1941-07-05-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m*.
mm
t l Itlii0
M
T ^ Sivu 2 / LAUANTAINA, HEINÄKUUN 5 FÄJVIÄNÄ
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Beglstered at the Poust Ötflee^^De^B^
Ottawa, as secohd class naalter;f ".
TUansblnnat:
1 vk. S2M
6 kk. 'UO
3 kk- >J60 •
Yhdysvaltoihin: f
1 yk . . . . . . . . . . . te-Sa
6uömeeh ja niuuälle ulkomaille::
1 vk. ^'po
6 kk. ..... iM
— nm
Sataa,-Oikeata märkää vettä. JS:e-
SI ja puntari
»5 't:
väföohjuista ?.fe"rtä akuu mies.
teet liimäiku^t 'märkin* niöiniiseeÄ
ja kylmä puistaa. Ei bitveä ajia--
tella poiketa ^des lämmittelemään
"näin rnärkäria. Yksinäisenä seisoo
tädän varrella f)ysäkkihuone, sen r i -
-^^mun olet päässyt köyden päSiän,
niin tee solmu ja roiku siinä" - '
arkaillen astuu portista. Suuri siföi J^^^ kuulostaa kaksi-nukkuu
v ä r j ö s s a : ^ r a m u n t a a ^ eikö? Niin se kuiäosti K-kuulee
yilfäitä - äskeieita ja höiisee " *^*»» minusta silloin kun se mimdlfi
äkäisin liikkein. Pan kumeaa hau-" «»»e^im.
tahdusta' j a kulHja perääirt kauhistuen.
Hän menee seuraayäan taloon,
mutta tiilee hetken p e r ä ^ : uiK
Mut äickuÄat tuijottavat kevätyö^ deUeen talboil, jonka portaiden 'vie^
' f i ö n mustina ja sar ole- ressä iso susi istuu nyt y ä l E ^ ^
J^as, kävimme kaupungissa :ja tm-näkifi
usrkattauduin puntariin, ..Kun
dii^tt ensimmäiseen, niin —r.kehtaa-kokan
sanoakaan — siinä loppui as-merot
kesken. Kaiken lisäksi sm
Irtonumerot 5 senttiä
vä ovi on auki. Kulkija pujahtaa sisälle.
Nurkasta löytyy kuivia puita
sem
teeksi itselleen äskeistä torkkumis-j
a päjperia/h^^^^ Onko naapuri vakuuttanut et-
Uekki Jtanestyy jokaisen villikon: laa- • tahtaa Itiiivaifefiiäär^ i/äät0^MAr^ tä koiraat pure t ä i Ä o hä^^ iöhkais-
«ntalna. aa-rsivmsena. sisältflen parasta
..Aj^toniehliie myfinnet&fixi io^ ixrasenr
msristää fitsiaxiil^älineitft |d t if
' karia häh ttiura^^ niöusik^ iiäin
myöhään ^y^ttiöaSn iäfniäiieiliä; jotakin
f^Uökää, hän^ilä ©n ieetä jä sokeria
repiissääiii
" As^ti^tiiiään ved&n^ ^ k
hän läKtee. ijfinsimmäih^n oii
pieni niokkiriösS^ ^ öl^ edes koiraa
rähiseiitiässäy mutia sieHä d olt ketääfi
kotoää. JEöSan öJQ fcöy^^
Kulkija ^ääÄtyy sfeUfiÄVäan
Portilla ön iräsiissa mtisla i k ö ^
-emHm^ am mtti. AviÖliit;toon
inehheille oiizientöiv^ukjäit 48c jpalst»>
iiiuma. 17Mo&miiultolJbiöiiukse£ 50o
|}moit]^t'$lXH} }asiet&^^m Isi!^^
^k. K*^oiemtiwm^ Icertä,.
a?öraylt&; ;^utaah tietää- ila : ^ ^ t ^ -
inöiiuKset <0c patstattiiiäia. Onlap^-
llmöietä^e'^ im v M t i i f ö a ^ iähiföte&vä
,fliööitu»na>«su i^uiältäen; .
