1950-11-11-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ien lääljäreiksi, tiede
parantavat ja rake
taisia lipj^ja ja jul
himaa rattöiöi^eny]
) nuorta lp
ie juiistaiV^,-eöeiv^
mien-ratieimestea,
, tulevan tuhotuiksil
3oikia ja, tyttöjä,
aduilla, jotka 'kiip
)skpvassa, jotka
.sebstayat.Ti^c
ifjoi tukkia atojTiii:
IvolMsnusajan pi^l
.sotaa kohti, as
;-S •• >• . ' ' • • • 1 1 . - . . * „
1 3|^c«irne5sa ja?
italiassa he.I\ir|
issa x)li juliste: ' ' E |
^.oreaan!" Parisls
yimbollsoiden vap:^
mieienospituksia
eiila, •kokouksia
^io, näitä, nuoria,
Dinrhunisteja, To
Prahassa ja Berliif
i levitetään valkf
on useissa
kuten'kä'\i Roä^
' • : I-
»äättäväiaia*; sillä
än voimansa sab
Aasiassa, Amer
'astaan on vain
:^Iutta i^iltikin
n eämässa
J\CK LONDON toi Amerikan, kirjallisuuteen
pohjolan sunrten erämai-
(Sgn retkeilijät, 'kuHankaivajat, anetsäs-täjat
ja susikoirat, merimiehet ja kiil-
^urit, primitiiviset kansat ja kaupungin
kövhälistön. 'Hänen romaaneissaan
^ novelleissaan miehet ovat suuria ja
'vastustamattomia ja .kulkevat pää pys-tvs^
tiensä loppuun. Heitä hän osasi
{uv^ataj heissä on rajua elämää, uskottavuutta
ja psykologista erittelyä.- alutta
j3i5ia — niin paljon kuin he vaikutti-atkin
hänen elämässään — hän ei
jgannut kuvata. Erittäinkin sivistyneen
j3 älykkään naisen psykologia oli hä-idle
vierasta. «He -ovat verettömiä ja
jjeieeröisiä, joilla ei oikeastaan ole mi-
0ji Otetta. Miestensä kokemukset
Jack London koki itse '\'aiht-elevassa eläjissään
ja hänett tielleen sattui useita
caisiä, joista hän oli riippuvainen koke
^fmänsä ajan. •
On luonnollista, että Jokaiselle nii©-
iidle merkitsee äiti eneomän.-tai :\'äiiem-,
m. Jack .London oli -avfotön. poika,
äiti, F t a . Wellmaii, o l i - jonkin-tuntemattoman
syyn • takia-:
EKorena tyttönä kodistaan ja ^IB;
sia-elänyt yhdessäChaneyrnlmisen. her- •
lasmiehen kanssa, jdka vaikutti.opettajana,
luennoitsijana, horoskooppien te-lifanä
ja oli katsomukseltaan sosialisti.
Pidetään .ivarmana, e t tä Oianey oli LO-B-donin-^
isä, vaildta virallista.tvahvistusta
ähen ei koskaan saatu. Myöhemmin
.Flora meni naimisiin John I^hdon-nlmi-
.^n miehen kanssa Ja tännä otti Jackin''
(SMSsi pojaiiseen.- Flora • Weilmain "oli
levoton ja hermostunut sielu, jonka talia
perhe monesti-joutui taloudelliseen
U^En. Kun Jadk tuli kuuluisaksi Ja
riäaaksi, hän osti äidilleen oman talon,
jossa tämä sai mielin määrin noudattaa
oMujaan ja 'mielialojaan.
Ensimmäinen naiskokemus tapahtui
londonilie hänen ollessaan viisitoistavuotias.
Laina- ja säästörahoillaan hän
cli ostanut purjeveneen ja sen mukana
seurasi iMamie-niminen. kuusitoistavuotias
tyttö, jota sanottiin osterirosvojen
bnin^ttareksi. Yhdessä he kalastivat
ostereita kielletyillä vesillä ja joutui
J:ck usein tappeluun hänen puolestaan.
\cneen upottua heidän tiensä erosivat
-atta London on aina hellyydellä muis-
JtBut tyttöä ja tuota aikaa.
