Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 16, 1949

              Tomaatiri hoidosta
-*ava: asiantuntijat inm. huotoautukseri,
. e^-ä ios tomaatti saa: äasväa aivatt vapäas-ti
n^tiodostaa se rU33saasti SiviiKsiatojä e^^
"^cViaiia", jotka varastavat t-maattien
rat-ntoa. Kokeilla o n todistettu, että k y p -
ää hedelmiä saadaan (enite&,j«^ toto
tasratetaan yksibäaÄiisrena, ^ S vuoksi
cn -variaat" poistettava'sitÄmiikaä
niitä ilmenee eli ROiÄ viiköii'^U- publen-ioista
väJiajoin, Piristäminen tapahtuu,
parhaiten painäntäUä«brmella; h
vulle päin joUoin se itsestäsi ilMitkeaa'%^
Kun tömäatteihin pn k^iittyäyt pari
kolm^ kukkaterttua, latvotaan he siten^ e t ­tä
ylimmän kukkatertun yläpuolelle jäte­hän
pari kasvulehteä j a h i i d e n yläpuolel­ta
katkaistaan varsi. S e n tarkoituksena on
saada kaikki jäljellä oleva rävhito käyte­tyksi
^kehittyviin hedelmiin.
Joskus nähdään, että tomaateista on
le^attu melkein kaiikki Ididet pois hedel­mien
tullessa raaKil^steelle. Sisään ei
ele oikein, sillä kyllä kasvi tai*vitsse k o h ­tuullisen
määrän lehtiä elihtoiinintoiihin-sa.
Ainoastaan ne lehdet, jotka' varjosta-v3it
hedelmiä estäen niiden kypsymistä
poistetaan. Vasta myöhsmmällä, ennen
syyspa^ikasia, voidaan lehdet poistaa ko-fconaankin,
jotta hedeiinieh "kypsyminen
edistyisi nopeasti. . r - . - . - i
Auriiikokylvyt ,
cvat niin yleisesti käsrtännössä, ettei niitä
tarvitse enää suositella^ pikemitlinkin ehkä
varoitettava siitä liiallisuu<SBSta -mihin
tässä helposti mennään. E i iauisteta a i ­na,
että nuo kylv3^ o h aloitettava vähin
erin ja että sittenkään ei ole t a r p ^ I l i s ta
eikä edullistakaan paahtaa itseään aivah-mustaksi.
Tässä siihteessa t o ö otettava
huomioon ilmakylvyt, joita, vöi*Ottää oh-kaisissa
vaatteissa. • ^ / .
Mutta itsemme rinnalla unohdamme
usein sen, että huoneetkin tarvitsevat a u ­rinko-
ja ilmalkylpyjä, — huonefet, huone­kalut
matot ja vaatteet. Antakaamme
niillöcin joskus aurinkökylpyä, että hiistä
haihtuu tuiikkaantunut h a j u j a mahdolli­sesti
taudinbakteerit; Talon- kaikkieä k o ­meroiden,-
niidenkin, j o i l l e e i voida a u r i h -
skokylpyä antaa, on s i l l o in tällöin saatava
ainakin ilma'kj'lpyjä'. -
ruokajärjestehnäUä-. Jokainen huomaa jo"
kciemuksestaan initkä ruoat pyrkivät,ko­vettamaan
vatsaa j a mitkä päinvastoin, j a
s i l l o in tällöin niistä nähdääh selostuksia
lehdessänraieäin. Tyydynime nyt vain
siihen huomautukseen, että ellei vatsaa
kovettavieh ruokien r i n n a l l a käytetä peh­mentäviä
r u o k i a , n i i n seurauksena on k o ­v
a vatsa j a sen vaivat. Sntä kuitenkn on
]^ästäVä. jos e i muuten, n i i n ainakin a n ­karissa
tiläpäistapauksissa lä^e^einoilla
esim. epsom-suolalla t a i cascaralla. Viime
mainittua on saatavana eri vahvuisina
piliereihä, mutta isairaaloissa sitä käytet-tänee
mieluummin nestemäisenä aineena
(liquid).