^ £leisei i%diusStimäl IQ^ niä. 2)iiitätul^ Ibfö liäkai^b^T^ä^
• l ^ ^ j s ^ ^ j f ^ l ä ^ a
/Jln^^ ttnaou^ 40c iMUStätuuaa, -
• . jasanööfeilMlä:
: ' ' . • . • •
lWmlfctaJa.A-
. %i|toitaswäiitrw J. JftrVts, Bauha
At&il; Bilili ikh». It: Mek
MHPttatra:
ikäänkuin ei t^töisi antaa an-^ nuhteita, eitä kun rikoin.puata.
rin. Mutta minä väitin vastaan, että
sehmo^ift^ se oli rikki ennekuin
mnä siihen astuinkaaa ja
si^si se/si tiennyt yhtään mitää^Sj^
m uskossa kävelin toisen ptuUorm
luOy i^ttq epnenkmn siiJten astuin,
kapsoin varpiksi ympäriiieni, etki
pään ole ketään todistamassa, .jos^e-
^0 saUmsifilemaan yhtä huono kuin
e^deUiijienMt^ri SeJ^shar-mittiminuai
Kiuktässaninienin.weiä
koiinanteen^ palellen, että -kplmas
Jijerp^- ^e toden sanoo" Se kioim^s
f^n^ai pUkm erMain^ri — ei mtian
sut miäeiisä^ kiih er ö ö ä i s t Ä i t saar
maan mitäai^ striihunpaiitavaa -toisesta
talosta, niuttä siinä häii nyt on.
i^päeh tttleö yästäaii^ räuliaittaa koiran
jä
""Mikä yiera^U jaUkoja ensi-
EmääJään l e i k k i ^ äiuuttaa
y f e a f i i y l ^ ^ feeirista ja
h i p yhiyj^-^j Emäntä
Oh hyvä, täfcjpM^i^^^ ' r i i i i ^ i i A -Ä ; , ! ^ • "^y^^f y'^^jy^ ^.''y'^ ^r-^^-^ t-^j numeroida e^kä vmarh näkyvksäj^-
naineöj k l ä t ä ä ^oirää | a fiuiltaä:
vain.;
" E !
Hstlii^pui 1^^£^ 1^ y&>^ ^ i Wä .en py3^-
^Vät iibiBSBBt y ^ kaulaan ja sftte^
taus.
EhkSj^fcUäh^däätö
jattelee kiiiiii^ 4^Mö öh Itiiy^^
mutta päästyään ^rtaHäen i^§§ll
suuri sU&iköifä Itö^öö jä höu-kahtafi
pari sjh^ MhöäMj^i Mfc^
soen kiint^&ästi itiiesfä .^läiiiä.
tm kniifink^n' sisnttirii jokonkm kpr
je^mi-hel^kii ja, pudotti minvUe-^
r^mflp^ ja tuo^ci)^
^sm^n&upö. Ijtin-spn ksir
^sti -^4r jo mplf^n suutuinynm.pof
/ • • f r ^ ^ i i tahi kolpie kokoon^
luu, sOhä idh iöia heidän kkkeliääh.
Nimittäin puheen aiheena. Jä Hiin
:on ollut kiänan aikjäa, tuskin enää
^kua muistetttdnhaaH. Siihen o?» jo
itkutta nOfi, että se Jtmluu PUVST
järjestykseen. On arvioitu, tmtotttt
seisahtaa ja tuumii, tuo vatmääh syö
mindi. Seisbö ithUfi^eh ja ttifes
ei uskäiia iitkähiaä. JäfihMyästä
tilanttfestä pelastaa kotiin tuleva ^^i-ka.
Hän kysyy:
'^Olisitteko halunnut jotakin?" ja
.nauraen siUttää suuren koiran turkkia.
"Se on eri viisas tämä koira, ei
sepure, yaUUca lut^^^^
IN^ies hymyiiee. omalle pelolleen ja
uudistaa pyyntönsä, ^oika jnenee
^ ^ g f ä i ^ ^ l ^ s . Mattm äita valuu
ptkä Mc£Qää i t ^ ä |ä liietä ön ollut
Mi>^amälta i^tfei^^ :
^*Eikö ifttitita kuiii feaäääinunia?
0nko. teill^ leipää;, voita ja 3«Dlaa?"
kysytään. ^
"^i ole witä, töuttä on suplaa",
kuuluu aFkailematPn vastäu&
Hänellä on "luki" tällä kertaa. Han
siäa feiieäimäh kuin on liskäitähut
pyytää, jä lisäksi/ häntä -keJimtetaan
.kä3mfiään aamiaiselle.
roMmaimn ^^eii, man tekemaänsQlr
jsm Aps^e» päähän ja siinä roii^ku-maan,
siis j^telpmään lujasti kmni
jmtpi eit^ OM tnp s4i»^
vain väkäpa/^arnmUSf minkumss, (Or
na onkin.
