1956-03-17-09 |
Previous | 4 of 7 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
In',
•ttiin, että Yhdysval.
»alvelukseen haiutaaa
lavat aiotaan sijoittaa
missä tulvat ttle.
taa. Majavien toivo,
patoja 'halvemmalla
lioitus on käyttää ca-t.
'ff'. MÄKJATTA:
SILLAT
(Jatkoa)
NT AUISEN
T O L L E
m 18j»äiväiiä 1954.
a jo kulunut siitä,
katkes rakkaan,
olet mulla.
intä jäytää,
liiman täyttää.
Vaimosi Olga.
Port. Arthur, Ont.
Itä, isä.rakas,
udan povessa,
me muistoasi,
tan mullan,
sulia.
iii, Severi ja Dora.
•set Ronald ja Leila.
. ja kaipauksella
kas elämäntoverini
¥ILLIAM
ON EN
raalassa tammikuun
tettuaan kovan kiiu-sjmtynyt
Suomessa
li' kuollessaan 53 v
ikäinen.
a Hearstin talvihau-
1 päivänä.
i jäi minä, hänen
.ttitjrttö Meimi sekä
ja ystäviä ja tutta-i
Suomessa.
a kutsua kuolon,
n väsynyt on.
3ä on rauha,
a tuntematon.
psi«Lilv
ättityttosi Meimi.
. • . ? , -
T O S
iitokset teille, jotka
ja olitte saattamas-viime
lepbonsa. Kii-a
seppeleistä, jotka
i arkun. Kiitos kan-
, vaivoistanne teille:
n, Alma ja S. Keto,
n sekä Eila ja E.
:ia kiittäen,
TTONEN
>ntario
^i rakkaan
Jmikuun 6 p:nä
>ella, helmikumi
> ajan, t y ö ^ e n -
iiaotansmaahan.
ivat Eino Wilen.
I PullL
aa (ojs. Kupari-i
poikaa, R ^ o.
iska täällä, mrs.
eli Suomessa.
e rakkaan mie-na
Krekolle ja
lelliset kiitokset
Mäenpää. Alex
'^IIMBIN Hemmo rikkoi hiljaisuuden
nousten seisomaan. Hetkisen
katsoi sammuvaan hiillokseen ja
|en käveli ikkunan luokse. Siinä hän
jotti pimenevään iltaan missä hiljai-lumisade
täytti ilman. Jälleen hän
inhähti huoneeseen päin sanoen:
No, Elsa, äimämme asian n>l ol-
, . Lähden aamufla kirkonkylään.
|etko mukaan? Käväisen pappilassa
iustelemassa Tuomon sukulaisia. Jos
iä on jpssakin, niin kirkonkirjojen
11a heistä pääsee selville. Jospa heis-joku
haluaa ottaa Tuomon, tai aina-huolehtia
hänestä.
iLorua, sanoo Elsa kääntyen Hem-
>n päin. Jos tuoUaiselia on joitakin
jlaisia, niin tuskin he haluavat nahkan
häntä. Olisivathan he jo voi-kysellä
häntä. Paras ratkaisu on
^ | | e t t ä panet hänet vaivaishoitoon...
Siellä on hänen paikkansa.
4- Niin kai — sinun mielestäsi, sanoi
'^«ijnmo ja lähti huoneesta. Hetkeksi
ihäö seisahtui rapulle, kääntyi sitten pi-
^Ibafiolulle ja lähti vanhan Sannan pu-
]iheMle. Sannan huoneesta tuikki vielä
Va|o.
. Tuomo on vielä hereillä vuoteellaan
Hjtomon tullessa huoneeseen. Hän kiep-
^ i l t a a Hemmon kaulaan ja kyselee pik-t&
ti ^Leilasta . . . »Koska saan nähdä tytön?
'Hän on malttamattomana odottanut:
joka päivä, koska 'Hemmo tulisi
fioiatamaan häntä lasta katsomaan.
• -Hemmo istahtaa poika sylissään ja
puhelee tälle .lohdiittaya
4r- Laila on vielä niin kovin pieni.
Kun hän kasvaa ja osaa katsoa sinuun,
nun sitten pääset — pääsethän toki.
