1946-09-28-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^'•—^^^^^^^ SYYSKUUN'2S PÄIVÄNÄ
jlu=krat, piisamimyyrä, vietiin en-sij^
mäisen kerran Suomeen v. 1^22
eräiden yksityisten toimesta. Heidän
tarkoituksenaan oli kasvattaa näitä
eläimiä aidatuissa ja reheväkasvuisis-
5a iär\'issä. Kokeet epäonnistuivat
iäydellisesti. sillä piisamia on- mahdoton
s^ada pysymään artauksissa.
E'äimetinurtautuivat vapaiksi, leviten
järviin, jokiin ja .merenlahtiin ja
lopulta kaikkialle maassa. _
Kun piisamit olivat levinneet kaik-kiaile
ja näyttivät leviämisen oireita:
yhä edelleenkin, ryhdyttiin valtioyal-ian
taholta kiinnittämään huomiota"
niiden elämään ja leviämiseen. Eräs
maataloudellinen elin, joka oli saanuj
piisamikysymyksen huolekseen, suhtautui
piisamimyyrään varsin vierok-
^i-sn. Pelättiin piisamimyyrästa
muodostuvan järvi- ja jokirikkaassa
maassa tuhoeläin kalakannalle^ vii-jelmille
ja laidunmaille, jopa alituiseksi
uhkaksi vesivoimaa käyttäville
talous- ja tehdaslaitoksille. Epäiltiin
että se työty, mikä piisamista turkiseläimenä
kieltämättä olisi, jäist
allisesti vientiä varten.
IJiisamin turkki sileä ja kiiltää
väkarvanen ja erittäin kestävä. Pei-tinkarvat
ovat pitemmät ja antavat
turkille sen värisävvn, mikä erottuu
aluskarvasta. Pifsamin* värisävy on
vaihteleva, sillä niitä on vaaleanruskeista
miltei mustaan saakka. Viimemainittuja
jotka turkislaadultaan on
katsottava arvokkaimmiksi, on vai-tiovallan
toimesta hankittu Canadas-ta
v. 1938 ja istutettu eri puolille
maata. Eräät turkisäsiaintuntijat
väittävät piisaminnahkojen muodostuneen
" viime vuosien aikana yhä
tummemmiksi ja laadultaan parem-miksi.
Normaalisina aikoina arvioitiin
piisamituotanto noin 300,000 kpl.
vuosittain, mutta ennen rauhoitusta
se ei kohonnut 60,000 kpl. suuremmaksi.
Tämän kevään-pyyntiaikana
saatiin noin 130,000 eli rahassa laskien
noin 100 miij. markan arvosta
vienti valuuttaa.
Yhteenvetona voidaan todeta piisamin
osoittautuneen Suomen ilmas-liseksi
vientitavaraksi. Vähäväkisille
se merkitsee työttömänä ''rospuulto-aikana"
huomattavaa lisätuloa.
tultenkin perin pieneksi kaiken edel- ^ ^^^^ ^ ^ . ^ sopeutuvaksi turkiseläi-lämainitun
vaaran rinkalla. meksija taloudellisesti erittäin edul.
Mainittu "asiantuntijaelm" esittikin
että eläimet olisi hävitettävä sukupuuttoon
kaikkialta, maasta. Vastapainoksi
alkoi kuitenkin kiiulua
ääniä piisamin puolestakin ja -tällaista
epäselvää tilannetta jatkui vuoteen
1935 saakka, jolloin, s a l i i n nietsäs-tyksen
yalvojan viraston toimesta
varsin laajoilla virallisilla kyselyillä
HENRY WALLACE, ITidysval-tain
äskeinen kauppasihteeri, joka
rauhan miehenä, imperialismin ja
hyökkäyksen vastustajana ei soveltunut
nykyiseen hallituksen ulkopoli-tarkempia
tietoja niistä l^okemiiksis- ^.^^^^^ pakotettiin eroamaan,
tajoita erikoisestrpiisamitih|a!a s^- j ^ ^ ^ . ^.^tessaan, että '^rauhan voit-duilla
oli saatu näistä.eläinr»sta. Yli- ^ ^ . ^ ^ on tärkeämpi kuin korkea
teenvetona. tästä ae4ustejusta,v^^^ ^j^j,^,, ^..^^^^^ ^^^^ y.^^
daan sanpa että piisamm vahmgon- ^^^^^^ ^^^^^ ^^.^.^
teot ovat'^^suuresti liioteltuja' ja^ satunnaisia,
eivätkä merkitse paljon
sen kansantaloudellisen hyödyn rin-nallarminkä
sen turkki tuottaa kaup-;
patavarana.
