1949-07-16-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Euroopan
(KAUNOKlRJALUNkN VIIKKOLEHTI)
PubTisbed" and printed by the Vapaijs Publishing Öpmpaöy
Limited, loa-102 Elm Street* West, Sudbury, Ontario.
Registered at tiie Post ÖXf ice Department, Ottawa, as second
class matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12rSiTUisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: THDYSVÄLTOIHÖI:
1 vuosikerta ...........$3.00 1 vuosikerta; -$3,75
6 kuukautta 1.75 6 kuukautta . . . . . . . , - 255
3 kuukautta 1.00 °
SUOSIEEN JA MUUALLE ULKOMAILEE v
1 vuosikerta ......$4.50 6 kuukautta ...........$2.50
ILMÖITfJSHINNAT:,
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00^ Kuoleman
ilmoitus $3.00 Ja sen "yhteydessä julkaistava ttsuisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. BarJeeuvaihtoiImoitiikse^$lJ50. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien os
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Eiaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on östefteva kustantajan
nimeen; Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Ck>mpä:ny L i ^
100-102 Elm Street Weät, Sudbury, Ontario.
'Toluiittaia: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69
L I E K K I
SilDÖtJBY, ONT.
Alkkirjoitianeen oli puhe jättää toimensa tämän kuun
puolivälissä, mutta seuraajani loma aiheutti sen^ että sitä on
vielä pari viikkoa jatkettava, saatava jollakin tavalla vielä
kaksi Liekkiä maailmalle. Tässä on siis vähän samantapaiset
päivät kuin lomaa odottavalla sotilaalla.
Miksi nyt eroan — vanhuusko vaivaa? kysyvät ehkä ne
JJekin ystävät, jotka olisivat suoneet minun mielä jatkavan.
Kyllä kai se jo olisi lupa vanhuudenkin vaivata, fnutta ei se
nyt juuri siitäkään johdu, koska en vielä erikoisia vanhuutta
tunne. Jostakin syystä kuitenkin olen kotvan aikaa, tuntenut
tähän touhuun sellaista väsymystä ja sellaista tyytytnattö-
-myyttä omiin aikaansaannoksiini, että olen ajd^ellut efodmisen
parhaaksi. Ja nyt kun sitten tuo ikäkulta saitttti niinuf vii-kaamaan
sille puolen, että on toiveita päästä syytirigsUe ja
saada sitä tietä hiukan leivän apua, kävi juttu helpommaksi.
Tietysti tähän väsymiseen on joitakin itse työtilanteestakin
johtuvia vaikutteita. Esimerkikj^i viimeaikoina perin
niukaksi käynyt, joskus melkein tyrehtynyt Liekin avustus.
Juuri tuo seikka, mistä se johtuu, on antanut minulle arvailemisen
aihetta. Johtuuko se jossakin yleisestä vaikutteesta, tämän
ajan "ilmasta". Sanotaanhan niinkin, että tässä maailmassa
kaikki käy laineittain: noustaan aallon harjalle ja taas
luisutaan alas— noustaan ja lasketaan. Ollaanko nyt sitten
tässä suhteessa aallon pohjassa — Liekin ystävien mieli jossakin
muualla, muissa mielenkiinnoissa — tai johtuuko se
toimittajasta^ mahdollisesti hänen iästään, hänen 70 vuodestaan?
.
Jääköön nuo psykoloogiset arvailut sikseen. Mutta kun
wnä kallistuin jälkimmäisen puolelle, niin ikäänkuin hävetti
ja samalla säälitti ryhtyä enää avustusta kirhaamaan, vaivaamaan
niitä samoja vanhoja Liekin ystäviä/jotka, niin kauan
ovat apuaan tarjonneet. Olin kyllä selvillä siitti, että tätä
asiaa voisi ainakin yrittää auttaa sillä, että panisi toimeen
kirjoituskilpailun, tietenkin nykyaikaa vastaavilla paikitinoil-la,
mutta kun kerran olin harkinnut, että miehen muutto on
Uckin kannaltakin paras ratkaisu, niin en enää pyrkinyt sitäkään
toteuttamaan, vaan päätin ponnistella aikani eteenpäin
miten tahansa.
