1942-03-21-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
imu
Ikaa sii^^n hengitettyäni alkoi, niin
Lmituiseesti raukaisto, j a min nukiiin,
htk varmako oli^iäähÄ^^^^^^
Ikäfä leikata poikki ^ a Öli^i lietän-jnyt
.....
Kiiii vihdoin fierasm,
I nM sairäilän s ^ ^ ; Jtm^
[niif öli ä l Ä pantu:,^.:S^^
hintäjätär seis^ J ^ ^ e l t a | i
voiötiarii. f^iinöliä:^^
ii iiyy^in vetiäy i^an äitä ei aiinMtu
kuin
|- tiereliäni itiaJ^äM eras;p^
[Kis^isistä. Hah öli, E^fym
I jä iloiheri ihihifiih, § ^ ^ ä v ^ Juo-tlilä
iriäksäi |j^m; ple^ l|^]^iiitelä
sJa hiljäirien t|il6nem^^
Hän kertoi m a l f ö ä u n i^
Itäniiänsk. H ä n ^ i i t a n ^^
tofetaviiotiääAä tiieMyij^N^
erääseen taloon, |6äsa^äiitä^li>^
Ijä lapset aikuisia.: l ^ t a "Äoi
' ta iiiielistellä ja^ äiitH ^ i s ^ i ^^
että hän meni ulfon.^Ss^ näiöii^iin,
väakka olikin kplhie^^bimen^ vuotta
hihtä nuorempi. jfeiikM^äj^ k
tua han sitten oli t ä v ä i n u i sÄ^i^, J o k a
o&i ollut hänen b m ä n ^ . . . _Äfutta
nihiä elän näin^ t ä i ^ t i ^ j a j k ^ m ja
kuofen, sitä päriemp M t ä pikemriiin",
paattihan.
No niin. Sairaalassa kului aika hyvä
enkä tuntenut huonOs'ti VÖintiä ollenkaan.
Vierustoverini järkevä ja
iloinen puhetapa piti mielenikin vir-
! kelliä.
Eräänä päivänä tuli lääkäri erään
tuttavansa kanssa (iriyöskin lääkäri)
käjmään ylimääräisen kerran sairaalansa
ja esitteli liärieile feäikki -poti-laahä.
kun He tulivat niihun vuoteeni
vierelle, viipyivät he siinä tavallista
kauemrhin. H(iprhäsmkäil;esta,
että lääkäri selitti virkaveijelleeh minun
sairauteni laatua. He puhuivat
riiotsinkielellä, josta en ymmärtänyt
montakaan sahaa.
Oltuani muutamia päiviä leikattuna,
pysähtyi lääkäri tavallisella kiertueellaan
luokseni j a sanoi:
*:Kyllä teissä oli, kuten sanoin, tu-berkeli
vatsakalvossa ja suolistossakin
pesäkkeitä, rnuttä keuhkoissanne-ei
ole \-iela vikaa."
Kahdeksan vuorokauden kuluttua
pääsin sairaalasta. Lääkäri an»:oi minulle
Vielä ohjeita, lisäten:
"Jos pääsette y l i maälis- ja huhtikuun,
ne ovat vaikeintpia: l-rnukäusia
tefdän sairaudessanne, hiiri kyliä sitten
vielä kesän elätte. Silloin saatte
ottaa auringonkylpyjä. Miitta työntekoa
teidän on tykkänään vältettävä.
'Mutta kesän perästä tulee eyksy
ja talvi, silloin minulla oh kuitenkin
kuolema edessä", sanoin. Siihen hän
ei vastannut mitään.
Tulin kotiin ja aloin sovelluttaa
tuota saamaani kuolemahtuamiota itseeni.
Mutta jokin kummallinen, käsittämätön
vaisto minulle kuitenkin
vakuutteli, ettei kuolem^ ole noin
lähellä. Ja se terästi tarmoani.
Kuten lääkärit olivat minulle sä-
'^oneet. oli sairauteni paljon lievempää
leikkauksen jälkeen, t n tunte-
'^^t juuri minkäänlaista kipua, jos en
••^ovemniin liikuttanut itseäni.
oikeimmat kuukaudet meni. Tuli
•^^'^a- Silloin otin aina aurin^^o-sina
P""vinä auringonkylpyjä. Tunsin voivani
yhii paremmin ja kuolem-ippcl-pakeni
kauemmaksi. Sitten l ^ l i
^>'^\v ja nunulle tuli erikoisen hyvä
;^;okahalu. Poskeni alkoivat punot-
Olin terve ja aloin tehdä työtä.
nuoruus
ja -tsten
RiiviiteUyt A, SIMONEN
^^^^ aut^a
Inhokkäitä bärraätäiijoita U^tyy
käikiile aloille. St; loiiisMnen Robert
\\liittmore on niin innostunut auto-kirjaUisuuden
kerääjä, että hänen varastossaan
on vuodesta 1896 alkaen
Vaikkien autojen kuvat ja selostus mitä
merkkiä ne ovat. Näin on hänen
kokoelmaansa tähän mennessä karttaa.
