Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 2, 1952

              ton
he ^
ttoniasti,^
• TäsöBJ
Olemme
'e tuhoaty
«iä has
BrocifI
Ivollisuutoij
• salassa, t l
että M
kossa enöJ
tarjottiin^
naftalla.
ittekojiiinj
aw]
^ älä jM
Qleii J
I Jopa hsm
I tajusibail|
n' asettj
e alttiiksi^
imauttaa,ti
Ullista m
irkkooD, J
ietaaii:|)8i|
Jisaitsee^
1 päähäni]
>npa vahii|
i. Jospa I
istelujaan.!
ettua etikil
i muunbj
läilyttaaiii
'jlfETlXÄiiicnee^^m^^^^ märkä palaa,
niökkiräjijä painuu pahoin lakoon,
kasvot Vaimon sekä minun vakoon
uurtaa aika, syöden meiltä salaa.
Tinassa ei enää asuinalaa
'löv(iv ilolle; se sieltä pakoon
' Yvrkik 'pnloutuu palkirakoon,
mistä takaisin ei tulla kalaa.
Vaimo valittelee oloamme,
miiiä iskiasta moitin, manaan,
kumpainenkin meistä peräkanaan
ijneti^kclee:. taitaa maa jo vetää
meitä, Tmskan tätiä ja setää
puoleensa kuin mökkipahaistamme.
Joka ei usealla mitään, hänen ,ei tar­vitse
tor\'oakaan mitään. — Sofokles.
GEORGE BUSIXG:
SOKERIPirOINEN
GRO^ND CHfRRY
Kokonaan liudentyyppi-
, nqn / p p pf u 1 ä ä r i n e n
"'CfrÖilöd' Cherry, mutta
jättimäinen kooltaan,
rikkaampi ja makeampi.
Kasvaa siemisnestä en-
.Äjinmäisenätrvuonna ja
^tiöäostäa, paljon kul-u-.-
vs -^^^.yu.T.fJ^^^is^^talsia- h e del miä,
a.na 2% tuumaa lapunitaltaan, kuten
|. ikeskilSDkdiset.>tomaatit, Vie vain vähän
puutai^hatilaa. Siitä saa mainioita pi:ra-
. k^itaf sä-iiyfckeitä ja manmelaadia. Nopea,
> ,.ai^ain?£nwj, kasivaa kaikkialla. Nauttikaa
tästä' "ajokkaasta uudesta hedelmästä
pvi«t«^?h9ssänne tänä sesonkina; 25c posti-vapaasti.
. -
':A'AFA2CS-m^''meldän iso siemen- ja kasvi-lye^
elomme V . 1952.
A
m
oi
^^utötfiitöJJcaä -niatka:: :S»03»IEEN
•^a;l|€^ ja kerväällä, jolloin mat-
'kakustannukset ovat pienemmät.
Nauttikaa laiisamatkasta- ja ystä-
^völlisestä palvelusta "GRIPS-
\U0hmSSA" ja "STÖCKHOL-Parhaita
paikkoja seuraavissa
l^jvuvuoroissa Neio-Y orkista
* ^Göteborgiin:
STOCKHOLM helimk. 21
Halifaxista seur. pnä
GRIPSHÖLM maalisk. 10
•STOCKHOLM maalisk. 21
H^&faxista. seur. pnä
•GRIPSHÖLM huhtik. II
•STOCKHOLM kuhtik. 18
^Ainoastaan enisiluokan lippuja
saatavana.
Vähiiiimäishiniaat (U.S, rahassa):
> Ensimmäinen luokka $285.
turistiluokka $185.
Kaikki Göteborgista länteen mat­kaavat
laivat "^^poikkeavat kesä-kmm
7 päivään saa^», tämä mu-
; kaan luettuna, Sälifaxissa, Cana-dassar
TeryetuUein lahja
SAL:n LAHJAPAKETIN ha­luaa
Jokainen. Valittavana 3
palcettla hintaan S5.98. $7.75 ja
$10.75, niihin sisältyy periUe
toiinitus määräpaikicaan. TO-BELtlNEN
LAHJA.
Tilatta» laivapaikat mallaasianiif heltännc.
Häo^n palveluu»a ja kokRmu<pcrä'.«et neuvon­sa
e vät mak«a Teille mitiiän.
SWEDISH
AMERICA^LINE
1255 Phillips ^äte, IVltontreai
470 Main Str4:il^innip^ Alan.
Union Bahir.3I<iir Calgäryj^-AIta.
E N ^ , K O S K A A X UXÖHDA, miten
isoisäni otti minua kädestä ja lähti
kanssani kaupungista sinne/missä aal­toilevat
viljapellot alkoivat. :Minä kah­deksanvuotias
hukuin kokonaan keltai­seen
hyökyyn; hämärä laski, ja taivas
paloi tulessa. Tahdoin huomauttaa sii­tä
isoisälle; mutta en voinut. Ollessaan
sen näköinen kuin tänään isoisä ei kär­sinyt
jaarittelua. Hänen kasvonsa oli­vat
harvoin niin iset — niin, ne olivat
suunnattoman isöt, muulla tavoin ei
asiaa voinut ilmaista. Samanlaiselta
hän oli näyttänyt isoäidin kuollessa.