Piisamilla on vesistörikkaassa Suomessa
varsin suotuisat elämisen mahdollisuudet,
joten se ei tee huomattar
vaa vahinkoa, kuten on> asianlaita ve-sistököyhissä
maissa^ vaan etsii a.<-
suinsijoikseen rauhalliset Ja syrjäiset
vesiperäiset alueet,, varsinkin, rehevät
kaisla- ja ruohikkorikkaat lammet
ja järvet, joista se> kerää; saraa,
kortetta, lumpeen juuriay simpukoi-tayjinä
muita nilviäisiä- sekä- krapu^
ja. Sen kalakannalfö aiheuttamat
vahingot ovat varsin pienet, mistä;
s>ystä kalastusjärjestötkin, kannatta
vat piisamin lisäämistäv Lankaisiin^
kalanpyydyksiin jouduttuaan: repivät
eläimet itsensä, irti. PatoTaitteille ja
rantapenkereille yms.? eivät eläimet.
ole Suomessa, aiheuttaneet erit3^ra-sen
puolesta. — Hänen seuraajakseen
valittu A. Harriman on vakuuttanut
kannattavansa "täydellisesti hallituksen
nykyistä ulkopolitiikkaa".
VALTUUSKUNTA, joka edusti
Lontoon 600,000 järjestynyttä työläistä,
kävi äskettäin hallituksen pu-heillä
squatterien (tyhjiä taloja a-sunnoikseen
yallanneitten) asian
'puolesta ja vaati hallitusta ryhtymään
heti toimenpiteisiin kriitillisen
asuntopulan poistamiseksi.
HERMAN GÖRINGIN vaimo
on saanut tavata miestään N)rrnber-gin
vankilassa ja viipyä hänen luonaan;
puoli tuntia — kuten toistenkin
syytettyjen saksalaisten vaimot,
säädöksen-.mukaan, joka annettiin äskettäin
määräajaksi, päättyen se- tk.
23 pcnä.
RUOTSIN lentokoneet ovat alkaneet
postinkuljetuksen Tukhohnan
Ja:New Torkin välillä.
Pia vaurioita.
Pako piisamin liiallisesta-leviämisestä
Suomessa on aiiiakin töiataiseL.
SI osoittautunut aiheettomanij vaik- —
fasen lisääntyminen, onkin perin Äic/^d^/. — Kun 18-vuotias oma-joutuisaa,
sillä, se saattaa^ poikia, kok Salainen Leonard J . Roesler yritti
rockin kertaa vuodessa^ saaden 6—12 viime keväänä liittyä mariineihin,
poikaseen kerrallaan. Piisamikannan- painoi faän^ 300 paunaa, minkä joh-
IJuomattava heikontuminen 5>iomes. dosta hänen piti vähentää painoaan
sa \iime vuosien aikana, johtuu pääasiallisesti
ankarista talvista, jolloin
P^net järvet, lammikot y.m. vesis-
'of- joissa piisami pääasiallisesti asus-
J3a. jäätyvät pohjia myöten. Ravin-
117 paunalla ennenkuin hän äskettäin
kelpasi. Nuorukainen pelasi
jalkapalloa ja urheili ahkeraan.
HUOMIOITAl^ SEIKKOJil'
KANNUTUKSESSA
Vaikka iesänaikaiset kaimutukset
ovat jo pääasiallisesti tehdyt, sopii ottaa
huomioon eräässä lääketieteei:is5S-sä.
lehdessä julkaistut huomautukset.
Siinä varoitetaan perheenemäntiä, että
ei ole olemassa vielä sellaisia kenaikaa-leja,
ihmepulvereita. jotka olisivat tyydyttäviä
kotikannutuksessaV Jotkut
niistä, kutea formaldehyde» säMsyl?c-acid,
borax ja phenol ovat todellaniyr-kyilisiä.
