1950-11-11-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f. t?
t {
sv,,
11"'»j
- s:
'il'!*'•1B'
iB4i ".
tmvMm -paivläi yhtä .kömpelönä - ja k^-'
lyaeeaa kuin tämän päiväinexikm.
Mada ratkesi hystenseeo itkuun ja
iarltui Allia kaulasta, peittäea hänen
huulensa suudelmillaan ja sanoi:
•'Aili anna minulle anteeksi, että olen
sinua halveksinut sotaaastaisten mieli-
•) pitelttcsi takia. En ole tiennyt parem-min.
Sinä olet ollut minua viisaampi "ja
kaukonäköisempi. Ole sinä minun tyttäreni,
älä fätä minua, tehkäämme yhdessä
rauhan työtä ettei sinun poikasi
tarvitsisi kuolla nuoruutensa kukoistuksessa
taistelukentällä niinkuin minun
mieheni ja poikani ovat tehneet. Älä
muista miestäsi pahalla, hän ei tiennyt
paremmin ja vaikka olisi tiennytkin niin
ei hän olisi yksilönä voinut muuta tehdä
kuin kuulla esivallan käskyä ja astua
riveihin kuten monet muutkin tuhannet
ovat tehneet."
Pappi huomasi vanhemman naisen
ankaran surun ja mielenliikutuksen ja
riensi naisten luokse alkaen puhua heille
suurista uhrauksista joita jokaisen
isänmaan ystävän tulisi antaa. Mutta
nyt oli Marian kärsimysten onitta täysi.
(Hän tunsi kummallisen rohkeuden^ sanoisiko
, .kapinallisuuden .puuskan, menevän
läpi hennon olemuksensa. Hän
inhosi kaikkea ulkokultaisuutta, erikoisesti
tuota miestä, joka puhui hänelle
uhrauksista, hän joka ei ollut mitään
ulirannut. Maria keskeytti papin sanatulvan
sanomalla: -
^'Vaikene sinä kurja jumalan ja pyhyyden
pilkkaaja! Rauhasta ja hyvästä
tahdosta sinun pitäisi saarnata, multa
uusista veriuhreista sinä pauhaat.
Oletko sinä uhrannut, ovatko sinun isäntäsi,
nuo suurisuiset sodanlietsojat, joi-
. den asialla sinä häärit ovatko he antaneet
poikansa tai heidän naisensa miehensä?
Eivät ole, rintaman takana he
. istuvat ja rikastuvat tavallisen työtätekevän
kansan kustannulxsella."
lilaria \'aikeni ja ihmetteli itsekin;
mistä hän oli saanut rohkeuden, mistä
löytänyt sanat. Pappi poistui nolona.
Han kuuli Suomen äidin äänen eiisim-anäisen
kerran noin rohkeana ja pelottomana.
Muutama kuukausi sitten nuo
sanat, jotka Maria lausui, olisivat joh
tanect vankilaan, mutta nyt oli tilanne
toisin. Vallassa olevan luokan oli vallannut
pelko se pelkäsi kansan vihaa
ehkä kostoakin ja siksi Mariaan ei koskettu.
Maria ja Aili kulkivat kohti kotiaan
' toisiinsa nojaten. Xoilla kahdella
naisella oli paljon yhteistä, heillä oi?
kaunis ja ylevä päämäärä. Heillä oli
nyt keskinäinen sopimus taistella rauhan
ja ihmisyyden puolesta. He saapuivat
kotiin, jossa nukkui pieni ihmis-alku,
nukkui niin kauniisti ja rauhallisesti,
ei tiennyt, että maailmassa riehui
hirveä ihmisteurastus. Tulisiko
hän kulkemaan isänsä ja isoisänsä askeleita?
Tämä kysymys «näytti askarruttavan
molempien naisten mieltä, kuu
katsoivat Jiukkuvaa lasta, vaikka eivät
siitä mitään toisilleen virkanneet.