N^i siitm olen valppaana sUmäil-iyt,
m^pin se köyden pää tiäee,että
säah eitdä kn söimun ja sitten pidel-iä
htjtisii. Toisin sanoen, oltn kttt-fannt
tehdä ja viedä päätökseen jo-kdisen
työni ja ajatukseni pysyähem
äfän ias&ilä. NUn minä välthistin
ja petytty, väitelty ja väsytty, hm-
Jtes iokm mtsi käärme on taas jännet- . .«jisäUfe. hwnees^^ ja palatessa pistää
iä virittänyt, jyyt on taas tjtHut jo- vieraan käteen fjus^in, sditt^en^ .että
— — — sen infan solmnn sen köyden päähän,
"Saisinko yettä?" kuuluu pyyntv '^jöka knljettaa meitä Hoista komrnd-takin,
joka jännittää kaikkien ntidr
tä. MiteH nyt käy? /a. enta Suomi
siinä Javassa? Se juttu kimluu eri-lyise^
tj suo^laisUfe. Se sekä «r-,
Postelp siitä, vtiksi sie Suonti natsi-
Jioppä\ut sptkeittv^i ypf sptk^tuiko
jie en^kttän? — Vsmrntiuit näSevät
asiat koruttomassa valossa -nyt nitnr
äiti nukkuu jo ja h^n ei ole yalrma
onko siiiiä..i:iittävästi, mutta — "tul-
-kaa aanl^ulla aamiaiselle".
aidan täkaä kaivon luona häärivälle
naiselle.
Nainen kalpenee, hätpn^yy jä Hn-
_ On helteinen päivä. . Tietä astuu
;hvi€^ T^Has rc^pu selässään. Ravin-tpa
v ^ t U .vat^ ja uuvuttava helle
vj^yniyksen tunnetta; Täytyy
kuin ennenkin. Tpiset myöntelevät,^^^^^^ J^'.
eUä ehkä s^nä rak/iaan Suomen kun- .rolttaen reppunsa tienviereen hän
nioitettäv^assa fiällituksessa on "jofä-kin"
vikaa pUut. MutJta löytyy niitä-mmm
"JEi ol^ vettä, ,rrierikää naapui^ista
pyytämään." Suuri koira emännän
vierellä katsoo terävin katsein j a t?iisr
telun uhka värisee suupielissä. Metallit
helisee kuin .pienet ku&uset ja
kulkij?i kysyy:
^'Saisinko mennä p i t o poikki?" .
I^'ainen rnyöntäa^^m
kaulaimesta.:
iiiksHn jä kommelluksista murheisiin
tässä resttistssa niMilmassa. En m-tenkMn
haluaisi iipahtaa sen köyden
päästä, ainakaan vielä.
SIRPA-SERKKV.
kin, jotka joko, pinteässä tietamättö-^ jaa "että se jaksaa tapella", kuten'
-myydpssa^ tai pnäen omituisuett tie-i If^ds^ XdSpd^qhfminen ja kärkeä työ-
' ldpuv&inertt,ettsä pyprittämänava- Inihi Miivasif kup^^ ^säitn:
Muuttavat vain, että Suonti onpina^^^^JS^ ff^o.*fyi sötähet-rairt
^-i^tfii^ qwan v^e)>i, ^tt<>Ärec*<w piirasta väkevam-
'^"'Has, ryssp se ytr«j* ^ ^ t r o o jr*^-- -«-^ . .
»'^räilec fatga'ttsti ^aäUe hyöklSm.
ta sen täytyy taas taistella IGcnieeeia
ja vereen asd vapaudestaan ja elär^^^^^^^f^e^ltähtpM olla katkera Sito-te
vaikuttimet hänen elämiuTsä sor-tunai^
eien.—Mitä sinä iloinen ja poloinen
kulkija Jnalidatkäan miettiä kirkkaina
hetkinäsi, vai ovatko nuo hsx-
^ . piaat tyy*yyisyyttä tuikkivat si^ät
T : a ^ . o n , t u i ^ , jos ^ j ^ . ^ ^j^äisen elämäsi-vaa-luo
on mies t^, ilmestys^ ajattelee i-„4tt^^uudesta? Onko nuo^boikat
- ' , . • ... V 5ormet joskus tehneet työtä?---Har-
^ I i ^ menee ja l U a l l a ^ J ^ t kerto- ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^ ^ j ä l ^ k a ei
va^ et a ^ e m ^ pn tuUut "kujku- «ouse niinkuin ennen, j a haaveet, jot-
^ei^enkuryngas". . ^ täyttävät ajatusmaailmasi, J^vat
AamuseHa fai;marm , ^ ^ t y n y t pelkkää pilaa Ihmeellinen iuru-
;^,>öifeiHcJitorW. Kaikissa
heidSH asetndnsii on. ny*t
. kuh ioytyiii dlOd
^*äiff, lUtittta kjfvS ktiiiieiikin^
- *^;^^^'^*^ff*i^'iii^''J^^ S-ovi as- kun ja astuu ,5U^u„a;,,»^„: Käve-^ 'karannut, jo^ Ä antaisi
. meUmstvät muuktaie ttirfssijg:,_^ja,,se^^ lee helisevin höyn j» Mt^jiikai- tilaisuuden
-•• -'/^<^r--lSI^^^ •^•^4}»^. En k y - du, matta siinä heidän syiidesä»»^ TTT r f ' ^ ' f . « .?ele miUian eflkä.s<;uraa iiinen puhet sa;otta»ana ajattelin, että »?