Sitten on olemassa aineit^^ jotka ei-väv
ole aivan myrkyllisiä; mutta voivat
olla vahingollisia jos niitä käytetään
säännöllisesti pitemmän aikaa. Lisäksi
nekään eivät ole täysin luotettavia
säilyttämään pätevästi. Näihin kemi-kaaleihin
kuuluvat:
Sodium benzoate. Tämä pidättää,
bakteerien kasvun, mutta ei voida
luottaa että se hävittäisi ne. Se kj'llä
pitää ruuan hyvänä, vähän aikaa.
Bisulfites (sc dium tai meta)^ Nämä-aineet
tuottavat sulfur dioxidea, tekijöitä,
jotka säilyttävät, jos ruoka on
happoista. Mutta kaikki ruuat eiv&t
ole kyllin happoisia. Muita vaikcuksLi
on, kuten se, että kaasu voi vuotaa u-los
kannusta, jos se ei ole tiiviisti suljettu,
ja niin on" ruoka altis piliaantii-miselle.
Tai muassa-vei olla kohtia,
joihin kaasu ei ole vaikuttanut ja ne^
aiheuttavat pilaantumisen. Lisäksi sul- •
fur dioxide hävittää B l vitamiinin.
Asetyl salicylic happo. Tämä aine on
vain heikosti antiseptinen, hidastaen
eli pidättäen bakteerien kasvua paremmin
kuin hävittäen pilaannuttavia aineita.
Niin- ollen se ei ole luotettava. .
Lisäksi jotkut ihmiset ovat herkkiä
sen vaikutukselle.
Suolalla, etikalla ja sokeriala on aika
paljon säilyttäviä ominaisuuksia. Mutta
muuten ei ole vielä täysin tyydyttäviä
kemikaalisia aineita kotikannutuk-sessa.
Niiden vaara on siinä että ne eivät
ole luotettavia. Ruuat, joissa niitä
käytetään, eivät mahdcXUsesK ole terveellisiä
ja voivat todellisuudessa ora
myrkyllisiäkin. Puhtausmenetelmiä
käyttäen ja varaten riittävän kuumuu-,
den riittävän pitkän ajan. on paras menetelmä
vielä. Tämä.seikka tulee ottaa
kaikkein tärkeimpänä huomioon.
• • «
HEDELMÄPUTOEN HARVENNUS
TALVEN AIKANA
Talviaika on hedelmätarhassa puiden
harventamisaikaa. Mutta älkää menkö
sinne leikkomaan vain joitakin oksia
tavan vuoksi i - m^ok&ä sinne tarkol-iMkseUisestl,
% T^^^
mena- ja perslkkapuiden harventamista
koskevia ehdotuksia:
Omeioapiia: Kun puu on ollut hedelmätarhassa
vuoden tai kaksi, vctt te
helposti nähdä, mitkä oksat siltä tulee
säiljttäfi. Jättäkää kchne. tai neljä
leveälle ulottuvaa oksaa, noin kuuden
tuuman päähän toisistaan kiertäessän-ne
rungcn ympäri ja kalköessanne toisia
oksia pois. Hyvin hoidetut, eloauh-kuvat
nuoret puut eivät tarvitse kovin
paljon harventamista kolmen ja kymmenen
vuoden välisenä-kautena. Ne
tarvitsevat v-ain lllkaoksien, toisia ahdistavien,
samaan suuntaan kasvavien
ja vioittuneiden oksien pois leikkaamista.
Vanhemmista puista poistetaan kaikki
heikot, a^^aspäin kasvavat varjostavat
ohuet ja tuottamattomat oksat.
Mitä vanhempi puu sitä raskaampaa
karsintaa se kaipaa. Parempi cn suorittaa
harventaminen joka vuosi.
Pcrsikkapun: Harventakaa tavallisen
kovasti. Hedelmät kasvavat vuoden
vanhoissa oksissa. Karsinnassa on pyrittävä
siihen, että hedelmiä tuottavat
oksat pysyvät lähellä runkoa ja muut
oksat karsitaan pois. Pitäkää pu\in keskustaa
yerfattain hyvin avoinna, jättäen'vain
muutamia oksia kasvamaan: s l - '
säänpfiin ja ylöspäin. Siten saadaan
voimakkaampi, elintarmoa uhkuvampl
puu, jota on helpompi ruiskuttaa ja josta
on helpompi korjata hedelmäsato.