Nuorempi katkaisi äänettömyyden ja
sauoi:
"Ei minun poikani saa koskaan kulkea
sodan verisiä kenttiä. Rauhan ajatukselle
minä sinut kasvatan. En ole
kantanut sinua rintani alla sodan jumalan
uhri teuraaksi vaan luovan työn
ahertajaksi. Sillä luova työ tuo siunauksensa
sodan raatelemille kansakunnille.'^
Ulkona kiihtyi • tuuli, se lupasi. myrskyä
\x)ksi. alutta pienessä kodissa oli
rauhallista. • Siellä istui kaksi naista,
jotka olivat päättäneet pyhittää elämänsä
rauhan työlle. Uuden raiihalli- ,
sen elämän alttarille he -olivat päättä-ceet
kantaa kortensa.
—• oOo .
Sokerikakku irtautuu helposti muotistaan,
jos sitä pitää jonkin aikaa kuuman
vesikattiJan päällä. -
ITUDIST.^AÄ* L I E K I N TILAUKSENNE!
.AROONI FRIEDRICH von der
Trenck syntyi Königsbergissä 1726.
Hän astui hyvin nuorena sotapalveluk-seen
ja yleni nopeasti, kohoten Sleesian
sodan päättyessä Fredrik II: n lähetti-upseeriksi.
Pahaksi onneksi sattui nuori kapteeni
kuitenkin rakastumaan kuninlcaan sisareen,
kauniiseen prinsessa Amaliaan.
Rakastuneet suunnittelivat jo pakoa
Itävaltaan, mutta kuningas sai asiasta
vihiä. Kun hänen korviinsa lisäksi oli
. kantautunut tietoja, että paroonilla oli
jotakin salakähmäistä tekeillä Itävallassa,
napattiin von Trenck kiinni ja
teljettiin Glatzin linnoituksen vanki-koppiin.
Mutta täällä Trenck ei viihtynyt kauan,
vaan karkasi luultavasti vuoden
1748 alussa ja taivalsi puolisentoistatu-hatta
kilometriä jalkaisin sukulinnaansa,
mutta Danzigissa Fredrik H:n sa-,
laiset asiamiehet vangitsivat hänet "uudelleen.
Nyt alkoi paroni Trenckin yli
kaksitoista yuotta kestänyt vankeus, joka
herätti huomiota ympäri Eurooppaa.
• Omaelämäkerrassaan kertoo Trenck:
*' Vankilakasemattini oli kuusi jalkaa le-
' veä ja kaksi jalkaa pitkä käytävä, josta •
kolmen raudoitetun o\-en kautta päästiin
sisimpään luolaan, jonka (muurit
• olivat seitsemän jalan vahvuiset. M'uu-rissa
öli vain yksi pieni ilikuna, joka oli
, suljettu .kaksinkertaisilla rautakalteröil-
• la. Se oi! iniin korkealla-, etten-ylettynyt
sinne edes vuoteellani seisten. Ainoa'
huonekalu oli rautainen, seinään kiinnitetty
sänky."
.. Vangille ansettiie iruokaa niin niukasti,
että hän vaivoin-pysyi liengissä.
.ainainen nälkä esti ihäntä nukkumasta
eikä .hän. ahtaassa, kopissaan -'kyennyt
edes kävelemällä verryttelemään puutuvia
jäseniään. 'Moni olisi Tiinekin ase-.
massa jättänyt kaiken toivon, mutta hän
oli päättänyt karata vailika se tuntuikin
mahdottomalta.
Ja Trenck yritti. Hänen onnistui ir-roittaa
vuoteestaan 18 tuuman pituinen
rautatanko ja sillä alkoi 3iän murtaa kivilattiaa.
Hän ehti kaivaa jo useita jalkoja,
kun pohjakallio tuli vastaan ja
suurella vaivalla tehty kuoppa oli täytettävä.
Nyt Trenck alkoi käsitellä kivimuuria.
