Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 11, 1950

              kohdat ja'\iik<in iiilattua.^liäii' o!i"|ä!-'
ken vapaana kopissaan. -KaMeittensa
murretut kohdat paikkasi Mu leivästä
muokkaamalla inassallä niin taitavasti,
että petos huomattiin vasta vuosia myö­hemmin.
Vapauduttuaan kahleistaan
alkoi Trenck kaivaa maanalaista käjtä-vää
lattian alitse. Avulias vartija Gef-hard
hankki hänelle säkin, millä vanki
saattoi siirtää käytä\'ä3tä kaivamansa
mullan ylös. Sen pyöritteli hän pieniksi
palloiksi ja heitteli -ulos taikka 'kittasi'
muurien kivien rakoihin. {Perusmyuri
oli toista metriä vahva - ja Trenclc sai
kaivautua yli kahden metrin sjf^^yyteen,
ennenkuin hän voi ryhtyä "kaivamaan
käytävää muurin alitse.. Työ oli äärim­mäisen
vaikeaa, mutta Trenck ei hellit­tänyt.
-
Toista vuotta kaivettuaan^ hän joutui
taas yllätetyksi. Melkein valmis sala^
käytävä täytettiin, ovia ja ikkunaristi-koita
vahvistettiin ja vartiointia tiuken­nettiin.
Onneiöi Trenck oli fjitinyt
kiinnittää kahleet ylleen ennen vartijoi­den
tuloa, joten niiden salaisiius jäi pal-
-ptaiftaita'-'; n-rnrni.n
• - AfuutamsÄ lÄlsäiysh" ^
Trenclc yritti j^töeii, mutta jöiitui kiin­ni.
Vartiointia tiukeJiiretiim yhä, eikä
Trehckin auttanut muu kuin ottaa pa­kollista
lomaa,,Hän alkoi kuluttaa ai-iiäansa
lahettäjmällä vartijaystäviensä
välityksellä avunpyyntolvirjeitä sukulai­silleen
ja tuttä\a!I^n ympäri Euroop­paa.
Lisäksi kaiverteli :li"än •neulalla ti­na-
astioihinsa taiteellisia kuvioita ja ko­ristuksia.
Nämä 'muistoesineet' tulivat
vartijoiden ivälitykseHä pian hyvinkin
ioiuluisiksi ja niitä myytiin kappaleelta
jopa 12 tukaatin hintaan. Samaisia pi­kareita
nähdään vielä nykyisinkin useis­sa
Saksan ja Itävallan -museoissa.
Ajanpitkään heräsivät Trenckin pa-kosuurniitelmat
taas vireille ]a kun var­tiointi
ei enää ollut iiiin.huolefIistä, hän
alkoi tyhjentää täytettyä maanalaista
; käytävää, päättäen lopultakin toteuttaa
;pakosuunnitelmansa. Samalla hän lä­hetteli
5- •inaailmalle kirjeitä, ehdottaen
.muunmuassa, että -eräät hänen upseeri-tovereistaan
tekisivät äkkirynnäkön
Magdenhurgift linnaan ja vapauttaisi­vat
hänet, Wienin pankeissa olevia ra-
5 - " 5 ^
1 • Täten -haluaasdiaie •"äiittäg" liaikicia y s -|
Itänä ja tuttavia;yllätysjuhlasta lahjoi-"p-fneen,
jonlja IsoMeelis! aivan odotta- i
fmatta--jouduimme.Jo&akuun 15 p:iiä. • i
1 T€itä-katkMa kMto31isuu€€lla- ^ . .|,
1 •?-.-'.-.\--muistaen^,-' .. "M.
I -MERY-Ä
vIS |3f._.
