Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 13, 1937

              1937 LAUANTAINA, HELMIKUUN 13 PÄIVÄNÄ Sivu 7
YanMopiian msHm
OOTTEKQS^ koskaan, siskokullat,
tuntenehet lemmen tulta?
Ootteko öitä huoleksineet,
kullan kuvaa nuoleksineet?
Eikö? Se on oiva juttu,
viutta on vain karvoin tuttu.
Sillä lempi on yks' otus kumma,
joskus kirkas, joskus tumma.
Aina hävitän kuin hiisi,
aina polttava kuin-piisin '
Purppuraan se pukee posket, .
kuohuttaapi kyynelkosket.
Nuoret järjeltään se saapi,
harmaapäätkin hullentaapi.
Ja sormus se on ansciJnoinen^
vihkituoli loukku toinen. "
Ntitä jos sä kartat aina,
ei siia koskaan murhe paina.
Sillä vakaan vanhanpiian tupa
paikka ompi ylen hupa:
Siellä ei kuulu riidan räiske,
eikä myöskään suukon läiske.
Siellä on paratiisi ainoo,
missä eivät~miehet naista vainoo.
Espanjan tulilinjoilta Korven iyitö
O] OLEN syntynyt kauniissa
FPRINSESSAN sillan takana alkaa kummallisissa polvekkeissa, kiirii ky- . Suomenmaassa,
i esikaupunki. Madrid on jäänyt läpahasen raitilla, vaimeten, jossain Pohjantähden loistaessa.
taakse; Rintama kulkee täällä jääty- talojen takana.
neen Manzares-joen äyräillä, Use-ran
esikaupungin laidoilla. Puoliksi
luhistuneessa mökkirähjässä on 'Nuo­rison
rintama' nimisen pataljoonan
jotain esikunnan tapaista. Nuorison
joukko-osaston komentaja on Lqza-da,
poliittinen komissaari'-— Carlos
Alvarez, eräs nuorten anarkistien
Kapinoitsijain asemilla on hiljais-tuulen
tuiman heiluttaessa,
salohonkia huurrepäisiä.
ta. Mä olen vain köyhän kodin lapsi,
lapsi korpien ja salomaiden.
Mua köyhälistön aakkosilla.
— Koirat nuoleksivat haavojaan,
— virkkaa Joku. -— Voi hieman huo­ahtaa.
Koko Espanja, koko Espanjana- ^« ^^^« ^'^^'^ johdatettu
riso on juoksuhaudoissa. Katalonia­laiset,
andalusialaiset, levantialaiset.
Mutta kaikkein enimmän on siellä
asturialaisia. Pataljoonan komenta-johtajista.
Katkeamaton tykkituli
muistuttaa rintaman läheisyydestä.
Kuitenkin nuoriso — ja varsinkin ja Vidal,pääkortiissaäriRozado —
Espanjan nuoriso! —^ säilyttää aina ovat asturialaisia.^^^v -A^
panoksen optimismia, vieläpä kuole- myös Lözadä ja Alvarez. Tämä le-man
vaaran silmien edessä. Kymme- voton vuoriseutu nosti ensimäisenä
nen ja kahdenkymmenen miehisinä, antifasistisen lipun, lukemattomat
hiekkasäkkikasojen eroittamina jouk- mprät sankareita lähettää se taiste-kueina
valvovat he visusti vihollisen levah Espanjan kaikille kulmille,
jokaista liikettä. Sattuvasti osuvaan • Eräs ylioppilas, vasemmisto-tasa-pilasanaan,
onnistuneeseen kokka- valtalainen, opiskeli vielä aivan äs-puheeseen
vastataan yksimielisellä kettäin Madridin yliopistossa. Aikoi
naurunhohotuksella. Sitä eivät ky- päättää kurssin Ranskassa. Pariisissa
kene vaimentamaan tunkeilevasti pa- oli hiljaista ja rauhallista. Mutta hän
pattavat fasistien konekivääritkään. ei kestänyt. Nyt oh hän oppinut
Päivällä saa levätä, mutta öisjn käyttämään kivääriä yhtähyvin, kuin
pakkaavat, fasistit päälle suinpäin ennen täytekynää.
