Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 31, 1948

              ii
• "s.
Il •• * >
I
pulaan/mutta Jani vain hymähti ja sa­noi,
ei tosin näitä pohjolan vuosia ole
kuin 30, mutta lännellä oli vuodet ly­hyempiä.
Mistä se johtuu? kysyivät po­jat!
Eikö te ymmärrä, mehän olemme
täällä likellä pohjoisnapaa, ja kun maa-pyörii,
niin vauhti keskikohdalla on ai­na
huimaayampi. Ja se tekee vuo­det
lyhyemmäksi kuin täällä napojen
juurella. Ja sitten saivat pojat kuulla
kravun ja kauriin kääntöpiireistä, pasaa­tituulista,
niiden vaikutuksista maapal­lon
vuosiin ym. Ja ku pojat ihmettelivät
Janin tietoa näissä asioissa, saivat he
kuulla, että Jani olikin Californiassa
työskennellyt useita.vuosi (lännen vuo­sia)
ilmatieteellisen tutkimuslaitoksen
johtajana.
Noin vuoden Janin Suomeen tulon
jälkeen allekirjoittanut teki Janin kans­sa
matkan Alajärven puolelle. Peltola-nimisessä
talossa asui silloin Janin serk­ku,
ja he eivät olleet tavanneet tosiaan
30 vuoteen. Vastaanotto ja keskitys oli
aivan ensiluokkainen. Talon nuoret
miehet tekivät silloin ahkerasti metsä­töitä.
Jani neuvoi heitä monipuolisesti
kaikissa metsätyöaloissa. Ja kun miehet
näyttivät hyviä kirveitään, ihmetteli
Jani kuinka niillä tulee toimeen. Ja
sitten kertoi kuinka hän Minnesotassa
takoi kirveitä ja laittoi terän ohuem­maksi
kuin täällä partaveitsi. Eikä kos­kaan
terä lohennut, vaikka puu on siel­lä
kovempaa kuin täälä. Miehet sen
kuultuaan pyysivät Jania takomaan
heille muutamia kirveitä, mutta siitä
hän kieltäytyi syystä, että täällä ei ole
saatavissa kunnollista terästä, eikä sitä
ollut Amerikassakaan. Mutta hän vii­mein
huomasi, ettäKometorin kaivok­sessa
oli hyyää teräsainetta. Hän ilmoitti
asian teräsyhtiölle ja sitten tämä rauta-multa
erillään muista sulatettiin" Penn­sylvanian
sulimoissa ja niin tuli timne-tuksi
erikoisteräs. Tätä terästä sitten
yhtiö lahjoitti hänelle muutamia ton­neja
palkkioksi hänen keksinöstään. Sii­tä
hän sitten valmisti kirveitä, piiluja
} m. teräkaluja, jotka tulivat kuuluisiksi
Minnesotassa. Michiganissa ja muualla­kin,
että vaikka hän piti kqlme kertaa
korkeamman hinnan kuin tehtaan teke­mät,
niin ne olivat kuitenkin hy\an ky­syttyjä.
'
Noin 14 vuotta sitten työskenteli Ja­ni
tietyömaalla Hallapuron ja Porasen
välillä, ollen kortteeria Metsäporasessa
J. Viitalalla. Kerran kun tuli keskustelu
hyvistä viikatteista, niin Jani kertoi, et­tä
kun hän on tehnyt viikatteen, niin ei
ole haitannut, vaikka hienikossa on sat­tunut
olemaan sotkeutuneita rautalan­kojakin,
ne ovat katkenneet eikä naar-n'uakaan
ole näkynyt viikatteen teräs­sä
Viitala tämän kuultuaan pyysi Ja­nia
laittamaan hänelle joitakin viikat­teita
sellaiseen kuntoon. ]Mutta Jani kiel­täytyi
siitä syystä, kun hänen näkön­sä
on jo heikentynyt eikä Suomesta saa
kunnollisia-Silmälaseja. Ei hätää, sanoi
Viitala, Hallanpuron Vesterin emännällä
on amerikalaiset lasit ja^ kyllä hän var­masti
lainaa ne. Ei, saiioi Jani, nehän
ovat naisten lasit, ei ne sovi.
