Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 11, 1955

              Kaiho Vilkunan kultalöytö
Kalliovuorilta ^ KILPAKIRJOITUS
KIRJ. AGRICOLA
(Jatkoa)
KIRJASTON kymmentuhantiset ni­teet
hyllyillä kiinnostivat Kaihon
lukuhaluista mieltä syvästi. 'Hän ei
ollut osaniiut aavistaakaan, että hiin
paljon kirjoja on olemassakaan. Noi­hin
kirjoihin on kätkettynä tieto, taito
sekä kaiken maailman viisaus, ihmisten
kokemukset, surut, ilot — koko ihmis­kunnan
eletty elämä. "Ei suinkaan
täällä Helsingissä tyhmiä ihmisiä ole­kaan,
kun noin paljon on kirjoja luet­tavaksi?"
hän oppaaltaan kysyi.
Luonnonhistoriallisessa-museossa oli
(käynti Kaiholle odottamaton näkemys.
Sen ihmeellisyydet tekivät maalaispoi-kaan
omituisen vaikutuksen. Melkein­pä
ristiriitaisia ajatuksia kaikista nä­kemistään
syntyi mieleen. *Ei täällä
yhdellä käynnillä mitään muistiinsa saa.
Täällä pitäisi olla koko päivän", nuo­rikko
tuumasi Tuiskulle: Ja hän päät­tikin
jolloin viipyä enempi aikaa ja
tarkkailla kaikki ihmeellisyydet oikein
perusteellisesti.
Uusien ihmeellisyyksien näkemyk­sistä
laivasatama oli miltei kaikkein rii­paisevin.
Kaiho varhaisnuorena olles­saan
oli kotijärvellään nähnyt pieniä
purje- sekä moottoriveneitä. Silloin
hän mielikuvituksissaan loihti oikein
talon kokoisen veneen, jolla voipi pur­jehtia
vaikka kovallakin tuulella. Nyt
tuossa laiturissa oli vielä taloakin suu­rempia
ja kaikki raudasta tehtyjä. Mo­nen
eri maan lippuja Kehui mastoissa
ja erinäköisiä miehiä laivoissa. Esj>an-jalaisesta
laivasta juuri lossattiin suo­loja
ja sen miehistössä oli keltaisia, hy­vin
tummia ja vaaleitakin. Englanti­laisesta
laivan kannella hääräili pari
neekeriäkin. Siitä purettiin kaiken ko-
'koisia tavarakolleja. Mitä heissä kus­sakin
lienee ollut. Isonpuoleisesta
amerikkalaisesta laivasta nostettiin lai-
^turille suuria jauhosäkkinippuja, myös­kin
koneita ja öljytynnyreitä. Ulkona
lahdella oli ankkuroituna vuoroaan
odottamassa joku nousevan auringon
poikien Sukuma Maru, jossa joku tiesi
olevan riisiä. Kiinan teetä, silkkiä, Ja­panissa
valmistettuja lasten leikkileluja
ynnä muuta rihkamaa.
Kiireellinen työntouhu satamassa,
lavojen purkaminen, toisten lastaami­nen
ja ulkomaalaiset laivat miehistöi­neen,
sytyttivät selittämättönsän miel­teen
Kaihon tulevaisuuttaan uneksia
vaan mieleen. :Melkeinpä houkutteleva
merimiesromantiikkaa oli vallata Kaihon
pjTkimään merelle aivan heti. Vierait­ten
maitten näkeminen, kaupunkeineen
ja uutuuksineen, kätkeytyi muistikome-roitten
kätköihin, joskus tulevaisuu­dessa
sieltä vastustamattomasti pur-kautuakseen
todellisuuteen . . . merelle
lähtemiseen.
Tuisku ryhtyi koneverstaalle sepäk­si
ja sai Kaiholle myöskin - työpaikan
koneosastolle harjoittelijaksi, oppipo­jaksi.
Työ ei ollut raskasta, mutta ei
myöskään miellyttävää. Oppipojan
tehtäviin kuului verstaan siivoaminen,
jätteitten pois korjaaminen, juosta sin­ne,
juosta tänne, apuaan antamaan.
