1947-04-26-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
s kiFie
rce L.arce e
Rakas ystävä. '
On kuhinut jo kaksitoista vuotta
si'tä, kun tapasimme toisemme Parisissa.
Tafttoisin kuitenkin, *vaikkapa
vain tämän Kajeen sivuilla, sanoa
Teille, että äskeinen uusi tapaamisemme
Moskovassa oli meiile neuvos-i
olaisille clokuvathmisHle erittäin
suuri ilo. "
Minulle suotiin kunnia järjesteli
Moskovan Elokuvatalossa Teidän taiteellenne
omistettu juMa. Kahden
viikon ajan ovat elokuva-asiatttunti-jaf
suurella mielenkiinnolla seuranneet
jilmienne esitystä. Jalassa olisi
ehkä alitit muistuttamisen varaakin:
teostennc historia tuli esitetyksi
niin sanoakseni takaperoisesti. Meidän
täytyi teknillisistä syistir aloittaa
"Paratiisin lapsista'* ja lopettaa-"Sumujen
laituriin".
Toivottavasti ette pane pahaksenne
tätä kronologista epätäsmällisyyttä.
Joskushan^ sattuu, eif!5 totta,
että taidemaalari vaikutelmiaan elä-voittaakseen
kääntää kankaansa ylösalaisin,
jotta tavanomainen havainnointi
ei^ pääsisi peittämään häneltä
taiteen todellista arvoa. Ellei Teille
siis ole yhdentekevää, tunnustan (liioittelematta
ja ilman virallista kohteliaisuutta),
että elokuvienne tekemä
vaikutus oli voimakas ja sai monet
meistä uudelleen tuntemaan ranskalaisen
elokuvataiteen koko '»ioiman
ja ekspressiivisyyden ja arvostamaan
sitä.
Nuorisomme, joka ehkä ensi kertaa
näki ranskalaisten mestarien tuot-
"Kevät 1947" on valmis näinä päivinä
\'apaus kustannusliikkeen painosta
ilmestyy tällä viikolla 'Kevät 1947'.
Se on runsaasti kuvitettu, sisaltöri-kas,
hyvälle paperille painettu ja 48
sivua sisältävä julkaisu, jonka luulisi
saavan laajan" levikin ja lämpimän
vastaanoton lukijakunnan taholta.
Julkaisun hinta on 40 senttiä, ja se
on saatavana Vapauden asiamiehiltä.
Vapauden sivuliikkeistä täi tilaamalla
suoraan pääliikkeestä.
Lyhyesti kertoen julkabun sisältö
on seuraava:
"Keväästä kevääseen", Aku Päiviön
erikoisesti Keväälle kirjoittama
runo, mikä puhuu itse puolestaan.
"Työväen kansainvälisen veljeyden
päivä", kirjoittajiut edesmennyt K.
H. Wiik, jonka arvokkaan elämäntyön
kunniaksi ja erikoisesti Suomen
vapunpäivätraditionien tunnetuksi-tekemiseksi
tämä kirjoitus nyt julkaistaan.
"Vanhanajan tavoista ja kuoseista'',
kiri. nimim.. Kujuuni "asiantuntijana.''
"Kalevalainen äiti", kirj. Lauri
Saaristo. Se on Suomesta, erikoisesti
Keväälle lähetetty kirjoitus, jolla
näin äitienpäivän aattona on erikois-an-
onsa,
"Paul Robeson — vapauden trubaduuri",
,kirj. Yhdysvaltain Vappu-julkaisun
toimittaja Maj-Lis Keske-la.
Molemmat, tekijä sekä aihe, ovat
hy\'in tunnettuja lehbenime lukijakunnalle.
-
''Jolla vähän on", on kokoelma pik-ku-
uulisia ja kommentaareja siirto-maakansojen
elämästä,
"Unhoitettu mutta tärkeä asia'\
artikkelissa . käsHeHään' järjestötoimintamme
erästä -"unhoitettua"
puolta.
"Kirje naiselle*^, kirj. John ]un-
D'la, osoittaa ja tuomitsee sen kun
"aisia pyritään vieläkin sortamaan.
"Demokratia on elämää varten",
kirj. Elizabeth M . Stirton, toteaa hyvin
sattuvasti -miten demokratian,
jos sen puolesta kannattaa kuolla, pi-
^ää sopia erikoisesti elämää varten.