Olen kertonut lyhyesti Janin moni­puolisista
toimista. Mainitsen vaan lo­puksi,
että Jani elää vieläkin ja on hy­vissä
ruumiillisissa ja vielä paremmissa
henkisissä voimissa. Jos ken tahtoo saa-
(Ja oppia monista eri ammattialoista,
niin kääntykään Janin puoleen. Elä­köön
Jani!
Suomen velka — Republikaanien
kongressimies \Valter Norblad Orego­nista
on esittänyt kongressille lakiehdo­tuksen
Suomen velan anteeksi antami­sesta,
koska Suomi on ainoa maa, joka
on maksanut velkansa säännöllisesti.
LMinniiiiiwii«wnwiuuniuiiiiiiiiiHuiiHiH»uiinnniniiiuiiitniMiiitiiHiitiHnuinHiiiiiiiiiituiHtiuiitiiiiiiiiiiHiiiiiiin
s
5
i
5
Kl ITOS...
Me allekirjoittaneet haluamme tämän kautta lausua vilpittömän kiitoksemme
niille, jotka yllättivät meitä uudessa kodissamme. Kiitos kerääjälle Jakki Vuo­relle
ja kaikille muille, jotka ovat olleet osallisina niiden lahjojen hankinnassa
jotka toitte tullessanne.
Me käsitämme tämän vilpittömäksi ystä^^yyden osoitukseksi ja siksi olkoon
Teille kiitos.
Sylvan Lakella, Albertossa, tammikuun 19 p. 1948.
ALEXANDRA JA ANDREW JÄRVIN
3
H
5
'JIIIIHIUII
s
MMimuiiiiiiniutMiiutunititnuimim>nimHuaiituuiMiiiHmaiiwuiiiiiiuwiiAuiuiiuiuinii»uiiiuiiuiiu<iHuni^
MUNuuiiitmnniititmiuuinnniinnimiiiui iiniMMtnniutitnimuiiaiiummnuHituiminiiuiNiuiiitiinKiimuiiuiiiititiiiiiitnnHiuiiiiiitiinuiiimiii:
K I I T O S
s
5
Lausun sydämelliset kiitokset Vancouverin, Port Kelisin ja Port Moodyn tove­reille,
jotka nlUi suurilukuisina tulitte ja yllätitte minut syntymäpäivänäni 10
päivä tammikuuta 1948.
Kiitos kauniista ja herkullisesta kahvipöydästä kukkineen ja lahjasta ja lau­luista,
joilla ilahdutitte tätä muistorikasta iltaa. Kiitos tovereille, jotka osallis­tuivat
lahjaan, vaan eivät voineet olla saapuvilla. Myös kiitos illan emännille.
SäilyKö&i toveruus Ja yhteisymmärrys keskuudessamme.
Katmeln kiitos teille kalkille. Olette aina tervetulleita kotiimme!
H
3
2875 W. 24th AVE.
JULIA ALTO
VANCOUVER. BRITISH COLUMBIA
M
UHI
uuuttHtimminMtauniiuiaanitiiti «ttuuHHuuunmi UMununtiuiuuniinnHiiHiutiuiuimtiii
nHiitknnHnnniinuiiHimitmminraHtimtHtnmi:
KIITOS
Lausumme parhaat kiitoksemme teille, ystävät ja toverit, siitä suureta rahit-lahjasta,
jolla, osoititte myöntätuntoanne meille Ikävän sattiunan takia, jossa
menetin toisen slhnänl.
Erikoinen kiitos kerääjUle Nelmi Salolle. Hilja Pohdolle, EUi Tainiolle ja Ester
Tarkkaselle.