'M^tta Leila nukkuu vielä melkein aina
^ikä osaa mitään muuta. Ole nyt vain
'xatfha Uinen ja hyvä Sanna-tädille, niin
sltfen joskus. Huomenna käyn kirkonkylässä
ja tuon sinulle jotakin oikein
ibyvää . . . Mutta nyt sinun täytyy mennä
levolle j a nukkua..
'^THän laski lapsen vuoteelle ja rupat-tefi
sitten vielä hetkisen Sannan kans-
^ennenkuin sanoi hyvän yönsä j a poistui
ulos pimeää.
«Lumisade on lakannut ja jokin tähti
tuikkii iltataivaalla. Tulisipa hiukan
Uhkasta, niin olisi hyvä rekikeli pistäytyä
pappilassa. Miehetkin saisivat al-
(kaa puiden ajon takamailta ennen lu-
^on^ntuloa.'
' |Hiljaa hän hiipi sisälle, riisuutui
mmistä valteistaan ja meni makuu-ariin.
Elsa on jo nuokkunut ja Hem-meni
mitään puhumatta omalle vuolleen.
Kauan ori hän valveilla aja-ten
askarrellessa yhä tuossa samassa
assa. Vasta aamutunteina hän vaipui
eään uneen.
Seuraavana aamima on kartanon
i ^ i väki isdrkerassa touhussa. Pitkät
luviikot ovat menneet ja nyrt on
y selkävi&koihin. Työtä onkin
taantunut joka puolelle ja ahkerina
iloisina käy jokainen käsiksi työ-n.
'Hemmo -on katsellut miesten työ-nlähtöä
j a sitten hän valmistautuu it-matkaan.
«Iloisesti hyräillen hän val-juoksijansa_
j^ komean Weijo-po-ja
pian 4iän kulkusten kilistessä
ntyy portista valtatielle.
Matkalla on hänellä aikaa miettiä
päriUään olevaa elämää. Miten toi-nlaista
olisi, jos Elsa olisi talonpoi-istapoihin
taipmral 'Mutta hän on
upungin lapsi sydämeltään — kos-aan
muuttumatta . . . Silloin ensi-puvainen
opettelemaan täällä elämistä,
mutta todellisuudessa ei hän koskaan
muuttuisi. Aina tulisi elämä olemaan
samaa vastamäkeä, täynnä ristiriitoja.
Siinä ohittaa ajaja lähimmän naapuritalon,
vakavaraisen Tainion. Ajatus
siirtyykin kuin määräj-^ksestä tuohon
naapuriin.
Siellä oli silloin vaalea, kultakutrinen
Hilja, lapsuuden toveri. Miten hauskaa
heillä olikaan ollut lapsena
kouluteillä ja nuorena kylän huvipaikoilla.
«Monta ihanaa m^kaa hän muistaa
ke\'äisin kylätieliä ja läheisellä järvellä.
Sitten talvella yhteiset kelkkamäet
ja tanssiaiset. Aina olivat he erottamattomat.
Kaikki odottivat vain kihlausta
ja olihan hän jo kysynytkin tyttöä
omakseen eräänä keväisenä iltana.
Se oli tapahtunut kylän keinulta palatessa.
»^letsä oli silloin ollut täynnä keväisiä
ääniä, käki oli kukkunut koivikossa.
He olivat seisahtuneet kuuntelemaan
ja käki oli kukkunut kymmenen
kertaa — sitten taas uudestaan ja uudestaan,
ihan loputtomiin. Hilja oli nou-rahtanut:
— Noin monta vuotta ennenkuin pääsen
avioliittoon . . . .\jattele, olen silloin
yhteisillä jo vanhapiika. Silloin oli hän ottanut ty-r
lastuksen aikana oli Elsaan ollut tai- k.
tön syliinsä ja sanonut:
— Emme jaksa odottaa noin kauan.
Jo ensi kesänä vietämme häitä, ehkä
jo tänä kesänä. Kotini kaipaa huoltaj
a a— äiti on jo vanha . . . Tulethan
omakseni? Siinä he olivat vaihtaneet
ensimmäisen aran suudelman.