Harventaminen voidaan suorittaa
millein tahansa puiden "horroksissa"
oloaikana. Kylmemmillft aluell*a on
parempi odottaa kunnes talven ankarat
pakkaset ovat ohi. sillä* aikaisin suoritettua
puiden harventamista saattaa
seurata enemmän talven aiheuttamia
vikoja.
Nuorten puiden lannoittaminen: Hyvin
kasvatetuissa hedelmäpuun taimissa
ei Tannoitusaineen vaikutus tunn-.i
ensimmäisenä vuotena istuttamisen
jälkeen. Onpa huomattu tapauksia,
joissa nuoret- hedelmäpuut ovat pahoin
vioittuneet liian runsaasta lannoitus-aineen
käytstä ja sen liian Jähere puu-.
: t ä kylvämisestä. Lannbltusaine polttaa'
helposti nuoret, hennot hedelmäpuut.
Jos, lannoitusainetta halutaan käyttää
nuorille. hedelmäpuUle tulisi siinä käyttää
typpipitoista tekolantaa veteen se-koltettima.
Sitä voidaan kaataa puiden
juurille kaksi tai kclme kertaa kesässä.
- Kaupoista saa useita eri lajeja
tähän tarkoitukseen soveltuvia lannok-kelta;
CHICAGOLAINEN tohtori Gate-
Joläliteiden ehtyminen on ollut myös- ^ood on siitä merkillinen, "ettei hä-
^2'^^aisena syynä. neliä ole lainkaan ristimänimeä. Hä-l^
iisaniin
Muuttolintu hyvä tahto
siltaa rakentaa,
yli syväin, suurten vetten
rannan tavoittaa.
Kautta tahon mantereitten^
henkt hellä käy,
katsoo, eikö syvqnteihin
valoa jq näy,
•
eikö syty sydänvalot,
.ammoin sammuneet,
eikö löydy ihmeveljet
öihin eksyneet,
eikö leimu Umiliekki,
veljesusko uus,
eikö kuvin. onnekkaammin-kutsu
vastaisuus.
Muuttolintu .hyvä. tahto
siltaa^ rakentaa.
Yli syväin, tummain- vetten
viittoo uusi maa.
RAKEL JYLHÄ.
i
FILMISSÄ 'The Beginning of the
End" (Lopun alku) on paljonpuhuttuun
Franklin D. Rooseveltin osaan
valittu vanha kuuluisa näyttelijä
Godfrey Tearle.
ITAlLIAfLMStBN opperalaulaijat-taren
Lucrezia Agujarin (1743—
1783) sanotaan olleen maailman
"korkeimman" sopranon. Häh kykeni
laulamaan korkean c:n altissi-mossa
täysin, puhtaasti, mikä mer-kitsee'
että hänen äänensä oli oktaavia
korkeampi kuin tavallisen sopranon.
vähentyminen pakotti ^ nen vanhempansa olivat ajatelleet,
ovallan v. 1945 julistamaan eläi- että antaa pojan itsensä valita sen
"'en täydelleen rauhoitetuksi. Kun suureksi tultuaan. Tohtori Gate- , . i?n, h„rvn Wi'm:A:,\
^"ta osoitti jonkun verran parantu^ ^ood ei ole vieläkään saanut aikaan tymen koulu "^^^
^^:^n oireita.sallittiin pyynti parin mitään varmaa päätöstä ristimäni- nen koulu, joka viett. askeltaan 300-
^•^^Kon aikana viime kevääiiä, pääasi- mensa suhteen.
YHDYSV.ALTAIN vanhin yksivuotisjuhlaansa.
EMitimSKELM
KooU 28 p i M «mtaat» 1M5 tapa-tvftajUMB;
loiokman kMitto Biator-tie-
Goldfieias kahRMinMM.
Vuosiumpeenx)nkuiunttt
hiljaa-oi/
yUmt kerran- kun> luotani lähdH
pois.
RUjcUsen-. hetkbn.. tuUen muistot
"mieleen palaa, kyynel. kuuma
poskelteni vierHi salaa^ ^
Muistoissa^ rakkaissa, noissa,
elät yhiL kanssain unelihoissa.
VAIMOSI OLGA,
Pian toisen kerran talven lumi
peittää hautakummun isän
rakkaan.