"Kotimaahan", on *ninoilija'Heinrich
Heinen henkevää käsialaa.
"Paul Langevin -:: Ranskan suuri
tiedemies ja kansalainen", Icirj. John
Takman, se kuvaa tämän tunnetun
"maailman kansalaisen" elämäntyötä.
''Värvätyn muistelmia", on suoma-
. laiseh muistelmia '•patterityömatkal-ta"
VenäjäHe.
"Minä veikkasin elämäni siitä että
materialismi on totta", kirj. Peter
Stone, on lyhyt kuvaus maailmankuu-^
lun brittiläisen tiedemiehen vierailusta
Yhdysvalloissa.
"Vappu Moskovassa", kirj, Inkeri
Lehtinen, antaa pienoiskuvan siitä
miten maailman ensimmäisen sosialistisen
maan. kansa ja sen hallitus
kunnioittaa vapputraditioja.
"Yhtä suuri syntipukki", kirj.
Aleksis Kivi, on lyhyt lainaus "Seitsemän
veljestä" romaanista.
"JCarjalan-Suomen S o sialistinen
Neuvostotasavalta", kirj. P. Prok-konen,
tasavallan ministerineuvoston
puheenjohtaja, kuvaa sodanjälkeisiä
olosuhteita mainitussa maassa.
"Uudenaikainen 'työväen järjcs^
tö", on ajankohtainen tosikertomus
siitä minkälaisia "hyviä järjestöjä"
nykyaikana pitää- varoa.
"Vaikutelma Amerikasta ja sen
lehdistöstä", kirj. Hja Ehrenburg, on
kuvaus siitä, miltä tämän mantereen
''vapaat lehdet" näyttävät Neuvostoliitosta
katsottuna.
- "Olen vaikeasti sairaana", nimittäin
luulosairaana, kirj. S. Koltjar.
"Jaloillaan kuoleva armeija" —uskomatonta
mutta kuitenkin totta.
Kiinan armeijasta.
"Eino Leino pakinoitsijana". Erikoisuus
alallaan.
"Ja siitä on yli 40 vuotta", kirj.
Ere Kola — muistelma Viaporin kapinasta.
"Ensimmäinen lakko 3,000 v. 5/7-
kuvaa sitä, miten ihmiskunta
on ammoisista ajoista lähtien joutii-nut
taistelemaan olemassaolostaan.
"Elettiinpä ennenkin", on erikoisesti
erään vaikeasti sairaana olevan
kevään' lukijan pyynnöstä julkaistu
tri AuU» J. Alasen kirjoittama kirjoitus,
joka vanhojen sananparsien avulla
ja siis yksinkertaisella tavalla Suomen
kansa" selvittelee elämänsä eri
ongelmia.
"Marssia tai kaatua", on kuvaus
kuuluisan Ranskan muukalaislegio-nan
toiminnasta.
teitä —" etujoukon*^ aikaJkattsihan
on heille jo pelkkää historiaa, jota he
tutkivat Valtion elokuvainstituutin
filmiarkistossa ^lytetyistä clokttvis-ta
— tämä nuorisomme on yllättyett
todennut, että ratiskalaisen elokuvataiteen
runollisuus on sille käsitet-
[tavämpää ja läheisem^Hiä kuin monet
amerikkalaisen ja englantilaisen elokuvan
loistavatkin saavufukseL
Eräs nuori ohjaaja — instituutti-oppilaani
— sanoi minulle: "Miten
vähän yhteistä täällä onkaan Holly-ivoodin
ulkonaisesti loistokkaan,
mutta fjysin kuvitellun ja onton elämän
kanssa . . . Minusta tuntui kirjaimellisesti
sim kuin olisin saamtt
henkäyksen raitista ihnaa, katsellut
todellista elämää.^ Astuin keinotekoisista,
ansareista avarille lakeuksille.
En ymmärrä ranskankieltä, mutta
tajusin päähenkilöiden jokaisen
aivoituksen".