Kaupassa löytyvä liha
täytyy olla varustettuna hallituksen l e i -
nfaiia. t a i oikeastaan ikahdeUaSön leimaUa
— pyöteä on turvallisuusleima j a ruhossa
p i t k i n pituuttaan.toistuva sama sana on
laatuleima. On siis hyvä tavarala ostaessa
silmätä tätä leimaa, jos siihen o n suinkin
tilaisuus, että tietää minkälaisesta tavaras­t
a mitäkin maksaa. Parhaimmasta h u a .
hoimpaan raavaanlihaan merkitääh: P r i ­me
Choice, Good, Mediiun. P l a i n . Rrime-laatua
el tavallisesti tapaa vähittäiskau­poissa,
mutta ehkä sitä seiyraavaia (Choice)
t a h i siitä alaspäin. Jos sana on Plain,
n i i n s i l l o i n tavara ei ole k o v in hääviä.
Vaivaako köva vatsa?-V
Vatsansa»tilaan, valikkaituÄteesU^:ole­van
jotakin vilkaa- ei moniikään kiinnitä
tarpeellista huomiota. E^mi. tubht>h' n y - .
kyaikana hyvin taväUisöeai Jöoväan i /vat­saan,
jonka aikana helpttlmmia *^äwim
ta jomottaa j a taudit taijraa-TOt".^^^
nillinen, pitkäUinen vätsää k b v l ^
heuttaa monenlaisia ^ . t ^ sii^häh
saavat tavallisesti dlkuhsa^ Ja Jat^öhsa
esim. nuo h y v i n täValHis^t j a
Täpiöcamat, joiden k i i h s ^ lojpidiii ; ^ i h
joudutaan turväutiuhaahläSftä&i^
päisestäkin aiika'fests^;^ätfeaxji' ikö^ud^ta
saattaa joissakin tilanteigga, eshn, kylmet­ty
misesssä f a ' k u i n e n tihatiessa, o l l a koh­talokkaat
seuraukset,. .
Tämä seikka oh helpost iautettavissä
pinöitä helposti syntyy.
Kerran oltiin sitä mieltä, että kaikki
luonnontuotteet ovat parempia kuin tek­niikan
keinomassat. Saiöin satiöttiitt .
kaikkia muOviäiReita ylenkatseellisesti
"korvikkeiksi". Kyt diaari' toista miel­tä.
Jotkut uskövaty fettä keinotekoiset
tuotteet voidaan aiäja tehdä joka suh­teessa
luonnon aind^^täpafeiitmiksi.
Tämä oö väärin.' Jokaisella muö
lukelpoisella massalla — olkoonpa se
sitten luonnon tai laboratorion tuote —•
on omat etunsa-ja h a i t t a ^ Xuoniion-tuote
voi ölläjös^kin sijhteeasa part
pi. keinomassai faas toisesiä; Tekniikka
kä\-ttää siis milloin toistäiinilioin toista^
tuotetta — aina- kunkin tarkoituksen
mukaan.
_ Joka tapauksessa on s e l ^ ^ , että yhä
kas\-ava kemiallisesti valmistettujen ai­neiden
joukko lisäMavattomasti mah-dolnsuuksiamme.
Ei olekaan mitään
s>Ttä luulla, että teknHkka olisi jo käyt­täne
loppuun kaikki malidollisuutensa
Tnenestyksellisiin kokeisiin. Kaikkein
useimmat keinomassat ovat hiiliyhdis-tyksiä.
Ja juuri niiden luku on valtava
~ noin puoli miljoonaa: /
On siis vielä aihetta, jolla voi leikkiä,
fco^eilla jatyöskenäelläl Meidän suku-
POivetnme saa varniästiVidä nähdä mo­nia
ihmeitä keinomassojen ihmeellisessä
maailmassa. — T . I ^ ^ .
Pieni määrä tärkktö, iiuuhtöi^
tekee kuliin^n pellavaisen .pöytäliinan t u ­kevammaksi.
•..* • *
Jos vanhat luiidat ^astelee kerran v i i -
iko^a kiehuvassa saippuavedessä, kestävät
ne kauemmin. ^ .
Ejastuheita villavaatteita ei saisi kuivata
kovin nopeasti, koska ne tällöih kutistuvat
ja saavat kiiltoa. -
• . - * • • Happotahrat, etikka, sdtxutmämehu yms.
jättävät hopeasti vaakutuksensa värei­hin.