Silmihini kyynel helmet tuli,
muistamasta en sinua koskaan
lakkaa.
Sinä, isä, rauhas kpääi kummun,
alla,
poikas elon tatit eloissa kulkee
maailmalla.
POIKASI VOITTO.
Vai drOr, Que., syysk. 26 p, 1946.
I - ;
•1
''M
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 28, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-09-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki460928 |
Description
| Title | 1946-09-28-11 |
| OCR text | ^'•—^^^^^^^ SYYSKUUN'2S PÄIVÄNÄ jlu=krat, piisamimyyrä, vietiin en-sij^ mäisen kerran Suomeen v. 1^22 eräiden yksityisten toimesta. Heidän tarkoituksenaan oli kasvattaa näitä eläimiä aidatuissa ja reheväkasvuisis- 5a iär\'issä. Kokeet epäonnistuivat iäydellisesti. sillä piisamia on- mahdoton s^ada pysymään artauksissa. E'äimetinurtautuivat vapaiksi, leviten järviin, jokiin ja .merenlahtiin ja lopulta kaikkialle maassa. _ Kun piisamit olivat levinneet kaik-kiaile ja näyttivät leviämisen oireita: yhä edelleenkin, ryhdyttiin valtioyal-ian taholta kiinnittämään huomiota" niiden elämään ja leviämiseen. Eräs maataloudellinen elin, joka oli saanuj piisamikysymyksen huolekseen, suhtautui piisamimyyrään varsin vierok- ^i-sn. Pelättiin piisamimyyrästa muodostuvan järvi- ja jokirikkaassa maassa tuhoeläin kalakannalle^ vii-jelmille ja laidunmaille, jopa alituiseksi uhkaksi vesivoimaa käyttäville talous- ja tehdaslaitoksille. Epäiltiin että se työty, mikä piisamista turkiseläimenä kieltämättä olisi, jäist allisesti vientiä varten. IJiisamin turkki sileä ja kiiltää väkarvanen ja erittäin kestävä. Pei-tinkarvat ovat pitemmät ja antavat turkille sen värisävvn, mikä erottuu aluskarvasta. Pifsamin* värisävy on vaihteleva, sillä niitä on vaaleanruskeista miltei mustaan saakka. Viimemainittuja jotka turkislaadultaan on katsottava arvokkaimmiksi, on vai-tiovallan toimesta hankittu Canadas-ta v. 1938 ja istutettu eri puolille maata. Eräät turkisäsiaintuntijat väittävät piisaminnahkojen muodostuneen " viime vuosien aikana yhä tummemmiksi ja laadultaan parem-miksi. Normaalisina aikoina arvioitiin piisamituotanto noin 300,000 kpl. vuosittain, mutta ennen rauhoitusta se ei kohonnut 60,000 kpl. suuremmaksi. Tämän kevään-pyyntiaikana saatiin noin 130,000 eli rahassa laskien noin 100 miij. markan arvosta vienti valuuttaa. Yhteenvetona voidaan todeta piisamin osoittautuneen Suomen ilmas-liseksi vientitavaraksi. Vähäväkisille se merkitsee työttömänä ''rospuulto-aikana" huomattavaa lisätuloa. tultenkin perin pieneksi kaiken edel- ^ ^^^^ ^ ^ . ^ sopeutuvaksi turkiseläi-lämainitun vaaran rinkalla. meksija taloudellisesti erittäin edul. Mainittu "asiantuntijaelm" esittikin että eläimet olisi hävitettävä sukupuuttoon kaikkialta, maasta. Vastapainoksi alkoi kuitenkin kiiulua ääniä piisamin puolestakin ja -tällaista epäselvää tilannetta jatkui vuoteen 1935 saakka, jolloin, s a l i i n nietsäs-tyksen yalvojan viraston toimesta varsin laajoilla virallisilla kyselyillä HENRY WALLACE, ITidysval-tain äskeinen kauppasihteeri, joka rauhan miehenä, imperialismin ja hyökkäyksen vastustajana ei soveltunut nykyiseen hallituksen ulkopoli-tarkempia tietoja niistä l^okemiiksis- ^.