1952-03-01-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
UEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada
Publiahed and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West,,Sjadbtiryi Caftaaäo^
Registered at the Post Office JJeparfme:^ 16tiawa, -as
secohd cla£s matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaanokirjallssta ja tieteellistä luettavaa^
YHDYSVALTOIHIN:
1 \'uosikerta v;:$4:25
6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.50
TILAVSHINNAT:
1 vuosikerta $3.50
6 kuukautta 2.00
3 kuukautta.. 1.25
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta .$5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuiunalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava m,uisto>
värsy $1.00 la kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä mafeu etukäteen.
AsiamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited.
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
F. O. BOX 69 SUDBURY, ÖNT.
.äskettäin myönsi Yhdysvaltain kongressi lÖÖ miljoonaa
dollaria Amerikan kansan varoja hyvin hämäräperäisiin ja
suorastaan rikollisiin tarkoituksiin. Kysymys on nimittäin
tuholaistoiminnan rahoittamisesta'Neuvostoliitossa ja kansandemokraattisissa
maissa. .
Yhdysvalloissa on erikoinen hallinto, jolle kuuluu tämänlaatuinen
toiminta j a se on ''Psykologisen sodan asioita hoitava
hallinto". Tämän laitoksen perusti presidentti Ttuman
viime \^oden kesäkuussa. Sen tehtävänä on \'hdysvältäin
hyökkäyspolitiikan virallisen propagandan johtaminen sekä
uSfeuvostoliittöia ja kansandemokraattisia maita vastaansuun^
tautuvan maanalaisen myyräntyön ohjaaminen ja suuntaa-rninen
"hyväksyttyjen sptaoperatiosuunnitelmien mukaisesti",
kuten mr. Truman ohjekirjelmässään k. o. hallinnostärselittää.
Tämä 100 miljoonaa dollaria, minkä kongressi hyväksyi"
mainitulle hallinnolle, viime syksynä ja mikä käytetään kuten
sanottu, Xeuvostoliittoa ja kansandemokratian maita vastaan
kohdistuvan tuholaistyön tekemiseen, on vain vähäinen osa
niistä varoista, jotka Yhdysvaltain hallitus vuosittain käyttää»
n.s. psykologiseen sotaan. Pelkästään 'AiÄerikan äänelle",
joka lähettää radio-ohjelmaansa 45 eri kieleliä^ on kongressi
myöntäyt tämän vuoden aikana käytettäväksi ö5 miljoonaa
dollaria. Lansisaksalaisten lehtien avustamiseksi se on perustanut
1,250,000 punnan suuruisen rahaston.
Kaikki sotarikolliset ja isänmaansa petturit, jotka ovat
paenneet kansandemokraattisista maista, harjoittavat nyt pet-turityötään
niillä varoilla, joita Yhdysvaltain hallitus heille
psykologisen sodan asioita hoitavan hallinnon välityksellä
myöntää. :
jMutta kerta toisensa perään on osoittautunut, että amerikkalaisten
strategian 'psykologisen sodan" alalla tekemät laskelmat
siitäj että heidän ponnistelujensa tulokset tulevat olemaan
tarkoitukseen käytetATi dollarimäärän mukaiset, eivät
ole lyöneetkään yhteen. Monet pienemmät kansat eivät "kä-sitä'Vsitä,
että miksi niiden pitäisi hyväksyä änierikkalaisten
"johto", vaan haluavat itse määrätä asioistaan. Amerikkalaiset
pyrkivät "vapauttajaan- kansandemokratian maiden
kansoja, mtitta nämä ovat niin itsepintaisia, etta eiyät^^h^^
tulla aiiierikkalaisten "vapaUttärtiiksr', yaaii Haluavat pitää-ne
vapiuitfet, joista he ovat niin kalliisti maksaiiieet.
losiasTa on, että rauhani vapauden ja kansallisen riippu-mattomimden,
aatteet ovat dolla voimakkaammat Ja siinä
on sjy, miksi Y h d j ^ a l t a i n irnjperialistien suunnitelmien oh
pakko romahtaa. Kyllä maj^n hallitus v o i ^ t ä ä veronmaksajien
rahoja minkälaisiin "likaisten asiain ministeriön^* tarkoituksiin
tahansa, mutta siltikin se johtaa sodanlietsojat täydelliseen
vararikkooni Kansojen mielissä ovat muistot viime
sodasta vielä niin tuoreet, että ne tekevät kaikkensa \'älttääk-seen
ne kärsimykset, mitä sota aiheuttaa.