^-iämänhalu oli voimakas ja m
"^•"'/tutti itsestään. . .
Kahta ^-uotta myöhemmin menin
^ ^ l l e lääkärille näyttämään itseä-
'Itöiseh sit-
Tervehdyfset
Y'¥A Hl^^. nuoruudeää flsfm valssiksi,
vaikka jotkut moittii:Mä m
f otkut meistä vuottcn varsin* ovat iilioncct,
toiset taasen ehkä ovat )m<^fl» feÄ/ttwcc/.
Sielmifeiliin. eh^ mjiäji oh iiät01'^ppyjä^
vaan emme vkiä pelkää miid'^^
Ulkomuoto vaikka riäyttäis: Ölläan vanhoja, *
vaan luönholtqmme olemme niin kovin nuoria.
Yhä vielä elämthe kuin ensi-lemmessä,
ajatellen eitä ollaan vasta keväässä.
Nuo pojat meitä tyttöjä vaiti aina silmäilee
ja tytöt meitä poikia vain aina flörttäilee —
kureliiviin kurrailevat upeuksiaan, ^
mmlilla ja pauterilla peittäin poskiaan.
Isoäidit, -isät tässä teille valssqilee
ja saavutuksistansa myöskin hinipun kerskailee:
meillä, ompi rakkautemme jalot heelmät täälV,
pientmmätkin palleroiset iloisella päälV.
Kitka olis luullut että mekin vanhetaan
ja ta^ienime tapsia iloisn^ katsellaan.
Vään niinhän se oh että elo.Jhm^it* aikaan saa,
eikä kuisumuksiaan voi kukaan vastustaa.
Vaikka ronietiisikin ja huolet koukistaa,
nim sittenkin fhe nuorten joitkoss'ratki rietnuitaan.
Ja panemme hain töpinäksi aina aikanaan,
ettei jäisi höpinäksi mikään milloinkaan.
Muistamme kun oltiin mekin kerrah nuoria,
reippaita ja nauravia, sorjan suoria.
Sattumäiiä katseltiin myös. huonekaluja,
sekös toi hiin inukavasfi kodin haluja.
Moni imösikyihmen on jo siitä kulunut,
fäisielut Ja teipähuolet yhdess' voitetut.
Yhä näyttää raskaammaksi käyvän elon tie,
vaan yhtenäinen taistelu se vihdoin voittoon vie.
Siis lapsemme ja lastenlapset aina toivokaa,
joukkovoimin taistelkaatte aina parempaa.
Nyt jos näyttää synkättä, niin löytyy yksi tie: "
kansan yhtenäinen voima meidät voittooii v^ie.
kirjan museoihin j ä muihin kokoelmiin.
iiäneh. kokoelmansa perusteella ,
selvenee monta mielenkiintoista seikkaa.
Meikäläisistä useat ovat m.m,
siinä uskossa, että oh tehty vain 2-,"
4-, 6-, 8- ja I2-sylinteirisiä äutöjä,
mutta \Vhittmoreri luetteilöista j ä selityksistä
ilmenee, että on tehty niyös
3r, 5-, 7-, 9- j a lO-sylihterisiakin autoja
Ja olipa kblnilpyör^ehkih'^^
käytännössä v. 1900. Neljäkymmentä
vuotta sitteh Kerce Ärrow-aiutöh
valmistajat ottivat i?SO lisämaksua^
jos autoon haluttiin taaksepäin (re-verse)
vetävät rattaat. utitamat
autojen valmistajat tekivät käksivetu-risia
autoja^ joissa oli neljä Sylinterisiä
kummallakin puolen, niitä kumpaakin
voi kälyttaä eri aikana tai molempia
samalla kerralla. Tasaisella
tiellä ei tarvinnut käyttää kuin yhtä
veturia, mutta jos haluttiin lisää
vauhtia tai nousta ylos mäkeä, pantiin
iholemmät korieet kaj-htiih jä vetämään
autoa. Autotuotanhon kehittyessä
oh tällä aiälla tehty vuosien
kuluessa ihmeellisiä muutoksia, vaikka
tällä kertaa voimmekin sanoa, että
autotuotanto on melkein seisahduksissa
mitä huviajeluautoihin tulee.
Tulevaisuus tulee tääseh häyttän^ään
jos seuraavat uudet autot ovat jo sellaisia,
että voimme ottaa vain pienen
spurtin jä nousta luonne yläilmoille,
jos aiomme pTtemmälle matkalle lah-teä.