Hän jauhoi irroittamansa
muurilaasti hienoksi tomuksi, kostutti
sen ja hiulisistaan valmistamallaan
pensselillä siveli näin syntyneen laastin
koppinsa kalkittuihin seiniin. Työ oli
mitä hankalinta ja kä\i sitäpaitsi päinsä
vain öisin, jolloin ei ollut pelkoa vartijoiden
tulosta koppiin. Muurilaastia
irroittui kuitenkin niin paljon, ettei sitä
enää voinut sivellä seiniin. Silloin
Trenck keksi keinon: hän hieroi laastista
pieniä palloja, jotka hän öisin nakkeli
ristikkoikkunasta ulos. Kun irroitetut
seinäkivet lisäiisi päiväajaksi ladottiin
paikoilleen, eivät vartijat huomanneet
mitaan.
Toista vuotta Trenck joka ainoa yö
kaivoi aukkoa muuriin ja kun seinä oli
jo melkein puhkaistu, hän pakonsa varmistaakseen
otti liitolaisekseen erään
vartijan. Tälle antoi hän kirjeen vietäväksi
Itävallan Berliinissä olevalle lähettiläälle,
jolta vartijan piti saada suuri
summa rahaa Trenckin paon lopulliseksi
järjestämiseksi. Vartija matkusti
Berliiniin ja antoi kirjeen läiiettiläälle.
'Mutta tämä olikin petturi ja ilmoitti
karkauspuuhista Magdenburgin linnan
.ko.tnendantille. • . ' • » '
Trenck oli saanut käytävän muurin
läpi valmiiksi ja odotteli vain vartijan
ja rahojen saapumista, kun linnan komendantti
saapui yllättäen vartiosotilaiden
kanssa Trenckin koppiin.
Koko vuoden työ tuhoutui yhdellä iskulla.
Vanki vietiin sepän käsiteltäväksi
ja hänet sananmukaisesti raudoitettiin
vltyleensä. Kädet ja jalat kahlit-
• «». .m- m ^ m: -i:*--- -T. W« •KAI i'»
.:S^4 ,
'4
SIVU 10 LAUANTAINA, : ^ I A R ] ^ K U U N U PÄIVÄNÄ, 1950
tiin kaksilla ketjuilla ja nämä kiinnitettiin
vyötärölle taottuun rautavantee-seen.
Lisäksi taottiin rvielä kaulaan luja
rautapanta, joka yhdistettiin ketjuilla
vyötärökahleisiin. Näin kahlittuna
Trenck sitten heitettiin maanalaiseen
vankiluolaan, jonne aurinko ei koskaan
päässyt paistamaan. Jotta vanki sie-lullisestikin
murtuisi, muurattiin seinään
punaisista tiileistä Trenckin nimi sekä
sääriluiden ja pääkallon kuva. Keskelle
kopin lattiaa oli tehty kivestä ruumisarkkua
muistuttavaa koroke. Koppi oli
niin kostea ja kylmä, että seinät vuotivat
vettä — talvisinkin ne olivat paksussa
huurteessa ja vesi jäätja pesuastiassa.
Trenckin rautainen terveys uhkasi
murtua jo alussa. Melkein puoli vuotta
hän makasi kuumeisena, kunnes tapahtui
ihme, vanki parani yhtäkkiä
nopeasti ja alkoi taas suunnitella karkaamista.
Ensitöikseen hänen oli vapauduttava
kahleista. Raastaen kätensä verille hänen
onnistui irroittaa rannekahleet. Kis-kottuaan
kopin seinästä pienen tiilenkappaleen
hän hankaili sillä jalkakah-leittensa
niittejä, kunnes nekin heltisi-vät.
Vartalon ympärillä oleva rautaren-gas
oli vain haaralla kiinnitetty. Sen
mursi Trenck jäntevillä lihasvoimillaan
ja alkoi jälleen etsiä sopivaa kohtaa seinissä
im 'lattiassa!
Edellisestä, vankilastaan Trenckin o5i--
onnistunut salakuljettaa pieni veitsi mukanaan.
