Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 12, 1955

              Kutduisa, Jaavalta syntynyt tanssUmtcUija JViUy Blok Hanson tyttSrineen "Maria Chapdchine'*'
mnmessa tanssissa. Tämä kuuluisa tanssttaiteUija esiintyy seurueineen Sudburvssa, Mine-MiU union
namua, nelmtkuun 25, ja 26. pnä.
ruman
osta
VIERAlLUIiLA ANNELI SAUIIN LUONA
l / ^ L E N saapunut Anneli Saulin kotiin
vierailulle, tutustuakseni lähemmin
ftähän nuoreen fflrnrtäbteen. *
Viimaisesta pafckaSsäästä astun erään
Ipuistolalaisen huvilan alakerran hailiin,
[josta lämpö ja valo tulvahtavat vastaa-jni.
.\sunto käsittää kaksi huonetta: en­simmäinen
huone toimii heittiönä ja
ruokailuhuoneena. Toinen on seuruste­lu-
ja oleskeluhuone. Myös Anneli Sau­liin
unet nukutaan tässä huoneessa.
Katselen ympärilleni. V^leata, vaa­leata
ja vrhreätäi Huoneessa on moder­neja
kalusteita, takan otsalla pieniä,
hauskoja keramiikkaesineitä, hylly, sii­nä
kirjoja, semäHä näyttelijätovereiden
Anneli itse keittää kahvia keittiön
hellan ääresä. Katselen hänen puuhiaan
ja ajattelen: kuinkahan herramme an­taa
joille kuille tuota kauneuden puol­ta
noin runsain mitoin.
Mutta kauneus ei yksin riitä taiteili­jalle.
Sen tietää myöskin Anneli Sauli.
Se on hyvänä lisänä (ja miksei tärkeä-näkin
pidettävä) hänen työssään.
Kaikille niille, jotka eivät mahdolli­sesti
tietäisi Anneli Saulin tähänastista
taivalta ja tuloa filmiin, kerron sen ly­hyesti.
Anneli Sauli on syntynyt Rovanie­mellä
ja siellä oikeastaan aloittanut
uransa. Jo pienenä tyttönä hän kävi
oli \'asta jonkinlaista kokeilua, muoto-jen
löytämistä, oman tyylini etsimistä.
Tällaiset olivat Anneli Saulin elämän­vaiheet
pääosaltaan ke\*ääseen 1953
saakka, jolloin hän muutti pääkaupun­kiin
työskentelemään filmin palveluk­sessa.
— Hm, se oli tuo surullisenkuuluisa
"Hilja — maitotyttö", naurahtaa Sauli,
Ja me keskustelemme tuosta filmistä,
josta aikoinaan niin paljon puhuttiin.
A;ineli Sauli toteaa, että näm jälkeen­päin
ajatellen ja jotain lisää oppineena
on hän .valmis myöntämään* arvostelu­jen
useat kohdat paikkansa pitäviksi.
Eihän fihni käsikirjoitus- ja ohjaus­prosessin
käytyään enää ole oikeastaan
Linnankoskea.
Niin, me katsojat olemme «myöskin
rille. Xäitä solmuja ja kys>'myksiä pi.
täia myös famm esittää ja aukoa. Roh­keasti,
paljdst^^ti, oikeita Ahtauksia
ongelmille etsien. On valheellista esittää
nuoria, liyvin pukeutuneita, kauniita
nuoria, joita elämä joillakin pikkukom»
melluksUla hiukan tönäisee. Ja kuiten­kin
tiedämme, että vain anihar\'at saa­vat
elää suojattua elämää. Ihmisten
elämä on monisyisempää. On olemassa
syyö ja seurausten lait. Niöle täytyy
löytää oikeat totuudelliset vastaukset,
^feiilä esitetään filmeissä seuraukset,
mutta vastaukset —miksi näin — jäte­tään
antamatta.
— Ja millainen on tuo teidän mieli-roolinne,
kysyn.