Noita iltoja ja öitä oli sitten monta,
toinen toistaan kauniimpia — lupaavia
j a autuaita hetkiä rakkaimman rinnalla!
Niin, sitten oli tullut Elsa^ kaupunkilainen,
Tainiolle. Jokin kaukainen sukulainen
hän oli ja oli nyt tullut kesää
viettämään. Ensin olivat he kulkeneet
kolmisin. Elsa oli ollut kuin tiellä ja
usein hän olikin lähtenyt viekoittelevana
ja surullisena eri lietä — yksinäisenä.
Hilja oli silloin aina pyytänyt Hem-anoa
noutamaan tytön heidän seuraan-
, " • • • • ' ^ « ^ ^
ONNITTELUMME
OMAN KODIN SUOJISSA!
Olkoon onni mukananne omassa kodissamie,
rauha ja rakkaus osananne.
Säilyköön toveruus ja ystävyys välillänune --
sitä toivottavat allamäinitut ystävät ja toverit:
Annikki, Esther ja S. Vickman
Tekla Vuori
Alli j a A. Latvala
Anna H3rytiainen
Elvi Ja Lauri'Penttinen
Hehnija V. Huhtala
Martta ja V. Tiu-kia
Ida Heikkilä, Toini ja Tauno
Hilja ja O. Ojanperä
Toini ja Bill GernecM '
Olga ja Bill Kensett
Siiri ja S. Havimäki
Suoma ja A. Javanainen
Lempi ja A. Halme
Tyyne Toivari
. Verna, Helvi ja S. Perälä
Mary Perälä
Helmi ja E. Harju
l y y l i ja A. Merihelmi
Mimmi ja J. Laari
Vieno ja Eric S j ö m an
Olga ja A. Salo
Ida ja A. Kettunen
Aili ja J . Mielonen
Elvi ja A. Mäkynen
Wm. Kähärä
Ruth ja J. Nyman
Martta ja Geo. Tamminen
Helli ja John Roy
Martha ja M. Antila
Mary ja W. Tikka
Aino ja V . Lampinen
Aino ja U. Oksanen
Rauha ja Y. Lemberg
Linda ja W. Jokela
Elna ja H. Pesonen '
Mary ja T. Ranta
Irja ja Matti Heiska
Elli ja J. Karvonen
Kaarina, Elsa ja T. Jokinen
Aino ja A. Seppälä
Venja ja V. Jarvis
Saga ja Eino Salo
. Maija ja V. Vitikainen
Maija ja S. Vanhala. ^ ,
Ida ja K. Rytkönen
Nansy, Hilma ja M. Rasmus
Anna ja-A. Aho
Martha ja J . Tuovinen
Kaija Lesley
Martha Oksanen ja Arne
Jenny ja Len HJorth
Elsa ja E . Nikkola
Senja ja J. Sampola
Maija ja U. Wuorinen
Aino ja K . Kayhala
Edith ja R. Pitkämäki
Elli ja U. Tiura
Taimi ja A. Nummi
Svlvia ja J . Niemelä
Eila ja L. Blom
S i ^ d ja J. .Pohjonen
Alma ja A. Hietala
Rauha ja J. Prost
Mary-Anne, Lydia ja L . Mäkelä
Rauha ja P. Hakala
^oimi ja J . Raitamäki
Minnie Saio
Sylvi ja L. Kataja
Meri Tohmo ja Isä
•Maire, Ola ja N. Ylikylä
Allan, Lempi ja O. Tyyskä
Mary ja E. Randall
Ellen ja E , Hamlin .
