Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 7, 1942

              Sivu 10 LAUANTAINA, MAALISKUUN 7 PÄIVÄNÄ
Hilma Alasen muistolle LAMPAITA
'Jr
f "lv'""'"
I ' i l
1 ' ? " jr ^ •
•"^^ * ' «lv
rv '
Niin äkkiä ja arvaamatta saapui tie­to,
että yksi paljon pidetty ystäväm-ane
Jä toverimme Hilma Alanen, on
muuttamtt.sinne jonne meidän kaik­kien
tie kerran p ä ä t ^ ja «josta ei
m i l l o i n k a a n takaisin palata. Tiesim­me
tosin ihänen taaskin joutuneen
sairaalaäii; Vaan lääkärin lausunnon
mukaan dl bänen sairautensa- nyt oi-
- lut vaaraUista olihan JBQIma^o monta^
" '^dväa 'sä3rau^ Ja taaskin
melko hyvässä terveydessä ja voinnis­sa
pääs&yt. kotiin: Siksi tuntuikin
' tieto hänen ^kuolen^täan uskomatto-malta
xjlfar meille tovereille kuin hä-
^nen puoUsoneen jia. lapsilleenkin, kos-
. ka.emme osaxmeet tällaista käännet-
.jcä J
Jo nuorena Jätti HUmä synnyin­maansa
kamarat, kotinsa ja omaisen­sa
Ja kute» flKet«betto^l^
lännen. kultalaan .citsimään •onneaan^
Hän oU muutamia v u o ^ lÄällä Port
Art*iurissa, mutta ^ m e n ^ ä n naimi-
.siin siitti miehensä luokse .Sllverr
Mountainiin, jQgsa -OTjat :asuneet .33
vuotta. Hihna Alanen oU yksi horju­mattomia
uudenajan urtmuurtajia,
joka koko sydämensä imiolla-otti o-
•saa työMtekeviii liicöKanpsrkm^
ollen mukana jo kolmenkymmenen
vuoden ajan. Kuaan ei voi sanoa hä­nen
kertaakaan osoittaneen horjumis­ta
eikä poikkeamista siitä suunnasta,
minkä hän kerran oli katsonut oike­aksi.
Olipa hän valmis vielä ohjaa-inaan
niitäkin, jotka nytkin viimeisi­nä
aikoina eivät jaksaneet pysytellä
mukana vaan alkoivat väsyä ja eritä
eri suuntiin.
Hilma kuului vuosia jäsenenä paik­kakuntansa
naisten kerhoon ja S. J:n
iiiin kauan kunnes sen toiminta lak­kautettiin,
sekä mahdollisesti moneen
leensä kaikissa toimjssa, innokkaasti.
Ei koskaan tullut kysymykseen onko-pitkä
mata, jääkö kotitalous heikom-inalle
puolelle vaan aina hän oli o-saltaan
valmis toimimaan. Ei huvin
vuoksi, eikä siksi."että hän haiusi
työstääia mainintaa, vaan aatteen \TI-:_
liostaraana. Hän uskoi työnsä joskus
tuovan kauniita tuloksia.
Muistan kuinka viime talvena, kun
hän oli sairaalassa, niin hän mainitsi
ei haluavansa vielä kuolla, vaan tah­toisi
nähdä onko hänen ja ^"toisten
maailman vapauden puolesta työsken­televien
j a siUe aikansa uhraavien toir
met inenneet hukkaan vai tuleieko se
kantamaan toivottuja hedelmiä.
. Nyt kim kävin hänen luonaan liän
laiisiiiolCTansa kuolemalle ihan val­mis:
Ajattkto nyt jälkeenpähi, että -
ehkä hän lausui tuon siksi, että. hän
oli varma siitä, että se työ joto n3,-t
häneltä jölsi "kesken ttiäöe "kiilt^hkJn
päättymään onn^lltsesti voittoon;
näki Punaisen.^J«m«yan \ms(rssii«h
völtokkajma "lyWMi J a - h ä . ^ ^ .
sistisen pedon, joka lööcaa-kököij^
ilman vfi^utta. Hän näki-yhisuur
remmat ja sxmremmat kansajoiikot
„.yhjyvfin yhteen ja käsi kädeissä kulke- •
massa kohti u^tta i ä p a i »^
vaisuutta 'jossa ei tule olemaan ehään J
sortoa eikä hävitystä.