..• 'im . 6«M^ 4rttel*.-miaji Ä d - 00^86 hyvä ystävä, joka^^jata o?
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 5, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-07-05 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki410705 |
Description
| Title | 1941-07-05-02 |
| OCR text |
m*.
mm
t l Itlii0
M
T ^ Sivu 2 / LAUANTAINA, HEINÄKUUN 5 FÄJVIÄNÄ
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Beglstered at the Poust Ötflee^^De^B^
Ottawa, as secohd class naalter;f ".
TUansblnnat:
1 vk. S2M
6 kk. 'UO
3 kk- >J60 •
Yhdysvaltoihin: f
1 yk . . . . . . . . . . . te-Sa
6uömeeh ja niuuälle ulkomaille::
1 vk. ^'po
6 kk. ..... iM
— nm
Sataa,-Oikeata märkää vettä. JS:e-
SI ja puntari
»5 't:
väföohjuista ?.fe"rtä akuu mies.
teet liimäiku^t 'märkin* niöiniiseeÄ
ja kylmä puistaa. Ei bitveä ajia--
tella poiketa ^des lämmittelemään
"näin rnärkäria. Yksinäisenä seisoo
tädän varrella f)ysäkkihuone, sen r i -
-^^mun olet päässyt köyden päSiän,
niin tee solmu ja roiku siinä" - '
arkaillen astuu portista. Suuri siföi J^^^ kuulostaa kaksi-nukkuu
v ä r j ö s s a : ^ r a m u n t a a ^ eikö? Niin se kuiäosti K-kuulee
yilfäitä - äskeieita ja höiisee " *^*»» minusta silloin kun se mimdlfi
äkäisin liikkein. Pan kumeaa hau-" «»»e^im.
tahdusta' j a kulHja perääirt kauhistuen.
Hän menee seuraayäan taloon,
mutta tiilee hetken p e r ä ^ : uiK
Mut äickuÄat tuijottavat kevätyö^ deUeen talboil, jonka portaiden 'vie^
' f i ö n mustina ja sar ole- ressä iso susi istuu nyt y ä l E ^ ^
J^as, kävimme kaupungissa :ja tm-näkifi
usrkattauduin puntariin, ..Kun
dii^tt ensimmäiseen, niin —r.kehtaa-kokan
sanoakaan — siinä loppui as-merot
kesken. Kaiken lisäksi sm
Irtonumerot 5 senttiä
vä ovi on auki. Kulkija pujahtaa sisälle.
Nurkasta löytyy kuivia puita
sem
teeksi itselleen äskeistä torkkumis-j
a päjperia/h^^^^ Onko naapuri vakuuttanut et-
Uekki Jtanestyy jokaisen villikon: laa- • tahtaa Itiiivaifefiiäär^ i/äät0^MAr^ tä koiraat pure t ä i Ä o hä^^ iöhkais-
«ntalna. aa-rsivmsena. sisältflen parasta
..Aj^toniehliie myfinnet&fixi io^ ixrasenr
msristää fitsiaxiil^älineitft |d t if
' karia häh ttiura^^ niöusik^ iiäin
myöhään ^y^ttiöaSn iäfniäiieiliä; jotakin
f^Uökää, hän^ilä ©n ieetä jä sokeria
repiissääiii
" As^ti^tiiiään ved&n^ ^ k
hän läKtee. ijfinsimmäih^n oii
pieni niokkiriösS^ ^ öl^ edes koiraa
rähiseiitiässäy mutia sieHä d olt ketääfi
kotoää. JEöSan öJQ fcöy^^
Kulkija ^ääÄtyy sfeUfiÄVäan
Portilla ön iräsiissa mtisla i k ö ^
-emHm^ am mtti. AviÖliit;toon
inehheille oiizientöiv^ukjäit 48c jpalst»>
iiiuma. 17Mo&miiultolJbiöiiukse£ 50o
|}moit]^t'$lXH} }asiet&^^m Isi!^^
^k. K*^oiemtiwm^ Icertä,.