Tämä nuori mies, joka ensi kertaa
lähestyi vieraan kulttuurin aarteita,
ilmaisi — hieman naiivissa muodossa
ehkä — sen minkä jo aikoja sitten
olimme tajunneet: Venäjin ja. Ranskan
kansojen kulttuurellinen sukulaisuus
ja vuorovaikutushan on jo aikoja
sitten muodostunut historialliseksi
tosiasiaksi. Molemminpuolinen mieltymys,
joka ylittää niin maantieteelliset
kuin kiclellisctkn •rajat, on jo
kauan yhdistänyt maittemme taiteilijoita.
* * *
Se suuri koettelemus, joka tuli niin
Ranskan kuin Venäjänkin kansojen
osaksi fasisteja vastaan käydyn hirveän
taistelun päivinä, on vain syventänyt
ja lujittanut- tätä yhteyttä.
Maamme tavalliset kansalalaiset,
Penäjän kansan sankarilliset lapset,
eivät ole tyytyneet vain liikutuksen
ja tuskan tuntein seuraamaan Ranskan
kohtaloita ja sen patrioottien
taistelua: he ovat antaneet Stalingra-dissa
elämänsä, jotta Parisin yllä uudelleen
liehuisi vapauden viiri. ..
Ilman aihetta eivät liioin Ranskan
tavalliset kansalaiset ole ristineet kaupunkiensa
toreja ja katuja Stalingra-din
mukaan . . . Turhaan eivät Normandian
Jä Väinäjoen nimet punoutuneet
toisiinsa ranskalaisten patrioottien
lentolaivucen siivissä eivätkä
Neuvostoliiton sankarien pienet kul-tatähdet
turhaan korista ensi kiriaa
vieraan sotilaan rintaa.
Olemme yhdessä taistelleet kanso-jcmme
riippumattomuuden ja kun"
nian, ihmisarvon jä -oikeuksien puolesta.
Olemme inurskanneet saksa^
laisen Jasismin, mutta suurin xaro^
ntattömuus, mihin saattaisimme teh^
da itsemme syypäiksi, olisi nyt /äV-täytyä
lepäämään voittajalaakereil-lemmc
ja unohtaa tätnä liitto, jonka
ovat vercllään solmineet kansojamme
parhaat pojat.
• ' * • * • *
En tahdo:tänään poiketa historiallisiin
sivuaihcisiin eftkä ryhtyä tutkimaan
maittemme välisiä kulttuuri-suhteita
kaikilla kirjallisuuden, maa-^,
lauksen, musiikin ja teatteritaiteen
aloilla. Tahdon rajoittua vain sen taiteen
probleemeihin, jota mc molemmat
edustamme.
"Etujoukon" ensimmäisten film ien
ilmestyminen oli merkkitapaus elokuvataiteemme
historiassa. Sen jälkeen
olemme voineet n^Iäritellä ranskalaisen
elokuvataiteen luonteenpiiUeet ja
laadun, ja ne tekevät sen meille erikoisen
läheiseksi ja ymmärrettäväksi.
Se, mikä meitä ennen kaikkea yhdistää
teihin on sankarivalintar.ne.
Ranskalainen elokuva havainnollistaa
meille yksinkertaisten ihmisten sielun
elämän. Filmienne sankarit eivät
ole eksoottisia karjapaimenia, ekstra-vagantteja
miljonäärejä, eivätkä
gangstereita tai konserttisalien tähtiä,
vaan työmiehU, talonpoikia, autonkuljettajia
ja sotilaita, myyjättäriä ja
runoilijoita,^ jätkiä ja näyttelijöitä.
Ranskasta tulevissa elokuvissa levittäytyy
eteemme kansansielun moninaisuus
ja alkuperäisyys.
Paitsi näitä ihmisiä elokuvataitteen*
ne on esittänyt meille luontoa, ei studiossa
keinotekoisesti luotua,-vaan todellista,
jalossa lyyrillisyydessään
\:aat:matonfa luontoa. Olette opettaneet
meidJt rakastamaan ja ymmärtämään
ranskalaista klassillista maisemaa.
Edelleen on meitä liikuttanut realistisen
tekotapanne ankaruus, joka
niin edukseen poikkeaa saksalaisen
ekspressionismin painajaistyylistd ja
holly-ivoodilaisesta katinkidtakiillc st a.