. • Idltos s i n ^ e Btlma siitä, että <olit
osaltasi uskollisesti tMota valonsoöi-tua
kantanut ja -deläkin viiinelsillä"
wimmasi -ponnistit viedäksesi kortesi
yhteiseen kekoon. Puolisosi mainitsi
miten vjelä, muutama, päivä ennen­kuin
jouduit §aira^.laan: ja vielä e<telli-senäkin
päivänä sinä ktäjit toimien
SGBIi» l^rvÄksi ja näillä retkilfösi
sait kylmää, joka osaltaan ehkä ai­heutti
sen^. että soihtua kantava käsi
väsähti kesken. Mutta se soihtu jota
sinä niin uskollisesti kannoit kolmen­kymmenen
vuoden ajan ei sammu,
vaan se palaa ja loimuaa. Me jäleUe
jääneet yhdessä sinun lastesi kanssa .
tulemme sitä kantamaan korkealla ja
yhä uusia joukkoja sinun toiveittesi
mukaan tulemme yhteen keräämään.
Sinä olit Äiti, joka jo pieninä ohja­sit
lapsesikin oikeaan ja sinun lapsesi
tulevat ijäti sinun muistoasi siunaa­maan.
Se perintö minkä heille jätit
on kultaakin kalliimpi. Siksi, vaikka
työsi päättyikin, tiilee sinun poikasi
ja tj'ttäresi'ja vielä lastesikiii lapset
työtäsi jatkamaan ja ehkä lastesi las­ten
lapset työsi tuloksista nauttimaan.^
Siksi nuku rauhassa kunnon toveri ja
ystävä, me suonune ilolla sinulle le­von
raskaan ja paljon kärsimyksiä si­sältäneen
päivätyön jälkeen. Kun
kesä saapuu ja luonto uuteen eloon
virkoaa, tUlenuöe lepokumpusi kukilla
koristamaan. Jää hyvästi, muistosi
säilyy ijäti.
TYYNE SIILMAN.
Kirj\ H. HELMINEN
Kuin korpeen kadonnusta lammas­ta,
niin lähdin minä etsimään sitä
paljon kohua nostattanutta Bessara-bian
suomalaiskylää; Sitä ainoata en .
IÖ3rtänyt, mutta muita lampaita.vaik-:.
ka millä mitalla.. Sillä ^ Romanian
' luonteenomaisin tunnus on: lanimas. i:
Jokamaalla oo-erikoisuutensa, tyy­pilliset
kukkansa, eräim.ensä,^.maise-hänellä
pitää olla Hkkiu,
•joukossa myös lammas.
.ei tunne olevansa kotonaan:
- Isän ja vastuun karttttoi
tulee lammaspaimen. ;KKn^^5^
m^et lampaannahkaiset
sunsa ja päähänsä JjQikeani_
nahkaisen? tornilakin. Öyvällä'^
bn.yartak)n. suojana.
liiansa ja vaatepartensai; 'Kun .mai- :> ndikahuttu» kylmällääelJal
nitaän .jonkin nma tai-kansan xunu,;^d^ ^^kä^iitiaaiä
- V V oppivat ja pienestä pitke&iir^
METRIJÄRJESTELMÄ otettiin
käytäntöön v. 1800 Ranskassa, josta
5e levisi useihin Europan maihin.
EXSFMMÄINEN höyrylaiva^ a-merikalaisen
Robert Fultonin raken­tama,
ajoi Hudson-joella v. 1807.
saa keskitason ihnunen -heti nileliku
van aivan määrätyistä asioista.-V
Romanian, njaisema-: ja ihmisku-vasta
ei voi erottaa pois lammasta.
Lammas onvfomaoiialaisdie kansan
ihmiselle a ja o^ PäiväUä ja yöHä,
kesällä ja - talvella, ,byy^s^ ja pahas­sa.
Ei voi kuvitella, romanialaisen
olemassaoloa^linaii lämmastai Koko
Romamkssa tiedetään olevan nöiii
13^000,000 la^imasta. Vuosittain ne
tuottavat viiloja n. 25>QGO tonnia.
Parhaat lämmaskeskukset ovat B i -
gaiassa ja Burcanassa. Edellisen ro­dun
erikoisuus on tavattoman hieno
villa, jälkimmäisen taas karkea, mut­ta
kestävä ja pitkä. Kun suurin osa
villoista ja nahoista jalostetaan koti­teollisuuden
piirissä, kasit tää, minkä
työkentän lammastalous Romaniassa
avaa.