^^^^^ pakotettiin eroamaan, tajoita erikoisestrpiisamitih|a!a s^- j ^ ^ ^ . ^.^tessaan, että '^rauhan voit-duilla oli saatu näistä.eläinr»sta. Yli- ^ ^ . ^ ^ on tärkeämpi kuin korkea teenvetona. tästä ae4ustejusta,v^^^ ^j^j,^,, ^..^^^^^ ^^^^ y.^^ daan sanpa että piisamm vahmgon- ^^^^^^ ^^^^^ ^^.^.^ teot ovat'^^suuresti liioteltuja' ja^ satunnaisia, eivätkä merkitse paljon sen kansantaloudellisen hyödyn rin-nallarminkä sen turkki tuottaa kaup-; patavarana. Piisamilla on vesistörikkaassa Suomessa varsin suotuisat elämisen mahdollisuudet, joten se ei tee huomattar vaa vahinkoa, kuten on> asianlaita ve-sistököyhissä maissa^ vaan etsii a.<- suinsijoikseen rauhalliset Ja syrjäiset vesiperäiset alueet,, varsinkin, rehevät kaisla- ja ruohikkorikkaat lammet ja järvet, joista se> kerää; saraa, kortetta, lumpeen juuriay simpukoi-tayjinä muita nilviäisiä- sekä- krapu^ ja. Sen kalakannalfö aiheuttamat vahingot ovat varsin pienet, mistä; s>ystä kalastusjärjestötkin, kannatta vat piisamin lisäämistäv Lankaisiin^ kalanpyydyksiin jouduttuaan: repivät eläimet itsensä, irti. PatoTaitteille ja rantapenkereille yms.? eivät eläimet. ole Suomessa, aiheuttaneet erit3^ra-sen puolesta. — Hänen seuraajakseen valittu A. Harriman on vakuuttanut kannattavansa "täydellisesti hallituksen nykyistä ulkopolitiikkaa". VALTUUSKUNTA, joka edusti Lontoon 600,000 järjestynyttä työläistä, kävi äskettäin hallituksen pu-heillä squatterien (tyhjiä taloja a-sunnoikseen yallanneitten) asian 'puolesta ja vaati hallitusta ryhtymään heti toimenpiteisiin kriitillisen asuntopulan poistamiseksi. HERMAN GÖRINGIN vaimo on saanut tavata miestään N)rrnber-gin vankilassa ja viipyä hänen luonaan; puoli tuntia — kuten toistenkin syytettyjen saksalaisten vaimot, säädöksen-.mukaan, joka annettiin äskettäin määräajaksi, päättyen se- tk. 23 pcnä. RUOTSIN lentokoneet ovat alkaneet postinkuljetuksen Tukhohnan Ja:New Torkin välillä. Pia vaurioita. Pako piisamin liiallisesta-leviämisestä Suomessa on aiiiakin töiataiseL. SI osoittautunut aiheettomanij vaik- — fasen lisääntyminen, onkin perin Äic/^d^/. — Kun 18-vuotias oma-joutuisaa, sillä, se saattaa^ poikia, kok Salainen Leonard J . Roesler yritti rockin kertaa vuodessa^ saaden 6—12 viime keväänä liittyä mariineihin, poikaseen kerrallaan. Piisamikannan- painoi faän^ 300 paunaa, minkä joh- IJuomattava heikontuminen 5>iomes. dosta hänen piti vähentää painoaan sa \iime vuosien aikana, johtuu pääasiallisesti ankarista talvista, jolloin P^net järvet, lammikot y.m. vesis- 'of- joissa piisami pääasiallisesti asus- J3a. jäätyvät pohjia myöten. Ravin- 117 paunalla ennenkuin hän äskettäin kelpasi. Nuorukainen pelasi jalkapalloa ja urheili ahkeraan. HUOMIOITAl^ SEIKKOJil' KANNUTUKSESSA Vaikka iesänaikaiset kaimutukset ovat jo pääasiallisesti tehdyt, sopii ottaa huomioon eräässä lääketieteei:is5S-sä. lehdessä julkaistut huomautukset. Siinä varoitetaan perheenemäntiä, että ei ole olemassa vielä sellaisia kenaikaa-leja, ihmepulvereita. jotka olisivat tyydyttäviä kotikannutuksessaV Jotkut niistä, kutea formaldehyde» säMsyl?c-acid, borax ja phenol ovat