T A SILMÄÄN Muuan Oulun Koskelan kylästä oleva mies iski morsiant^an nyrkillä silmään niin pahoin, että silmästä meni näkö. U}in ei purkanut kihlaustaan, vaan haastoi ylkänsä raastuvanoikeuteen, joka tuomitsikin miehen törkeästä pahoinpitelystä 8 kuukauden vankeuteen sekä korvaamaan morsiamelleen menetetystä näkökyvystä 150,000 markkaa, sekä naän huonovointisuuttaan, mutta oli kuitenkin hyvin pirteä ja eloisa, kuten tavallista, antaen lähemmillekin tuttavilleen sellaisen käsityksen, että hän oli vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Hän oli työssä vielä torstaina ja lähti heti työstä päästyään erinäisiä järjestötehtäviään ja muita tmmiaan suorittamaan. Tällä matkalla hän tuli ilmeisesti huonovointiseksi, koska hän poikkesi perhetuttaviensa mr. ja mrs. Isac Kivistön luo, missä kuolema hänet kohtasi. Saari (eli Saaristo) syntyi lähes 50 vuotta sitten (syyskuun 7 pnä 1905) Honkajoella, Turun ja Porin läänissä, muuttaen sieHä vanhempiensa mukana leojoelle. Saari kävi viisi luokkaa oppikoulua Kristiinan Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja Suomen armeijasta vapauduttuaan tjuli Caaiadaan V. 1927. Oltuaan alkuvuodet Port Arthurissa ja Montrea- Jissa, Saari tuli Sudburyyn v. 1931 ja liittyi Vapauden toimitukseen samana vuonna. • Pian Liekn! perustamisen jälkeen Saari tuK Kalle Salon vapauduttua tästä tehtävästä Liekin «oiniittajaksi ja hiäui oli siinä tehtävässä vuoteen 1938 asti, sairaus- ja muista kuluista 22,500 mark-joUoin Saari vieraili vaimoineen Suomessa. Tämän jälkeen kaa. Saari oli Vapauden toimituksessa ja välillä vähän muissakin tehtävissä, kunnes Liekin toimittajana oHut ^ u Päiviö jäi yksityiselämään v. 1949. Siitä alkaen hoiti Saari omantunnon tarjkasti Liekin toimittajan tehtäviä kuolemaansa asti. Jalmari Saari oli pirteä, elämänhaluinen ja avulias henkilö yksityiselämässään ja se johdatti hänet työväenliikkeen riveihin. Hän liittyi jo vuonna 1930 Canadan Suomalaisen Järjestön jäsenyyteen ja osallistui hyvin aktiivisesti sen toimintaan, erikoisesti Järjestömme näyttämötoimintaan. Luonteen laatunsa ja aktiivisen järjestötoimintansa vuoksi Saari oli hwin kansanomainen ja pidetty henkilö seurapiireissäkin ja tämä ominaisuus ilmeni myös hänen kirjoituksistaan ja lehtemme olemuksesta yleensä. Aktiivisena kulttuurihenkilönä ja lehtemme Liekin toimittajana edesmennyt Saari antoi parhaansa täkäläisten maanmiestemme ja koko Canadan kulttuuridJimän rikastuttamisen hyväksi. • * « VAHINGOT MEXESTYV.ÄT Eräitä, ihmisiä vainoaa aina epäonni. Uutisista päätellen Punkalaitumella asuvaa maanviljelijää Väinö Säteriä vaivaa tällainen kova tuuri. Hiljattain hänen hevosensa sortui laitumella ojaan ja aivan äskettäin hänen toisen hevosensa päälle kaatui sähköpylväs ja hevonen kuoli sähköiskuun. KURJET T E K I V . \ T TUHOJA Poikkeuksellisen suuret kurkiparvet ovat syksyn aikana aiheuttaneet suurta tuhoa viljapelbiHa Lapuan .\lajoella. Liiallinen kosteus on aiheuttanut vahin- Kuten sanottu Saaren odottamaton kuolema jätU suuren koja ja kun lisäksi satoihin, jopa lähes aukon Liekin suureen perhekuntaan, mutta me olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että .Liekin lukijat ja kirjeenvaihtajat tulevat yhdistämään rivinsä entistä päättävämmin lehden jatkuvan edistyksen takaaimsta varten. * Liekki ja Liekin lAijal esittävät s>xJämellisen suruvalit-telunsa Mary Saarelle ja heidän pojilleen Robert ja Donald Saarelle hyvän a\-iomiehen ja todella heMän isän menetyksen johdosta. tuhatlukua nousevat kurkiparvet ovat aterioineet pelloilla, on paikoin tullut miltei täydellinen kato- Vahinkojen suuruutta on vielä lisännyt se, että kurjet ovat aterioidessaan sotkeneet laihot niin pahoin maata myöten, että loppusadon korjaaminen on muodostunut hyvin