Kun lapsi^ syntyy, se työnnetään
lauhkeaan, hohtavan valkoiseen karit-sannahkapussiin
nukkumaan ja ruo­jaksi
juotetaan lampaanmaitoa. Suo­messa
on kovin köpelökätisestä ihmi­sestä
sanantapa, että hänellä on lam­paanmaitoa
hyppysissään. Ei aina­kaan
Romaniassa lampaanmaitoa voi
syyttää tällaisesta turmeluksesta, sillä
näppäryys ja kätevyys on silmiinpis­tävä
ja halu kaikkinaiseen kirjailuun
ja koreiluun' tavaton.
. Kun lapsi varttuu, se saa vuonan
leikkitoverikseen, niinkuin meillä kis­san
tai koiran. Tietysti on myös
kunnon taloudessa koira" ja parvi kis­soja,
totta kai. Kun kerran itse Bu­karestissa
ei ole ravintolaa ilman pöy­tien
välitse puikkivaa kissaa, kuinkas
sitten maalla. Mutta romanialainen
lapsiei tyydy vain kissaan ja koiraan,
pitäen]
näitä vaatekappaleita. Ro
^§illla on lempiyhdistelmääia!
punainen j a musU kirjonut
maiii biili^alaisillä taas: op
set nahka* tai villavaatteet ko
sinisellä ja mustalla.
p riitä, että päällysvaatteet^ojj
lammasnahkaa. Lampaan vili^
huovuttamäJla tehdään se vaati
josta sitten muovataan ly
kopeapunttiset miesväen housutl
lasta tehdään sukat, villasta va^
villasta naisten värihehkuiset esiM
joita on kaksi, toinen, edessä, toinsj
takana.
. Kotona on vuode kyhätty lamin&J
nahoista. Vällyt ovat pehi
alla ja lämmikkeenä yllä. JoskeäSJ
päivä kovin paahtaa, lammasnahisj
nen vaip)pa tarjoaa viileän suojaj
Kun painien karjan levätessä visM
tuii pitkäkseen, on viitta matt®]
maassa. Kun talvella on kestetlääj
pitkät markkinamatkat tärisevä!
vankkureissa, ei istuimeksi suraiiil
tehdä tyynyä heinistä tai oljista, vaa|
lammasnahoista.
Kaikki nämä lukemattomiin tarpfrj
siin käytetyt nahat ovat tietystiiffl
ran pitäneet sisässään elävän lail
paan. Ja ne lampaat on sitten syötti
Juhla-ateria ilman lampaanlihaa däj
romanialaiselle mahdoton \\m\.m
Kun vieras astuu Romaniassa xm\
tolaan ja tiedustelee syödäkseen jo^j
kin tyypillisesti romanialaista, niis|
hovimestarin silmät syttyvät]
Sanaa vastaamatta hän lennättää <
teen lammasborshin, lammaskfltisj
joka lemuaa väkevästi karja
Sen jälkeen oi\ ivifm tehedä w
Tuokalistan mukaan. Jos tilaasia
jyksen tai lintiipai-ti;;. tietää:
lammas on para>t;i -:.iiki?t3 jun
sa joka tapaiik.-^e.-^N! iammasta. 'H
luomista - romanl.r.^-' n, mielestä, 4
•kuinka ei hän soir^i : arasta vieraaKj
• Rojnanialaista ymi-äröivä letna«|
kotoisin lampaasta. Tietenkään i
ole silloin kysymys eurooppalaisitj?!
pukeutuvista ja elävistä ihms^j
vaan maan varsinaisesta asujaniL'
l a , maalaisista ja talonpojista.
Lammas kaikissa ilmenemisc
doissaan ei ole silti vain maaje
maisemaan kuuluva: se on myös*
punki-, vieläpä pääkaupunki^
nen. V'irkamiehistö alimmasta
vahdista pappiin asti kulkee kork«*]
sa cacinlassa; .ilman sitä ei ku
ole vilpitön patriootti Ror
. HEHKUSUK-AN (lamppuun)»*]
.si Auer von Welsbach v. 1885.
RANSKAL.\INEN' mekanikfe)
seph Delevil valaisi Pariisissa
KNVH rraäitii amrrikalaisten miehitysjoukkojen majoituspaikalta Islannissa — jossa joskus tuukc.
torin sähköj^arilampulla v.
; RIKKITLXITIKUT kek^
lantilaineh Jones v. 1833.
j ä l k ^ ilmestyi myöskia foslo
tikut kauppaan.
. t l , '