Ä pari \niotta myöhemmin 'hänes-ä
kehittyi levottomuutta herättäviä
^«mia ja haluja, kuten hän itse sanoo.
Vaikka hänellä oli jonkinlaista kokemusta
takanaan, hän tiesi itsensä karkeaksi
Ja olonsa tuskalliseksi. Iltahämärissä
hän mittaili katuja ystävänsä
Louisin kanssa, joka koetti opettaa Jackille,
miten tyttöjä tavattaessa oli käyttäydyttäviä.
Hymy, rohkea hatun kohotus,
«päröinträ, hihitystä, pari sanaa
— niin se kävi. Mutta Jackille se ei
käynyt. JRatkaise\'alIa hetkellä rohkeus
: aina f^tti. •
Vähitellen hän kuitenkin sai muutamia
ystävättäriä. Hän osti heille jäätelöä
— viisikymmentä senttiäj ja oli lopun
viikon rahattomana. Hänen muistikirjastaan
löytji nimiä Xellie, Dolhe,
Katie, l-i22ie j a heidän osoitteena.
•. _ ."^ Londonin - päätettyä ryhtyä^;työ^eii-,
.. .telemaan .-.aivoillaan,. hMea-';.".^s!a'=". oli-opiskeltava.
Terävä-äl^enäVjr hyvänä
puhujana hän emien p i ^ ä joutui
'erään Henry, Grayn' "ke^usteluseu-
. raan?.','johon- kuulai. lääkäreitä, musiik-kimiehiä,
«pettäjiä, j a -sosialisteja. • Täällä
hän tutustui Edward Äpplegarthiin
ja yhdessä he- aloitti\"at -fennokkaastl
tutkimam: hen^nmaallmaa. Edwardin'
sisäaBSta",- -"MäbeL Applegathista, 'tuli
Londonin suuri rakkaus,
• Mabel oli eteerinen,^' 'kaunis ja teeskentelemätön
nuori nainen. Hän opiskeli
yliopistossa, häi^n tietomääränsä
oli runsas ja Imn harrasti taidetta ja sivistyselämän
kysymyksiä. Seurustelu
hänen kanssaan ke^hitti suuresti Jackia
ja he päättivät mennä kihloihin Londo-.
nin alkaessa saada menestystä kirjailijaurallaan.
Niin tapahtuikin. Mutta
naimisiinmenon yhteydessä Mabel alkoi
horjua. Hän oli epäitsenäinen ja liian
paljon äitinsä vaikutuksen alainen. Jack
oli köyhä e&ä olisi voinut elättää heitä
kaikkia. Lisäksi Mahel oli t ä y n n ä so- Ninnaisuutta, juuri sitä mitä London inhosi.
Usean vuoden hankauksen jälkeen
kihlaus purkautui. Mabelin heikkous
koski Londoniin, mutta h ä n ei lannistunut.
Hän tiesi, että maailma on
* kova ja julma, ja vain omin voimin on
tie raivattava.
Näihin aikoihin London vietti monta
iltaa viikossa kokouksissa ja keskustelutilaisuuksissa
pitäen esitelmiä sosialismista.
Eräässä tällaisessa tilaisuudessahan
tapasi Anna Strunskyn, Stenfordin
yliopiston oppilaan. Heidän välillään
sjmtyi kestävä ja luja älyllinen ystävyyssuhde.
He väittelivät j^hteiskun-nallisista
kysymyksistä ja näissä väitte-flä-
Saksassa toimlteUmi äskettäin vaalit. Kuvassa numho tekee
^MHpropagandaa kadmlla soittaen ja laulaen.
Ijissä Jack selitti, että sosialisti voi lyö^
dä kapitalisteja heidän omilla aseillaan,
^lyöhenunin he yhdessä' Julkaisivat kirjankin
"Kemtonin Ja Wacen kirjeet'', joka
ennen kaikkea on tutkielma realistin
ja mmantikon maailmankatsomuksesta.