Siksi on tärkeää, että jokainen omilla aivoillaan ajatteleva
ihminen liittyy niihin voimiin, jotka taistelevat sotaa vastaan
j a rauhan puolesta. Tämä rintama kas\-aa päivä päivältä
ja se on jo sellainen voima, mikä kykenee hillitsemään atomipommilla
rehentele\ua sodanlietsojia. Mitä suuremmat ihmisjoukot
saadaan käsittämään sodanx^aaraja se, mitä sota saa
aikaan tavallisille ihmisille, sita voimakkaammaksi kasvaa
aina sotavastainen rintama. Työskentely^ rauhan puolesta on
suuriminan patrioottlsuuden ilmaus, mitä maaUnia tuntee, sillä
sen tarkoituksena on säästää ihmiskunta enneimäkemättö>
Kirj, UKKO
TÄÄLLÄ pahimmasta talvesta
nyt pian yli ollaan,
eikä usein toikaan mittari
ole näyttänyt alle nollaa.
Niin sitä täällä elellään
aivan kuin lännen maillay
sitä joku voi arvella,
ettei olla mitään vailla.
Kyllä työläisellä vaivansa
täälläkin tahtoo olla, ,
kun vuositilin tarkastaa
niin tulos siit' on nolla.
Aina vain hinnat kohoaa
ja työttömyys myös pakkaa,
niin pihi kai se "leipälinkku'*
liikkumasta lakkaa.
Silti suomalaiset kaalilla
on touhuss' minkä jaksaa,
ja toiveet on myös korkeat
ett* se vaivat maksaa.
Tuskin yhtään iltaa viikossa
on Pikkuhaali vapaa,
jos joku kanki levähtää
niiti ijo toiset jotain rapaa.
Yhden illan viikosta
on ottanut kuoro "Kaiku",
myös ohjaaja sai auttajan,
, kyll* ääntä kohta raikuu
kun juhlalaulut kajahtaa
taas ''Kaiku**-kuoron stiista
niin oksinensa lehdet tippim
Sudburyn seudun puista.
'•Iskulla** on tähtäimessä
tuleva liittojuhla,
Saivo silloin känkinensä
htkipäässä puhkaa. ^
Kun urheilujuhlat pidetään
täällä Järvienpäässä,
on mtorisomme kunnossa,
ci olla silloin jääss$^
Mutta mikä tässä enimmän
kiirettä nyt pakkaa,
kun miehistä on erossa
joka ainut akka.
Ile poikain kanssa touhuaa
ja kaikki konstit koittaa,
heillä aikomus on ankara
lopussa ukot voittaa.
Sarjajuhlan pisteistä
hc pn ja vetoa lyöneet,
välillä bingoa pelanneet
ja hernerokan syöneet. ^
Vaan kun ukot tyttöin kanssa
oikean jyryn nostaa,
kyllä silloin akat "saletisti'*
poikinensa '^postaa**.
Nuorisomme toiminta
myös paremmalta näyttää,
he pian joukkotoiminnassa
vanhain tilat täyttää.
He innolla on tottuneet
yhteistyöhön jaloon,
*nyt pian heidän niiytelmänsä
tuodaan ramppivaloon.
H e ''Hirvihcrrat'* esittää,
kai hyvälle se näyttää,
jos koskaan niin silloin kuuluisi
haalilla paikat täyttää. ,
Qn tulevaisuus nuorison,
heille arvo täytyy antaa
ja joka ainoan kortensa
vhtciskekoon kantaa.