Juuri Teidän maassanne on syntynyt
J^ouis .Dclluein "jotogenia", tc-
Kaunis äiti ja yksi HoUywo9dirt' kyvykkäimmistä nHyttelifdt-täristä
Joan Bennett kolmen lapsensa kanssa, Diana 19, Stephanie
SYi ja Linda 13 vuoden. Joan on naimirissa elokuvatuottaja IVag-nerin
kanssaä
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 26, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-04-26 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470426 |
Description
| Title | 1947-04-26-03 |
| OCR text | s kiFie rce L.arce e Rakas ystävä. ' On kuhinut jo kaksitoista vuotta si'tä, kun tapasimme toisemme Parisissa. Tafttoisin kuitenkin, *vaikkapa vain tämän Kajeen sivuilla, sanoa Teille, että äskeinen uusi tapaamisemme Moskovassa oli meiile neuvos-i olaisille clokuvathmisHle erittäin suuri ilo. " Minulle suotiin kunnia järjesteli Moskovan Elokuvatalossa Teidän taiteellenne omistettu juMa. Kahden viikon ajan ovat elokuva-asiatttunti-jaf suurella mielenkiinnolla seuranneet jilmienne esitystä. Jalassa olisi ehkä alitit muistuttamisen varaakin: teostennc historia tuli esitetyksi niin sanoakseni takaperoisesti. Meidän täytyi teknillisistä syistir aloittaa "Paratiisin lapsista'* ja lopettaa-"Sumujen laituriin". Toivottavasti ette pane pahaksenne tätä kronologista epätäsmällisyyttä. Joskushan^ sattuu, eif!5 totta, että taidemaalari vaikutelmiaan elä-voittaakseen kääntää kankaansa ylösalaisin, jotta tavanomainen havainnointi ei^ pääsisi peittämään häneltä taiteen todellista arvoa. Ellei Teille siis ole yhdentekevää, tunnustan (liioittelematta ja ilman virallista kohteliaisuutta), että elokuvienne tekemä vaikutus oli voimakas ja sai monet meistä uudelleen tuntemaan ranskalaisen elokuvataiteen koko '»ioiman ja ekspressiivisyyden ja arvostamaan sitä. Nuorisomme, joka ehkä ensi kertaa näki ranskalaisten mestarien tuot- "Kevät 1947" on valmis näinä päivinä \'apaus kustannusliikkeen painosta ilmestyy tällä viikolla 'Kevät 1947'. Se on runsaasti kuvitettu, sisaltöri-kas, hyvälle paperille painettu ja 48 sivua sisältävä julkaisu, jonka luulisi saavan laajan" levikin ja lämpimän vastaanoton lukijakunnan taholta. Julkaisun hinta on 40 senttiä, ja se on saatavana Vapauden asiamiehiltä. Vapauden sivuliikkeistä täi tilaamalla suoraan pääliikkeestä. Lyhyesti kertoen julkabun sisältö on seuraava: "Keväästä kevääseen", Aku Päiviön erikoisesti Keväälle kirjoittama runo, mikä puhuu itse puolestaan. "Työväen kansainvälisen veljeyden päivä", kirjoittajiut edesmennyt K. H. Wiik, jonka arvokkaan elämäntyön kunniaksi ja erikoisesti Suomen vapunpäivätraditionien tunnetuksi-tekemiseksi tämä kirjoitus nyt julkaistaan. "Vanhanajan tavoista ja kuoseista'', kiri. nimim.. Kujuuni "asiantuntijana.'' "Kalevalainen äiti", kirj. Lauri Saaristo. Se on Suomesta, erikoisesti Keväälle lähetetty kirjoitus, jolla näin äitienpäivän aattona on erikois-an- onsa, "Paul Robeson — vapauden trubaduuri", ,kirj. Yhdysvaltain Vappu-julkaisun toimittaja Maj-Lis Keske-la. Molemmat, tekijä sekä aihe, ovat hy\'in tunnettuja lehbenime lukijakunnalle. - ''Jolla vähän on", on kokoelma pik-ku- uulisia ja kommentaareja siirto-maakansojen elämästä, "Unhoitettu mutta tärkeä asia'\ artikkelissa . käsHeHään' järjestötoimintamme erästä -"unhoitettua" puolta. "Kirje