Jack 'tapasi edelleenkin ^labelia, mutta
jokaisen tapaamisen jälkeen hän tunsi
itsensä masentuneeksi, sillä hänessä
oli jotakin särkynyi: tuohon kauniiseen
Ja hauraaseen ty^l®ön^ Jack. t l ^ . . kirjaili
jakutsumuksensa ja \-aikeudet mutta
hän oli vakuuttunut voimastaan ja oikeasta
suunnastaan. Mabel oli kuin
ansarissa kasvanut kukka, joka olisi
menehtjm>i; muunlaisessa jnnpäristössä.
Viinieistellessään ensimäistä novellikokoelmaansa
"Suden.poika'', kuoli eräs
l Ä ä d h i n koulutover^t<L •:^Häöen :lau--
tajaisissaan Jack tapasi Bessie Mad(^er-nin,
toveria surevaa morsiamen.. Heillä
•kummallakin- oli ikäänkuin yhteinen,
maaperä kiintymykselle ja he havaitsivat
toistensa seuran • hauskaksi Ja ter-
A^lKseksi. Bessie oli opettajana erääs-m
koulussa,- ja iltaisin hän opetti Lon- .
docHle-matematiikkaa ja f>'siikkaä, Jack
puolestaan ohjasi Bessietä kirjallisuushistorian
tuntemiseen. He eiv^ät kiihkeästi
rakastaneet toisiaan, mutta pian te-
Idvät ratkaisevan päätöksen ja menivät
nainusiin.
Jack oli toivonut saavansa pajan,
mutta he salviatkin kaksi tytärtä. Keski-viilvkoiltaisin
heidän luokseen kokoontui
paljon ihmisiä jossa keskusteltiin in-
' nokkaasti kirjallisuudesta ja taiteesta.
Londonista oli tullut kuuluisa kirjailija
ja hän antoi rahan mennä maailman-oniehen
tavoin. Anna Strunsky kävi heidän
luonaan, samoin eräs Charmian
Kittredge, mutta kun Bessie aavisteli,
.
tosin aiheetta, olevan jotakin Jackin ja
Annan välillä, lopetti Anna käyntinsä
heidän luonaan. Charmian, joka* tässä
suhteessa oli paljon ^'väkfallisempi'-, oli
moderni nainen, ja hänessä Jack näki
ihanteensa, sellaisen,- kuin se ilmenee
hänen romaaneissaan ''Lumikenttien tytär"
ja "Suuren talon pikkurouva".
Jack oli varsin nopea otteissaan.
Eräänä iltana hän vain lyhyesti ilmoitti
Bessfelle eroavansa hänestä. Varmaa
on myöskin, että Charmian oli päättänyt
ottaa Jackin, maksoi mitä. maksoi.
Asiasta kehittyi hieman' skandaaliluon-toinen
sanomalehtien sekaantuessa juttuun
ja Bessien syyttäessä avioerosta
Anna Strunskyä.
London oli maineensa kukkuloilla, ja
ainakin aluksi Charmian oli hänelle reipas
ja iloinen toveri. iMutta myöhemmin
hänessä alkoi ilmetä itsekkyyttä
ja muita ärsyttäviä piirteitä. Hän pelkäsi
jokaisen naisen vievän Jackin häneltä
-r- kuten hän itsekin oli tehnyt.
Jack kaipasi sinisilmäisiä lapsiansa,
mutta hänen kirjoittaessaan heille, he
suhtautuivat varsin viileästi isäänsä.
Jack ryhtyi entistä enemmän käyttämään
alkoholia ja multa huumausaineita.
Hänen ajatuksissaan liikkui suuria
romaaniaiheita ja samaan aikaan hän
pelkäsi sammuvansa kirjailijana. Eräänä
iltana marraskuussa v. 1916 hän viej
ä harkitusti järjesti erästä matkaansa,
mutta, yöllä ottikin morfiinia Ja kuoli
-seuraavana päiviänä. Hänen tuhkauurnansa
haudattiin v-ksinäiselle kummulle,
jota manzanitapuut ja punainen
kivi koristavat.