Niin, miehen muutto jo semmoisenaan on Liekille eduksi.
Sanotaanhan,'että vaihtelu virkistää. Ja varmaan se tekee
sen tässäkin tapauksessa. Avustajat taas ikäänkuin heräävät
Ja innostuvat. Alkaa virrata pakinoita Ja muita kirjoituksia^
Noustaan aallon harjalle, yleinen kUtUymys kasvaa Jne., Josta
on seurauksena myöskin levikin laajeneminen. Levikki ^siinä
yksi seikka, jo%a ei ole viimeaikoina mennyt aivan toiveit-teni
mukaan. Se on kieppunut niin ja näm; Jos on Jonakin
kuukautena hiukan kohonnut, niin toisena taas laskenut Ja
lopputulos on se, että se on nyt vähän pienempi kuin korkeimmillaan
ollessa, parisen vuotta sitten. Ja mitäs mitn^a, ketäs
muuta siitä voi syyttää kuin lehden toimittajaa Ja toimittaja
itseään. Ja niinpä, kun olen ajatellut että levikin pitäisi tapahtua
spontaanisesti, örnalla j^inollaan, itsestään, eikä pyy-telyin
Ja kiihoituksin, olen—oikein tai väärin — luopunut^
viimeaikoina iiitäkin. (Osoitteiden hoitajamme kyHä sanoo,
kuulin sen Juuri, ettei levikin aleneminen koske Can^daa, vaan
etupäässä Suomea.)
Sanottakoon tämän päälle se totuus, että Liekin asema on
byi'ä, levikki laaja, lukijakunta kymmenissä tuhansissa. Sillä
on valppaat asiamiehet ja sen ympärillä on suuri ja varma ys-iäväjoukko,
tarpeen tullen valmis mihin tahansa lehtensä hyväksi.
Siis, Jos Uekin menneisyys on ollut hyvä, niin tulevaisuus'on
vielä parempi. Siihen luotan ja siksi minun on helppo
siiriyä tältä paikalta. — A. P. |
Kuulu':sa''^aksalainen runoilija Heinrich
Heine iSfoitti "Talvinen Tarina"-
nimisett runokokoelman, joka Vrhestyi
suomennettuna v:. 1904. Heine kuvaa
teoksessaan mm. Euroopan silloista tilannetta
noifTlOO vuotta sitten —.
seuraavin säkein, jotka' pitävät vieläkin
suuressa ntaärin paikkansa:
"Soi vdhhd kieltämysvirsi taas, ,
tuo taivaan aa-lidld-loi^,
jolta känsän, tuon isöH vintiön, i
pois tuuditellaan Ppru.
Hyvin virren ja virrefitekijät
ne tunnen nia, tiedän eitä
/te salassa viiniä itse Joi,
mut' Julki veisasi vettä.
Uus laulu, laulu parempi
riyt, veikot, laulakaaninte f
Me iäivaän valtakunnan jo
maan päälle: perustamme.
Joka ihmislapselle kasvävi
tääl* leipä Jä leivän äpu^
ilo, kauneus, ruusut Jd myrttf myös,
joka suuhitn soperipapu. v "
Europa-nettseen kihlannut ~ ^
on Vapaus, sulho suuri, ; v
ens' syleilyn, ens* suutelon ,
jumalaisen he vaihiaa Juuri.
Sitä vaikka pa0^ ei siitnanimt
on Itijd se liitto Ja sauma —
pari käiMis kauan eläköön
jalö. ftouskohon lapsien läumä."
00troit^la otttk pi]inäjah#nJaiL
Detroitin kaupmdci on päättynyt
aloittaätlomän punajaJ^^ Poriiiestia'-
ri Eugene Vgin Antwerp on nimittänyt
3-henkiseh ioja]alisu\äkk>iöiteän pöliisi-komissionedu
puhieeifjohiäöila. Komitean
tehtävänä on puhdistaa kaikki
"kommunistit" kaupungin hallituksesta*.