a?öraylt&; ;^utaah tietää- ila : ^ ^ t ^ -
inöiiuKset <0c patstattiiiäia. Onlap^-
llmöietä^e'^ im v M t i i f ö a ^ iähiföte&vä
,fliööitu»na>«su i^uiältäen; .
^ £leisei i%diusStimäl IQ^ niä. 2)iiitätul^ Ibfö liäkai^b^T^ä^
• l ^ ^ j s ^ ^ j f ^ l ä ^ a
/Jln^^ ttnaou^ 40c iMUStätuuaa, -
• . jasanööfeilMlä:
: ' ' . • . • •
lWmlfctaJa.A-
. %i|toitaswäiitrw J. JftrVts, Bauha
At&il; Bilili ikh». It: Mek
MHPttatra:
ikäänkuin ei t^töisi antaa an-^ nuhteita, eitä kun rikoin.puata.
rin. Mutta minä väitin vastaan, että
sehmo^ift^ se oli rikki ennekuin
mnä siihen astuinkaaa ja
si^si se/si tiennyt yhtään mitää^Sj^
m uskossa kävelin toisen ptuUorm
luOy i^ttq epnenkmn siiJten astuin,
kapsoin varpiksi ympäriiieni, etki
pään ole ketään todistamassa, .jos^e-
^0 saUmsifilemaan yhtä huono kuin
e^deUiijienMt^ri SeJ^shar-mittiminuai
Kiuktässaninienin.weiä
koiinanteen^ palellen, että -kplmas
Jijerp^- ^e toden sanoo" Se kioim^s
f^n^ai pUkm erMain^ri — ei mtian
sut miäeiisä^ kiih er ö ö ä i s t Ä i t saar
maan mitäai^ striihunpaiitavaa -toisesta
talosta, niuttä siinä häii nyt on.
i^päeh tttleö yästäaii^ räuliaittaa koiran
jä
""Mikä yiera^U jaUkoja ensi-
EmääJään l e i k k i ^ äiuuttaa
y f e a f i i y l ^ ^ feeirista ja
h i p yhiyj^-^j Emäntä
Oh hyvä, täfcjpM^i^^^ ' r i i i i ^ i i A -Ä ; , ! ^ • "^y^^f y'^^jy^ ^.''y'^ ^r-^^-^ t-^j numeroida e^kä vmarh näkyvksäj^-
naineöj k l ä t ä ä ^oirää | a fiuiltaä:
vain.;
" E !
Hstlii^pui 1^^£^ 1^ y&>^ ^ i Wä .en py3^-
^Vät iibiBSBBt y ^ kaulaan ja sftte^
taus.
EhkSj^fcUäh^däätö
jattelee kiiiiii^ 4^Mö öh Itiiy^^
mutta päästyään ^rtaHäen i^§§ll
suuri sU&iköifä Itö^öö jä höu-kahtafi
pari sjh^ MhöäMj^i Mfc^
soen kiint^&ästi itiiesfä .^läiiiä.
tm kniifink^n' sisnttirii jokonkm kpr
je^mi-hel^kii ja, pudotti minvUe-^
r^mflp^ ja tuo^ci)^
^sm^n&upö. Ijtin-spn ksir
^sti -^4r jo mplf^n suutuinynm.pof
/ • • f r ^ ^ i i tahi kolpie kokoon^
luu, sOhä idh iöia heidän kkkeliääh.
Nimittäin puheen aiheena. Jä Hiin
:on ollut kiänan aikjäa, tuskin enää
^kua muistetttdnhaaH. Siihen o?» jo
itkutta nOfi, että se Jtmluu PUVST
järjestykseen. On arvioitu, tmtotttt
seisahtaa ja tuumii, tuo vatmääh syö
mindi. Seisbö ithUfi^eh ja ttifes
ei uskäiia iitkähiaä. JäfihMyästä
tilanttfestä pelastaa kotiin tuleva ^^i-ka.
Hän kysyy:
'^Olisitteko halunnut jotakin?" ja
.nauraen siUttää suuren koiran turkkia.
