1939-01-21-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 6
LAUANTAINA, TAMMIKUUN 21 PÄIVÄNÄ 1939
Sanomalehtiuutisissa kerrottiin, että natsi-Saksan propagandaministeri
Paul Goebbels sai selkäsaunan sen tähden, että hän
oli osoittama liian paljon huomiota yllä kuvattua tunnettua näyttelijätärtä
Lida Baarovaa kohtaan. Baarovän mies Gustav Froelic
on ollut piilossa tapaukseri jälkeen.
Kuuluisista sitmänHaän'
tempuistaim
"QILMÄNKÄÄNTÄJÄT" kuulu-
^ vat varmasti maailman mielenkiintoisimpiin
ihmisiin. He ovat perillä
salaisuuksista, jotka ovat muille
arvoituksia. Taikominen tai silmän-kääntötemppujen
harjoittaminen on
taito, joka on yhtä vanha kuin ihmiskunnan
historia, ja luultavasti niin
kauan kuin ihmiset elävät, tulee taikominenkin
elämään. Ihmiset eivät
tahdo oikein viihtyä ilman jonkinlaista
taikomista.
Ensimmäinen nimeltä tunnettu taikatemppu
jen tekijä eli Egyptissä noin
kolmetuhatta vuotta enneiijKristuk-sen
syntymää, kertorat mt^jiutaman
British Museumissa säilyteUäväQ papyruskäärön
merkinnät. Tämä maagikko
oli nimeltään Tchatcho-enlajrvch
ja hän harjoitti temppujaan kuhih-gas
Khufuksen hovissa. Faaraon ja
koko hänen hovinsa kauhistukseksi
tämä silmänkääntäjä leikkasi eläimeltä
piian heidän silmiensä edessä ja
pani sen taas paikoilleen eikä eläin
näyttänyt millään tamin x^ahingbit-luneen.
Papyruskäärössä ei mainita, mikä
eläin oli lajiaan eikä myöskään, millaisia
välineitä taikuri käytti. Taikatemppujen
tekijät ovat ilmeisesti
säiljttäneet erittäin hyvin salaisuutensa
kuluneiden vuosituhansien aikana,
sillä samalla tempulla äUistjte-tään
\ielä tänäkin päivänä katsojia ja
\^in hyvin har\-at tietä\'ät, miten se
suoritetaan.
Aina seitsemännentoista xiiosisä-dan
loppuun oli kaikki, mikä viittasikin
taikatemppujen tekemiseen, sekä
vaarallista että kaikkea muuta kuin
kunnioitettavaa puuhailua, ^illä sitä
pidettiin huijauksena ja useasti rangaistiin
sen harjoittajia.' Monen
vuosisadan aikana on tosiaankin vain
yksi ainoa nimi, joka on mainitsemia
sen arvoinen, kun on kysymyksessä
silmänkääntäjät. Tämä on Pinelli de
Vaiedal.
V^illedal, joka oli erittäin lahjakas
ja kehittjmyt mies, eli 18. vuosisadan
jälkimmäisellä puoliskolla. Hän oli
insinööri ja fysiikan professori, mutta
samalla Limburg-Holsteinin prinssin
taloudellisena neuvonantajana. Ville-dal
sai aikansa pystyvimmän taikatemppujen
tekijän maineen yhdellä
ainoalla tempulla. Prinssin hovissa
hän löi ylhäisessä seurassa vetoa siitä,
että hän erään teatteriesityksen
aikana istuessaan katsomossa voisi
riisua Jilvit päiältään koskematta takkiinsa
ja kenenkään sitä huomaamatta.
Hän voitti vedon, ja hänen
temppunsa toi hänelle maailmanmaineen.
Omituista kylläkm kului enemmän
kuin 100 \'uotta, ennenkuin
muudan toinen silmänkääntäjä, Giovanni,
taskuvarkaiden kuningas, onnistui
tekemään sen uudelleen.
'Tämä näköjään yksi ainoa temppu,
jota kukaan ei pystyn)rt selittämään,
muutti Villedalin elämän aivan kokokaan.
Hän erosi toimestaan ruhtinaan
hoxassa ja lähti matkoille moniin
maihin, missä hän ansaitsi omaisuuden
suorittamalla temppujaan. Ja
hän tar\'itsi rahaa, sillä eräs, mikä as-karutti
hänen mieltään, oli lentäminen,
ja tämän harrastusperän hyväksi
hän tuhlasi kaiken ansaitsemansa.