vaikeaksi. oppaineen kiipesi monelle korkealle, "koskematioraalle" m pulle Alpeilla. He lähtivät iltapäivisin majataloistaan, kiipe; vät korkeaan leiripaikkaansa, nukkuivat t ä h t i e n alla tai pa haassa tapauksessa jossain hätäisesti k y h ä t y s s ä suojassa, noi sivat aamuhämärissä ^vaeltamaan lumilyhdyn valossa, pää; vät huipulle keskipäivään mennessä ja palasivat laaksoihini illan taas hämärtyessä- Tämä vuoristokiipeilyn kulta-aika päättyi E(i\vari Whymperin nousuun iMatterhornille v. 1865. Se oli .Alppiei korkeista huipuista ainoa, jota ei ollut pystytty valloiiii maan; se oli torjunut lukemattomat hyökkäykset —AVhynv perin itsensäkin yritettyä aikaisemmin turhaan kuu^i kertaa; ja se oli tosiaan maineensa arvoinen. Whymperin retkikuu nan laskeutuessa sattui onnettomuus, joka maksoi neljä hen keä. Vain IVhymper itse ja kaksi opasta palasi. Uutinen on nettomuudesta kiiri hälyttävänä läpi .luiroppan ja sai Th; Timesin tekemään kuuluisan k\-symyksensä vuoristokiipe: lystä yleensä: "Onko se elämää? O n k o se velvollisiuis? Onko siinä ler vettä järkeä?" » ^ Mutta vuorikiipeily säilyi. E n e m m ä n k i n — se kehiity' Vuosisadan viimeiset vuodet saivat nähdä sen muuttuva neljän eri kehitysvaiheen kautta suunnilleen sellaiseksi mhil lumuodoksi kuin se nykyisin on- Ensimmäinen vaihe oli, e t t ä v a n h c i i l e huipuille ryhdyiii nousemaan uusia ja aina vaikerimpia reittejä pitkin. ^ Toinen vaihe, jossa monet o l i v a t mukana, oli kiipeily innostuksen alkaminen itse Englannissa, missä järvialueen. Pohjois-VValesin ja Skotlannin rotkot j a j y r k ä n t e e t huomat tiin tarjoavan ei vain erinomaisen hyödyllistä harjoitust alppikiipeilylle, vaan myös oman riipaisevan elämyksensä. Samoihin aikoihin alkoi alppikiipeily levitä kauas Alppien ulkopuolelle. Douglas Ereshfield ulotti ISöO-luvun lopulla matkansa aina Kaukasiaan asti. Häntä seurasivat Grove. Mummery ja monet muut. Skandinaviassa tuli Cecil Slings-bysta, tuosta suuresta yorkshireläisestä, 'Xorjan vuoristokiipeilyn isä"\ V^uodesta vuoteen hän suuntasi sinne matkansa ja löyi sieltä yhä uutta kauneutta ja parempia kiipeilymah-dollisuuksia. Sir Martin Conway, myöhemmin lordi €onwoy of AHington, valloitti Himalajalla, H u i p p u v u o r i l l a ja Andeilla vuoristkiiopeilijöille uuden maan, jonka vuorille hän nou>i ja jotka hän kartoitti- Charles Packe, viisrat koiransa aini mukanaan, jatkoi Pyreneitten tutkimista, jonka oli aloittanut jo vuorikiipeilyn kulta-aikana. Kalliovuoria tutkivat mm. \Vhymper ja Baillie-Grohman, ja Japanissa muuan englanti lainen, pastori \Veeston, teki siellä siihen asti täysm tunt^ mattomasta vuoristokiipeilystä seikkailunhohtoisen ja houkuttelevan harrastuksen. Neljäs kehitysvaihe vuorikiipeilyn historiassa alkoi mielten sellaisten kuin Conwayn, ja ennenkaikkea Cooiidtien. tuon tuittupäisen papin, joka pyhitti elämänsä Alppien tutkimiseen, ansiosta. He suunnittelivat vuoristoretkensä ei vain uu>ia \ loituksia silmälläpitäen, vaan myös niin että voisivat lisa'-^ tietojaan vuorien topografiasta ja historiasta. Näiinn aikoihin kaksi nuorta brittiläistä upseeria. hu.>- mattavia Aasian tutkimusmatkailijoita molemmat husband ja Bruce — alkoivat ensimmäisen kerran ajatella ' peämistä Mount Everestille. Mutta vasta ensimmäisen maa Umansodan jälkeen sai ensimmäinen retkikunta luvan > tää, ja heitä seurasi monta muuta retkikuntaa, joiden si>"^ kaat yritykset loivat vuoristokiipeilyn historaa molempien jsotien välillä. Noina vuosina muuttui vuoristokiipeily sekä k ä y t a n n ^ -i että hengeltään- Siitä tuli tyypiHinefl reippailevan nuoria (Jatkuu neUänndUi Avulla) L a u a n t a i i M . ä ä x r a s k u i m 'G p ^ v a a a . 1S54 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-11-06-02