Kotikutoiset villasukat kutistuvat
paljon A^ähemmän, jos langan ennen k u tomista
annetaan olla hetken aikaa kuu*
massa vedessä ja sitten kui\^a itses-tään.
mältä tuskalta ja kurjuudelta. Sen tarkoituksena
on viitoittaa ihmiskunnalle
tie raiihaan j a onneen, tietoon ja sivis-,
tykseen.
>
L V
»iii
22 ylioppilasta 15 eri itäisestä fnflastaolivierailulk^öfo
sa äskettäin. Indonesialainen Lathyjak.Sabaru^ttrkm
himikirjoitustaan erään forontolaisen neitpsmjVt^htiih
Kirj. KURIKAN POlkÄ
NYT on meillä sitten tuo OlympiaviiosV
ja inonella on jo yltänsä urheilukuösiy
muutamilla hameet, toisilla housut
ja kaikilla vain Suomeen menotouhiCK ^ r
Kovasti he siellä sitten juoksee ja loikka^ -
ja par haatpa tietysti joukosta voittaa^ ,
jqt siellä myös niskoja vääntää,
toistensa harteita jnattohon kääntää.
Canadasta myös lähtee urheilijasakiHy'''^^'''
'monet suomalaiset täältä vain peffkif^äimjaM^T^^
' Hauska s^ on varmasti SuomireissmJtmltiiä,
viedä täältä pööniä, ett* voi hyvän kalmn Jteitiäu.^
Jo kerran piti olympialaiset olla tupiia^Suontcss\ •
mutta herrat sekä Hitleri oli sillomjso^^^
näyttämö on sama ain, mutt*'jdsku9v^^^
Suomellekin silloin koitti ajat onnettomat.^
Monet tässä maailmassa urheilusta tykkää, •
jollei nuo herran konnat taas uutta sotaa lykkm;^
^ sillä herrat sodasta rikastuu, mutt* urhejlnon toista,
ei urheilulla elätetä monta herraa, loista. .
Ön herroilla vain urheilua sodan tuskat^. kauhut, _
myös kirkot sotaa kannattaa, sille Ihuiäa kiitbsläuhl\
Nytkin tämä maailma metuloi ja pauhaa, '
on joka puolella kohinaa ja tuliluikuf Taulaa."
Koska on tämä ihmiskunta sodistansa^ vapaa-, r:.d"
ettei aina katsottaisi tuon reikäraudqp.takaa, - -
ett* poies oli s viha, vaino, kai kili* hyvä ..omatuiito,
silloin nousis kansojen henkinen jaruumi^^^^^^^ kiij.ito.
• • • •'
1 kivat aseensa,
foukokuuft 6 I
[i|««tvarsiaa^^
apinaan,
ät^Jp^övelioi
Kuka ei olisi ainakin joskus lukenut seikaj^litä^
kuvauksia ihmissyöjäheimoista j a niiden^ uhrejs.ta — 1^^^^^
saarnaajista, kuinka nämä rohkeat ja uhrautu
jat jättiA^ät kaikki sivistyksen suomat mukäViiudet/\ledäk
pakanoille sanaa valkoisen miehen lappeasta jumalasta
öpettaakseea heille sivistyneitä tapoja, inin.r r u o k a j^
suhteen.^- / 7-^"'"".::".•
'Mutta jiyt tulee mies, joka väittää ameri^^
ihmissyöjiä! Hän pn anierikkadäinen el^^^
kaatikenraali Hubert C . Holdridge, niiesl-joika yjJUää
demqkraattipuolueen nimityksen presidentin eh4o^^a3
Hän sänop: , ..." _ -
"Mu^hayhtymä on muodostunut meidän (Amerikan)
rimniaksi teollisuudeksemme, johon menijöitämme satat^
ta miljoonaa vuodessa."
Hän S i i t t ä ä edelleen, että näkymätön hallitus — ^J
Street — yhä rikastuu j a teollisuusliikkeet kUpailevat
tarvikeurakoista, koska "*ilman niitä tulevaisuiit^^'^ ^
jottavana vain vararikon uhka".