Ifön oli nimittäin yksi lentotaidon
pioneereista. Hän kuoli vuonna
1800,
Eräs tunnetuimpia ja samalla kertaa
mystillisimpiä miehiä 1700-luvul-la
oli Cagljostro. Hän näytteli myöskin
huomattavaa poliittista osaa ja
kuului vapaamuurarijärjestön perustajiin.
Hän oli nero ^silmänkääntäjien
jöuk:ossa ja hänen taikatemppunsa
tekivät hänet tunnetuki koko
Euroopassa. Suurimman osan ajastaan
hän vietti Ludvig XV:n hovissa,
mutta t ^ i usein matkoja vieraisiin
maihin ja palasi aina mukanaan lisää
varallisuutta.
Cagliostro onnistui luomaan ympärilleen
harvinaisen mystillisen kehän.
Paitsi sitä, että hän oli taikatemppujen
tekijä, oli hän m y ö t o alkemisti.
Hän etsi viisasten kiv^i jä taitoa
tehdä kultaa. Tämä sekä hänen poliittinen
toimintansa aiheuttivat sen,
että hän joutui Ranskan kumukaan
hovissa epäsuosioon, minkä tähden
hänen täytyi paeta ensiksi Englantiin
ja sitten syntjnmämaahansa Italiaan,
missä kuuluisa maagikko ja
seikkailija kuoU köyhänä ja hyljättynä.
Gagliostron seuraajat ansaitsivat
kuitenkin omaisuuksia niillä tempuilla,
joita tämä oli keksinyt. Niinpä
esimerkiksi Davidson-veljekset matkustivat
ympäri maailmaa ja esittivät
Gagliostron telepaattisia ja spiri-tistisiä
kokeita. He väittivät hypno-tisöivansa
medionsa, heidän joukkonsa
naispuolisen jäsenen, sitoivat hänet
ja sulkivat säkkiin, jonka he sinetöivät
yleisön nähden ja joidenkuiden
_ yleisöstä toimiessa kontrolloijina, niin
että kaikenlaatuinen petos näytti Ole^
van mahdotonta. Heidän hypnoottisen
vaikutuksensa alaisena ja henkien
avulla — kuten he väittivät —
kykeni medio vapautumaan säkistä
koskettamatta sinettiä tai lankaa,
joka oli kierretty säkm ympärille.
Varsinkin Pariisissa ihmiset aivan
hullaantuivat Da v i d son-veljeksien
taikatemppuun. Ja kuitenkin Davidsonien
"ihme" oli suuren Gagliostron
keksintöjä ja perustui varsin yksin-,
kertaiseen temppuun.
Medio, jonka otaksuttiin olevan
vaipuneena syvään hj^noottiseen
uneen, oli päinvastoin hyvinkin valveilla.
Hänellä oli säkki — aivan
samanlainen kuin sekin mihin hänet
asetettiin — piiloitettuna senaikui-siin
valtaviin hameisiinsa. Veljekset
työnsi>^t hänet säkkiin, mutta kun
heidän nyt piti sinetöidä ja sitoa se,
työnsi hän taitavasti _toisen säkin
suun esille, jonka veljekset sitoivat
ja sinetöivät samalla kun he peittivät
käsillään toisen säkin suun yleisön
katseilta. Sitten ei tarvittu 'henkien'
apua, jotta nainen pääsi ulos säkis-
. . . . • >i ta.
Toinen legendaarinen henkilö-18.
vuosisadan taikureiden joukossa oli
unkarilainen tohtori Hatvany, Deb-reczen
yliopiston matematiikan ja filosofian
professori. Hänen kuuluisuutensa
perustui "henkilampun"
keksimiseen, joka ei ollut muuta kuin
"laterna magican" ja siten myöskin"
filmin edeltäjä. Professori esitti
kyplleista henkilöistä kuvia yliopiston
pimeiden luentosalien valkeille
seinille, niin, hän eräässä sellaisessa
tilaisuudessa kutsui esille vieläpä itse
pirun. Ylioppilaati jotka ihaillen ja
peljäten seuiaslva^^professorin maä«
gUUsia kokata, n i J B ^ ^ valalle-siitä,
että opettaja oli inanärinut esiin seka
vainajien henkiä; että j paholaisai it.
sen^y ja hänen'maineensa säiiyFvoit-tamattomana
taikumia kauan vielä
senkin jälkeen, kiin ilmiö oli tieteellisesti
selvitetty.
Ensimmäinen todellinen ammattimies
taikurien joukossa öli italialainen
BartholomeaBosco, joka uudisti
koko julkisen taikatemppujen esityk*
sen. Hän syntyi Torinossa vuonna
1795^ otti osaa Napoleonin sotiin, jou-tui
vangiksi keisarin sötaretkellä Venäjälle
ja' karkoitettiin Siperiaan.