On todennäköistä, että kaikilta kau-ptmgin
viran-. ja toimenhaltijoilta tullaan
vaatimaan vala, että eivät ole
kommunisteja. Opettajien keskuudessa
toimitettaneen puhdistus myöskin, koska
koulujen johtaja Dondineau epäilee
joitakin opettajia kommunistisuudesta.
"XTA lasillinen vettä ja kuvittele, että se on valtameri tai
kourallinen hiekkaa ja ^ l i t ä se Saharaksi. Ylitä maK
dotontaf on jrrittää pelkistää lyhyen artikkelin puitteisän Pa
riisiä. Pariisilla ön liiatt monta tdöttuväisuutta, tuhannet kasvot,
ranskafäisten Pariisi jä toritien Pariisi, ylellisj^dea ja
köyhyyden, kulttuurin jähiöWattomu«den, huvittelun ja uu-rastukseii;
Pariisi. Aina sukeltaa uusia ja uusia olemuspuolia,
viCTtäuskc^teet ei^rafc^
Oiikö P eiitisestääh, haluaa jokainen täällä
eiuäeh sotia k^ploy^ öff ja Ö.^ ulkonaisia jälkiä
ei nay eääa ollutkaan. Valtavat
taidemuseot ovait entisellään, teatterit työskentelevät kiii^
t^eästi, köyhät! ulkomaalaisen silmillä on tavaraa kaupoissa
huipennettuun ylellisyyteen asti.\ Huvyjaikat ovat aina t ^
hä, Viini i^taa:, latdtt ja: nauru^ ka^^ Neekerit seo-rusteleya*
kaikessa sovussa vai kanssa — rotueroja ei
hyväksytä: Kissat istftS^jS^ iMmnoij.
is&^^St^ieii^ viuatupiietf>ete h&itä so-jossa'
jc^ä pitkin vUk^Uifeent^isimp ja lu^j.
mattprti^i.tiäianhet peilit, joita, pnsirörtettuna ulos ia sisälle,
ravintöloffiiöy kauppoihin ja yksityis^^ sanalla sanoen
kaikkialle, laajentavat perspektiiviä antaen vielä todellistakin
avaramman kux^u' kaupungista. Entinen panoraama levit-täsrtyy
eteen muuttumattomana, mutta . pariisilainen — ja
sanotaan: ranskalainen yleensä — on entisestään muuttunut.
Hän ei ole aivan yht^ Jiijpeän-.kph^^^
'^ ärtyy hielpommin, leppyy hitaammin.;,, yijkaaseen elehtimiseen
<m tullut ai^os herniostunei&uutta,^^^^ usein huo-lestun^
h juonteen: lakkoja, joko taas lakkoja, kuka. ketkä
tällä kertai, missä päin kaupuhkial Palkat ovat pienet ja
verot korkeat, näin hän valittaa. Ranskalainen on aina ollut
ahkera, liyt hän ahkeroi entiistä, enemmän, häneltä ei liikene
rahaa huvitteluun, fräiigi soikehee hänen sormissaan ennenkuin
lähtee liikkeelle. Ja kuitenkin Ranska on suhteellisen
halpa maa. Jos vertaa Suomen oloja, tääjlä saa kaikkea, ruokaa,
juOniaa> vaatetta perin kohttfuHisnn f hi
Ulkoniaalaiselia,iellä valuuttaa väin*ön — harvalla suomalaisella
ön viljalti, e^ edes alkediistai^^ — on kuitenkin
täällä hyvä olla. Ennen kaikkea tämä vapaus viehättää-
Tiiiöhän Oli öilut ainä. Tietysti ori pakko silloin tällein sul-
Kansainväliiieti Vehnä^
neuvosto perustettu
Wftshingtoniista tiedotetaan, että ne
22 kansakuntaa, jotka ovat vahvistaneet
Kansainvälisen Vehnäsopinnuksen hei-näk.
I päivään mennessä sopimuksen
tekstin mukaisesti, ovat muodostaneet
Kansainvälisen Vehnänenvoston. Sopimukseen
osallistuu neljä vehnää maastaan
viievää kansaa, jotka myyvät 99.6
pros. sopimuksen alaisuudessa olevasta
456,28^,389 bushelin määrästä ja 18
vehnää maahansa tuottavaa kansaa, jotka
suorittavat 75.6 pros. kaikista vehnän
ostoista.