Jatkaen sj^jtöstään Holdridge kirjoittaan ^
/-Useimmat amerikkalaiset, jotka syövyt si^ölli->
vaikka vain keskinkertaisesti, tekevät sen. siksi, että JP^
poikamme ovat Koreassa kuolemassa, mikä on yhteM"^
lisen kannibalismin muoto. Kuvaannollisesti ^^^jm
syömme poikiamme. Tämä ei ole punaisten F^^pag^oo*
tämäon totuii^." ^ •'^'••-•''-'•^''''' (0
Yllä olevan valossa voimme verrata rauhan, puolesta
nfäfi"kansal
Manuel ja Rodri
iempfeDi kodin
ja seurustelin h
ahkerasti. Heic
heii^uun alussa
valtalaisten t^
Monthiersissa T
ensimmäisen ker
Minun on tu
tehnyt minuun ;
tällä hetkellä olis
vän. Mutta se
Sinä päh-änä M<
ranskalais-espanj
tys. Siellä neuv
sijärjestelyjen k<
häntä hieman. 1
teki nunuun sj
Tämä tapahtui
amfiteatteeis^sa, |
helieun amfiteat
anifi^tterifcsi'^
Louis Aragonin,
I/)uis V Barräulti
kanka Hän puhu
jalaisesta runoili
Lorcasta. Ilta c
jakunta ennen- i
kuinen jä ennen
tuhut, puhieet-^Ja
renmoisempia.
oli Carcia Lorca
nä fasismin .rui
pungissaan Gran;
juhliakseen tätä
Gaullen fasistit
juhlayleisön k in
essa tilaisuudesta
Eluardin eräänä
1950 rahskäläis-<
riyhdistyksessä. 1
ri agipunut Toul
laistk^liifi^^se.
sestä (jonka- I n
oli välittänyt
pidättänyt 300 E
inaanpakolaistä j
1ensa';'Muridö O
Pitkääh äikäai
. täv^i enää bile
kuittuurikeskuks
kouksiin. Mani
cön m s juiistai
palan^nt^Espanji
rajalla, vfetim 1
jä häntä pähöiilp
mitä hänelle qn
jatkeen. Rodrig
• Tibssa, missä' hä
eräiden keskityslt
sa vammojen joh
.ian poliisi oli pii
^ lähetyssaarna
pautensa, jopa hc
Sodista hyötyi
Ihanat lähetyssaa
«ekään, siliä he,
^ahderinellakymr
»>jen elää kesken
Ifiaelintarvikkeit
syödä tobtaan a
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 1, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-03-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520301 |
Description
| Title | 1952-03-01-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) UEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada Publiahed and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West,,Sjadbtiryi Caftaaäo^ Registered at the Post Office JJeparfme:^ 16tiawa, -as secohd cla£s matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaanokirjallssta ja tieteellistä luettavaa^ YHDYSVALTOIHIN: 1 \'uosikerta v;:$4:25 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.50 TILAVSHINNAT: 1 vuosikerta $3.50 6 kuukautta 2.00 3 kuukautta.. 1.25 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta .$5.00 6 kuukautta 2.75 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuiunalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava m,uisto> värsy $1.00 la kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä mafeu etukäteen. AsiamiehUle myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI F. O. BOX 69 SUDBURY, ÖNT. .