Täällä hän oppi tuntemaan Idän maagikkojen,
fakiiriefi ja dirvishien salaisuuksia.
Palattuaan Siperiasta
hän ei enää ruvennut sotilaaksi, vaan
alkoi esiintyä julkisesti' taikurina.
Hänen kuuluisin temppunsa, jonka
hän esitti ensimmäisen kerran Lich-tenbergin
ruhtinaan hovissa, oli se,
kun hän mestasi oman poikansa. Salin
nurkassa olevalle valtavalle pöydälle
Bosco asetti poikansa ja sitoi
hänet kiinni. Bosco puettuna kuin
pyöveli tulipunaiseen pukuun, heilautti
kirvestään, ja pojan pää putosi
koriin, joka sahajauhoilla tä3^ettynä
oli aseitettu. pöydän alle.;
Tämän numeron vaikutusta ei voi
kuvata. Naiset pyörtyivät tai kirkuivat,
vahvat miehet sairastuivat ja
kalpenivat. Mutta nyt Bosco nosti
verisen pään korista, asetti sen entiselle
paikalleen, minkä jälkeen poika
hyppäsi pöydälle ja kumarsi hymyilevänä
ja vahingoittumattomana. Tämän
tempun selitys on sangen monimutkainen,
mutta tärkeintä on se,
että samassa silmänräpäyksessä kuin
kirves putoaa, asettaa pö)rdällä makaava
henkilö päänsä pöydässä olevaan
salaiseen laatikkoon, josta automaattisesti
työtyy esiin henkilön
päänlTäköinen vahapää, ja se on juuri
tämä vahapää, joka putoaa koriin
katsojista näyttäisä siltä, kuin se
olisi todellinen pää.
Kun Bosco kuoli Dresdenissä vuonna
1862, jatkoi hänen poikansa, joka
aikoinaan^oltoUut **uhri", mestaus-temppua
ja matkusteli kaikkialla
näyttämässä tätä* ihmeellistä taikatemppua,
jonka avulla hänkin sai
maailmanmaineen:
Ludvig Döbleristä, joka oli vanhemman
Böscon aikalaisia, tuli Wienin
populäärisin taikuri. Hänen tunnetuin
vetonumeronsa, jonka hän itse
keksi, oli se, kun hän loihti esiin näköjään
tyhjästä silkkihatusta sata
kukkavihkoa, jotka hän heitti hämmästyneen
ja ihastuneen ^eisönpääl-
Rnnaa voiftajalle!''
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 21, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-01-21 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390121 |
Description
| Title | 1939-01-21-06 |
| OCR text | Sivu 6 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 21 PÄIVÄNÄ 1939 Sanomalehtiuutisissa kerrottiin, että natsi-Saksan propagandaministeri Paul Goebbels sai selkäsaunan sen tähden, että hän oli osoittama liian paljon huomiota yllä kuvattua tunnettua näyttelijätärtä Lida Baarovaa kohtaan. Baarovän mies Gustav Froelic on ollut piilossa tapaukseri jälkeen. Kuuluisista sitmänHaän' tempuistaim "QILMÄNKÄÄNTÄJÄT" kuulu- ^ vat varmasti maailman mielenkiintoisimpiin ihmisiin. He ovat perillä salaisuuksista, jotka ovat muille arvoituksia. Taikominen tai silmän-kääntötemppujen harjoittaminen on taito, joka on yhtä vanha kuin ihmiskunnan historia, ja luultavasti niin kauan kuin ihmiset elävät, tulee taikominenkin elämään. Ihmiset eivät tahdo oikein viihtyä ilman jonkinlaista taikomista. Ensimmäinen nimeltä tunnettu taikatemppu jen tekijä eli Egyptissä noin kolmetuhatta vuotta enneiijKristuk-sen syntymää, kertorat mt^jiutaman British Museumissa säilyteUäväQ papyruskäärön merkinnät. Tämä maagikko oli nimeltään Tchatcho-enlajrvch ja hän harjoitti temppujaan kuhih-gas Khufuksen hovissa. Faaraon ja koko hänen hovinsa kauhistukseksi tämä silmänkääntäjä leikkasi eläimeltä piian heidän silmiensä edessä ja pani sen taas paikoilleen eikä eläin näyttänyt millään tamin x^ahingbit-luneen. Papyruskäärössä ei mainita, mikä eläin oli lajiaan eikä myöskään, millaisia välineitä taikuri käytti. Taikatemppujen tekijät ovat ilmeisesti säiljttäneet erittäin hyvin salaisuutensa kuluneiden vuosituhansien aikana, sillä