Sirkka ja D. Warreh
Tuija ja A..Huhnakko
Jalmari T ä h ti
Lempi ja A. Käkönen
Annie ja V.-Holt
Tyyne ja V. Lahti
"Lempi ja L. iJokinen
"Elina ja K . K^jand6r
; Alma ja^ Onni Saine
LJVli Ja Wih. Niemi
Violet.ja B ö ö Mäki '
Nancy, Mary ja T. Korhonen
Helmi ja J . Latva
Katri ja M. Jalonen
Kaisa ja P. Mäkinen
Impi ja V. Tulonen
Kaisa ja E. Fransäi
Aino Heikkinen
Anja, Aune ja U. Sorvali
Emil Ristonen
Saima ja M. Kokko
Anni ja V. Knuuttila
Eva ja A. Laitinen
Jussi Kivimäki
Jussi, Elisa ja R.' Kivimäki
Helmi ja I. Ikola
Rauha ja H. Ollinkoskl
Annikki ja E. Saari
Maija ja E. Pirttinen
Eva ja K. Kämäräinen
Irja Salmi
John Kaukola
Kaisa Ja K. Raita
Maire, Elma ja L. Semelius
Martti Lauronen"
Helmi Nikander
Ronnie, Aune ja V. Takamäki
Helvi ja E. Siiskonen
Aaro Haili -
Helmi jar V. Saarinen sekä lapset
Martta ja L. Wilberg
Elli ja K. Vilen
Ville Korhonen
Irma. Hilma ja O. Latvala
Hilda Ja V. Johnson
Hanna Pietikäinen
Nancy, Helmi ja A. Tervola
Aino ja J. Lahti
Sally. Bill Ja W. Heikkilä
Katri Ja P. Mertanen
Helen Ja Eino Tarvainen
Terttu, Edith Ja V.. Jokela
Helga Grönqvist
Olga ja Reino Löfberg
Hilma ja E. Luoma
Ilma ja H. «Rönty
Saima ja R. Taipahis
Elli ja M. Vuori
Aino ja G. Gustafson '
LUsi ja Y..Ronnt
Anni ja K. Hobor
Olivia ja J . Tolvanen
K I I T O S
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset s i i t ä tosiyllätyksestä. jonka
te toverit j ä r j e s t i t t e meille lauantaina, helmikuun 25 p:n iltana omaan
kotiimme muuttamisen Johdosta.
Kiitos rahalahjasta, kukista ja illan kauniista kahvipöydästä.
Kiitos tilaisuiiden toimeenpanijoille Esther VickmaniUe, Alli Latva-laUe,
Tekla VuoreUe Ja kaikUle illan emänniUe.
Kiitos niille Jotka ottivat osaa, mutta^ e i v ä t voineet saapua.
Vielä laerran ?'tattis" kalkiUel
SADIE JA EINO ERKKILÄ
1088 Pape Ave. Puh. GE. 2277 Toronto 6, Ontario
Lauantaina, maaliskuun 17 päivänä* 1956 Sivu 9
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 17, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-03-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560317 |
Description
| Title | 1956-03-17-09 |
| OCR text | In', •ttiin, että Yhdysval. »alvelukseen haiutaaa lavat aiotaan sijoittaa missä tulvat ttle. taa. Majavien toivo, patoja 'halvemmalla lioitus on käyttää ca-t. 'ff'. MÄKJATTA: SILLAT (Jatkoa) NT AUISEN T O L L E m 18j»äiväiiä 1954. a jo kulunut siitä, katkes rakkaan, olet mulla. intä jäytää, liiman täyttää. Vaimosi Olga. Port. Arthur, Ont. Itä, isä.rakas, udan povessa, me muistoasi, tan mullan, sulia. iii, Severi ja Dora. •set Ronald ja Leila. . ja kaipauksella kas elämäntoverini ¥ILLIAM ON EN raalassa tammikuun tettuaan kovan kiiu-sjmtynyt Suomessa li' kuollessaan 53 v ikäinen. a Hearstin talvihau- 1 päivänä. i jäi minä, hänen .ttitjrttö Meimi sekä ja ystäviä ja tutta-i Suomessa. a kutsua kuolon, n väsynyt on. 3ä on rauha, a tuntematon. psi«Lilv ättityttosi Meimi. . • . ? , - T O S iitokset teille, jotka ja