naiselle*^, kirj. John ]un- D'la, osoittaa ja tuomitsee sen kun "aisia pyritään vieläkin sortamaan. "Demokratia on elämää varten", kirj. Elizabeth M . Stirton, toteaa hyvin sattuvasti -miten demokratian, jos sen puolesta kannattaa kuolla, pi- ^ää sopia erikoisesti elämää varten. "Kotimaahan", on *ninoilija'Heinrich Heinen henkevää käsialaa. "Paul Langevin -:: Ranskan suuri tiedemies ja kansalainen", Icirj. John Takman, se kuvaa tämän tunnetun "maailman kansalaisen" elämäntyötä. ''Värvätyn muistelmia", on suoma- . laiseh muistelmia '•patterityömatkal-ta" VenäjäHe. "Minä veikkasin elämäni siitä että materialismi on totta", kirj. Peter Stone, on lyhyt kuvaus maailmankuu-^ lun brittiläisen tiedemiehen vierailusta Yhdysvalloissa. "Vappu Moskovassa", kirj, Inkeri Lehtinen, antaa pienoiskuvan siitä miten maailman ensimmäisen sosialistisen maan. kansa ja sen hallitus kunnioittaa vapputraditioja. "Yhtä suuri syntipukki", kirj. Aleksis Kivi, on lyhyt lainaus "Seitsemän veljestä" romaanista. "JCarjalan-Suomen S o sialistinen Neuvostotasavalta", kirj. P. Prok-konen, tasavallan ministerineuvoston puheenjohtaja, kuvaa sodanjälkeisiä olosuhteita mainitussa maassa. "Uudenaikainen 'työväen järjcs^ tö", on ajankohtainen tosikertomus siitä minkälaisia "hyviä järjestöjä" nykyaikana pitää- varoa. "Vaikutelma Amerikasta ja sen lehdistöstä", kirj. Hja Ehrenburg, on kuvaus siitä, miltä tämän mantereen ''vapaat lehdet" näyttävät Neuvostoliitosta katsottuna. - "Olen vaikeasti sairaana", nimittäin luulosairaana, kirj. S. Koltjar. "Jaloillaan kuoleva armeija" —uskomatonta mutta kuitenkin totta. Kiinan armeijasta. "Eino Leino pakinoitsijana". Erikoisuus alallaan. "Ja siitä on yli 40 vuotta", kirj. Ere Kola — muistelma Viaporin kapinasta. "Ensimmäinen lakko 3,000 v. 5/7- kuvaa sitä, miten ihmiskunta on ammoisista ajoista lähtien joutii-nut taistelemaan olemassaolostaan. "Elettiinpä ennenkin", on erikoisesti erään vaikeasti sairaana olevan kevään' lukijan pyynnöstä julkaistu tri AuU» J. Alasen kirjoittama kirjoitus, joka vanhojen sananparsien avulla ja siis yksinkertaisella tavalla Suomen kansa" selvittelee elämänsä eri ongelmia. "Marssia tai kaatua", on kuvaus kuuluisan Ranskan muukalaislegio-nan toiminnasta. teitä —" etujoukon*^ aikaJkattsihan on heille jo pelkkää historiaa, jota he tutkivat Valtion elokuvainstituutin filmiarkistossa ^lytetyistä clokttvis-ta — tämä nuorisomme on yllättyett todennut, että ratiskalaisen elokuvataiteen runollisuus on sille käsitet- [tavämpää ja läheisem^Hiä kuin monet amerikkalaisen ja englantilaisen elokuvan loistavatkin saavufukseL Eräs nuori ohjaaja — instituutti-oppilaani — sanoi minulle: "Miten vähän yhteistä täällä onkaan Holly-ivoodin ulkonaisesti loistokkaan, mutta fjysin kuvitellun ja onton elämän kanssa . . . Minusta tuntui kirjaimellisesti sim kuin olisin saamtt henkäyksen raitista ihnaa, katsellut todellista elämää.