äskettäin myönsi Yhdysvaltain kongressi lÖÖ miljoonaa dollaria Amerikan kansan varoja hyvin hämäräperäisiin ja suorastaan rikollisiin tarkoituksiin. Kysymys on nimittäin tuholaistoiminnan rahoittamisesta'Neuvostoliitossa ja kansandemokraattisissa maissa. . Yhdysvalloissa on erikoinen hallinto, jolle kuuluu tämänlaatuinen toiminta j a se on ''Psykologisen sodan asioita hoitava hallinto". Tämän laitoksen perusti presidentti Ttuman viime \^oden kesäkuussa. Sen tehtävänä on \'hdysvältäin hyökkäyspolitiikan virallisen propagandan johtaminen sekä uSfeuvostoliittöia ja kansandemokraattisia maita vastaansuun^ tautuvan maanalaisen myyräntyön ohjaaminen ja suuntaa-rninen "hyväksyttyjen sptaoperatiosuunnitelmien mukaisesti", kuten mr. Truman ohjekirjelmässään k. o. hallinnostärselittää. Tämä 100 miljoonaa dollaria, minkä kongressi hyväksyi" mainitulle hallinnolle, viime syksynä ja mikä käytetään kuten sanottu, Xeuvostoliittoa ja kansandemokratian maita vastaan kohdistuvan tuholaistyön tekemiseen, on vain vähäinen osa niistä varoista, jotka Yhdysvaltain hallitus vuosittain käyttää» n.s. psykologiseen sotaan. Pelkästään 'AiÄerikan äänelle", joka lähettää radio-ohjelmaansa 45 eri kieleliä^ on kongressi myöntäyt tämän vuoden aikana käytettäväksi ö5 miljoonaa dollaria. Lansisaksalaisten lehtien avustamiseksi se on perustanut 1,250,000 punnan suuruisen rahaston. Kaikki sotarikolliset ja isänmaansa petturit, jotka ovat paenneet kansandemokraattisista maista, harjoittavat nyt pet-turityötään niillä varoilla, joita Yhdysvaltain hallitus heille psykologisen sodan asioita hoitavan hallinnon välityksellä myöntää. : jMutta kerta toisensa perään on osoittautunut, että amerikkalaisten strategian 'psykologisen sodan" alalla tekemät laskelmat siitäj että heidän ponnistelujensa tulokset tulevat olemaan tarkoitukseen käytetATi dollarimäärän mukaiset, eivät ole lyöneetkään yhteen. Monet pienemmät kansat eivät "kä-sitä'Vsitä, että miksi niiden pitäisi hyväksyä änierikkalaisten "johto", vaan haluavat itse määrätä asioistaan. Amerikkalaiset pyrkivät "vapauttajaan- kansandemokratian maiden kansoja, mtitta nämä ovat niin itsepintaisia, etta eiyät^^h^^ tulla aiiierikkalaisten "vapaUttärtiiksr', yaaii Haluavat pitää-ne vapiuitfet, joista he ovat niin kalliisti maksaiiieet. losiasTa on, että rauhani vapauden ja kansallisen riippu-mattomimden, aatteet ovat dolla voimakkaammat Ja siinä on sjy, miksi Y h d j ^ a l t a i n irnjperialistien suunnitelmien oh pakko romahtaa. Kyllä maj^n hallitus v o i ^ t ä ä veronmaksajien rahoja minkälaisiin "likaisten asiain ministeriön^* tarkoituksiin tahansa, mutta siltikin se johtaa sodanlietsojat täydelliseen vararikkooni Kansojen mielissä ovat muistot viime sodasta vielä niin tuoreet, että ne tekevät kaikkensa \'älttääk-seen ne kärsimykset, mitä sota aiheuttaa. Siksi on tärkeää, että jokainen omilla aivoillaan ajatteleva ihminen liittyy niihin voimiin, jotka taistelevat sotaa vastaan j a rauhan puolesta. Tämä rintama kas\-aa päivä päivältä ja se on jo sellainen voima, mikä kykenee hillitsemään atomipommilla rehentele\ua sodanlietsojia. Mitä suuremmat ihmisjoukot saadaan käsittämään sodanx^aaraja se, mitä sota saa aikaan tavallisille ihmisille, sita voimakkaammaksi kasvaa aina sotavastainen rintama. Työskentely^ rauhan puolesta on suuriminan patrioottlsuuden ilmaus, mitä maaUnia tuntee, sillä sen tarkoituksena on säästää ihmiskunta enneimäkemättö> Kirj, UKKO TÄÄLLÄ pahimmasta talvesta nyt pian yli