'Hän pysähteli usein ja hiveli kapealla
oikealla kädellään tähkiä sekä toisella
kämmenellään tukkaani. Ja aina kun
hän teki näin, minussa tapahtui jotakin
ihmeellistä."' Ilmassa oli kaukaa kantau­tuvaa
salaperäistä laulua, ja oloni tun­tui
ta,vattÖmahtur\'allisel ta.
• E N K O S K A A N U N O H D A , miten
kuljin äitini kanssa. leikatulla mispellol-s
l a tähkiä poimimassa — tämä tapahtui
vuonna .1918,.ja: pellon kesä.isestä run­saudesta
oli vain rippeitä jäljellä. Äiti
hienonsi ne huhmaressa ja keitti niistä
kttorittöun.maitoon'velliä, ja me lapset
pysyttelimme hyvin hiljaa, kunnes velli
kiehahti ja joutui pöytään.
Äiti täytti lautaset, ja makea tuoksu
levisi keittiöön. Mutta ennenkuin l u ­sikat,
.alkoiyat ,kilistä, me\.katsahdimnie
.häneen.. Hän seisoi pää painuksissa ja
kädet ristissä. Emme tienneet, rukoili­ko
hän vai ei.. Mutta kun hän kohotti
päänsä,ja katsoi meitä vuoron perään,
olivat hänen kas\'pnsa, surun ja vaivo-jen-
iiurtelemat kasvot, niin juhlalliset ja
suuret, että pieninkin meistä tunsi har­tautta
pellon^ tarjoamaa ateriaa aloitet-taesääf
•
E N K O S K A A N UNOHDA, miten
minä astelin nelivuotiaan tyttäreni kans­sa
samaa peltotietä kuin isoisäkin, tu­leentuvan
viljan lainehtiessa ympäril­lämme.
OKn jo usein' kulkenut tytön
. kanssa tätä tietä; hän p i i innoissaan ei­vätkä
hänen malttamattomat jalkansa
pysytelleet aina pellon pientareella.
IMonJa kortta taittui, j a minä sanoin
hänelle, ettei ihminen saanut ajattele-mattomasti
polkea viljaa, koska siten tu­lisi
meille, kalkille vähemmän leipää.
Hän k a l o t t i sahani huomioon, sillä kun
kävelimme peltotietä muutamaa päivää
myöhemmin ja edellämme kulki joukko
poikia ja tyttöjä, jotka hypähtelivät pel­toon
poinjimaah . punaisia neilikoita,
tempautui tyttö äkkiä kädestäni, tart­tui
erään peltoon yrittävän pojan takin^
liepeeseen ja huusi: — Et saa tehdä;
niin, muuten ei meille riitä talvella lei­pää!
'Poika aikoi riuhtaista itsensä irti.
Mutta katsoessaan pienokaisen kasvoi­hin,
jotka täytti suuri ja pyhä vihastus,
hän vaikeni, samoin kuii^ toisetkin po­jat
jä tytöt. - Minä häivytin heidän hä-millisyyterisä
parilla hyvällä sanalla; is­tuuduimme
kaikki pellonpenkereelle, ja
kun kukkia ja tähkiä oli joka tapaukses­sa
tullut katkotuksi, solmivat tytöt niis­tä
vieläkin punottavalle pikkutytölleni
seppeleen, ja se vaaleassa päässään hän
saapui kotiin kuin elonkorjuun kunin­gatar.
E N KOSKA.\N UNOHDA, miten me
eräänä yönä, kun maa järisi ja taivas
kaupungin yllä oli tulessa, läksimme ,
väestösuojan vankilanseinien sisältä et­simään
leipää, koska lapset pyysivät si­tä.
Ja me löysimme suuren leipomon
uunin, joka tulenkestävien seiniensä an­siosta
oli jäänyt yksinään pystyyn kai­ken
muun >TnpäriItä .sortuessa-, Sit^
VTnpäröi vielä tulihehku, mutta palon-katkuisen
ihnan täytti tuoreen leivän
tuoksu.
JEpälevinä, t%5ta yälittämättä, ava­simme
uunin kuumat Juukut, j a edes-•
sämme oli satoja ihanan ruskeita leipiä.
J a ottaessammene pallista j a taittaes-, .
samme ne käsissanliiie vmmärsimme, et­tä
hävityksen tuli oli paistanut nämä
leivät. Eräs leipureista kertoi/että he
olivat juuri ennättäneet työntää ta'iki-nan
uuniin, mutta hälytyn oli keskeyttä­nyt
paistamisen.
Tulihelvetistä tulleiden ihmisten pala-.
neet ja veren tahrimat kädet pitelivät
sitä kuin rippileipää ja tuskin rohkenf-vat
murtaa sitä. Ja moni käsitti ehkä
vasta ensi kerran elämässään, miten
puhdasta ja painavaa se o l i : leipä.