Tällä alkoi hän nikertää puuta
oven lukkojen ympäriltä. Vajaassa vuo-
• f«fe«d€ssa häfl <3li irrc^ttsaut kakkn
kot^, .kun- ^'cltsl,-katkea. • -Sllfoia jJX
menetti toivonsa ja päätti summit
sen^viUtäenveitsentyngäUä valtimon^*
pOli^id.
Mutta kohtalo oli säätänvt \iu-
Trenck saanut vielä kuoUa. Km
heräsi verissään kylmällä kopiniatöZ
näki hän lyhdyn valossa tutut kzsvo]'
siinä oli Gefhard, hänen entinen varti'
jansa, joka oli ollut tietoinen ailaisem'
masta karkausyrityksestä. Gefhard s
toi Trenckin haaaat, lääkitsi häntä paV
haansa mukaan ja lupasi edelleenkia
auttaa paroonia karkauspuuhissa.
•Hiukan toinnuttuaan Trenck alkoJ
työskennellä. Tällä kertaa hän päätti
murtautua seinän läpi, koska rikkinäiset
ovet pian huomattaisiin. Gefhard
oli luvannut hankkia vangille parempia
työkaluja, mutta Trenck ei joutanut
odottamaan.
'Mutta hänen huomaamattaan, koitti
aamu ja yhtäkkiä-kuului kolinaa käytä-
(västä. Rikkinäiset ovet temmattHn au-ki
ja linnan komendantti vartiosotamies-ten
saattamana ilmestyi näk>niin.
-Silloin Trenok raivostui. Hän iski lähimmän
sotamiehen veitsellä kjioliaaksi
ja Ä a ^ ; : tappaa jokaisen, joka yrittäisi
sisään. .Coska ^kapean oviaukon,kautta
es voinut tulla kuin yksi mie^ kerrallaan
havaitsi Trenck ©levänsä voiton .puolel-la.
Kun Trenck oli kolhinut kivilE vielä
pari !^ar-t!Jaa taistelukyvyttömäksi, ai-koi
komendantti neuvotella' vangin
kaessa. Trenck-, antautuikin,.siliä' ehdolla,
e t t ä hän-saisi jäädä entiseen kuppiinsa-
-elväfekä kahleet saaneet: olla - enti-siä
raskaammat. Komendantin lupauksesta
. huolimatta kahleet kuitenkin olivat
hiiomattavasti vahvemmat.
M
4
m
f;
'H
M
m
taamsie tilaasia-an -
_ tm
lähetettävät
Kalavia - el Sisome-ssgi ©sS©Sa
eaää vapaasta. Se meni koz-m
a h d o 11 i simman pian.
Voitte itse merkitä perille
toimittamisen ajan, jos ette
halua pakettia psrills
parissa viikossa.
ITelääsa TOlIt-tavaija &m kolme
raatavasta
ensi
SAL:n paketit sisältävät
ensiluokkaista tavaraa;
kaÄvia (White Bose, jauhettuna
1 paunan ilmatiiviissä
tölkeissä), riisiä, kuivattuja
hedelmiä, suklaata, mausteita,
savukkeita ja nylön-suklda.
Kaikld nämä tavarat
on huolellisesti harkiten
valittu parhaimpina tyydyttämään
suomalaisten
makua ja tarpeita.
4 paunaa kahvia
2 • paunaa-riisiä.
2 pak. sekahedehnll
1 paunaa luumuja
4 — 4 unssin pakettia makeata
suklaata
1/2 paun. Bakerin kakaota
2 pakettia savukkeita
1 pari Nylon-sukkia, vain
No. 10
Kokonaispaino 14 Ibs
;4
'«ta»»
HINTA-.$?Jt
4- paunaa feahida
2 paunaa valk.riisiä
1 paketti kuivattuja- -
hedelmiä •
1 pauna kuiv. luumuja
linssiä kaneelia
K©k©iialspaiii© 11 pasmaa
TYPE "C"
HINTA $S»IS
4 PAUNAA KAHVIA ,
Kokonaispaino 7 pasmsa
Antakaa meidän taoltaa. teldäa
lähetykset Suomeen. Kirjoittakaa nimet ja osoitteet selvästi (myös
lähettäjän) ja mainitkaa, milloin haluatte paketin perille Suomessa.