todellaniyr-kyilisiä. Sitten on olemassa aineit^^ jotka ei-väv ole aivan myrkyllisiä; mutta voivat olla vahingollisia jos niitä käytetään säännöllisesti pitemmän aikaa. Lisäksi nekään eivät ole täysin luotettavia säilyttämään pätevästi. Näihin kemi-kaaleihin kuuluvat: Sodium benzoate. Tämä pidättää, bakteerien kasvun, mutta ei voida luottaa että se hävittäisi ne. Se kj'llä pitää ruuan hyvänä, vähän aikaa. Bisulfites (sc dium tai meta)^ Nämä-aineet tuottavat sulfur dioxidea, tekijöitä, jotka säilyttävät, jos ruoka on happoista. Mutta kaikki ruuat eiv&t ole kyllin happoisia. Muita vaikcuksLi on, kuten se, että kaasu voi vuotaa u-los kannusta, jos se ei ole tiiviisti suljettu, ja niin on" ruoka altis piliaantii-miselle. Tai muassa-vei olla kohtia, joihin kaasu ei ole vaikuttanut ja ne^ aiheuttavat pilaantumisen. Lisäksi sul- • fur dioxide hävittää B l vitamiinin. Asetyl salicylic happo. Tämä aine on vain heikosti antiseptinen, hidastaen eli pidättäen bakteerien kasvua paremmin kuin hävittäen pilaannuttavia aineita. Niin- ollen se ei ole luotettava. . Lisäksi jotkut ihmiset ovat herkkiä sen vaikutukselle. Suolalla, etikalla ja sokeriala on aika paljon säilyttäviä ominaisuuksia. Mutta muuten ei ole vielä täysin tyydyttäviä kemikaalisia aineita kotikannutuk-sessa. Niiden vaara on siinä että ne eivät ole luotettavia. Ruuat, joissa niitä käytetään, eivät mahdcXUsesK ole terveellisiä ja voivat todellisuudessa ora myrkyllisiäkin. Puhtausmenetelmiä käyttäen ja varaten riittävän kuumuu-, den riittävän pitkän ajan. on paras menetelmä vielä. Tämä.seikka tulee ottaa kaikkein tärkeimpänä huomioon. • • « HEDELMÄPUTOEN HARVENNUS TALVEN AIKANA Talviaika on hedelmätarhassa puiden harventamisaikaa. Mutta älkää menkö sinne leikkomaan vain joitakin oksia tavan vuoksi i - m^ok&ä sinne tarkol-iMkseUisestl, % T^^^ mena- ja perslkkapuiden harventamista koskevia ehdotuksia: Omeioapiia: Kun puu on ollut hedelmätarhassa vuoden tai kaksi, vctt te helposti nähdä, mitkä oksat siltä tulee säiljttäfi. Jättäkää kchne. tai neljä leveälle ulottuvaa oksaa, noin kuuden tuuman päähän toisistaan kiertäessän-ne rungcn ympäri ja kalköessanne toisia oksia pois. Hyvin hoidetut, eloauh-kuvat nuoret puut eivät tarvitse kovin paljon harventamista kolmen ja kymmenen vuoden välisenä-kautena. Ne tarvitsevat v-ain lllkaoksien, toisia ahdistavien, samaan suuntaan kasvavien ja vioittuneiden oksien pois leikkaamista. Vanhemmista puista poistetaan kaikki heikot, a^^aspäin kasvavat varjostavat ohuet ja tuottamattomat oksat. Mitä vanhempi puu sitä raskaampaa karsintaa se kaipaa. Parempi cn suorittaa harventaminen joka vuosi. Pcrsikkapun: Harventakaa tavallisen kovasti. Hedelmät kasvavat vuoden vanhoissa oksissa. Karsinnassa on pyrittävä siihen, että hedelmiä tuottavat oksat pysyvät lähellä runkoa ja muut oksat karsitaan pois. Pitäkää pu\in keskustaa yerfattain hyvin avoinna, jättäen'vain muutamia oksia kasvamaan: s l - ' säänpfiin ja ylöspäin. Siten saadaan voimakkaampi, elintarmoa uhkuvampl puu, jota on helpompi ruiskuttaa ja josta on helpompi korjata hedelmäsato. Harventaminen voidaan suorittaa millein