Kahdentoista muuri maan edustajat,
jotka olivat niiden 41 karisari joukossa,
jotka vihne ke^^änä allekirjoittivat vehnäsopimukset,
olivat läsnä a^oiden kulun
seuraajma ja tulevat mahdollisesti
myöhemmin yhtymään neuvostoon.
Sopimus asettaa vehnäbu^elin kör-^
keimmaksi hinnaksi $1.80 ja alimmaksi
$1.50 tänä vuonna. Hinta laskee neljän
vuoden kuluessa 10 sentillä kerrallaan
sopimuksen mukaisesti, eli siis $1.20
hintaan neljäntenä vuotena." Vehnää
tuottaNalle maille taataan vehnän saanti
j ä whnää maasta vieville maille markkinat.
AMERIKAN LIIKEMIEHET sijoittavat
yhä enemmän varoja ulkomaille.
Vuoden 1948 loppun mennessä yksityisten
amerikkalaisten ulkomaasijoitukset
olivat yli 17 bUjoonaa dollaria. Ennen
sotaa oli luku 7 bflJoonaa.
krä; silriiäi^, esirileirkiksi siisteyttä ajatelle^a pohjoismaista
mittapuutat fe^ttäeriV Kun ranskatar nitis-teli
kirppua jalastaan ja tulin suomalaisittain siinä hieman
huiidahdfell^kM, hän huitaisi ^iiuölettomajia kädellä
la^ teiHähäri kuuluu plievan; iiyttysiä p d ^
kirppuja." Eräässä my3anälässä, missä mambstettiin suurin
erikoisjulisteiri vihaniiesten riiyyntiä hygieeniseksi, omistaja
niisti iapsi^ri heriän riepupahasella ja pyyhki: sitten sillä myy-mäläpöydän.
Voila, mutkatonta, eikö töttä?
Mutta kaikki tuo, sehän on vain herttaista väritystä tähän
yleiseen vapauden tunteeseen. Ei pida tuskastua myösk^,
jos säännöllisesti saa väärin yaihtoräfiäai kaupoista takaisin
ja ilniäri juomarahoja ei pääse juuri metriä pitemmälle, kaikM
tuohan <m näin sodan jälkeeri hyvin inhiniillistä — ulkomaalaista
kohtaari. Vaakakupissa on toisaalta niin paljon positiivista,
että pikkuharmit unohtuvat: nämä valtavat taideaarteet,
närtiä loistavat pikkuteatterit, herkulliset pienet ravintolat,
joiden isännät tulevat» jo ovella kattelemaan ja B-denkäänteessä
valmistavat teille raikkaan salaatin tai feuUan-
Värisenä kihisevän omeletin — mielenkiintoisten kasvojeni-rikas
virta, joka vyöryy kaduilla aamusta iltaan ja naisille
eritoteri näriia riiie\ikuvitusrikkaat, .sirosti sommitellut pu\'ut,
harvoin räikeat ja tyylittömät, vaan tavallisesti aina varmalla
maulla valriiistetut. Niin — nämä naisten puvut! Alkaa
luulko, te siellä kangaspulaa kotona kärsivät, että kaikki puvut
ovat täällä nilkkoja; hipovat ja että kaikki kasvot o\-at
täällä kalliilla voiteilla ja ruusunpunalla kirjaillut! Ei, ei
läheskään niin! Tosin pukujen linja on pitenemässä ja olkapäät
pyöristymässä, mutta eivät kaikki pariisilaiset voi noudattaa
raUödin määräyksiä, Riutta se, mitä heillä yleensä yllään
orij on huolella valittua.; Ja mitä ruusunpunaan ja se»
sellaiseeri tulee, Helsiafci kulkeelmelkdn e^eUä rä
pariisitar ori ensi sijassa huolella hoidettu, mutta varsinkin on
huolella hoidettu hänen hiuksensa. Ja pariisitar kulkee kes
t i ä nielkein aina ilman sukkia, sekin tässä lohdutukseksi
sukattomille suomalaisille mairiittakoon.