Myöskin suuret kiitokset Voitto Vlrkllle siltä hy\-ästä huolenpidosta ja avusta,
jota osoitit minulle Vancouverissa lääkäreissä käJxiessänL
Kiitos myöskin sille joukolle, joka fcurmioitti minua käynnillään 70-\'uotissynty-mäp&
lvänänl.
EMMA JA MARKUS JAAKKOLA
SOINTULA BRITISH COLUMBIA
s
SYDÄMELLINEN KIITOS...
mteluUicst oyksstäi.v ät, siltä toslyUätyksestä. jonka järjestitte minuUe sj-ntj-mäpälvänl
Kiitoa kauniista lahjoista ja hyvästä Larjollusta. Myös kiitos tytölUe kauniis­ta
lahjasta.
Erikoinen kiitos Irene ja Emil SlreniUe. kun järjestivät kaiken tämän ko-t
l l i M a . Kiitos teille kaikesta.
Ystävyys säilyköön edelleenkin välillämme.
Ystä\TydeUä teitä muistaen.
HDLDI LAAKSO
VANCOUVER BRITISH COLUMBIA
keino syövän havait­semiseen
Ellei parempia"^ parannuskeinoja ja
ennenkaikkea sen havaitsemiskeinoja
kyllin aikaisin keksitä kuolee sj-öpään 17
miljoonaa nyt elävistä amerikkalaisista.
Suhde on sama maailman muissakin-maissa.
Tämän vaarallisimpiin tauteihin
kuuluvan parantamisen esteenä on aina
ollut se, ettei sitä ole huomattu tar­peeksi
ajoissa, jolloin se vnielä voitaisiin
parantaa. Varsinkin sen vaarallisimmat
ja myöskin yleisimmät tyypit, vatsasyö-pä
ja muita tärkeitä sisäelimiä vaivaa­vat
lajit, eivät ilmaisekse, ennenkuin
niiden parantaminen leikkauksilla tai
millään muullakaan tavalla on mahdo­tonta.
Joitakin aikoja sitten tiedotti Ame­rican
Association for the Advancement
of Scienoe'n virallinen julkaisu Science,
että nyt luullaan keksityn keiiio, jolla
syöpä voidaan havaita jo heti alku­asteellaan
ja että mikäli sen paranta­miseen
ryhdytään heti, tauti voidaan tu­kahduttaa.
Taudit! ilmeneminen voidaan
havaita aika.-ajottain tehdyillä kokei­luilla,
jotka ovat laadultaan jossakin,
määrin samanlaisia kuin raskauden ti­lan
toteaminen sen alkuasteella.
Tämäkin havaintb, kuten yleensä
muutkin tieteilijöiden' tekemät, on tu­loksena
useiden eri tiedemiesten aikaan­saannoksista.
Lbäksi siihen johduttiin,
kuten usein muulloinkin tapahtuu, mel­kein
sattumalta. Eräät Chicagon yli-opfeton
biologisen kemian tiitkijat koet­tivat
päästä selville aiheuttaako syöpä-tautisten
koe-eläinten, tässä tapaukses­sa
rottien, virtsasta valmistettu eette-rialkoholi
syövän ilmenemisen toisissa
rotissa, jos tuota ainetta niihin ruisku­tetaan.
Hämmästyksekseen he havaitsivat,
että muutama vuorokausi ruiskutuksen
jälkeen koe-eläinten perna laajentui suu­resti.
Samanlainen vaikutus huomattiin
eräissä muissakin orgaaneissa. Kun sa­manlainen
ruiskutus tehtiin terveistä e-läimistä
otetulla Virtsaeritteellä, ei sillä
ollut mitään vaikutusta, po. eläimiin.
Silloin ryhdyttiin järjestelmällisesti
kokeilemaan tällä, uudella keksinnöllä.
32:sta täten ruiskutetusta eläimestä
kuudelle ilmeni sisäelinten turpoami­nen
ja niiden jo muutenkin tiedettiin
sairastavan ^eritj-jppistä syöpää. 26 koe-eläintä
olivat täysin normaaleja, eikä
niiden elimissä ruiskutuskaan ilmentä­nyt
mitään.