Matkailutoimistomme ja Ruotsin Amerikan linja huoltaa asian,
edelleen.
TRAVEL A G E N C Y
X 69
EDWIN SUKSI
SCDBCRY,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 11, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-11-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki501111 |
Description
| Title | 1950-11-11-10 |
| OCR text | f. t? t { sv,, 11"'»j - s: 'il'!*'•1B' iB4i ". tmvMm -paivläi yhtä .kömpelönä - ja k^-' lyaeeaa kuin tämän päiväinexikm. Mada ratkesi hystenseeo itkuun ja iarltui Allia kaulasta, peittäea hänen huulensa suudelmillaan ja sanoi: •'Aili anna minulle anteeksi, että olen sinua halveksinut sotaaastaisten mieli- •) pitelttcsi takia. En ole tiennyt parem-min. Sinä olet ollut minua viisaampi "ja kaukonäköisempi. Ole sinä minun tyttäreni, älä fätä minua, tehkäämme yhdessä rauhan työtä ettei sinun poikasi tarvitsisi kuolla nuoruutensa kukoistuksessa taistelukentällä niinkuin minun mieheni ja poikani ovat tehneet. Älä muista miestäsi pahalla, hän ei tiennyt paremmin ja vaikka olisi tiennytkin niin ei hän olisi yksilönä voinut muuta tehdä kuin kuulla esivallan käskyä ja astua riveihin kuten monet muutkin tuhannet ovat tehneet." Pappi huomasi vanhemman naisen ankaran surun ja mielenliikutuksen ja riensi naisten luokse alkaen puhua heille suurista uhrauksista joita jokaisen isänmaan ystävän tulisi antaa. Mutta nyt oli Marian kärsimysten onitta täysi. (Hän tunsi kummallisen rohkeuden^ sanoisiko , .kapinallisuuden .puuskan, menevän läpi hennon olemuksensa. Hän inhosi kaikkea ulkokultaisuutta, erikoisesti tuota miestä, joka puhui hänelle uhrauksista, hän joka ei ollut mitään ulirannut. Maria keskeytti papin sanatulvan sanomalla: - ^'Vaikene sinä kurja jumalan ja pyhyyden pilkkaaja! Rauhasta ja hyvästä tahdosta sinun pitäisi saarnata, multa uusista veriuhreista sinä pauhaat. Oletko sinä uhrannut, ovatko sinun isäntäsi, nuo suurisuiset sodanlietsojat, joi- . den asialla sinä häärit ovatko he antaneet poikansa tai heidän naisensa miehensä? Eivät ole, rintaman takana he . istuvat ja rikastuvat tavallisen työtätekevän kansan kustannulxsella." lilaria \'aikeni ja ihmetteli itsekin; mistä hän oli saanut rohkeuden, mistä löytänyt sanat. Pappi poistui nolona. Han kuuli Suomen äidin äänen eiisim-anäisen kerran noin rohkeana ja pelottomana. Muutama kuukausi sitten nuo sanat, jotka Maria lausui, olisivat joh tanect vankilaan, mutta nyt oli tilanne toisin. Vallassa olevan luokan oli vallannut pelko se pelkäsi kansan vihaa ehkä kostoakin ja siksi Mariaan ei koskettu. Maria ja Aili kulkivat kohti kotiaan ' toisiinsa nojaten. Xoilla kahdella naisella oli paljon yhteistä, heillä oi? kaunis ja ylevä päämäärä. Heillä oli nyt keskinäinen sopimus taistella rauhan ja ihmisyyden puolesta. He saapuivat kotiin, jossa nukkui pieni ihmis-alku, nukkui niin kauniisti ja rauhallisesti, ei tiennyt, että maailmassa riehui hirveä ihmisteurastus. Tulisiko hän kulkemaan