olitte saattamas-viime lepbonsa. Kii-a seppeleistä, jotka i arkun. Kiitos kan- , vaivoistanne teille: n, Alma ja S. Keto, n sekä Eila ja E. :ia kiittäen, TTONEN >ntario ^i rakkaan Jmikuun 6 p:nä >ella, helmikumi > ajan, t y ö ^ e n - iiaotansmaahan. ivat Eino Wilen. I PullL aa (ojs. Kupari-i poikaa, R ^ o. iska täällä, mrs. eli Suomessa. e rakkaan mie-na Krekolle ja lelliset kiitokset Mäenpää. Alex '^IIMBIN Hemmo rikkoi hiljaisuuden nousten seisomaan. Hetkisen katsoi sammuvaan hiillokseen ja |en käveli ikkunan luokse. Siinä hän jotti pimenevään iltaan missä hiljai-lumisade täytti ilman. Jälleen hän inhähti huoneeseen päin sanoen: No, Elsa, äimämme asian n>l ol- , . Lähden aamufla kirkonkylään. |etko mukaan? Käväisen pappilassa iustelemassa Tuomon sukulaisia. Jos iä on jpssakin, niin kirkonkirjojen 11a heistä pääsee selville. Jospa heis-joku haluaa ottaa Tuomon, tai aina-huolehtia hänestä. iLorua, sanoo Elsa kääntyen Hem- >n päin. Jos tuoUaiselia on joitakin jlaisia, niin tuskin he haluavat nahkan häntä. Olisivathan he jo voi-kysellä häntä. Paras ratkaisu on ^ | | e t t ä panet hänet vaivaishoitoon... Siellä on hänen paikkansa. 4- Niin kai — sinun mielestäsi, sanoi '^«ijnmo ja lähti huoneesta. Hetkeksi ihäö seisahtui rapulle, kääntyi sitten pi- ^Ibafiolulle ja lähti vanhan Sannan pu- ]iheMle. Sannan huoneesta tuikki vielä Va|o. . Tuomo on vielä hereillä vuoteellaan Hjtomon tullessa huoneeseen. Hän kiep- ^ i l t a a Hemmon kaulaan ja kyselee pik-t& ti ^Leilasta . . . »Koska saan nähdä tytön? 'Hän on malttamattomana odottanut: joka päivä, koska 'Hemmo tulisi fioiatamaan häntä lasta katsomaan. • -Hemmo istahtaa poika sylissään ja puhelee tälle .lohdiittaya 4r- Laila on vielä niin kovin pieni. Kun hän kasvaa ja osaa katsoa sinuun, nun sitten pääset — pääsethän toki. 'M^tta Leila nukkuu vielä melkein aina ^ikä osaa mitään muuta. Ole nyt vain 'xatfha Uinen ja hyvä Sanna-tädille, niin sltfen joskus. Huomenna käyn kirkonkylässä ja tuon sinulle jotakin oikein ibyvää . . . Mutta nyt sinun täytyy mennä levolle j a nukkua.. '^THän laski lapsen vuoteelle ja rupat-tefi sitten vielä hetkisen Sannan kans- ^ennenkuin sanoi hyvän yönsä j a poistui ulos pimeää. «Lumisade on lakannut ja jokin tähti tuikkii iltataivaalla. Tulisipa hiukan Uhkasta, niin olisi hyvä rekikeli pistäytyä pappilassa. Miehetkin saisivat al- (kaa puiden ajon takamailta ennen lu- ^on^ntuloa.' ' |Hiljaa hän hiipi sisälle, riisuutui mmistä valteistaan ja meni makuu-ariin. Elsa on jo nuokkunut ja Hem-meni mitään puhumatta omalle vuolleen. Kauan ori hän valveilla aja-ten askarrellessa yhä tuossa samassa assa. Vasta aamutunteina hän vaipui eään uneen. Seuraavana aamima on kartanon i ^ i väki isdrkerassa touhussa. Pitkät luviikot ovat menneet ja nyrt on y selkävi&koihin. Työtä onkin taantunut joka puolelle ja ahkerina iloisina käy jokainen käsiksi työ-n. 