Suomesta ei täällä yleensä, tiedetä yhtään mitään. Joi"
joskus metrossa outpsointista kieltä kuullehan kysyy: •Puhutteko
italiaa?" Ja kun kuulee sen suomeksi, puistaa pää^
tään. Joku tietää sentään: maa pohjoisessa. Ei se oik^^
taan ole ihme. Lisäksi Suomeahan ei mainosteta missään-
Edes pohjoismaisessa matkatoimistossa ei Suomesta ole.nuD-käänlaista
julistetta. Miksi? Kaikki muut pohjoismaat siellä
ovat vahvasti edustettuina. Ehkä arvellaan: äänettomyT-paras.
Näin ei saisi oHa. Pieni esimerkki. Belgiassa ilmestyy
Ivansainralinen erittäin komea-asuinen teatterijulkaisu-
Viime numeroon — joka on aina ilmestyessään mittasuhteiltaan
laaja ja arvokas, — oli pyydetty Suomen teattereista selostusta.
Suomen teatteriväki oli siirtänyt tehtävän toiselta
toiselle seurauksella, että kukaan ei kirjoittanut. Julkafeus-sa,
joka sanoi olevansa katsaus koko maailman teattereis^
olivat todellakin kaikki mahdolliset maat edustettuina,
SIVU 2 LAUAOTAINA, HEINÄKUUN 16 PÄIVÄNÄ, 1949
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 16, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-07-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490716 |
Description
| Title | 1949-07-16-02 |
| OCR text |
Euroopan
(KAUNOKlRJALUNkN VIIKKOLEHTI)
PubTisbed" and printed by the Vapaijs Publishing Öpmpaöy
Limited, loa-102 Elm Street* West, Sudbury, Ontario.
Registered at tiie Post ÖXf ice Department, Ottawa, as second
class matter.
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12rSiTUisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: THDYSVÄLTOIHÖI:
1 vuosikerta ...........$3.00 1 vuosikerta; -$3,75
6 kuukautta 1.75 6 kuukautta . . . . . . . , - 255
3 kuukautta 1.00 °
SUOSIEEN JA MUUALLE ULKOMAILEE v
1 vuosikerta ......$4.50 6 kuukautta ...........$2.50
ILMÖITfJSHINNAT:,
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00^ Kuoleman
ilmoitus $3.00 Ja sen "yhteydessä julkaistava ttsuisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. BarJeeuvaihtoiImoitiikse^$lJ50. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien os
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Eiaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on östefteva kustantajan
nimeen; Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Ck>mpä:ny L i ^
100-102 Elm Street Weät, Sudbury, Ontario.
'Toluiittaia: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69
L I E K K I
SilDÖtJBY, ONT.
Alkkirjoitianeen oli puhe jättää toimensa tämän kuun
puolivälissä, mutta seuraajani loma aiheutti sen^ että sitä on
vielä pari viikkoa jatkettava, saatava jollakin tavalla vielä
kaksi Liekkiä maailmalle. Tässä on siis vähän samantapaiset
päivät kuin lomaa odottavalla sotilaalla.
Miksi nyt eroan — vanhuusko vaivaa? kysyvät ehkä ne
JJekin ystävät, jotka olisivat suoneet minun mielä jatkavan.
Kyllä kai se jo olisi lupa vanhuudenkin vaivata, fnutta ei se
nyt juuri siitäkään johdu, koska en vielä erikoisia vanhuutta
tunne. Jostakin syystä kuitenkin olen kotvan aikaa, tuntenut
tähän touhuun sellaista väsymystä ja sellaista tyytytnattö-
-myyttä omiin aikaansaannoksiini, että olen ajd^ellut efodmisen
parhaaksi. Ja nyt kun sitten tuo ikäkulta saitttti niinuf vii-kaamaan
sille puolen, että on toiveita päästä syytirigsUe ja
saada sitä tietä hiukan leivän apua, kävi juttu helpommaksi.