1 SYNTVM4FÄIVÄT. I
'S • • ^ - "• • " H
I > Lolia&uim' 15 p. 1950 ' |
I Täältä me ollaan simsessä veessä, f
I vaan suuret oli touhut meVän tnäessä, |
•| minä itse kun täytin, viisi ja noVa, J
I eikä Kallekaan paljon voi jälessä olla. |
I Pikku lintu se kai Lainan luokse lensi |
\ kuiskutti korvaan sano, sano Otolle %
I ensiiz, |
Ija Otto kun osansa hyvin hoiti, 1
j hän ystävät, tuttavat, meille loihti. |
j E-u tiennyt, onko taä unta vai totta, |
I ennekuin pääni oli kattohon ottaa. |
15w tahdon ystävät kiittää teitä, |
I jokaista terikseen sekä yhteisesti. |
I Kun sacvuittc kahvia pullaa kantain, |
I lahjan kalliin muistoksi an tain. |
I Jäi toiset i'man sitä, kahvia ja pullaa, |
^kun eivät voineet mukahan tulla. |;
.i • " MERY. I
1 i
5 • • ... • =
f EXXEI\'Ä AiKOIXA ^ oli monta,
Jotka: pitivät itseään rikkaiaa, kun
heillä oli 'kirstut ja kaapit täynnä^ kultaa
ja hopeaa. -Kun kiivattiin saituria, niin-aina
oli edessä mies, joka yön hiljaisina
hetkiiiär-pmoi--fafefea^oja pöydälleen ja
nautti niiden laskemisesta. Itse asias­sa
hän oli köyhä mies, sillä kun hän ei
pannut rahojaan kiertämään, ei hänellä
niistä ollut sen enempää hyötyä.
Tämä totuus on nyt ilnieinen kaikil­le,
saitureillekin, Jotka sijoittavat va­ransa
pankkiin, tai arvopapereihin. Pit­kän
aikaa, ennenkuin maailmassa oli
nykyisin niin kehittj^yt osakkeiden, ob-ligatioiden
ja pankkitilien järjestelmä,
sijoittivat rikkaat varansa taloihin tai
maanomistuksiin. Xäin tapahtuu vielä­kin,
Joskin harvemmin.
Henkilö, jolla on varoja, sijoittaa ne
erilaisiin arvopapereihin, joten saattaa
sattua, että mies, jolla on hypöteekki-pankin
osakkeita, omistaa osuutensa
maista ja taloista, joiden sijaintia hän
—edes tiedä; •T-oineBiBles on kanssaomis-
'höjsatt Trenck tnyös käjiteli ävökätisesv
ti, lähetdlen shekkejä ja ^v^kseleitäj^
kaiselle, jonka; väMnkin uskoi olevan
kapkaussuunnitelmilleen myötämielinen.
Useimmat rahojen saajista pettivät hä­net
Mte4>in..röyhkeästi. '
Sillä aikaa Trenck jatkoi öistä työs­kentelyään.
Kaivaminen edistyi hitaas-.
ti, mutta kiskoessaan eräänä aamuna
käytävässä olevan kiven syrjään,
Trenck näiki päivänvalon kuultavan
käytävän toisessa päässä. Kiihkeästi
hän odotti seuraavaa yötä, jolloin hän
puhkaisisi au^n lopullisesti.
Mutta taais tuli pettymys. Eräs lin­noituksen
upseereista, joka oli auttanut
Trenokin pakosuunnitelmia, kavalsi hä-
'^het. Vanki lyötiin ieitti5tä lujempiin
kalUeisiitirja -käytävä täytettiin taas.
Upseeri säi kuninkaalta ylennylöen ja
muita suosionosoituksia va,lppaudestaan
— sitäpaitsi piti hän huomattavan raha­summan,
jonka Trenck ystäviensä avus­tuksella
oli hänelle järjestänyt.
Nyt vanki murtui lopullisesti. Hä­nellä
ei enää ollut voimia eikä mahdol-lisui&
siakaan uusien pakosuunnitelmien
toteuttamiseksi. Trenckin oli vihdoin­kin
mukauduttava siihen, että hän oli
avuton, elinkautinen Magdehbur^n lin­nan
vanki.