'Hemmo -on katsellut miesten työ-nlähtöä j a sitten hän valmistautuu it-matkaan. «Iloisesti hyräillen hän val-juoksijansa_ j^ komean Weijo-po-ja pian 4iän kulkusten kilistessä ntyy portista valtatielle. Matkalla on hänellä aikaa miettiä päriUään olevaa elämää. Miten toi-nlaista olisi, jos Elsa olisi talonpoi-istapoihin taipmral 'Mutta hän on upungin lapsi sydämeltään — kos-aan muuttumatta . . . Silloin ensi-puvainen opettelemaan täällä elämistä, mutta todellisuudessa ei hän koskaan muuttuisi. Aina tulisi elämä olemaan samaa vastamäkeä, täynnä ristiriitoja. Siinä ohittaa ajaja lähimmän naapuritalon, vakavaraisen Tainion. Ajatus siirtyykin kuin määräj-^ksestä tuohon naapuriin. Siellä oli silloin vaalea, kultakutrinen Hilja, lapsuuden toveri. Miten hauskaa heillä olikaan ollut lapsena kouluteillä ja nuorena kylän huvipaikoilla. «Monta ihanaa m^kaa hän muistaa ke\'äisin kylätieliä ja läheisellä järvellä. Sitten talvella yhteiset kelkkamäet ja tanssiaiset. Aina olivat he erottamattomat. Kaikki odottivat vain kihlausta ja olihan hän jo kysynytkin tyttöä omakseen eräänä keväisenä iltana. Se oli tapahtunut kylän keinulta palatessa. »^letsä oli silloin ollut täynnä keväisiä ääniä, käki oli kukkunut koivikossa. He olivat seisahtuneet kuuntelemaan ja käki oli kukkunut kymmenen kertaa — sitten taas uudestaan ja uudestaan, ihan loputtomiin. Hilja oli nou-rahtanut: — Noin monta vuotta ennenkuin pääsen avioliittoon . . . .\jattele, olen silloin yhteisillä jo vanhapiika. Silloin oli hän ottanut ty-r lastuksen aikana oli Elsaan ollut tai- k. tön syliinsä ja sanonut: — Emme jaksa odottaa noin kauan. Jo ensi kesänä vietämme häitä, ehkä jo tänä kesänä. Kotini kaipaa huoltaj a a— äiti on jo vanha . . . Tulethan omakseni? Siinä he olivat vaihtaneet ensimmäisen aran suudelman. Noita iltoja ja öitä oli sitten monta, toinen toistaan kauniimpia — lupaavia j a autuaita hetkiä rakkaimman rinnalla! Niin, sitten oli tullut Elsa^ kaupunkilainen, Tainiolle. Jokin kaukainen sukulainen hän oli ja oli nyt tullut kesää viettämään. Ensin olivat he kulkeneet kolmisin. Elsa oli ollut kuin tiellä ja usein hän olikin lähtenyt viekoittelevana ja surullisena eri lietä — yksinäisenä. Hilja oli silloin aina pyytänyt Hem-anoa noutamaan tytön heidän seuraan- , " • • • • ' ^ « ^ ^ ONNITTELUMME OMAN KODIN SUOJISSA! Olkoon onni mukananne omassa kodissamie, rauha ja rakkaus osananne. Säilyköön toveruus ja ystävyys välillänune -- sitä toivottavat allamäinitut ystävät ja toverit: Annikki, Esther ja S. Vickman Tekla Vuori Alli j a A. Latvala Anna H3rytiainen Elvi Ja Lauri'Penttinen Hehnija V. Huhtala Martta ja V. Tiu-kia Ida Heikkilä, Toini ja Tauno Hilja ja O. Ojanperä Toini ja Bill GernecM ' Olga ja Bill Kensett Siiri ja S. Havimäki Suoma ja A. Javanainen Lempi ja A. Halme Tyyne Toivari . Verna, Helvi ja S. Perälä Mary Perälä Helmi ja E. Harju l y y l i ja A. Merihelmi Mimmi ja J. Laari Vieno ja Eric S j ö m an Olga ja A. Salo Ida ja A. Kettunen Aili ja J . Mielonen Elvi ja A. Mäkynen