Tahrat oh pjryhittävä nopeasti äm-moniavedellä,
neljä teelusikallista vettä
yhtä ammonialusikallista jkohtL
•'•••*•',*••'••
Kuuma vesi ikiiiinittää veritahrat ja näin
ollen ^tä ei saa käyttää ennenkuin vaate
on liotettu kylinäUä tai haalealla vedellä,
kimnes tahrat inuuttuvat väaleanruskeik-sL
Monista neuvoista yksi: Jos haluat p i ­tää
salaatinlehdet tuoreina ja inureina,
ahtia'Ig^liöän veden juosta niiden päälle
j r kierrä ne sitten tiukasti ruskeaan pape-
• ripussiin ja pane jääkappiin.,
Hypiioottisia synöytyfcsiä
Niiöri canadalaineh lääkäri tri A. P .
Mangonet, Giace Baystaj on OLontoossa
suorittaiiut meöestyksellisesti joitakin
synnytyksiä äidin ollessa hypnoottisessa
tilassa. Sanomalehdet ovat kiinnittä­neet
tähän huomiota. Eräs näistä-äi­deistä,
Mrs. Irene Dare, kertoo, että kun
tri Mangonet tiili hänen luokseen, oli hä­nellä
ankarat kivut ja hän oli kovin her­mostunut.
(Lääkäri pani hänet miltei
heti hypnöpttiseeii uneen, josta hän ei
herännyt ennenkuin tuntia myöhenimin,
jolloin synnytys oli tapahtunut. Mrs.
Dare synnytti vankan pojan tuntematta
mitään kipuja ja sanoo sen jälkeen o l ­leensa
erinomaisessa kunnossa.
T r i Mangonet, joka nimittää itseään
. hypnötherapistiksi, -i^ittää parantaneen­sa
henkisiä ja fyysillisiä sairauksia hyp­noottisen
rtiefiett-elyii' äviillä, jota hän on
käyttänyt tavallisten lääketieteellisten
menetteljrtapojen lisäksi. "Siinä, mitä
minä teen'V hän sanoo, ' ^ i ole mitään
noituutta. Yksinkertaisesti sanoen minä
puhun potilaan nukkuessa hänen;; alita­junnalleen."
BIIJrOÖNA (Am. tuhat BMljo^
naa^ Engl järj. miljoona miljoonaa)
ei ole suurinapia lukuja, mutta on
sekin niin suuri ,ettiei amerikkälais-taikaan
biljoonaa voisi ihminen elin-ikänään
laskea järjestyksessä yh­destä
loppuun saakka. Onpa joku
laskenut, että kohtalaisen vikkelä-kieliseltä
vaiatisi tämä työ 610 vuot­ta.
Autot — Los Angelesissa on yksi auto
kutakin 2 6/10 asukasta kohden — e-nemmän
kuin missään muualla maail­massa.
1"ATTAVIA seppiä ön paljonkin, mut­ta
voittaneeko kukaan erästä califomia-^
laista kultas^pȊ, joka on valmistanut
10 sentin hppeai^ä^ta täy*ddKsente^
luston, johon kuuluu tarjotin, teekan­nu,
kerma-astia, sokeriastia ja kolme
kuppia vateineen.
I H M I N E N on oppinut mehiläisiltä
ja^ampiaisiltä, edellisiltä siirapin ja jäl­kimmäisiltä
paperin valmistuksen. .
Laihat i n l d ^
lihojvat 5, llli, 15 paimi^^
l^iii&Idlraa tuulta
Miten «aloicäf! Laihat na}at"}a rUJnat kuopat tijrtty.
v i t ; kaula ei ole enää uurteiDea, ruumia ei Bäylä enäi
pnolinSlkiiKliS; sairaalta^ -'^^(»ulcepiltä''. Tuhaonet
tytSt, B^sfet Ja inicfaet. jotka eivSt> ole koakaan voineet
saada lisää painoa aikAieemniJn; '«^^^ nyt ylpeitä ko>
meitta terveennSköi*i«tä niunteiätaaxl. Re kiittiivät tSstS
erikoista tarmoa t*kenkav]«)U>oatayaat6nikkia 0«tt«s'ia.