Kaiho oli kapinatuulella työmaataan
kohtaan. ^ Olinhan hän jo mies ja kui­tenkin
piti juoksupoikana, siivoojana ja
jokaisen käskettävänä tehdä kaiken­laista
muuta, mutta ei oppia konenue-hen
ammattia. Tuisku kuitenkin loh­dutti,
että sieltä '^pohjalta" on j^ä-konemestarikin
alkanut. Kyllä sinä
pian pääset konetyöhön käsiksi ja sil­loin
on vaan laulu vaikeinta . . .
Kaiho hankki konetekniikan oppaita,
käsikirjoja, joista hän ammensi kone-alan
teoreettisia tietoja, kyseli työmie-hiltä
sen ja tämän /tehtävän "salaisuuk­sia".
Sovinnollisena ja tottelevaisena
miesten käskyille hän voitti heidän suo­sionsa,
saaden ohjeita, neuvoja ja am­mattisalaisuuksien
tietoja.
Tuisku, ollen "yhteiskunnallinen"
ihminen,, ohjaili pojuaan samoille la­duille.
Kaiho yhtyi työväenyhdistyk­sen
nuorten osastoon ja myöskin voi­misteluseura
Jyryn alokasosastoon. Tä­ten
hänelle avautui kokonaan uusi hen­kinen
sekä fyysillisyyden kulttuurielä­mä.
Koti-ikäväkin, omaistensa näke­misen
palava halu, ei muistunut joka
hetki mieleen. Opiskelu, kokoukset ja
harjoitukset johdattivat nuoren sielun
tiedon sekä taidon pyhätöihin. Kaiho
kävi myöskin iltalcursseilla. Hänen
kansakoulun käyntinsä oli jäänyt kes­ken
kartanon kuskipojaksi mennessään
ja nyt oli sitä jatkettava.
Työväentalolla Kaiho kävi huvitilai­suuksissa.
Eikä ainoastaan huvitilai­suuksissa,
mutta myöskin puhujia se­kä
luennoitsijoita kuulemassa. Siellä
puhujat ja luennoitsijat selittivät "syn­tyjä
syviä", yhteiskunnallisia, valtiol­lisia
sekä tieteellisiä kysjrmyksiä. Nä-mä
"maalman arvotusten ratkaisemisen"
selostukset olivat kuin sade kevään
kukkasille. 'Nuoruudestaan huolimatta
tiedonhailu valtasi Kaihon vastaanot­tavaisen
sielun kokonaan.
Voimisteluharjoituksiin hän suoras­taan
hurmioitui. Hänellä oH luonnos­taan
kookas, hyvin kehitt3myt ja sopu­suhtainen
Vartalo, tarvitsi vaan har­joitusta,
niin hänestä voisi kehittyä
suomalainen Herkules, niin arvelivat
nuoremman voimisteluryhmän ohjaajat.
Se perusteellisuus, jolla Kaiho teki
kaikki liikkeensä, taivutuksensa, heit­tonsa
ja volttinsa, ihastutti ohjaajaa.
"Noin on meneteltävä, kuin Kaihokin,
jos pyrkii pitemmälle", ohjaajat sanoi­vat-
toisille alokkaille.
Yleisesti nuorukainen odottaa mie­heksi
varttumistaan. Kaiho tuskin huo­masi
itsekään nuorukaisesta mieheksi
muuttumistaan, niin kiinteästi hän oli
mukana monipuolisissa toimissa, teh­tävissä
sekä harjoituksissa. Vapaa-ajat
kesällä kuluivat uimarannoilla, ur­heilukentillä,
retkeilyissä ja toisinaan
oli hiukan lemmenromantiikkaakin.
Säännöllisen työnparissa kului aika
huomaamatta. Työhönsä kiintyneenä
vuodet vierivät uskomattoman nopeasti.
Niinpä hän kolme vuotta Helsingissä
oltuaan, kaksikymmentävuotta täytäes-sään,
oli ammatiltaan asentaja, kone-mekanikko.
Huomioitavan etevä alal­laan.