samalla tempulla äUistjte-tään \ielä tänäkin päivänä katsojia ja \^in hyvin har\-at tietä\'ät, miten se suoritetaan. Aina seitsemännentoista xiiosisä-dan loppuun oli kaikki, mikä viittasikin taikatemppujen tekemiseen, sekä vaarallista että kaikkea muuta kuin kunnioitettavaa puuhailua, ^illä sitä pidettiin huijauksena ja useasti rangaistiin sen harjoittajia.' Monen vuosisadan aikana on tosiaankin vain yksi ainoa nimi, joka on mainitsemia sen arvoinen, kun on kysymyksessä silmänkääntäjät. Tämä on Pinelli de Vaiedal. V^illedal, joka oli erittäin lahjakas ja kehittjmyt mies, eli 18. vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Hän oli insinööri ja fysiikan professori, mutta samalla Limburg-Holsteinin prinssin taloudellisena neuvonantajana. Ville-dal sai aikansa pystyvimmän taikatemppujen tekijän maineen yhdellä ainoalla tempulla. Prinssin hovissa hän löi ylhäisessä seurassa vetoa siitä, että hän erään teatteriesityksen aikana istuessaan katsomossa voisi riisua Jilvit päiältään koskematta takkiinsa ja kenenkään sitä huomaamatta. Hän voitti vedon, ja hänen temppunsa toi hänelle maailmanmaineen. Omituista kylläkm kului enemmän kuin 100 \'uotta, ennenkuin muudan toinen silmänkääntäjä, Giovanni, taskuvarkaiden kuningas, onnistui tekemään sen uudelleen. 'Tämä näköjään yksi ainoa temppu, jota kukaan ei pystyn)rt selittämään, muutti Villedalin elämän aivan kokokaan. Hän erosi toimestaan ruhtinaan hoxassa ja lähti matkoille moniin maihin, missä hän ansaitsi omaisuuden suorittamalla temppujaan. Ja hän tar\'itsi rahaa, sillä eräs, mikä as-karutti hänen mieltään, oli lentäminen, ja tämän harrastusperän hyväksi hän tuhlasi kaiken ansaitsemansa. Ifön oli nimittäin yksi lentotaidon pioneereista. Hän kuoli vuonna 1800, Eräs tunnetuimpia ja samalla kertaa mystillisimpiä miehiä 1700-luvul-la oli Cagljostro. Hän näytteli myöskin huomattavaa poliittista osaa ja kuului vapaamuurarijärjestön perustajiin. Hän oli nero ^silmänkääntäjien jöuk:ossa ja hänen taikatemppunsa tekivät hänet tunnetuki koko Euroopassa. Suurimman osan ajastaan hän vietti Ludvig XV:n hovissa, mutta t ^ i usein matkoja vieraisiin maihin ja palasi aina mukanaan lisää varallisuutta. Cagliostro onnistui luomaan ympärilleen harvinaisen mystillisen kehän. Paitsi sitä, että hän oli taikatemppujen tekijä, oli hän m y ö t o alkemisti. Hän etsi viisasten kiv^i jä taitoa tehdä kultaa. Tämä sekä hänen poliittinen toimintansa aiheuttivat sen, että hän joutui Ranskan kumukaan hovissa epäsuosioon, minkä tähden hänen täytyi paeta ensiksi Englantiin ja sitten syntjnmämaahansa Italiaan, missä kuuluisa maagikko ja seikkailija kuoU köyhänä ja hyljättynä. Gagliostron seuraajat ansaitsivat kuitenkin omaisuuksia niillä tempuilla, joita tämä oli keksinyt. Niinpä esimerkiksi Davidson-veljekset matkustivat ympäri maailmaa ja esittivät Gagliostron telepaattisia ja spiri-tistisiä kokeita. He väittivät hypno-tisöivansa medionsa, heidän joukkonsa naispuolisen jäsenen, sitoivat hänet ja sulkivat säkkiin, jonka he sinetöivät yleisön nähden ja joidenkuiden _ yleisöstä toimiessa kontrolloijina, niin että kaikenlaatuinen petos näytti Ole^ van mahdotonta. Heidän hypnoottisen vaikutuksensa alaisena ja henkien avulla — kuten he väittivät — kykeni medio vapautumaan säkistä koskettamatta sinettiä tai lankaa, joka oli kierretty säkm ympärille. Varsinkin Pariisissa ihmiset aivan hullaantuivat Da v i d son-veljeksien taikatemppuun. Ja kuitenkin Davidsonien "ihme" oli suuren Gagliostron keksintöjä ja