Sett aineet elvyttävät tarmonanlajat' lauta; Bl•vitamiini,
kolsiomi rikastuttavat verta,.»^parantavat: riiokahJtluä ja
muansulatiicta niin, ettS raoin antaa.: teille. .enemmin
voimaa ja. raWtttoa, lihoittaaVlnuitnei£i'ijurn^ pelätä
liiallista, lihomista. Lopettakaa ^ Iran olette aaadeet
5, lö, 15 tai 20 pannaa lisSt liaintta, tarvittavan Bor^
maalipainon. Maksaa vähin. Uuö ^•tutu*lukaa"-kokoa
ainoastaaäa 60- stirttii. Koettakaa knuloisia Ostiw<Ub.
lettejä, saadaksenne uutta elintarinoa ja lisSpafncM nyt
juunJÄnSin^JKaSkii^^
V A P A U D E N
imisto
EDWIN SUKSI
T r a n s - A t l a n t i c Passenger CJonfe-rencen
valtuuttama asiamies
Edustamme melkein kaikkia johta-vimpia
valtamerllinjoja. Suunniteltes-sanhe
matkaa Suomeen tat muihin
Euroopan maihin, voitte luottamuksella
^ f i n t ^ puoleemme lippu- yjn. mat­ka
» koskevissa asioissa.
VAPAUS STEAMSHIP
TlCKiBT AGENCY
ESWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
P. O. B o a c^ ^dbnry* Ont
i
i
li.
Suokaa itäelle&ne i&atka "Gripsholmissa" tai "Stock-holniisda''--^
täY(I^lHtran loma ilTO^ —^kohokohta
Tehkää tilauksenne nyt k u n o n olemassa hyvä valikoima paikkoja
seuraavissa laivavuoroissa N ew Y o r k i s t a :
S T O C K H O L M LOKAK. 17
G R I P S H O L M M A R R A S K . 4
S T O C K H O L M I t l A R R A S K . 12
(GOTEPORIIN)
KAitSI S U t J J^
Toimeenpannaan kuuluisilla moottörilaivoilla
N E W Y O S Ä I S T A
Gripsholm jduluk. 3 p.
M r . Carl W a s ^ u k s e h henkilökohtaisesti Johtamana
Stockholm joidilk. 9 p.
Jouluruokia - MuMikkia - Viihdytystä - Elokuvia
Joulua j u h l i t a a n ennakolta
PilettihiäiiBt J ^ v / Y < ^ ^
Turistiluokassa alkaen ...$180
KabiinSIu<^assa $220; Sttöimttiäisessä Ittokaissa $285 ;
Matkalippu Göteporista matkan päähän Suconessa Ja takaisin
Göteporiin voidaan maksaa täällä Canadaii dollareissa ennen
lähtöä Canadasta.
SAL41 I^HJfiigPA^ SUOMEEN
Lähettäkää sukuiaisiiienne j a ysiavusfenne Suom(een Suo­sittu
S A L r n kahvipaicetti.
6 paunaa; Jauhettua laä*Ukahvia ilmatiivlssä peltirtisioissa
pakattuna vahvaan kistrtonkiin, -jonlca ympärillä on teräs-^
vamie. T^'^'Ö**. B n i t t o ^ Hint»: ?5.flT s i ­sältäen
ttUUn.
Saadaksenne paikkattlankseii käykää mat^
-kaihiasiaiuiebenne luona. Bänen .palve>
tiik^^eUsa jä pätevätJ(ienvoiisa ovat käytet-tavänaiine
ilman -lisämaksua;
' ^ W E D I SH
Montreal 2, €|ne. ^
Olkaa varmat, että lähetätte M A R J A N N E oikeaUe välitysliikkeelle, mistä
saatte korkeimmat markkinahinnat. Me maksamme C; JP.Expressi
money orderilla Joka päivä.
Pikaisen maksun saamiseksi lähettäkää mustikat suoraan meille
Suositukset voitte saada mistä hyvänsä Royal Pankista.
K i r j o i t t a k a a Ja pyytäkää lähetysleiniasin Ja tyyny.
GEO. C ANSPACH CO. UMTTED
74 CoUbönie Si^feidt Toronto, Ontario
LAUANTAINA, HEINÄKUUN 16 PÄIVÄNÄ, 1949 SIVU 11