"Se on eri viisas tämä koira, ei
sepure, yaUUca lut^^^^
IN^ies hymyiiee. omalle pelolleen ja
uudistaa pyyntönsä, ^oika jnenee
^ ^ g f ä i ^ ^ l ^ s . Mattm äita valuu
ptkä Mc£Qää i t ^ ä |ä liietä ön ollut
Mi>^amälta i^tfei^^ :
^*Eikö ifttitita kuiii feaäääinunia?
0nko. teill^ leipää;, voita ja 3«Dlaa?"
kysytään. ^
"^i ole witä, töuttä on suplaa",
kuuluu aFkailematPn vastäu&
Hänellä on "luki" tällä kertaa. Han
siäa feiieäimäh kuin on liskäitähut
pyytää, jä lisäksi/ häntä -keJimtetaan
.kä3mfiään aamiaiselle.
roMmaimn ^^eii, man tekemaänsQlr
jsm Aps^e» päähän ja siinä roii^ku-maan,
siis j^telpmään lujasti kmni
jmtpi eit^ OM tnp s4i»^
vain väkäpa/^arnmUSf minkumss, (Or
na onkin.
N^i siitm olen valppaana sUmäil-iyt,
m^pin se köyden pää tiäee,että
säah eitdä kn söimun ja sitten pidel-iä
htjtisii. Toisin sanoen, oltn kttt-fannt
tehdä ja viedä päätökseen jo-kdisen
työni ja ajatukseni pysyähem
äfän ias&ilä. NUn minä välthistin
ja petytty, väitelty ja väsytty, hm-
Jtes iokm mtsi käärme on taas jännet- . .«jisäUfe. hwnees^^ ja palatessa pistää
iä virittänyt, jyyt on taas tjtHut jo- vieraan käteen fjus^in, sditt^en^ .että
— — — sen infan solmnn sen köyden päähän,
"Saisinko yettä?" kuuluu pyyntv '^jöka knljettaa meitä Hoista komrnd-takin,
joka jännittää kaikkien ntidr
tä. MiteH nyt käy? /a. enta Suomi
siinä Javassa? Se juttu kimluu eri-lyise^
tj suo^laisUfe. Se sekä «r-,
Postelp siitä, vtiksi sie Suonti natsi-
Jioppä\ut sptkeittv^i ypf sptk^tuiko
jie en^kttän? — Vsmrntiuit näSevät
asiat koruttomassa valossa -nyt nitnr
äiti nukkuu jo ja h^n ei ole yalrma
onko siiiiä..i:iittävästi, mutta — "tul-
-kaa aanl^ulla aamiaiselle".
aidan täkaä kaivon luona häärivälle
naiselle.
Nainen kalpenee, hätpn^yy jä Hn-
_ On helteinen päivä. . Tietä astuu
;hvi€^ T^Has rc^pu selässään. Ravin-tpa
v ^ t U .vat^ ja uuvuttava helle
vj^yniyksen tunnetta; Täytyy
kuin ennenkin. Tpiset myöntelevät,^^^^^^ J^'.
eUä ehkä s^nä rak/iaan Suomen kun- .rolttaen reppunsa tienviereen hän
nioitettäv^assa fiällituksessa on "jofä-kin"
vikaa pUut. MutJta löytyy niitä-mmm
"JEi ol^ vettä, ,rrierikää naapui^ista
pyytämään." Suuri koira emännän
vierellä katsoo terävin katsein j a t?iisr
telun uhka värisee suupielissä. Metallit
helisee kuin .pienet ku&uset ja
kulkij?i kysyy:
^'Saisinko mennä p i t o poikki?" .
I^'ainen rnyöntäa^^m
kaulaimesta.:
iiiksHn jä kommelluksista murheisiin
tässä resttistssa niMilmassa. En m-tenkMn
haluaisi iipahtaa sen köyden
päästä, ainakaan vielä.
SIRPA-SERKKV.
kin, jotka joko, pinteässä tietamättö-^ jaa "että se jaksaa tapella", kuten'
-myydpssa^ tai pnäen omituisuett tie-i If^ds^ XdSpd^qhfminen ja kärkeä työ-
' ldpuv&inertt,ettsä pyprittämänava- Inihi Miivasif kup^^ ^säitn:
Muuttavat vain, että Suonti onpina^^^^JS^ ff^o.*fyi sötähet-rairt
^-i^tfii^ qwan v^e)>i, ^tt<>Ärec* |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-07-05-02