isänsä ja isoisänsä askeleita? Tämä kysymys «näytti askarruttavan molempien naisten mieltä, kuu katsoivat Jiukkuvaa lasta, vaikka eivät siitä mitään toisilleen virkanneet. Nuorempi katkaisi äänettömyyden ja sauoi: "Ei minun poikani saa koskaan kulkea sodan verisiä kenttiä. Rauhan ajatukselle minä sinut kasvatan. En ole kantanut sinua rintani alla sodan jumalan uhri teuraaksi vaan luovan työn ahertajaksi. Sillä luova työ tuo siunauksensa sodan raatelemille kansakunnille.'^ Ulkona kiihtyi • tuuli, se lupasi. myrskyä \x)ksi. alutta pienessä kodissa oli rauhallista. • Siellä istui kaksi naista, jotka olivat päättäneet pyhittää elämänsä rauhan työlle. Uuden raiihalli- , sen elämän alttarille he -olivat päättä-ceet kantaa kortensa. —• oOo . Sokerikakku irtautuu helposti muotistaan, jos sitä pitää jonkin aikaa kuuman vesikattiJan päällä. - ITUDIST.^AÄ* L I E K I N TILAUKSENNE! .AROONI FRIEDRICH von der Trenck syntyi Königsbergissä 1726. Hän astui hyvin nuorena sotapalveluk-seen ja yleni nopeasti, kohoten Sleesian sodan päättyessä Fredrik II: n lähetti-upseeriksi. Pahaksi onneksi sattui nuori kapteeni kuitenkin rakastumaan kuninlcaan sisareen, kauniiseen prinsessa Amaliaan. Rakastuneet suunnittelivat jo pakoa Itävaltaan, mutta kuningas sai asiasta vihiä. Kun hänen korviinsa lisäksi oli . kantautunut tietoja, että paroonilla oli jotakin salakähmäistä tekeillä Itävallassa, napattiin von Trenck kiinni ja teljettiin Glatzin linnoituksen vanki-koppiin. Mutta täällä Trenck ei viihtynyt kauan, vaan karkasi luultavasti vuoden 1748 alussa ja taivalsi puolisentoistatu-hatta kilometriä jalkaisin sukulinnaansa, mutta Danzigissa Fredrik H:n sa-, laiset asiamiehet vangitsivat hänet "uudelleen. Nyt alkoi paroni Trenckin yli kaksitoista yuotta kestänyt vankeus, joka herätti huomiota ympäri Eurooppaa. • Omaelämäkerrassaan kertoo Trenck: *' Vankilakasemattini oli kuusi jalkaa le- ' veä ja kaksi jalkaa pitkä käytävä, josta • kolmen raudoitetun o\-en kautta päästiin sisimpään luolaan, jonka (muurit • olivat seitsemän jalan vahvuiset. M'uu-rissa öli vain yksi pieni ilikuna, joka oli , suljettu .kaksinkertaisilla rautakalteröil- • la. Se oi! iniin korkealla-, etten-ylettynyt sinne edes vuoteellani seisten. Ainoa' huonekalu oli rautainen, seinään kiinnitetty sänky." .. Vangille ansettiie iruokaa niin niukasti, että hän vaivoin-pysyi liengissä. .ainainen nälkä esti ihäntä nukkumasta eikä .hän. ahtaassa, kopissaan -'kyennyt edes kävelemällä verryttelemään puutuvia jäseniään. 