ollaan, eikä usein toikaan mittari ole näyttänyt alle nollaa. Niin sitä täällä elellään aivan kuin lännen maillay sitä joku voi arvella, ettei olla mitään vailla. Kyllä työläisellä vaivansa täälläkin tahtoo olla, , kun vuositilin tarkastaa niin tulos siit' on nolla. Aina vain hinnat kohoaa ja työttömyys myös pakkaa, niin pihi kai se "leipälinkku'* liikkumasta lakkaa. Silti suomalaiset kaalilla on touhuss' minkä jaksaa, ja toiveet on myös korkeat ett* se vaivat maksaa. Tuskin yhtään iltaa viikossa on Pikkuhaali vapaa, jos joku kanki levähtää niiti ijo toiset jotain rapaa. Yhden illan viikosta on ottanut kuoro "Kaiku", myös ohjaaja sai auttajan, , kyll* ääntä kohta raikuu kun juhlalaulut kajahtaa taas ''Kaiku**-kuoron stiista niin oksinensa lehdet tippim Sudburyn seudun puista. '•Iskulla** on tähtäimessä tuleva liittojuhla, Saivo silloin känkinensä htkipäässä puhkaa. ^ Kun urheilujuhlat pidetään täällä Järvienpäässä, on mtorisomme kunnossa, ci olla silloin jääss$^ Mutta mikä tässä enimmän kiirettä nyt pakkaa, kun miehistä on erossa joka ainut akka. Ile poikain kanssa touhuaa ja kaikki konstit koittaa, heillä aikomus on ankara lopussa ukot voittaa. Sarjajuhlan pisteistä hc pn ja vetoa lyöneet, välillä bingoa pelanneet ja hernerokan syöneet. ^ Vaan kun ukot tyttöin kanssa oikean jyryn nostaa, kyllä silloin akat "saletisti'* poikinensa '^postaa**. Nuorisomme toiminta myös paremmalta näyttää, he pian joukkotoiminnassa vanhain tilat täyttää. He innolla on tottuneet yhteistyöhön jaloon, *nyt pian heidän niiytelmänsä tuodaan ramppivaloon. H e ''Hirvihcrrat'* esittää, kai hyvälle se näyttää, jos koskaan niin silloin kuuluisi haalilla paikat täyttää. , Qn tulevaisuus nuorison, heille arvo täytyy antaa ja joka ainoan kortensa vhtciskekoon kantaa. Kotikutoiset villasukat kutistuvat paljon A^ähemmän, jos langan ennen k u tomista annetaan olla hetken aikaa kuu* massa vedessä ja sitten kui\^a itses-tään. mältä tuskalta ja kurjuudelta. Sen tarkoituksena on viitoittaa ihmiskunnalle tie raiihaan j a onneen, tietoon ja sivis-, tykseen. > L V »iii 22 ylioppilasta 15 eri itäisestä fnflastaolivierailulk^öfo sa äskettäin. Indonesialainen Lathyjak.Sabaru^ttrkm himikirjoitustaan erään forontolaisen neitpsmjVt^htiih Kirj. KURIKAN POlkÄ NYT on meillä sitten tuo OlympiaviiosV ja inonella on jo yltänsä urheilukuösiy muutamilla hameet, toisilla housut ja kaikilla vain Suomeen menotouhiCK ^ r Kovasti he siellä sitten juoksee ja loikka^ - ja par haatpa tietysti joukosta voittaa^ , jqt siellä myös niskoja vääntää, toistensa harteita jnattohon kääntää. Canadasta myös lähtee urheilijasakiHy'''^^''' 'monet suomalaiset täältä vain peffkif^äimjaM^T^^ ' Hauska s^ on varmasti SuomireissmJtmltiiä, viedä täältä pööniä, ett* voi hyvän kalmn Jteitiäu.^ Jo kerran piti olympialaiset olla tupiia^Suontcss\ • mutta herrat sekä Hitleri oli sillomjso^^^ näyttämö on sama ain, mutt*'jdsku9v^^^ Suomellekin silloin koitti ajat onnettomat.