^ Astuin keinotekoisista, ansareista avarille lakeuksille. En ymmärrä ranskankieltä, mutta tajusin päähenkilöiden jokaisen aivoituksen". Tämä nuori mies, joka ensi kertaa lähestyi vieraan kulttuurin aarteita, ilmaisi — hieman naiivissa muodossa ehkä — sen minkä jo aikoja sitten olimme tajunneet: Venäjin ja. Ranskan kansojen kulttuurellinen sukulaisuus ja vuorovaikutushan on jo aikoja sitten muodostunut historialliseksi tosiasiaksi. Molemminpuolinen mieltymys, joka ylittää niin maantieteelliset kuin kiclellisctkn •rajat, on jo kauan yhdistänyt maittemme taiteilijoita. * * * Se suuri koettelemus, joka tuli niin Ranskan kuin Venäjänkin kansojen osaksi fasisteja vastaan käydyn hirveän taistelun päivinä, on vain syventänyt ja lujittanut- tätä yhteyttä. Maamme tavalliset kansalalaiset, Penäjän kansan sankarilliset lapset, eivät ole tyytyneet vain liikutuksen ja tuskan tuntein seuraamaan Ranskan kohtaloita ja sen patrioottien taistelua: he ovat antaneet Stalingra-dissa elämänsä, jotta Parisin yllä uudelleen liehuisi vapauden viiri. .. Ilman aihetta eivät liioin Ranskan tavalliset kansalaiset ole ristineet kaupunkiensa toreja ja katuja Stalingra-din mukaan . . . Turhaan eivät Normandian Jä Väinäjoen nimet punoutuneet toisiinsa ranskalaisten patrioottien lentolaivucen siivissä eivätkä Neuvostoliiton sankarien pienet kul-tatähdet turhaan korista ensi kiriaa vieraan sotilaan rintaa. Olemme yhdessä taistelleet kanso-jcmme riippumattomuuden ja kun" nian, ihmisarvon jä -oikeuksien puolesta. Olemme inurskanneet saksa^ laisen Jasismin, mutta suurin xaro^ ntattömuus, mihin saattaisimme teh^ da itsemme syypäiksi, olisi nyt /äV-täytyä lepäämään voittajalaakereil-lemmc ja unohtaa tätnä liitto, jonka ovat vercllään solmineet kansojamme parhaat pojat. • ' * • * • * En tahdo:tänään poiketa historiallisiin sivuaihcisiin eftkä ryhtyä tutkimaan maittemme välisiä kulttuuri-suhteita kaikilla kirjallisuuden, maa-^, lauksen, musiikin ja teatteritaiteen aloilla. Tahdon rajoittua vain sen taiteen probleemeihin, jota mc molemmat edustamme. "Etujoukon" ensimmäisten film ien ilmestyminen oli merkkitapaus elokuvataiteemme historiassa. Sen jälkeen olemme voineet n^Iäritellä ranskalaisen elokuvataiteen luonteenpiiUeet ja laadun, ja ne tekevät sen meille erikoisen läheiseksi ja ymmärrettäväksi. Se, mikä meitä ennen kaikkea yhdistää teihin on sankarivalintar.ne. Ranskalainen elokuva havainnollistaa meille yksinkertaisten ihmisten sielun elämän. Filmienne sankarit eivät ole eksoottisia karjapaimenia, ekstra-vagantteja miljonäärejä, eivätkä gangstereita tai konserttisalien tähtiä, vaan työmiehU, talonpoikia, autonkuljettajia ja sotilaita, myyjättäriä ja runoilijoita,^ jätkiä ja näyttelijöitä. Ranskasta tulevissa elokuvissa levittäytyy eteemme kansansielun moninaisuus ja alkuperäisyys. Paitsi näitä ihmisiä elokuvataitteen* ne on esittänyt meille luontoa, ei studiossa keinotekoisesti luotua,-vaan todellista, jalossa lyyrillisyydessään \:aat:matonfa luontoa. Olette opettaneet meidJt rakastamaan ja ymmärtämään ranskalaista klassillista maisemaa. Edelleen on meitä liikuttanut realistisen tekotapanne ankaruus, joka niin edukseen poikkeaa saksalaisen ekspressionismin painajaistyylistd ja holly-ivoodilaisesta katinkidtakiillc st a. Juuri Teidän maassanne on syntynyt J^ouis .Dclluein "jotogenia", tc- Kaunis äiti ja yksi HoUywo9dirt' kyvykkäimmistä nHyttelifdt-täristä Joan Bennett kolmen lapsensa kanssa, Diana 19, Stephanie SYi ja Linda 13 vuoden. Joan on naimirissa elokuvatuottaja IVag-nerin kanssaä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-04-26-03