Jack Londonin todellinen asenne naisiin
on ilmaistu teolisessa ''^fartln
Eden". Siinä 3-Iabel Applegarth esifn-
'Avi&pari radi&m -palvduksessa,
UHian Ja Boss IVngki Lottdo-imsa:
Ont, ovat niitä hsn}o]e
aviopareja. Jotka ovat radlm:
palvehikscssa. Don joM&a 14-
henkistä kuoma summntm-i-"
taisin kello 10,30 ja kumo kuul-han
kaikkiaiiji' Canadassa-^^il-äcfisä
katissa tässä 'okjelnrnssa.
XeuvGstoliiton
kustaaaiisliike Julkaisee. läMmroim- k<^«»
men vuo'den,kuluessa suuren veaäläisea
kirjailijan Leo Tolstoin kootut teokset
uutena 'kahdeksantoista niteen painok-
.^na. Tämän painoksen ensimmäiset al«»
teet ilmestyvät vielä tässä kuussa, joI«>
loin tulee kuluneeksi 4*0 vuotta kirjaili»
Jan kuolemasta.
Neuvostovallan aikana on julkaistti
tätä ennen «leljänä eri painoksena'Tois»
toin kootut teokset, •
I
Mäkusuunta herkutteluun nähden offi
eri maissa sangen erilainen. Kun jugoslavialaiset
pitävät hapanta hevosen»»
maitoa herkuttelun huippuna, ovat kii«»
nalaiset pääskyskeiton ystäviä. Australialaiset
taas rakastavat intohimoisesti
angösturaJIa ja punaviinillä höystettyjä
hedelmiään, brasilialaiset kahvia sekoitettuna
rommiin ja paksuun kermaan,
tshekit lämpimiä pcrunapullia, -tanskalaiset
vahvaan akvaviittiinsa sekoitettuja
raakoja munia, kreikkalaiset sopivasti
suolattua vuohenmaitoa, siamilaiset raakaa
kalaa ja suomalaiset livekalaansa.
Muhamettilaisten pyhät värit ovat,
valkoinen, keltainen, vihreä ja punainen.
iyy Ruth Marsena, ainoana uskottavasti
kuvattuna työväenluokkaan kuulu«
mattomana naisena.
.Londonilla oli paljon voittoja toisen
sukupuolen keskuudessa. Hänen tarkoituksenaan
oli kirjoittaa kirja kokemuksistaan
naisten kanssa — yhtä rehellisen
kuin "Tuliliemen tuttavana" ja
"Kadotuksen kansaa". Epäilemättä
siitä olisi tullut luokkamoraalin valheita
paljastava, mutta kuinka syvälle London
olisi voinut luoda katseen naisen sisimpään
olemukseen, sitä on vaikea sanoa^*
Hänen filosofiansa, jossa yhdistyivät
— niin kummalliselta kuin se
kuulostaakin — Manein ja Nietzshen
opit, olisi tuskin saanut montakaan
naista. Keskinäisten katsomusten ymmärtäminen
ja vielä enemmän, r.iidea
omaksuminen, on eräs perusedellytys
toisen ihmisen tuntemiselle. -
London haaveksi naisesta ja rakkaudesta,
joita ei ole. Hän ei haaveksinut -
hyvästä ja pehmeästä elämästä, ja kirjoittaessaan
hän kuvasi todellisuutta
sellaisena kuin se on.
LAiL\NTAIXA,. MARiL^.JLqUN, 11 .PÄIVÄNÄ, 1950 SIVU I
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 11, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-11-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki501111 |
Description
| Title | 1950-11-11-03 |
| OCR text |
ien lääljäreiksi, tiede
parantavat ja rake
taisia lipj^ja ja jul
himaa rattöiöi^eny]
) nuorta lp
ie juiistaiV^,-eöeiv^
mien-ratieimestea,
, tulevan tuhotuiksil
3oikia ja, tyttöjä,
aduilla, jotka 'kiip
)skpvassa, jotka
.sebstayat.Ti^c
ifjoi tukkia atojTiii:
IvolMsnusajan pi^l
.sotaa kohti, as
;-S •• >• . ' ' • • • 1 1 . - . . * „
1 3|^c«irne5sa ja?