Ilmiömäinen oli Hänen henkinen sekä
fyysillinen kehittymisensä. Henkisen
kehityksen kypsyyttä" todistivat ne lu­kuisat
ammaltiyhdistyksensä tehtävät,
jotka hänen huolekseen uskottiin. Fyy-sillisesti
hän oli ihailtu, miesten suu­rimpia
sekä vankempia, sopusuhtasesti
kehittynyt, oikea Apollon veli tummas­ta
tukastaan varpaisiin saakka.
Tuisku oli melkeinpä ylpeä "pojus­taan".
Kerran hän sanokin: "Kaiho-pojuni
ei olekaan tavallinen tusinamies.
Hän on niitä miesten miehiä, joita ei
sjmrty kuin yksi tuhannesta.
Kaiho oli ollut Helsingissä kuutisen
vuotta, kun tahtomattaan joutui .\mo-rin
nuolten haavoittamaksi. «Hän ei
ollut "tyttömetsästäjä". Ei kerinnyt
aikaansa tuhlaamaan tyttöjen seurassa,
kuten hän tapa^ sanoa. Tytöt kyllä­kin
hakkailivat lempeillä silmäyksillään
•Kaihoa» mutta hän oli vaan tervehtivä
tuttava kaikille.
Helsingin Hiekkaranta on kesäaika­na
vettä sekä auringoa hyväkseen
käyttävien paratiisi, yleisesti suosittu
paikka. Tuhannet ja tuhannet pyhit­tävät
siellä itsensä veden ja auringon
jumalille, pesivät.itsensä puhtaiksi päi­vän
sekä viikon liasta kuin hindut syn­neistään
Gangeksen lähteilläv Hiekka­rannalle
rentävät miehet sekä naiset,
nuoret ja vanhemmatkin terveyttään
hoitamaan. Siellä, uimarannalla "luo­makunnan
kruunu" on oma itsensä, sel­lainen
kun sattuu olemaan, ei vaate­naulakko,
vaan todellisuus. Uuimaran-nalla
"Apollot" ja "Veenukset" tulevat
huomioitua yleisestä joukosta, jossa on
vinoon väänt3Tieitä, kuihtuneita, fyy-sillisesti
itsensä laiminlyöneitä sekä nii-tä,
jotka ovat kukoistavan ruumiin
neet luonnolta lahjaksi ja sitä 11
mallisen treenauksen avulla jalon
Sunnuntah oUvat niitä armoi
päiviä joUom työläinenkin sai m»
määrin rentoutua virkistävän veden"
kä auringon parissa.
Hiekkaranta Uetenkin houkuu
Kaihonkm, kuten tuhannet muut
palvomaan aurinkoa ja heittäjiy
vilpoisen veden hyväiltäväksi.
herttaisen sunnuntaina aurittkor-päivänä
oli rantahiekka tulvillaan l
pungin kansa, katselijoina, aurin-kylpyjenottajina
ja niitä jotlia M
KUULUISIA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
LLOYD C. DOUGHLAiSm uusi, herkkä romaani
309 SIVUA HINTA SID, $3.25
•Syksyn ensimmäinen myrsky toi Hannah Parmaleen Wardin per­heeseen.
Myöhemmin Marcia usein ihmetteli, miten he olivat kos­kaan
tulleet toimeen ilmaai ihäntä. Wardit olivat erinomaisia nuoria
ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahia saadakseen elämäänsä
selv37yttä ja järjestystä. Eikä kysymys ollut vain taloudenhoidosta
ja raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämpää
— elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin ja
itseensä. "
FRANK G. SLAUGHTER:
HELLÄT KÄDET
319 SIVUA HINTA SID. $3.25
Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääikäriromaanin parhaat, omi­naisuudet,
mutta se on samaUa intohimoinen rakkausdraama Poh­jois-
Amerikan etelävaltioista.
AliAN f*ATON:
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY
286 SIVUA HINTA SID. $2.75
Alan Patori tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITKJE} R A S A S -
TSrrrU MAA, jolla hän vähässä ajassa loi maailmanmaineensa.