Nainen ja sanomalehti
Jotkut sanomalehdet.esittiivät viikot­tain
lukijainsa vastattavaksi jonkin ky­symyksen.
Eräs lehti asetti kysymykse­nään
seuraavan: '^Mitä yhtäläistä on
sanomalehdessä ja naisessa?"
Vastauksia tuli paljon ja niiden jou­kossa
o l i tällaisia:.
Ihmisten ei tarvitse uskoa kaikkea,
mitä;ne ^anovat..^
Ne levittävät .parhaitQH pecjittöi^^i^;
uutisia. -. .
Ne sanovat aina.viimeisen sanan.
Mutta paras p a i k i t t i l i n . - j a^ oli tä­mä:
. . .-. -. -
Sanomalehdessä ja;Jö(5fisessa,on yhtä-;
Iäistä se, että jokaisen-on,, tilattava ,ne,
kotiinsa, koska naapuri ei^ mielellään
niitä lainaile. _ .<^-: -
V^ncouverilainen Jean Ross an yksi
huomattuja kaunoluistclumcstarnuden
nuorempia tavoittelijoita.
Laulava kukko aiheuttaa
päänvaivaa poliisille
Apingtonissa, Englannissa joutui
muuan kuljeksiva kukko poliisin käsiin.
'Kukko piti paikkakunnan asukkaita he­reillä
öisin, laulaen ximmatusti. ;
^ Nyt, kun se on lukittuna kailpungin
putkaan, pitää se hereillä poliisit. Ja
mikä vielä pahinta, poliisit eivät voi
Ratkaista laulavan kukon kaulaa, vaan
heidän on säilytettävä sitä niin kauan,
että sen omistaja hakee sen pois putkas­ta.
'
Kanaa tuurasi; vaikka
oli jo surman kuussa '
Suomessa, Pyhäjoella, näki eräs maan­viljelijä
haukan sukeltavan talpnsa^jpi-haan
ja sieppaavan kanan kynsiinsä.
Kana luultiin tietysti menetetyksi, mut­ta
puolentoista viikon perästä kana te­pasteli
jäjleen pihamaalla ja painui ka­nalan
ovesta sisään.
'Haukka oli kai pudottanut' kanan
metsänreunassa, jolloin känä oli livistä­nyt
pakoon ja piileskeilyt läheisyydessä
olevan ladon alla.
Sydämelliset onnitteltinline
' • . * • •
Mrs. Liisa Haapalalle
hänen 60-vuotissynlymä-päivänsä
johdosta
MR. ja MRS. J. MAASANEN
Chase River, British Cohimbia
Anteeksi pyytäen korjaamme virheem-ma
ja julkaisemme tämän korjauksen.
— Lahden konttori.
CSJ:n Vancouverin osaston n^äyttelijät esittävät uutuuden
'^Lännen lohen kalastajat'^
r4-näytöstä, yksi kuvaelma)
Kiri. J. V. NYBERG
-Täp:;ä uutuus esitetään ensirnmäisen kerran
CLINTONrHAALILLA
2605 E. Pender St. , Vancouver, B. C.
Sunnuntaina, helmikuun 17 pnä klo 7 illalla
HENKm»T: ESITTiiJ.^T:
UOLEVI SAARNILiA, kalastaja 45 v: .O. ANTILLA
SIRKKA, hänen vaiinohsa 42 v .MARY NURMI
MATIAS, heidän poikansa 22 v. A. ÄOOS
TUUUKKI, Matiaksen morsian 19-v MAY RAUVALA
SANTERI TUURI, kalastaja 40 v . J. SATO
EILA, hänen vaimonsa 38 v SENJA VATUNKI
SIMO KAITALE, kalastaja 58 v E. IHAKSI
STIINA, harien morsiamensa 52 v MANDA RANTA
HANNES KKTTALE, kalastaja 59 v A. KOTILA
KAARLO RIIPAKKA, kalastaja 35 v .R LUOTO
tAURI JOUtntAINEN, kalasrtaja 25 v. K. MAJALAHTI
JUSSI MARTEKAB^EN. kalastaja 30 v N. VATUNKI
ARVI PEHKONEN, kalastaja 23 v. E. NIEMINEN
YRJÖ VÄUMAA. kalastaja 24 v. E. KUJANPÄÄ
INTTI, kalastaja 45 v U, NYBERG
VERKKONAINEN. 40 v , .FANNY LIND
POLIISI. 35 v A. KUJANPÄÄ
L TYTTÖ ESTER HIHNALA
2. TYTTÖ LISI KANGAS
3. TYTTÖ THGLMA VICKSTROiM:
Däl 4. TYTTÖ ELNA ANTILLA
5. TYTTÖ ELEONORA MARTIN
g TYTTÖ ELSI REING
Tapahtumapaikka Canadan länsirannikolla y. 1951
Ohjaus: J.- V. NYBERG
Rayinlolalippu $1.00 TERVETULOA!
^1
01
,,Sivu 11