italiassa he.I\ir|
issa x)li juliste: ' ' E |
^.oreaan!" Parisls
yimbollsoiden vap:^
mieienospituksia
eiila, •kokouksia
^io, näitä, nuoria,
Dinrhunisteja, To
Prahassa ja Berliif
i levitetään valkf
on useissa
kuten'kä'\i Roä^
' • : I-
»äättäväiaia*; sillä
än voimansa sab
Aasiassa, Amer
'astaan on vain
:^Iutta i^iltikin
n eämässa
J\CK LONDON toi Amerikan, kirjallisuuteen
pohjolan sunrten erämai-
(Sgn retkeilijät, 'kuHankaivajat, anetsäs-täjat
ja susikoirat, merimiehet ja kiil-
^urit, primitiiviset kansat ja kaupungin
kövhälistön. 'Hänen romaaneissaan
^ novelleissaan miehet ovat suuria ja
'vastustamattomia ja .kulkevat pää pys-tvs^
tiensä loppuun. Heitä hän osasi
{uv^ataj heissä on rajua elämää, uskottavuutta
ja psykologista erittelyä.- alutta
j3i5ia — niin paljon kuin he vaikutti-atkin
hänen elämässään — hän ei
jgannut kuvata. Erittäinkin sivistyneen
j3 älykkään naisen psykologia oli hä-idle
vierasta. «He -ovat verettömiä ja
jjeieeröisiä, joilla ei oikeastaan ole mi-
0ji Otetta. Miestensä kokemukset
Jack London koki itse '\'aiht-elevassa eläjissään
ja hänett tielleen sattui useita
caisiä, joista hän oli riippuvainen koke
^fmänsä ajan. •
On luonnollista, että Jokaiselle nii©-
iidle merkitsee äiti eneomän.-tai :\'äiiem-,
m. Jack .London oli -avfotön. poika,
äiti, F t a . Wellmaii, o l i - jonkin-tuntemattoman
syyn • takia-:
EKorena tyttönä kodistaan ja ^IB;
sia-elänyt yhdessäChaneyrnlmisen. her- •
lasmiehen kanssa, jdka vaikutti.opettajana,
luennoitsijana, horoskooppien te-lifanä
ja oli katsomukseltaan sosialisti.
Pidetään .ivarmana, e t tä Oianey oli LO-B-donin-^
isä, vaildta virallista.tvahvistusta
ähen ei koskaan saatu. Myöhemmin
.Flora meni naimisiin John I^hdon-nlmi-
.^n miehen kanssa Ja tännä otti Jackin''
(SMSsi pojaiiseen.- Flora • Weilmain "oli
levoton ja hermostunut sielu, jonka talia
perhe monesti-joutui taloudelliseen
U^En. Kun Jadk tuli kuuluisaksi Ja
riäaaksi, hän osti äidilleen oman talon,
jossa tämä sai mielin määrin noudattaa
oMujaan ja 'mielialojaan.
Ensimmäinen naiskokemus tapahtui
londonilie hänen ollessaan viisitoistavuotias.
Laina- ja säästörahoillaan hän
cli ostanut purjeveneen ja sen mukana
seurasi iMamie-niminen. kuusitoistavuotias
tyttö, jota sanottiin osterirosvojen
bnin^ttareksi. Yhdessä he kalastivat
ostereita kielletyillä vesillä ja joutui
J:ck usein tappeluun hänen puolestaan.
\cneen upottua heidän tiensä erosivat
-atta London on aina hellyydellä muis-
JtBut tyttöä ja tuota aikaa.
Ä pari \niotta myöhemmin 'hänes-ä
kehittyi levottomuutta herättäviä
^«mia ja haluja, kuten hän itse sanoo.
Vaikka hänellä oli jonkinlaista kokemusta
takanaan, hän tiesi itsensä karkeaksi
Ja olonsa tuskalliseksi. Iltahämärissä
hän mittaili katuja ystävänsä
Louisin kanssa, joka koetti opettaa Jackille,
miten tyttöjä tavattaessa oli käyttäydyttäviä.