— Rakastan ruman-kauniin tytön
osaa, jollainen oli esimerkiksi Harriet
Anderssonilla tiimissä "Kesä «Monikan
kanssa". Siinä on tavallinen aikamme
työläistyttö, joka etsii paikkaansa ja
yrittää löytää ratkaisua elämän kipei­siin
kysymyksiin. Niinkuin filmissä, sa­moin
elämässä, tuollaisten eteen tulee
rakkaus joko myönteisessä tai kieltei­sessä
muodossa. Usein ikävistä ja rii­taisista
kodeista lähtöisin olevat nuoret
syöksevät rakkausseikkatluihin yrit­täessään
parantaa tylsää elämäänsä. Ja
sehän ei aina kuitenkaan ole ratkaiseva,
ei ainakaan harkitsemablonLitsti teh­tynä.
Keskustelemme taas innolla, millaisia
filmit eivät saisi olla, kun ne on tarkoi­tettu
nuorisolle. Siinä yhteydessä Sauli
mainitsee pääkaupungissa esitetyn rans­kalaisen
filmin *^nnen vedenpaisumus­ta",
jota hän pitää hyvänä ja katsomi­sen
arvoisena.
—- Jä mistä johtuu, että meiHä Suo­messa
tehdään jatkuvasti enemmän tai
vähemmän epäonnistuneita filmejä.
Voi, syitä on paljon. Mutta perus­syy
on kai siinä, että meillä ei ole tar­jolla
kunnon käsikirjoituksia. Siitä on
kai vaikea laatia filmiherrojen mielen
mukaista. Siinä saa olla sitä, siinä ei
saa olla sitä, on oltava tätä. Ja huuta­va
pula käsikirjoituksista (hyvistä) jat*
kuu. Ja kuitenkin meillä on hyviä fil-aikoinaan
hämmästelleet tuota filmiä, minäyttelijöitä, jotka pystyvät mitta-sen
väärää tulkintaa. Emmehän me, viinkin suorituksiin.
TooUkuvia. Sieltä katselee muunmuassa esiintymässä sekä TLX: n kiertueilla et-
Ryysyrannan Jooseppi («Heimo Lepis­tö)
uurtebilla kasvoillaan. tuota Räm-sänrannan
korpifilosofiaa. Tässä maa­ilma,
jossa Sauli elää yksityiselämäänsä.
sa, Kiinassa, ja Intiassa, missä syntyi
uusi orientti vanhan orientin perustal­la.
Että tämä kehitys sitä vastoin oli
pitkän aikaa Egyptissä ja Mesopota­miassa
pysähdyksissä, se voidaan pan­na
kreikkalaisten ja roomalaisten val­loittajien
ja sortajien syntilistalle.
Täällä tapahtui ensimmäisenä valtavan
kulttuurikehityksen arabialainen uudes­tisyntyminen.
Aikana jolloin antiikin
perinne oli vähällä murskautua Euroo­passa,
varjeltiin, kehitettiin ja säilytet­tiin
kreikkalaista länsimaisiUa kielillä
kirjoitettua tiedettä ja fitosofiaa täällä
uskollisesti. .
^'iinkuin lähi-itä maksoi antiikin val-loitukset-
säilyttämäUä sen henkisen pe­rinnön,
niin maksavat jo tänään Kiinan
ja Intian kansat eurooppalaisten ja
amerikkalaisten imperiallistisen sorron
yhä uusilla rauhanomaisten raRennus-työn
teoilla ja todistuksilla, rauhan lä-hettfläiilä,
jotka kehoittavat Länsi-Eu-rooppaa
ottamaan jaBleen vaataan hu-
"^istisen perintönsä.
tä erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Myös­kin
hän toimi varhaisnuorison keskuu-
Olemme keskustelleet monista sekä
koti- että ulkolaisista filmeistä, niiden
hyvistä ja huonoista puolista. Ja .Anneli
Sauli on eräs niitä näyttelijöitä, joka
katselee asioita ja ilmiöttä erittäin ter­veeltä
pohjalta, toivoo ja vaatii taiteel­ta
paljon, ennenkaikkea itseltään. <Hän
ön ilolla tervehtivä jokaista myönteistä
saavutusta oman maamme filmielä-mässä.