Tietysti tähän väsymiseen on joitakin itse työtilanteestakin
johtuvia vaikutteita. Esimerkikj^i viimeaikoina perin
niukaksi käynyt, joskus melkein tyrehtynyt Liekin avustus.
Juuri tuo seikka, mistä se johtuu, on antanut minulle arvailemisen
aihetta. Johtuuko se jossakin yleisestä vaikutteesta, tämän
ajan "ilmasta". Sanotaanhan niinkin, että tässä maailmassa
kaikki käy laineittain: noustaan aallon harjalle ja taas
luisutaan alas— noustaan ja lasketaan. Ollaanko nyt sitten
tässä suhteessa aallon pohjassa — Liekin ystävien mieli jossakin
muualla, muissa mielenkiinnoissa — tai johtuuko se
toimittajasta^ mahdollisesti hänen iästään, hänen 70 vuodestaan?
.
Jääköön nuo psykoloogiset arvailut sikseen. Mutta kun
wnä kallistuin jälkimmäisen puolelle, niin ikäänkuin hävetti
ja samalla säälitti ryhtyä enää avustusta kirhaamaan, vaivaamaan
niitä samoja vanhoja Liekin ystäviä/jotka, niin kauan
ovat apuaan tarjonneet. Olin kyllä selvillä siitti, että tätä
asiaa voisi ainakin yrittää auttaa sillä, että panisi toimeen
kirjoituskilpailun, tietenkin nykyaikaa vastaavilla paikitinoil-la,
mutta kun kerran olin harkinnut, että miehen muutto on
Uckin kannaltakin paras ratkaisu, niin en enää pyrkinyt sitäkään
toteuttamaan, vaan päätin ponnistella aikani eteenpäin
miten tahansa.
Niin, miehen muutto jo semmoisenaan on Liekille eduksi.
Sanotaanhan,'että vaihtelu virkistää. Ja varmaan se tekee
sen tässäkin tapauksessa. Avustajat taas ikäänkuin heräävät
Ja innostuvat. Alkaa virrata pakinoita Ja muita kirjoituksia^
Noustaan aallon harjalle, yleinen kUtUymys kasvaa Jne., Josta
on seurauksena myöskin levikin laajeneminen. Levikki ^siinä
yksi seikka, jo%a ei ole viimeaikoina mennyt aivan toiveit-teni
mukaan. Se on kieppunut niin ja näm; Jos on Jonakin
kuukautena hiukan kohonnut, niin toisena taas laskenut Ja
lopputulos on se, että se on nyt vähän pienempi kuin korkeimmillaan
ollessa, parisen vuotta sitten. Ja mitäs mitn^a, ketäs
muuta siitä voi syyttää kuin lehden toimittajaa Ja toimittaja
itseään. Ja niinpä, kun olen ajatellut että levikin pitäisi tapahtua
spontaanisesti, örnalla j^inollaan, itsestään, eikä pyy-telyin
Ja kiihoituksin, olen—oikein tai väärin — luopunut^
viimeaikoina iiitäkin. (Osoitteiden hoitajamme kyHä sanoo,
kuulin sen Juuri, ettei levikin aleneminen koske Can^daa, vaan
etupäässä Suomea.)
Sanottakoon tämän päälle se totuus, että Liekin asema on
byi'ä, levikki laaja, lukijakunta kymmenissä tuhansissa. Sillä
on valppaat asiamiehet ja sen ympärillä on suuri ja varma ys-iäväjoukko,
tarpeen tullen valmis mihin tahansa lehtensä hyväksi.
Siis, Jos Uekin menneisyys on ollut hyvä, niin tulevaisuus'on
vielä parempi. Siihen luotan ja siksi minun on helppo
siiriyä tältä paikalta. — A. P. |
Kuulu':sa''^aksalainen runoilija Heinrich
Heine iSfoitti "Talvinen Tarina"-
nimisett runokokoelman, joka Vrhestyi
suomennettuna v:. 1904. Heine kuvaa
teoksessaan mm. Euroopan silloista tilannetta
noifTlOO vuotta sitten —.
seuraavin säkein, jotka' pitävät vieläkin
suuressa ntaärin paikkansa:
"Soi vdhhd kieltämysvirsi taas, ,
tuo taivaan aa-lidld-loi^,
jolta känsän, tuon isöH vintiön, i
pois tuuditellaan Ppru.