Täten oli taas päästy askel eteenpäin
syö\^n havaitsemisessa sen alkuasteel­laan,
jolloin siitä muuten ei tiedetä mi­tään.
Tiedemiehet vetävät kokeilun tu­loksista
sen johtopäätöksen, että syö-pätautisten
veri ja virtsa sisältävät " X "
merkkistä ainetta, joka kuuluu sterols-nimeilä
tunnettuun aineryhmään. Tä­män
aineen he päättele\*ät Vihoittavan
näljärauhasta (pituitary gland), joka
silloin muodostaa "Y"-merkkistä ainet­ta,
joka taas vuorostaan ilmaisee syö­vän,
mikäli se oa alussakaan.
Sikäli kuiri tähän asti tehdyistä_J;o-keiluista'on
varteen otettavaa, ko. kek­sintö
merkitsee suurinta askelta syö­vän
parantamisessi^ siitä lähtien,* jol­loin
radiumi ja Röngtensäteet keksit-
'giiimmrammimininMimniunmiimmmMmminimiiittunimiiinnmiimnniHMra
I KIRJEENVAIHTOON I
1 HAIVUTAAN
Kolme suomalaista tyttöä halua­vat
kirjeenvaihtoon Canadan suo­malaisten
kanssa.
Nlm.
LAINE 33
LAAKSO 32
TOIVONEN 27
Tehtaankata 34d D 6 a
HELSINKI FINLANl)
ta;.
tiin. Tällaisen.kokeen uskotaaj
^ km tulevan rtavalliseksi kaikissa
lisissä tarkastuk-^issa, ja siten
tällaisia tarkastuksia tehdään sä<
lisin, eikä kovin pitkin väliajoin j™
sevan syövän jo sen alkuasteella, joU
sen parantaminen on vielä mahdol]
Suuri kalajuttu
joka lyö. varjoon "kaikki muut, saiaij
kunsa viime elokuussa Juan de Fcci;
salmen aallokoilla, noin sata mai^
Seattelesta pohjoiseen. Siellä näet
pahtui kahden kauppalaivan yhteentö^l
mäys.ja toisen niisitä, "Diamond Kg
tin", uppoaminen. Diamond Knott i
tnatkalla etelään Bristol Baysta Alas.
• kasta lastinaan arvion mukaan 154^
laatikkoa kannutettua lohta silloin hi
se törmäsi sumussa yhteen kymmi
tuhannen tonnin aluksen Fenn Victoryi'
kanssa ja vajosi syvyyteen.
^ Lastin pelastamista esitettiin hetini
ten. Sukeltajat kävivät noutamassa lo]
kannuja laivasta maisteltavaksi ja
kastettavaksi ja lopulta valmistelut t
tiin nostaa ylös meren pohjasta koW
ja puolen miljoonan dollarin arvoi
lohilasti. Lastin pelastaminen alettial
noinliolme viikkoa TXianiond Knotin
poamisen jälkeea tacpmalaisen liikkm
johdon alaisena ja ensimmäiset lohikaij
nut tarkastuksessa huomattiin olevij
erinomaisessa kunnossa.
Käyttämällä tonneittain hinaajia, lot,
jia ja Sukellusvälineitä suuri saalis lo-'
puita nousi merenpohjasta. Sukeltajat
johtivat kaksi 12 tuuman taipuisaa put­kea
Diamond Knotin lastiniumaan, 120
jalan S5nn^dessä. Seuraavaksi lohika&
rut vedettiin putkia myöden roora
liittovaltion tärkastajain' tarkastella^
vaksi ennenkuin ne leimattiin kauppaas
laskettaviksi.