'Moni olisi Tiinekin ase-. massa jättänyt kaiken toivon, mutta hän oli päättänyt karata vailika se tuntuikin mahdottomalta. Ja Trenck yritti. Hänen onnistui ir-roittaa vuoteestaan 18 tuuman pituinen rautatanko ja sillä alkoi 3iän murtaa kivilattiaa. Hän ehti kaivaa jo useita jalkoja, kun pohjakallio tuli vastaan ja suurella vaivalla tehty kuoppa oli täytettävä. Nyt Trenck alkoi käsitellä kivimuuria. Hän jauhoi irroittamansa muurilaasti hienoksi tomuksi, kostutti sen ja hiulisistaan valmistamallaan pensselillä siveli näin syntyneen laastin koppinsa kalkittuihin seiniin. Työ oli mitä hankalinta ja kä\i sitäpaitsi päinsä vain öisin, jolloin ei ollut pelkoa vartijoiden tulosta koppiin. Muurilaastia irroittui kuitenkin niin paljon, ettei sitä enää voinut sivellä seiniin. Silloin Trenck keksi keinon: hän hieroi laastista pieniä palloja, jotka hän öisin nakkeli ristikkoikkunasta ulos. Kun irroitetut seinäkivet lisäiisi päiväajaksi ladottiin paikoilleen, eivät vartijat huomanneet mitaan. Toista vuotta Trenck joka ainoa yö kaivoi aukkoa muuriin ja kun seinä oli jo melkein puhkaistu, hän pakonsa varmistaakseen otti liitolaisekseen erään vartijan. Tälle antoi hän kirjeen vietäväksi Itävallan Berliinissä olevalle lähettiläälle, jolta vartijan piti saada suuri summa rahaa Trenckin paon lopulliseksi järjestämiseksi. Vartija matkusti Berliiniin ja antoi kirjeen läiiettiläälle. 'Mutta tämä olikin petturi ja ilmoitti karkauspuuhista Magdenburgin linnan .ko.tnendantille. • . ' • » ' Trenck oli saanut käytävän muurin läpi valmiiksi ja odotteli vain vartijan ja rahojen saapumista, kun linnan komendantti saapui yllättäen vartiosotilaiden kanssa Trenckin koppiin. Koko vuoden työ tuhoutui yhdellä iskulla. Vanki vietiin sepän käsiteltäväksi ja hänet sananmukaisesti raudoitettiin vltyleensä. Kädet ja jalat kahlit- • «». .m- m ^ m: -i:*--- -T. W« •KAI i'» .:S^4 , '4 SIVU 10 LAUANTAINA, : ^ I A R ] ^ K U U N U PÄIVÄNÄ, 1950 tiin kaksilla ketjuilla ja nämä kiinnitettiin vyötärölle taottuun rautavantee-seen. Lisäksi taottiin rvielä kaulaan luja rautapanta, joka yhdistettiin ketjuilla vyötärökahleisiin. Näin kahlittuna Trenck sitten heitettiin maanalaiseen vankiluolaan, jonne aurinko ei koskaan päässyt paistamaan. Jotta vanki sie-lullisestikin murtuisi, muurattiin seinään punaisista tiileistä Trenckin nimi sekä sääriluiden ja pääkallon kuva. Keskelle kopin lattiaa oli tehty kivestä ruumisarkkua muistuttavaa koroke. Koppi oli niin kostea ja kylmä, että seinät vuotivat vettä — talvisinkin ne olivat paksussa huurteessa ja vesi jäätja pesuastiassa. Trenckin rautainen terveys uhkasi murtua jo alussa. Melkein puoli vuotta hän makasi kuumeisena, kunnes tapahtui ihme, vanki parani yhtäkkiä nopeasti ja alkoi taas suunnitella karkaamista. Ensitöikseen hänen oli vapauduttava kahleista. Raastaen kätensä verille hänen onnistui irroittaa rannekahleet. Kis-kottuaan kopin seinästä pienen tiilenkappaleen hän hankaili sillä jalkakah-leittensa niittejä, kunnes nekin heltisi-vät. Vartalon ympärillä oleva rautaren-gas oli vain haaralla kiinnitetty. Sen mursi Trenck jäntevillä lihasvoimillaan ja alkoi jälleen etsiä sopivaa kohtaa seinissä im 'lattiassa! Edellisestä, vankilastaan Trenckin o5i-- onnistunut salakuljettaa pieni veitsi mukanaan. Tällä alkoi hän nikertää puuta oven lukkojen ympäriltä. Vajaassa vuo- • f«fe«d€ssa