Mutta joulunaattona v. 1763 saapui
•muuian kaartiupseeri yllättäen Tjent-^
kinlu# ja ilmoitti, että kuningas oli va- '
.pauttäBut"\^i^ii, ;..V^ •.
Trenck ei ollut uskoa ^kuulemaansa.
'/ yihdoinkin oli hmi vapaa ja vieläpä ku-mnkaan
luvalla. Sinä Iltana pidettiin
Magdenburgin linnassa suuret 'kekkerit,
joiden isäntänä oli entinen elinkautis­vanki,
paroni • von Trenck. ^Puettuna
itävaltalaisen k^artiaupseerln univor­muun
poistui Trenck sitten vaunuilla
' ajaen linnoituksesta, jossa hän oli viet­tänyt
vätikina lähes kaksitoista elämän­sä
parhainta x^uolta. Pienet tinapikarit,
hänen ystävilleen lähettämät kirjeet ja
itsepintaiset pakojTitykset Magdfenbur-gista
olivat tehneet hänestä kuuluisan
miehen. Nuoruutensa rakastettua, prin­sessa
Amaliaa Trenck ei milloinkaan
saanut puolisokseen, mutta Fredrik Wil-heim
Ilrlta hän sai kcr\'auksen karsi­mastaan
vääryydestä ja kaikki häneltä
aikoinaan takavarikoidut kartanot ^"a
maatilat luovutettiin hänelle takaisin.
:Mutta kohtalo oli määrännyt suur-seikkailijälle
kolkon kohtalon. Vallan­kumouksen
puhjettua Ranskassa
Trenck matkusti simie Itävallan hovin
palkattuna urkkijana — kuten väite­tään..
Kesäkuun 25. p:nä 1794 hänet
tuomittiin- 'Robespierren määräj-ksestä
kuolemaan ja giljotiini kall^aisi hänen
kaulansa Place de la Revolutionilla . . .
A. H-ortaa
tajasa. •tehtaassa, 'JoakS' sisllla hän ei
ole millöiiikaaii käynyt Ja Jänkä .toliiiiii-
Hasta hänellä-ei ole harmainta-aavistus-'
•ta. - • : • , ^.
" An.'ot ovat käyneet Kikkinifei, niitä,
voidaan jakaa Ja taasen yhdistää, ne
• siirtyvät omistajalta toiselle vain iiiiden
asiakirjojen avulla; joita sanomme ar­vopapereiksi.
Tämä seikka jiuiri on ol­lut
luomassa suuria omaisuuksia.
Historia mainitsee monia suurten
omaisuuksien omistajia, ja eräs \'anhim-pia
on kuuluisa Fugger Ausburgissa,
• Fuggerit oli kauppiassukua,- jonka ku­koistusaika
oli 1400.I5C0-luvuilla. Su-vun
kantaisä oli kankuri Hans Fugger,
ja myöhehimin tapaamme suvussa suu­ria
kauppa miehiä, laivanvarustajia ja
pankkiireja, jotka suola- ja hopeakai­voksillaan
vm. liiketoimiiiaallaan kvke-nivat
hankkimaan niin suuria omaisuuk­sia,
että saattoivat lainata suunnattomia
summia keisareille ja kuninkaille mel­koista
korkoa vastaan, ja papttiiia kruu-
.,".l>mi^l0jai.,;j,-,v- S3;0IfV i ; fr; v
:;c?6.;VrdokraamaUav/paavi!tä.iQik€aidäi hai;-; •
jöitt^«§neIvauppaa-^isaitS5 ;Fugger-sukp; •
enimmin. Siiku-äa|eloitiin ja sen jälke­läisiä
elää vieläkiii salvsalaisina ja itä­valtalaisina
kreiveinä.