tahansa puiden "horroksissa" oloaikana. Kylmemmillft aluell*a on parempi odottaa kunnes talven ankarat pakkaset ovat ohi. sillä* aikaisin suoritettua puiden harventamista saattaa seurata enemmän talven aiheuttamia vikoja. Nuorten puiden lannoittaminen: Hyvin kasvatetuissa hedelmäpuun taimissa ei Tannoitusaineen vaikutus tunn-.i ensimmäisenä vuotena istuttamisen jälkeen. Onpa huomattu tapauksia, joissa nuoret- hedelmäpuut ovat pahoin vioittuneet liian runsaasta lannoitus-aineen käytstä ja sen liian Jähere puu-. : t ä kylvämisestä. Lannbltusaine polttaa' helposti nuoret, hennot hedelmäpuut. Jos, lannoitusainetta halutaan käyttää nuorille. hedelmäpuUle tulisi siinä käyttää typpipitoista tekolantaa veteen se-koltettima. Sitä voidaan kaataa puiden juurille kaksi tai kclme kertaa kesässä. - Kaupoista saa useita eri lajeja tähän tarkoitukseen soveltuvia lannok-kelta; CHICAGOLAINEN tohtori Gate- Joläliteiden ehtyminen on ollut myös- ^ood on siitä merkillinen, "ettei hä- ^2'^^aisena syynä. neliä ole lainkaan ristimänimeä. Hä-l^ iisaniin Muuttolintu hyvä tahto siltaa rakentaa, yli syväin, suurten vetten rannan tavoittaa. Kautta tahon mantereitten^ henkt hellä käy, katsoo, eikö syvqnteihin valoa jq näy, • eikö syty sydänvalot, .ammoin sammuneet, eikö löydy ihmeveljet öihin eksyneet, eikö leimu Umiliekki, veljesusko uus, eikö kuvin. onnekkaammin-kutsu vastaisuus. Muuttolintu .hyvä. tahto siltaa^ rakentaa. Yli syväin, tummain- vetten viittoo uusi maa. RAKEL JYLHÄ. i FILMISSÄ 'The Beginning of the End" (Lopun alku) on paljonpuhuttuun Franklin D. Rooseveltin osaan valittu vanha kuuluisa näyttelijä Godfrey Tearle. ITAlLIAfLMStBN opperalaulaijat-taren Lucrezia Agujarin (1743— 1783) sanotaan olleen maailman "korkeimman" sopranon. Häh kykeni laulamaan korkean c:n altissi-mossa täysin, puhtaasti, mikä mer-kitsee' että hänen äänensä oli oktaavia korkeampi kuin tavallisen sopranon. vähentyminen pakotti ^ nen vanhempansa olivat ajatelleet, ovallan v. 1945 julistamaan eläi- että antaa pojan itsensä valita sen "'en täydelleen rauhoitetuksi. Kun suureksi tultuaan. Tohtori Gate- , . i?n, h„rvn Wi'm:A:,\ ^"ta osoitti jonkun verran parantu^ ^ood ei ole vieläkään saanut aikaan tymen koulu "^^^ ^^:^n oireita.sallittiin pyynti parin mitään varmaa päätöstä ristimäni- nen koulu, joka viett. askeltaan 300- ^•^^Kon aikana viime kevääiiä, pääasi- mensa suhteen. YHDYSV.ALTAIN vanhin yksivuotisjuhlaansa. EMitimSKELM KooU 28 p i M «mtaat» 1M5 tapa-tvftajUMB; loiokman kMitto Biator-tie- Goldfieias kahRMinMM. Vuosiumpeenx)nkuiunttt hiljaa-oi/ yUmt kerran- kun> luotani lähdH pois. RUjcUsen-. hetkbn.. tuUen muistot "mieleen palaa, kyynel. kuuma poskelteni vierHi salaa^ ^ Muistoissa^ rakkaissa, noissa, elät yhiL kanssain unelihoissa. VAIMOSI OLGA, Pian toisen kerran talven lumi peittää hautakummun isän rakkaan. Silmihini kyynel helmet tuli, muistamasta en sinua koskaan lakkaa. Sinä, isä, rauhas kpääi kummun, alla, poikas elon tatit eloissa kulkee maailmalla. POIKASI VOITTO. Vai drOr, Que., syysk. 26 p, 1946. I - ; •1 ''M |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-09-28-11