häfl <3li irrc^ttsaut kakkn kot^, .kun- ^'cltsl,-katkea. • -Sllfoia jJX menetti toivonsa ja päätti summit sen^viUtäenveitsentyngäUä valtimon^* pOli^id. Mutta kohtalo oli säätänvt \iu- Trenck saanut vielä kuoUa. Km heräsi verissään kylmällä kopiniatöZ näki hän lyhdyn valossa tutut kzsvo]' siinä oli Gefhard, hänen entinen varti' jansa, joka oli ollut tietoinen ailaisem' masta karkausyrityksestä. Gefhard s toi Trenckin haaaat, lääkitsi häntä paV haansa mukaan ja lupasi edelleenkia auttaa paroonia karkauspuuhissa. •Hiukan toinnuttuaan Trenck alkoJ työskennellä. Tällä kertaa hän päätti murtautua seinän läpi, koska rikkinäiset ovet pian huomattaisiin. Gefhard oli luvannut hankkia vangille parempia työkaluja, mutta Trenck ei joutanut odottamaan. 'Mutta hänen huomaamattaan, koitti aamu ja yhtäkkiä-kuului kolinaa käytä- (västä. Rikkinäiset ovet temmattHn au-ki ja linnan komendantti vartiosotamies-ten saattamana ilmestyi näk>niin. -Silloin Trenok raivostui. Hän iski lähimmän sotamiehen veitsellä kjioliaaksi ja Ä a ^ ; : tappaa jokaisen, joka yrittäisi sisään. .Coska ^kapean oviaukon,kautta es voinut tulla kuin yksi mie^ kerrallaan havaitsi Trenck ©levänsä voiton .puolel-la. Kun Trenck oli kolhinut kivilE vielä pari !^ar-t!Jaa taistelukyvyttömäksi, ai-koi komendantti neuvotella' vangin kaessa. Trenck-, antautuikin,.siliä' ehdolla, e t t ä hän-saisi jäädä entiseen kuppiinsa- -elväfekä kahleet saaneet: olla - enti-siä raskaammat. Komendantin lupauksesta . huolimatta kahleet kuitenkin olivat hiiomattavasti vahvemmat. M 4 m f; 'H M m taamsie tilaasia-an - _ tm lähetettävät Kalavia - el Sisome-ssgi ©sS©Sa eaää vapaasta. Se meni koz-m a h d o 11 i simman pian. Voitte itse merkitä perille toimittamisen ajan, jos ette halua pakettia psrills parissa viikossa. ITelääsa TOlIt-tavaija &m kolme raatavasta ensi SAL:n paketit sisältävät ensiluokkaista tavaraa; kaÄvia (White Bose, jauhettuna 1 paunan ilmatiiviissä tölkeissä), riisiä, kuivattuja hedelmiä, suklaata, mausteita, savukkeita ja nylön-suklda. Kaikld nämä tavarat on huolellisesti harkiten valittu parhaimpina tyydyttämään suomalaisten makua ja tarpeita. 4 paunaa kahvia 2 • paunaa-riisiä. 2 pak. sekahedehnll 1 paunaa luumuja 4 — 4 unssin pakettia makeata suklaata 1/2 paun. Bakerin kakaota 2 pakettia savukkeita 1 pari Nylon-sukkia, vain No. 10 Kokonaispaino 14 Ibs ;4 '«ta»» HINTA-.$?Jt 4- paunaa feahida 2 paunaa valk.riisiä 1 paketti kuivattuja- - hedelmiä • 1 pauna kuiv. luumuja linssiä kaneelia K©k©iialspaiii© 11 pasmaa TYPE "C" HINTA $S»IS 4 PAUNAA KAHVIA , Kokonaispaino 7 pasmsa Antakaa meidän taoltaa. teldäa lähetykset Suomeen. Kirjoittakaa nimet ja osoitteet selvästi (myös lähettäjän) ja mainitkaa, milloin haluatte paketin perille Suomessa. Matkailutoimistomme ja Ruotsin Amerikan linja huoltaa asian, edelleen. TRAVEL A G E N C Y X 69 EDWIN SUKSI SCDBCRY, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-11-11-10