Wm. Kähärä Ruth ja J. Nyman Martta ja Geo. Tamminen Helli ja John Roy Martha ja M. Antila Mary ja W. Tikka Aino ja V . Lampinen Aino ja U. Oksanen Rauha ja Y. Lemberg Linda ja W. Jokela Elna ja H. Pesonen ' Mary ja T. Ranta Irja ja Matti Heiska Elli ja J. Karvonen Kaarina, Elsa ja T. Jokinen Aino ja A. Seppälä Venja ja V. Jarvis Saga ja Eino Salo . Maija ja V. Vitikainen Maija ja S. Vanhala. ^ , Ida ja K. Rytkönen Nansy, Hilma ja M. Rasmus Anna ja-A. Aho Martha ja J . Tuovinen Kaija Lesley Martha Oksanen ja Arne Jenny ja Len HJorth Elsa ja E . Nikkola Senja ja J. Sampola Maija ja U. Wuorinen Aino ja K . Kayhala Edith ja R. Pitkämäki Elli ja U. Tiura Taimi ja A. Nummi Svlvia ja J . Niemelä Eila ja L. Blom S i ^ d ja J. .Pohjonen Alma ja A. Hietala Rauha ja J. Prost Mary-Anne, Lydia ja L . Mäkelä Rauha ja P. Hakala ^oimi ja J . Raitamäki Minnie Saio Sylvi ja L. Kataja Meri Tohmo ja Isä •Maire, Ola ja N. Ylikylä Allan, Lempi ja O. Tyyskä Mary ja E. Randall Ellen ja E , Hamlin . Sirkka ja D. Warreh Tuija ja A..Huhnakko Jalmari T ä h ti Lempi ja A. Käkönen Annie ja V.-Holt Tyyne ja V. Lahti "Lempi ja L. iJokinen "Elina ja K . K^jand6r ; Alma ja^ Onni Saine LJVli Ja Wih. Niemi Violet.ja B ö ö Mäki ' Nancy, Mary ja T. Korhonen Helmi ja J . Latva Katri ja M. Jalonen Kaisa ja P. Mäkinen Impi ja V. Tulonen Kaisa ja E. Fransäi Aino Heikkinen Anja, Aune ja U. Sorvali Emil Ristonen Saima ja M. Kokko Anni ja V. Knuuttila Eva ja A. Laitinen Jussi Kivimäki Jussi, Elisa ja R.' Kivimäki Helmi ja I. Ikola Rauha ja H. Ollinkoskl Annikki ja E. Saari Maija ja E. Pirttinen Eva ja K. Kämäräinen Irja Salmi John Kaukola Kaisa Ja K. Raita Maire, Elma ja L. Semelius Martti Lauronen" Helmi Nikander Ronnie, Aune ja V. Takamäki Helvi ja E. Siiskonen Aaro Haili - Helmi jar V. Saarinen sekä lapset Martta ja L. Wilberg Elli ja K. Vilen Ville Korhonen Irma. Hilma ja O. Latvala Hilda Ja V. Johnson Hanna Pietikäinen Nancy, Helmi ja A. Tervola Aino ja J. Lahti Sally. Bill Ja W. Heikkilä Katri Ja P. Mertanen Helen Ja Eino Tarvainen Terttu, Edith Ja V.. Jokela Helga Grönqvist Olga ja Reino Löfberg Hilma ja E. Luoma Ilma ja H. «Rönty Saima ja R. Taipahis Elli ja M. Vuori Aino ja G. Gustafson ' LUsi ja Y..Ronnt Anni ja K. Hobor Olivia ja J . Tolvanen K I I T O S Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset s i i t ä tosiyllätyksestä. jonka te toverit j ä r j e s t i t t e meille lauantaina, helmikuun 25 p:n iltana omaan kotiimme muuttamisen Johdosta. Kiitos rahalahjasta, kukista ja illan kauniista kahvipöydästä. Kiitos tilaisuiiden toimeenpanijoille Esther VickmaniUe, Alli Latva-laUe, Tekla VuoreUe Ja kaikUle illan emänniUe. Kiitos niille Jotka ottivat osaa, mutta^ e i v ä t voineet saapua. Vielä laerran ?'tattis" kalkiUel SADIE JA EINO ERKKILÄ 1088 Pape Ave. Puh. GE. 2277 Toronto 6, Ontario Lauantaina, maaliskuun 17 päivänä* 1956 Sivu 9 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-03-17-09