perustui varsin yksin-, kertaiseen temppuun. Medio, jonka otaksuttiin olevan vaipuneena syvään hj^noottiseen uneen, oli päinvastoin hyvinkin valveilla. Hänellä oli säkki — aivan samanlainen kuin sekin mihin hänet asetettiin — piiloitettuna senaikui-siin valtaviin hameisiinsa. Veljekset työnsi>^t hänet säkkiin, mutta kun heidän nyt piti sinetöidä ja sitoa se, työnsi hän taitavasti _toisen säkin suun esille, jonka veljekset sitoivat ja sinetöivät samalla kun he peittivät käsillään toisen säkin suun yleisön katseilta. Sitten ei tarvittu 'henkien' apua, jotta nainen pääsi ulos säkis- . . . . • >i ta. Toinen legendaarinen henkilö-18. vuosisadan taikureiden joukossa oli unkarilainen tohtori Hatvany, Deb-reczen yliopiston matematiikan ja filosofian professori. Hänen kuuluisuutensa perustui "henkilampun" keksimiseen, joka ei ollut muuta kuin "laterna magican" ja siten myöskin" filmin edeltäjä. Professori esitti kyplleista henkilöistä kuvia yliopiston pimeiden luentosalien valkeille seinille, niin, hän eräässä sellaisessa tilaisuudessa kutsui esille vieläpä itse pirun. Ylioppilaati jotka ihaillen ja peljäten seuiaslva^^professorin maä« gUUsia kokata, n i J B ^ ^ valalle-siitä, että opettaja oli inanärinut esiin seka vainajien henkiä; että j paholaisai it. sen^y ja hänen'maineensa säiiyFvoit-tamattomana taikumia kauan vielä senkin jälkeen, kiin ilmiö oli tieteellisesti selvitetty. Ensimmäinen todellinen ammattimies taikurien joukossa öli italialainen BartholomeaBosco, joka uudisti koko julkisen taikatemppujen esityk* sen. Hän syntyi Torinossa vuonna 1795^ otti osaa Napoleonin sotiin, jou-tui vangiksi keisarin sötaretkellä Venäjälle ja' karkoitettiin Siperiaan. Täällä hän oppi tuntemaan Idän maagikkojen, fakiiriefi ja dirvishien salaisuuksia. Palattuaan Siperiasta hän ei enää ruvennut sotilaaksi, vaan alkoi esiintyä julkisesti' taikurina. Hänen kuuluisin temppunsa, jonka hän esitti ensimmäisen kerran Lich-tenbergin ruhtinaan hovissa, oli se, kun hän mestasi oman poikansa. Salin nurkassa olevalle valtavalle pöydälle Bosco asetti poikansa ja sitoi hänet kiinni. Bosco puettuna kuin pyöveli tulipunaiseen pukuun, heilautti kirvestään, ja pojan pää putosi koriin, joka sahajauhoilla tä3^ettynä oli aseitettu. pöydän alle.; Tämän numeron vaikutusta ei voi kuvata. Naiset pyörtyivät tai kirkuivat, vahvat miehet sairastuivat ja kalpenivat. Mutta nyt Bosco nosti verisen pään korista, asetti sen entiselle paikalleen, minkä jälkeen poika hyppäsi pöydälle ja kumarsi hymyilevänä ja vahingoittumattomana. Tämän tempun selitys on sangen monimutkainen, mutta tärkeintä on se, että samassa silmänräpäyksessä kuin kirves putoaa, asettaa pö)rdällä makaava henkilö päänsä pöydässä olevaan salaiseen laatikkoon, josta automaattisesti työtyy esiin henkilön päänlTäköinen vahapää, ja se on juuri tämä vahapää, joka putoaa koriin katsojista näyttäisä siltä, kuin se olisi todellinen pää. Kun Bosco kuoli Dresdenissä vuonna 1862, jatkoi hänen poikansa, joka aikoinaan^oltoUut **uhri", mestaus-temppua ja matkusteli kaikkialla näyttämässä tätä* ihmeellistä taikatemppua, jonka avulla hänkin sai maailmanmaineen: Ludvig Döbleristä, joka oli vanhemman Böscon aikalaisia, tuli Wienin populäärisin taikuri. Hänen tunnetuin vetonumeronsa, jonka hän itse keksi, oli se, kun hän loihti esiin näköjään tyhjästä silkkihatusta sata kukkavihkoa, jotka hän heitti hämmästyneen ja ihastuneen ^eisönpääl- Rnnaa voiftajalle!'' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-01-21-06