kuin pedot. Joka ainut yö. Silloin Syrjään, erääseen pikkutaloon on
vaikenevat juoksuhaudoissa kokkapu- asettunut 6 nuorta sevillalaista kone-heet,
huomio jännitetään äärimmäi- kiväärimiestä. Orinellisesti vältti-syyteen
asti, ajatus työskentelee kes- vät he vankeuden fasistien puolella
kittyneesti, vieläpä silmiäkin vihloo ja toivat tänne mukanaan rakkauten-
. . . Yksi hyökkäys on lyöty takaisin, sa kaikenlaisiin koristuksiin; Hiekka-
Toinen. Kolmas.. ^ " säkit, ne ovat sevillalaiselle jotain ai-
Tankin uhkaava ruho mataa kai- van liian proosallista. Ja niinpä il-vantoa
kohti. mestyi konekiväareiden yläpuolelle
— Dynamiittimiehet, eteenpäin! kokonainen sarja kuvalehdistä leikat-
Märkää, ammusten penkomaa tie- tuja amerikalaisten näyttämötähtien
tä myöten ryömii kolme miestä. 'Yh- kuvia. Joku oli lepohetkellä piirtä-dellä
on käsi siteessä: hän ei halua nyt näyttelijättärille viikset, mutta
poistua selkäpuolelle, ensimäisenä viiksistä huolimatta nauravat ne yh-ryntää
hän taisteluun. Vaivainen ve- tä veikeästi. Ja niitä katsellen naura-sakko
peittää kumpua. Yö lepää tääl- vat konekiväärimiehetkin. ^uvia ei
lä mustana ja äärettömänä, kuin vai- ollut riittämiin asti, ja sen takia on
tameri. Soturit jähmettyvät juoksu- muille seinille ripustettu paperiköyn-haudoissa.
On hiljaista. Kaivava nöksiä. Tämän vuoksi nimittävätkin
moottorin rätinä leikkoo yöllistä us- soturit Sevillalaisten linriöitusta "yö^
vaa. He nousevat kuin kolme jätti- kahvilaksi."
Iäistä, kuin kolme yön helmaan kul- — Keitä te olette? ~ kysyy heil-
Doris Harrisonia pidettiin kaik-kehi
kauneimpana niistä 14 kaunat- tyy tankki mustaan savuverhoon.
taresta, mitkä valittiin yhdestätoista Helähtelee sirpaleiksi singonnut teräs. sevillalaiset silmäilevät toisiaan ja
Floridan valtion kaupungista ehdok- Kaivanto ottaa vastaan sankarit rai: h^eavat raikkaaseen nauruun. Sit-
Kun vuosia viisi olin elänyt,
niin tänne Canadaan siirryttiin.
Täällä synkkiin korpiin tutustumaan
"kultainen" Canada vaati.
Kun kaksitoista vuotta olin
täyttänyt,
niin koulututkinnot olin päättänyt.
Korkeakouluun mua kehoitettiin,
siellä ranskaa ja latinaa opeteltiin.
Koulunkäynnin olen lopettanut,
suomea lukemaan ja kirjoittamaan
olen itseni opettanut.
Minä Liekkiä mielelläni luen
ja sitä kykyjeni mukaan myös tuen.
Nyt neljätoista vuotta olen
täyttänyt,
paljon paperia ja kyniä käyttänyt.
Monta leipää olen myöskin purrut,
enkä koskaan ole huomisesta surrut*
Lawrence Tibbett, kuuluisa laula'
kevaa mahtavaa veistosta. Jo peitr tä kaivantoon yöllä hiipinyt ranska- ja ja elokuvatähti, harjoittelee par-lainen
sanomalehtimies.
käiksi esittämään kuningattaren osaa
valtion sitruuna juhlissa Winter Ha-
Tenissä.
Milloin nainen on
kokenut
kuvin suosionosoituksin.
— Eivät läpäise, — virkkaa haaf
voittunut dynamiittisoturi, kohennel­len
pois valahtanutta sidettään.
— Eivät läpäise! — huudahdetaan
ten tulevat he jälleen vakaviksi.
— Me olemme kansa, —-lausuvat he
juhlallisesti. — Näettekö näitä juok­suhautoja?
Kaikki, jotka istuvat
/millään uutta "Capansacchi^-nimiS'
tä:oopperaa varten New Yorkissa.
Romanttinen muste­tahra
juoksuhaudassa ja tunnus kajahtaa niissä ja niitä kauempana, ja koko
jossain kaukana, linjoilla, peltoa pit- Madridin rintamalla — me olemme
kin ulottuvien juoksuhautojen eris- kansa.