• Italialainen Jife^fae?! :suku ansaitsi
: omaisuuksia •psmkkltoimiEnalla... Se ko-iiosi
arvoasteikossa Fuggereita 'korkeam- •
malle,-sillä sen-Jäsenistä,' tuIirToskanan.;
• suurherttuoita: 'ja .-Sailiskaii r^uningatta-.
ria.'- • ., i'-;:'}-.' ;^• ^ .-^ ,v _ '
Uuden ajan rahamaailman kuuluisin
••nimi on kuitenkini?o/5«r///M'" ''Ferheeh--
historia-on 'hyvin •t-urinett-u';-'-^ Se polveii^'-
tuu' Frankfurtista -jä s&i = alkuperäinen"
, nimi oli Bauer^^''-E'rotäksäeii-illoista "Sä- :
manniihisistä juutalaisperheistä suku ot­ti
nimekseen Rothschild ^"unaislte kilvfeiv
•{Toten-Sdiild)-mukaänj-^'|oka riippui ^äeil''-
talon seinässä'Ffankfurtiirjuutalaiskort--
telissa, jossa he asuivat:^ " ' • • ^
Perheen omaisuuden p&riista luotiiu
Napoleonin sotien'aikana. Niiden pää­tyttyä
vanha Majj/^r- Anselm Rothschild .
lähetti neljä poikaansa Lontooseen, Pa­riisiin,
Wiemin ja NapoliinV jo&^ he
perustivat Rötiiächildien pankin. Viides'
poika sen sijaan jäi Frankfurtiin, jossa
hänkin rupesi pairkkiiriksi.
'Kun perhe haärautumisestaari^ hjwli-matta
pysyi koossa, niin sen valta ja rik­kaus
lisääntyi suunnattomasti. Se jär­jesti
valtiolain6|ä ja saattoi monet val­tiot
riippuviksi itsestään. Rotschlldeiltä
Suomikin IS^O-liiviin nälkävuosiniä
hankki vältiolaiha;ii.
Miten suuri Heidän valtansa ©H, osoit­taa
seuraava juttu.- Lontoos^n asettu­nut
Nathan Rothschild suuttui kerran
Englanniii Panlddin ja vaati siltä äkisti
saatavansa, noia 3 miljardia nykymark­kaa
kultana. Pankki hankki vaivoin ra­hat,
•mutta sen oli pakko koroiltaa lai­nakorkoa,
«iistä oli seurauksena, että
lainakorko kohosi koko maailmassa.
Rothschildit, jotka aateloitiin rans­kalaisina
ja itävaltalaisina parooneina
tai englantilaisina lordeina, ovat nykjd-sin
jonkin verran taka-alalla eikä heidän
valtansa ole enää niin suuri kuin vielä
50—60 vuotta sitten.
Vaikka ei voida tarkoin sanoa, mrlen
suuria ne omaisuudet olivat, joita Fug-gerin.
Medicin ja Rothschildin perheet
' liallitsivat oHc^an %^alta)[iSÄ: feii&uloil-la,''"
»!!!"'Wl#»----kulte^^^ tjyaesti. '-sa*
•»oa, että , m olivat 'paljon .pieaeftipiä
kuin ne, joita eräät aiwri-kkalaiset mli-
Jardixirit hallitseva;:., ^laailmatt talou-d.
4iliuen |>ainopiste siirtyi jo vu-^sisadaii
vaihteessa Euroopasta AmerikkaaiK
^ Siellä; cvat mkv nykyaikaisten Kroisosten
suvut. Vandcrbiliit. Astorit, Ri.>ckeftik-rit,
Fordit, Carnegiet ]a •Morganit.
Kukin näistä nimistä on romaani si­nänsä.