Hyvin virren ja virrefitekijät
ne tunnen nia, tiedän eitä
/te salassa viiniä itse Joi,
mut' Julki veisasi vettä.
Uus laulu, laulu parempi
riyt, veikot, laulakaaninte f
Me iäivaän valtakunnan jo
maan päälle: perustamme.
Joka ihmislapselle kasvävi
tääl* leipä Jä leivän äpu^
ilo, kauneus, ruusut Jd myrttf myös,
joka suuhitn soperipapu. v "
Europa-nettseen kihlannut ~ ^
on Vapaus, sulho suuri, ; v
ens' syleilyn, ens* suutelon ,
jumalaisen he vaihiaa Juuri.
Sitä vaikka pa0^ ei siitnanimt
on Itijd se liitto Ja sauma —
pari käiMis kauan eläköön
jalö. ftouskohon lapsien läumä."
00troit^la otttk pi]inäjah#nJaiL
Detroitin kaupmdci on päättynyt
aloittaätlomän punajaJ^^ Poriiiestia'-
ri Eugene Vgin Antwerp on nimittänyt
3-henkiseh ioja]alisu\äkk>iöiteän pöliisi-komissionedu
puhieeifjohiäöila. Komitean
tehtävänä on puhdistaa kaikki
"kommunistit" kaupungin hallituksesta*.
On todennäköistä, että kaikilta kau-ptmgin
viran-. ja toimenhaltijoilta tullaan
vaatimaan vala, että eivät ole
kommunisteja. Opettajien keskuudessa
toimitettaneen puhdistus myöskin, koska
koulujen johtaja Dondineau epäilee
joitakin opettajia kommunistisuudesta.
"XTA lasillinen vettä ja kuvittele, että se on valtameri tai
kourallinen hiekkaa ja ^ l i t ä se Saharaksi. Ylitä maK
dotontaf on jrrittää pelkistää lyhyen artikkelin puitteisän Pa
riisiä. Pariisilla ön liiatt monta tdöttuväisuutta, tuhannet kasvot,
ranskafäisten Pariisi jä toritien Pariisi, ylellisj^dea ja
köyhyyden, kulttuurin jähiöWattomu«den, huvittelun ja uu-rastukseii;
Pariisi. Aina sukeltaa uusia ja uusia olemuspuolia,
viCTtäuskc^teet ei^rafc^
Oiikö P eiitisestääh, haluaa jokainen täällä
eiuäeh sotia k^ploy^ öff ja Ö.^ ulkonaisia jälkiä
ei nay eääa ollutkaan. Valtavat
taidemuseot ovait entisellään, teatterit työskentelevät kiii^
t^eästi, köyhät! ulkomaalaisen silmillä on tavaraa kaupoissa
huipennettuun ylellisyyteen asti.\ Huvyjaikat ovat aina t ^
hä, Viini i^taa:, latdtt ja: nauru^ ka^^ Neekerit seo-rusteleya*
kaikessa sovussa vai kanssa — rotueroja ei
hyväksytä: Kissat istftS^jS^ iMmnoij.
is&^^St^ieii^ viuatupiietf>ete h&itä so-jossa'
jc^ä pitkin vUk^Uifeent^isimp ja lu^j.
mattprti^i.tiäianhet peilit, joita, pnsirörtettuna ulos ia sisälle,
ravintöloffiiöy kauppoihin ja yksityis^^ sanalla sanoen
kaikkialle, laajentavat perspektiiviä antaen vielä todellistakin
avaramman kux^u' kaupungista. Entinen panoraama levit-täsrtyy
eteen muuttumattomana, mutta . pariisilainen — ja
sanotaan: ranskalainen yleensä — on entisestään muuttunut.
Hän ei ole aivan yht^ Jiijpeän-.kph^^^
'^ ärtyy hielpommin, leppyy hitaammin.;,, yijkaaseen elehtimiseen
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-16-02