Patonin toinen r<»naani LHAN MYOHAAN vasl^lPAASKY lumoaa
lukijansa yhtä väkevästi ja ehdottomasti.. [Rakenteensa tehokkuu­dessa
jä teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä.
Keihyksenä on jälleen lEtelä-Afrikka, mutta tällä kertaa aiheena
on v^oisen miehen trs^edia. Nuori poliisiluutnantti, vanhan, yl-peänn>
uurisuvim jäsen, rikkoo maan ankarinta ja leppymättömintä
lakia, jonka midcaan valkoisen miehen suhde V ä r i l l i ^ n naiseen
rangaistaan julistamalla pannaan sekä syyllinen itse että koko hänea
sukunsa.
Lumoava ranskalainen rakkausromaani
VIIMEINEN SUUDELMA
KIRJ. ALFHONSE DAUDET
230 SIVUA HINTA SID. $2.00
Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suuriin mes­tareihin,
jonka taide on valloittanut ja yhä valloittaa lukijansa
kautta maailman. "Viimeinen suudelma", Daudefn pääteos, on lii­kuttavan
herkästi, sielukkaasti ja samalla johdonmukaisesti kerrottu
tarina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", ja rakkauden kaikki-nielevästä
intohimosta.
HEIiBN D. BOYISTON:
CAROLA TEATTERITYTTÖ
192 SIVUA HINTA SID. $1.60
Helen D. Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden sairaan­hoitajien
elämää kuvailevilla HEIiENA-kirjoillaan. Nyt sisar Hele­nan
ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosiltuun
sankarittareen Carola iPageen. Carola on teatterikärpäsen purema
nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär.
TAYLOR CALDWELL:
VAPAUDEN MIEKKA
349 SIVUA HINTA SID. $2.00
"Vapauden mieOoka" on uusi erinomainen näyte Caldwellin mu-kansatempaavasta
kertomustekniikasta, elegantista tyylistä ja oival­lisesta
tyyppikuvauksesta. . Kirjailija vie siinä lukijansa Richelieun
aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin, juonitteluihin ja jännittävyy-dessä
vertaansa hakeviin seikkailuihin, joita punoo toisiinsa loista­vasti
kuvattu rakkaustarina.
* RAKETTI SARJAN ROMAANIT ^
HUIMAA JÄNNITYSTÄ
JACK VANCE:
172 SIVUA
AVARUUDEN ROSVOT
Tieteellinen seikkailuromaani
HINTA sm $2.00
ARTHUR C. CLARKE:
ILMOJEN SAARET
Merkillisiä seikkailuja. — Tteteellinen seikkaUuromaanl.
164 SIVUA HINTA 6ip. $200
ROBERT A. HEINLEIN:
RAKETTILAIVAN KADETTI
Tieteellinen seikkailiux>maani —SeSidkailuja tulevaisuudessa
213 SIVUA HINTA SID. $2.00
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBCBT, ONT.
Sivu 8 LaaasLtaina. kesikuua 11 päiväni. 1955
! zane Gn
E
JBomaani
Zane GK
Bomaani
Zane Gre
Bomaani
Florence 1
]
Bomaani
Seldon Tr
Kador.
Bomaani
Berta Rue
Kevä
Bomaani -
ma Walt
Pa
Bomaani -
Mika Walt
Jättilä
327 si
Kristmann
My
Bomaani —
Kristmann
Kai
Bomaani —
Katri Ingm
Roi
Bomaani ~
Katri Ingm
Bomaani
Esti Heiniö
Bomaani
Esti Heiniö
Romaani
Grazia Dele
Pa
Romaani —
Elsa Hepora
Romaani
Elsa Hepora
Saai
Romaani r—
Ronald Fani
Ka
Romaani —
Toivo Pekka
KJaup
Romaani
Toivo Pekka
Romaani
Toivo Pekka
Ne
Romaani
Tyyne Maij
. El
Romaani
Tyyne Maij
« Koin
Romaani —
Sans Palla
Oli mei
Romaani —
Sans Fallat
Lapj
Somaani —
Ernst -vviec
Romaani —
Ernst Wiec]
JM
-^«^ van An
Kap
458 si
''^ van Ami
Bomaani^