Siirrynime sitten jälleen Saulin
Linnankosken voimakassanaisintakaan
rakkaUskuvausta lukiessamme ole saa­neet
tuota useimmille suomalaisille fil­meille
niin tavaksi tullutta heinäkasa-ja
-latotunnelman huohottavaa tah-meutta
mielikuvaamme. Linnankoski
edustaa kirjallisuudessa romantiikkaa
dessa ohjaten heidän taideharrastuk- ja siksi fihnin tulkinta on katsottava
siaan kesäisin leireillä ja talvisin opin- horjahdukseksL >
tokerhoissa. Tuo varhaisessa nuoruu- Ja niin'menivät "hyvät aikeet huk-dessa
aloitettu pieni toiminta on nyt kaan". Anneli Saulin raikas olemus
laajentunut ja s>'V€ntynyt v^kavam- hukkui sulojaan avoimesti padjastele- omaan .elämään, ja minä kysäisen hä-maksi
taiteeksi. vaan viettelijättäreen. Arvostehi ei eh- nen vapaa-aika-harrastuksistaan. _
Kun tyttö sai hiukan vuosia ja mittaa tinyt kunnolla puntaroida eikä pohtia —Minä arvasin, että aikanaan tuokin
lisää, lähti hän etelämmäksi, «Lahteen, filmissä olevan nuoren näyttelijättären kysymys tulee. Olen jopa varustautunut
Lahdessa hän sitten lujemmin antautui lahjoja ja mahdollisuuksia sääliessään vastaamaan. Ja jos minä nyt sanon, että
näyttämölle sekä ryhtyi tuota alaansa vääryyttä kärsinyttä Linnankoskea. en mitään, niin se varmaan tuntuu äl-
Tuon filmin jälkeen olenune nähneet listyttävältä. Koulutyttönä olin innokas
Anneli Saulin esittävän nuorta tehtaan- voimistelija. Vielä kolme vuotta sitten
tyttöä, viehtyvän tukkilaiselämään jne. minulla oli sata rautaa tulessa. Lensin
Puolentoista vuoden aikana hän on oi- paikasta toiseen, kokeilin kaikenlaisia
lut kaikkiaan 6 filmissä, siOien lasket- asioita. Tarkasti harkiten minä "^ny-tuna
myöskin juuri valmisteilla oleva kyään luen, vain luenkaunokirjalli-
'Liekki ja risti". Onpa siinä h3rvä alku. suutta. Kaikki aikani, mitä minulta jää
Filmi filmiltä on nuoressa näyttelijät- yli, käytän lukemiseen. Ja sitten tie-täressä
havaittu kasvua ja eteenpäin tysti käyn paljon elokuvissa,
menoa, jonka myöskin kriitilliset arvos- Kaipa sitten sanotte, kuka tai ket-telijat
ovat tunnustaneet. Tosin osat ei- kä ovat lempikirjailijoitanne?
vät aina ole olleet kehuttavia. — Minulla on niitä montakin. Gorgi,
Ja niin Anneli Sauli taas puhuu in- Dostojevski, Zola, Hugo. Ja tietysti
nokkaasti, sytj^tävästi unelmastaan:
oikeasta roolista, jota hänellä ei kos­kaan
ole ollut. Hän tietää, että dämä
asettaa nykyään eteemme paljon vaka­via
kysymyksiä nuorille, varsinkin nuo-opiskelemaan
useissa eri muodoissa. Al­koi
oikein työntäyteinen elämä. Päivät
ansiotyössä, iltaisin näyttämöllä, .Anne­li
pääsi nimittäin iltanäyttelijäksi Lah­den
teatteriin. Tähän kun lisätään tans­sin
ja lausunnan opiskelu Lahden «Mu­siikkiopistossa,
niin voi arvata, että ai­ka
tuli jokseenkin tarkkaan käytetyksi.
Lausuntaa -\iineli opiskeli Laina "Kal­marin
johdolla. Lahdessa hän oli kaksi
vuotta, ja oppi tuona aikana. paljon
uusia asioita.
Kun sitten Kemiin tarvittiin näytteli­jää,
lähetti myös Anneli Sauli hakemuk­sensa
ja pääsi. Johtajana Kemin teat­terissa
oli silloin Vili Lehosti- Mitään
ihmeeUistä lepäisyä ei Kemissä vielä
tapahtunut nuorelle näyttelijälle. Aika
suomalaisista KivL Jo lapsena luin Sho<
tohovin "Hiljaisen Donin". Olin niin
pieni, ettei kirjasta jäänyt muuta mie­leeni,
kuin että kasakat ratsastivat ko­vaa
vauhtia. <Mi myöhemmin tadustet-m-f
• -
'il
m
mi
tl ;-t
I^uaiitaliia* JMlailkirofi 12 vM'fmaB, 199$ Slim 3
M
1
Im
"ii-