Hymy, rohkea hatun kohotus,
«päröinträ, hihitystä, pari sanaa
— niin se kävi. Mutta Jackille se ei
käynyt. JRatkaise\'alIa hetkellä rohkeus
: aina f^tti. •
Vähitellen hän kuitenkin sai muutamia
ystävättäriä. Hän osti heille jäätelöä
— viisikymmentä senttiäj ja oli lopun
viikon rahattomana. Hänen muistikirjastaan
löytji nimiä Xellie, Dolhe,
Katie, l-i22ie j a heidän osoitteena.
•. _ ."^ Londonin - päätettyä ryhtyä^;työ^eii-,
.. .telemaan .-.aivoillaan,. hMea-';.".^s!a'=". oli-opiskeltava.
Terävä-äl^enäVjr hyvänä
puhujana hän emien p i ^ ä joutui
'erään Henry, Grayn' "ke^usteluseu-
. raan?.','johon- kuulai. lääkäreitä, musiik-kimiehiä,
«pettäjiä, j a -sosialisteja. • Täällä
hän tutustui Edward Äpplegarthiin
ja yhdessä he- aloitti\"at -fennokkaastl
tutkimam: hen^nmaallmaa. Edwardin'
sisäaBSta",- -"MäbeL Applegathista, 'tuli
Londonin suuri rakkaus,
• Mabel oli eteerinen,^' 'kaunis ja teeskentelemätön
nuori nainen. Hän opiskeli
yliopistossa, häi^n tietomääränsä
oli runsas ja Imn harrasti taidetta ja sivistyselämän
kysymyksiä. Seurustelu
hänen kanssaan ke^hitti suuresti Jackia
ja he päättivät mennä kihloihin Londo-.
nin alkaessa saada menestystä kirjailijaurallaan.
Niin tapahtuikin. Mutta
naimisiinmenon yhteydessä Mabel alkoi
horjua. Hän oli epäitsenäinen ja liian
paljon äitinsä vaikutuksen alainen. Jack
oli köyhä e&ä olisi voinut elättää heitä
kaikkia. Lisäksi Mahel oli t ä y n n ä so- Ninnaisuutta, juuri sitä mitä London inhosi.
Usean vuoden hankauksen jälkeen
kihlaus purkautui. Mabelin heikkous
koski Londoniin, mutta h ä n ei lannistunut.
Hän tiesi, että maailma on
* kova ja julma, ja vain omin voimin on
tie raivattava.
Näihin aikoihin London vietti monta
iltaa viikossa kokouksissa ja keskustelutilaisuuksissa
pitäen esitelmiä sosialismista.
Eräässä tällaisessa tilaisuudessahan
tapasi Anna Strunskyn, Stenfordin
yliopiston oppilaan. Heidän välillään
sjmtyi kestävä ja luja älyllinen ystävyyssuhde.
He väittelivät j^hteiskun-nallisista
kysymyksistä ja näissä väitte-flä-
Saksassa toimlteUmi äskettäin vaalit. Kuvassa numho tekee
^MHpropagandaa kadmlla soittaen ja laulaen.
Ijissä Jack selitti, että sosialisti voi lyö^
dä kapitalisteja heidän omilla aseillaan,
^lyöhenunin he yhdessä' Julkaisivat kirjankin
"Kemtonin Ja Wacen kirjeet'', joka
ennen kaikkea on tutkielma realistin
ja mmantikon maailmankatsomuksesta.
Jack 'tapasi edelleenkin ^labelia, mutta
jokaisen tapaamisen jälkeen hän tunsi
itsensä masentuneeksi, sillä hänessä
oli jotakin särkynyi: tuohon kauniiseen
Ja hauraaseen ty^l®ön^ Jack. t l ^ . . kirjaili
jakutsumuksensa ja \-aikeudet mutta
hän oli vakuuttunut voimastaan ja oikeasta
suunnastaan. Mabel oli kuin
ansarissa kasvanut kukka, joka olisi
menehtjm>i; muunlaisessa jnnpäristössä.
Viinieistellessään ensimäistä novellikokoelmaansa
"Suden.poika'', kuoli eräs
l Ä ä d h i n koulutover^t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-11-11-03