^ Monet tässä maailmassa urheilusta tykkää, • jollei nuo herran konnat taas uutta sotaa lykkm;^ ^ sillä herrat sodasta rikastuu, mutt* urhejlnon toista, ei urheilulla elätetä monta herraa, loista. . Ön herroilla vain urheilua sodan tuskat^. kauhut, _ myös kirkot sotaa kannattaa, sille Ihuiäa kiitbsläuhl\ Nytkin tämä maailma metuloi ja pauhaa, ' on joka puolella kohinaa ja tuliluikuf Taulaa." Koska on tämä ihmiskunta sodistansa^ vapaa-, r:.d" ettei aina katsottaisi tuon reikäraudqp.takaa, - - ett* poies oli s viha, vaino, kai kili* hyvä ..omatuiito, silloin nousis kansojen henkinen jaruumi^^^^^^^ kiij.ito. • • • •' 1 kivat aseensa, foukokuuft 6 I [i|««tvarsiaa^^ apinaan, ät^Jp^övelioi Kuka ei olisi ainakin joskus lukenut seikaj^litä^ kuvauksia ihmissyöjäheimoista j a niiden^ uhrejs.ta — 1^^^^^ saarnaajista, kuinka nämä rohkeat ja uhrautu jat jättiA^ät kaikki sivistyksen suomat mukäViiudet/\ledäk pakanoille sanaa valkoisen miehen lappeasta jumalasta öpettaakseea heille sivistyneitä tapoja, inin.r r u o k a j^ suhteen.^- / 7-^"'"".::".• 'Mutta jiyt tulee mies, joka väittää ameri^^ ihmissyöjiä! Hän pn anierikkadäinen el^^^ kaatikenraali Hubert C . Holdridge, niiesl-joika yjJUää demqkraattipuolueen nimityksen presidentin eh4o^^a3 Hän sänop: , ..." _ - "Mu^hayhtymä on muodostunut meidän (Amerikan) rimniaksi teollisuudeksemme, johon menijöitämme satat^ ta miljoonaa vuodessa." Hän S i i t t ä ä edelleen, että näkymätön hallitus — ^J Street — yhä rikastuu j a teollisuusliikkeet kUpailevat tarvikeurakoista, koska "*ilman niitä tulevaisuiit^^'^ ^ jottavana vain vararikon uhka". Jatkaen sj^jtöstään Holdridge kirjoittaan ^ /-Useimmat amerikkalaiset, jotka syövyt si^ölli-> vaikka vain keskinkertaisesti, tekevät sen. siksi, että JP^ poikamme ovat Koreassa kuolemassa, mikä on yhteM"^ lisen kannibalismin muoto. Kuvaannollisesti ^^^jm syömme poikiamme. Tämä ei ole punaisten F^^pag^oo* tämäon totuii^." ^ •'^'••-•''-'•^''''' (0 Yllä olevan valossa voimme verrata rauhan, puolesta nfäfi"kansal Manuel ja Rodri iempfeDi kodin ja seurustelin h ahkerasti. Heic heii^uun alussa valtalaisten t^ Monthiersissa T ensimmäisen ker Minun on tu tehnyt minuun ; tällä hetkellä olis vän. Mutta se Sinä päh-änä M< ranskalais-espanj tys. Siellä neuv sijärjestelyjen k< häntä hieman. 1 teki nunuun sj Tämä tapahtui amfiteatteeis^sa, | helieun amfiteat anifi^tterifcsi'^ Louis Aragonin, I/)uis V Barräulti kanka Hän puhu jalaisesta runoili Lorcasta. Ilta c jakunta ennen- i kuinen jä ennen tuhut, puhieet-^Ja renmoisempia. oli Carcia Lorca nä fasismin .rui pungissaan Gran; juhliakseen tätä Gaullen fasistit juhlayleisön k in essa tilaisuudesta Eluardin eräänä 1950 rahskäläis-< riyhdistyksessä. 1 ri agipunut Toul laistk^liifi^^se. sestä (jonka- I n oli välittänyt pidättänyt 300 E inaanpakolaistä j 1ensa';'Muridö O Pitkääh äikäai . täv^i enää bile kuittuurikeskuks kouksiin. Mani cön m s juiistai palan^nt^Espanji rajalla, vfetim 1 jä häntä pähöiilp mitä hänelle qn jatkeen. Rodrig • Tibssa, missä' hä eräiden keskityslt sa vammojen joh .ian poliisi oli pii ^ lähetyssaarna pautensa, jopa hc Sodista hyötyi Ihanat lähetyssaa «ekään, siliä he, ^ahderinellakymr »>jen elää kesken Ifiaelintarvikkeit syödä tobtaan a |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-03-01-02