Ensimmäinen Xanderbilt. joka
oli hollantilaista sukua, aloitti uransa
lauttamieheaä Hudson-jöella, Sitten hän
antautui rautatiealalle, ' rakentamalla
rautatietä ja keiiiottelemaKa niiden
osakkeilla. Kun hän v. 1S77 kuoli, oli
hänen arvoni menään "rautatiekunin-gas",
-Hätien jälkeläisensä lisäsivät
perheen omaisuutta, mutta kolmannessa
ja neljännessä sukupolvessa se on jo niin
jakautunut, ettei siitä enää mainita.
Vielä romanttisempi on .-\storien per­heen
tarina. Ensimmäinen, John Jacob
Astor, oli tupakkakauppiaana New Yor­kissa.
Kerran eräs hänen asiakkaansa,,
jolle hän oli hankkinut suuren määrän
tupakkaa, joutui maksuvaikeuksiin ja
f- tSi*jöM'*orvaukSekk---enti.l-ä'^'^^^^ "ny-
" kyisiH-^rööklynin-ältieeltä;-^ -'^^^-
' -'Näitä rämeisiä t&ntteja"" piä^ttiin lä­hes
arvottomina, mutta Astor oli kauko-niköisempi.
Hän osti niitä yhä lisää,
vieläpä Manhattanilta, ja ' kun New
York alkoi lS50-luvuHa kasvaa valtaista
• vauhtia, • kävivät tontit "arvokkaiksi,
mutta .\stor ei siiitä myynyt, vaan
vuokrasi 99 vuodeksi; ja sopimuksessa
sanottiin, että mainitim ajan kuluttua
tontit niissä olevine rakennuksineen oli­vat
joutuneet Astorin suvulle. Saattaa
ymmärtää, miten valtavasti Astorin ra­hat
lisääntyivät, kun tonttien arvo koho­si
huimasti ja pilvenpiirtäjiä alettiin ra­kentaa.
Viime vuosina on Astorin per­he
myynyt tönttejaan n. 7—8 miljardin
nykymarkan arvosta.
Sekä Andrew Carnegie että John
Rockefeller aloittivat tyhjin käsin.
. Edellisestä tuli "teräs"- jälldmmäises-tä
"öljj-kumngas". Molemmat olivat
suunnattoman rikkaita, multa niinpä
heidän liiketoimintaansa sisältyi myös
paljon keinottelua.
Morganien suku on ansainnut omai­suutensa
pankkitoiminnalla ja Fordien
autoteollisuudella. KreilUialainen Basil
Z aha ro f f ansaitsi suunnattoman omai­suutensa
asekaupoilla varsinkin edelli­sen
maailmansodan aikoina. Englanti­lainen
"timanttikuningas'" S. B. Joel an­saitsi
eiiljardiomaisuuden Etelä-Afrikan
timanttikaivöksilla.
Siten ovat pääomat keräytyneet kei­nottelujen
axulla.. muutamiesa harvojen
liäsiin. Aikanaan tulee yhteiskunnalli­nen
tuotantoprosessi kuitenkin sikäli
muuttumaan, että kansallisvarallisuudet
tulevat kaikkien hyödyksi.
—o —I.
Ahti Ko Lassilaii
MUISTOLLE
Kit©Ii msrrassoan II päivisiS 1948.
Niin äkkiä Ahti rakkahin
sä luotani läksit pois.
Sait iäks' kaikeks' rauhan,
vaivoista pääsit lepohon.
Kj^nel silmiin vierii
rakasta Ahtia muistellen.
CSJ:n Vancouverin osaston NAISTEN KERHON
KÄSITYÖMYYJÄISET .
Lauanialna marraskuun 25 p:nä kello 2 lp. klo 9 l i l a l la
Ja
Sunnuniaina marraskuun 2$ pjnä kl© 7.30 illalla
,H¥VÄ O I U E O I A YNNÄ NÄ¥TEOIÄ - VAPAA KOLEHTI
Tervetuloa molempiia tilaisuuksiin! , My3?'|äiB&®®aii*S8'.
•S-it^iMÄ, 1950 äfVU II