Diamond Knotin lastina ollut lohi ar-
\'ion mukaan edusti yhdeksättä osai
Bristol Bayn kannuttimojen tuotannos-,
ta viime kesänä ja lohen merenpohjas­ta
onkiminen oli suureksi hyödyksi etu­ryhmille,
joille se suoritettiin. Tämli
sanotaankin olleen suurimman pelastur
toimen mitä \'ielä ennen on Puget Soun­dissa
ja sen lähivesistöillä suoritettu.
Tuhansia pääkalloia
löydetty Krimiltä
\"enäläisten arkeologinen retkikuntil
on äskettäin palannut Krimiltä, jossa iti
tiedottaa löytäneensä "tuhansista pääj
kalloista muodostuneen röykkiön".!
Lö>tö on tehty Chatir Dage kalliolla|
Krimin eteläosassa.
Tiedemiehet arvelevat tuhansia ih­misiä
käsittävän joukon tulleen ahdist^
tuksi kalliolle ja kuolleen sinne 14 tai [
15 vuosisadalla.
itettuil
Kylmyyttä kestävä appelsiini
Neuvostoliiton tiedemiehet ovat k^J
hittäneet uuden appelsiinilajin, jota \'<
daan viljellä pohjoisessa napapiiris
Tämän appelsiinin, joka kehit
Sochissa, sanotaan sisältävän paljon so*^
keriä.
Sama koeasema kehitti myös teelajifl,
jota nyt viljellään Kubanin-laaksossi
Nyt kokeillaan vielä uusia teelajejJ,
joita voitaisiin viljellä sekä Kubamo-baksossa
että Ukrainassa ja jotka si^|
taisivat vieläkin kovempia pakkasia.
Jet-koneella 560 mailin
tuntinopeus
Äskettäin kaksi P-80 jetkonetta suo­ritti
yhtäjaksoisen 1,160 mailin lennofl
Oklahoma Citystä VVashingtoniin k^'^
dessa tunnissa ja seitsemässä minuutiS"!
sa.
:Matka suoritettiin noin 30,000 jala«
korkeudessa, 60-mailin myötätuulet^'
vustamana ja matkan keskimääräinea
tuntinopeus oli 560 mailia.
HYö
«KotitJ
^ta nimitystä
[millä järjestä
ime kättemm
^ Inin ei varat
Mutta puhi
.olen menetel
[toinenkin saai
pidä mistä
t astiahyllyr
talousväline€
sessä ja kum
rempalleen,
[is tuo." Juss:
••miten tuon r
Ien kuitenkin 1
^än saa sen k
^anen sen *'ka
^n, siUä kali
ovat vain ai
pina. Mutta m
yksinkertaisest
, Monta meta
, ja vatia yms.,
^lut. Olenpa J
[aivan uudelle
: muuten olisi
nyt muuten Is
h ne ovat \\
liina palvellee!
Iniitä arvbkka?
Iillä on pieni a
olisi ahdasta
auttaisi. Pid
lettä väkeni s
[nyt enää tarvi
In tottuneet ja.
1 käytännöllis
voi komeilla
joUla, mutta-1
pdän ne slttei
1 ne näyttä
on niitä '
niin voin V£
eillä on keitti
pahimmoll
oviaukko. 1
[auki. kun va
ita eikä ne s
i sitten erää]
ja valitsin ^
Itettua kangaf
I niin somat v
Itä ensikerr'^;
^i: "Mitä nuo
lelin, että "kj
tia t ä y t y y jo;
[ sattuu sen
lemmin hank
h-äriset, että V(
ktimme aika
^nekalut, nimi
(lia, hyvät alk
fcraantui ja ,
Rta toppuakse
jerit olivat hy
Itta peitellä en
lila, mutta ke
fin kuin löys
[mielestäni soi
K l l a . Jussin tyi
Il levättyä, ot
tn: "Katsos, t
loillani ostanii
jä nuo huone
fcän toisen tu(
Itään, katseli
Igasta ja tuol
jia, enhän mi
(siitä tule miti
imi
A
Sivu 10 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 31 PÄIVÄNÄ, 1948
natsisi
mm
H p i p , „ „ » i , : - - ^