Budapestissa on vastikään ollut
esillä oikeusjuttu, jossa esiintyi eräitä
hyvin inhimillisiä piirteitä. Tapaus
oli seuraava:
Kosimistavoista Hollannissa
MISS Evelyn Wade, englantilainen
neitonen, joka on ollut "piikapaikas-sa"
13 vuotta kokkina, menee naimi­siin
fniehen kanssa, jota hän ei ole
nähnyt koskaan. Heidän romantiik­kansa
alkoi — mustetahrasta.
Neljä vuotta sitten oli samassa ta­lossa
palvelustyttö, nimeltään Eleanor
Muuan 44 vuotias neitioli joutu- flOLLANNIN joissakin osissa on näytelmä, huolimatta siitä, aikooko Phipps, joka oli kirjevaihdossa korp-nut
erään 22-vuotiaan nuorukaisen H vielä nykypäiviin saakka säilynyt tyttö vastata kosimiseen myönteisesti raali Mandeville Rogersin kanssa,
tuttavuuteen Hän oli siten kaksi vanha kosimistapa, joka on seuraava: tai kielteisesti. Mutta loppunsa on Rogers palveU englantilaisessa sota-kertaa
niin ^nha kuin mies. Mutta Naimahaluinen nuorimies menee kaikeUa. Kolmantena iltana tulee vä^sä Intiassa,
mitä merkitvstä numeroilla on — he katsomansa tytön oven taakse ja ko- nuorimies taas oven taakse. Jos tyt- Kerran kirjoittaessaan kirjettä Ro-mielistyivät
toisnnsa joka tapaukses- puttaa. Kun tyttö tulee avaamaan tö ei huoli «sikaarintupruttajasta», gersille, sattui Miss Phipi^iltä tipah-sa
siinä määrin/että muuttivat yhteen ovea, pyytää nuorimies tulta sikaa- mm paiskaa han ilman mupte oven lamaan musteteh^^^
asumaan. Taloudelliset edeUytykset ninsa. Tyttö raapaisee tulta ja sy- knnm sulhasmiehen nokan edessä ja Miss Wade oh lahettyviUa Han kir-suhteen
laillistamiseksi oHvat olemas- tyttää nuorenmiehen sikaarin mitään nuorimies on valmis lähtemään muu- joitti ku-jeeseen: «Mustetahrasta saat
sa, ja kuka tietää, miten olisi asia puhumatta. Upeasti sauhuja tuprut- alle koettamaan omieaari. Taas siina syyttää kokkia!»
järjestynytkm, eUeivät nuoren mie- taen lähtee nuonmies pois.
hen vanhemmat olisi uhanneet tehdä Seuraavana iltana toistuu
tätä perinnöttömäksi. Pelästyneenä
sama
tapauksessa, jos nuorimies on tytölle Kun Rogers taas kirjoitti, \ysyi
mieleinen, käsketään hänet sisään ja hän Miss Phippisiltä kokin nimeä ja
saa tulen sikaariinsa. Kun sikaan on kirjoitti tälle kirjeen. He alkoivat
sitten kaikkia jokapäiväisiä juttuja säännölliseen kirjeenvaihtoon, joka
jutellen poltettu loppuun, tarjoaa on nyt johtanut siihen, että he ovat
t3rttö toisen sikaarin nuorelle mie- päättäneet mennä naimisiin, kun
riensi hän kotim ja otettiin vastaan kiinnittää huomiota. Naisen vaati-muiden
tuhlaajapoikien tavoin avoi- mukset jätettiin kaikki huomioon ot-sylin.
Mutta silloin haastoi mor- tamatta, "sillä", sanottiin, 44-vuo- , ^ .
sian hänet oikeuteen esittäen osaksi, tiaaUa naisella täytyy olla nnn pai- helle ja nmi on naimiskauppa paa- korpraah Rogers palaa Intiasta,
että hänet oli raiskattu osaksi että jon elämän kokemusta, ettei hän usko tetty asia. Kuitenkin sanotaan, että Rogers
nuoria.'o^^^^^^ 22-vuotiaa.n nuorukaisen rakkauden- Ei ^inä siis paljoakaan puhella ja Miss Wade pitävät neuvottelun
liittolupauksella, joka nyt häpeälli- tunnustuksim.» rakkaudesta emien haidenviettopai- emien,
sesti oli rikottu. Oikeuden päätökseen on syytä van määräämistä Hollannissa!
ennenkuin heidät vihitään.
Mahtanevatko muuttaa mieltään?