Sellaisista koneista ön jö kauan
aikaa Jineksittu. ,
ENSIMMÄINEN ROKOTUS
Suomessa toimitettiin Turussa 1754
lääkäri Juhana Haartamanin toimesta
prof. Lechen tyttäreen. Sama
Haartman iperusti myös maan ensim- -
mäiseii varsinaisen sairaalan Turkuun
1759.
KUN VIRKKALAAN . ..
Jatkuu 7: Itä sivulta
tu. kivijalkaan tuotiin kivet nom
kolmen kilometrin matkan päässä olevasta
mäestä. Useat paikkakunnan
talolliset antoivat vapaasti hevosensa
kivien vetoon ja suurin osa työvoim 'a
oli myös maksutonta. Monet viikot,
ensin kun kiviä vedettiin ja myöhemmin
hirsiä ympäristön metsistä tämän
ni- Esitin kuka olen. Hän oli aivan
kummallisen vähäpuheinen. Tarkastettuaan
minut hän sanoi, ettei keuhkoissani
ole mitään vikaa. — eikä
muuallakaan.
* * *
Nyt on kulunut kaksikymnienȊ-kuusi
vuotta siitä jolloin'sain tuon
kuolemantuomion. Vatsani on terv.?,
kiiehkoni ovat terveet. Reumatif.aii
'vaan kiusaa vähän jalkojani "pahojen
ilmojen edellä", mutta siitä en ole
vielä säahiit kuolemantuomiota.
ENSIMMÄINEN I L M A P A L LO
Suomessa laskettiin ilmaan Oulussa
V . 1784 Kustaa III:n onnellisen paluun
johdosta ulkomailta. (Kuvaava
tapaus.) Apteekkari Juhana Julin oli
• • - ^ kuullut Montgolfier-veljesten edelli-senä
vuonna tekemistä kokeista ja
sosialistien talon rakentamista varten, valmisti pallon, joka sitten torilta
oli hevosmiesten joukossa säännölli- laskettiin ilmaan ja joka jäi sille tiei-sesti,
omin eväinsä, omien hevostensa leen.
kanssa ilman palkkaa, kirjailija Ar- -
vid Järnefelt ja arkkitehti Grönberg, FILOSOFIA
ja usean kerran taloa rakennettaessa on perus- ja yleistiede, tiede ylimmis*
kun jouduttiin "pikkurahan" tarpee- tä ajatusperiaatteista ja samalla
maailmankätsomusoppi, siis tiede
(kokemus) tietämisen aatteista (e-dellytyksistä),
perusteista sekä (alati
uusiutuva) koe muodostaa kaikki-käsittävä
yhteenveto (synteesi) a-jattelun
ja tieteiden yleisistä saavutuksista
ja luoda tämä yhtenäiseksi
maailman- ja elämänkatsomukseksi,
— Eisler.
seen, oli käännyttävä noiden kahden
miehen puoleen ja aina he olivat valmiit
auttamaan vointinsa mukaan.
Kivijalan muuraaminen kesti p--
temmän aikaa, mutta kyllä siitä komea
tulikin. Itse talo tehtiin hirsistä
ja viimeinkin eräänä toukokuun
sunnuntaina oli avajaisjuhlat ja Virkkalan
ja ympäristön työläisillä oli
oma talonsa — Tietola — jonka avarien
seinien suojissa oli mukava toimia.
liikkeen hallussa. Yhtiö, joka omistaa
paikkakunnan kaikki huomatui
mat teollisuuslaitokset, rakennutti
* * * työläisilleen seurahuoneen toistak3mi-
Sisällissodasta lähtien ei täällä Tie- mentä vuotta sitten ja tyÖsta erotta-töiässa
ole sanottaVästi toiriiittu ja misen uhalla kielsi ketään työläist i ' : i
käydessäni vnmeksi Tietölassa, oli aukäisehiastä Tietolan, oman, tsel-koko
kohieä f^ehhiis etään leipuri' leen rakentamansa talon ovea.
..I
st-j
1.^
F;
t
a....
Hi
1S}? .•
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 21, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-03-21 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420321 |
Description
| Title | 1942-03-21-09 |
| OCR text | imu Ikaa sii^^n hengitettyäni alkoi, niin Lmituiseesti raukaisto, j a min nukiiin, htk varmako oli^iäähÄ^^^^^^ Ikäfä leikata poikki ^ a Öli^i lietän-jnyt ..... Kiiii vihdoin fierasm, I nM sairäilän s ^ ^ ; Jtm^ [niif öli ä l Ä pantu:,^.:S^^ hintäjätär seis^ J ^ ^ e l t a | i voiötiarii. f^iinöliä:^^ ii iiyy^in vetiäy i^an äitä ei aiinMtu kuin |- tiereliäni itiaJ^äM eras;p^ [Kis^isistä. Hah öli, E^fym I jä iloiheri ihihifiih, § ^ ^ ä v ^ Juo-tlilä iriäksäi |j^m; ple^ l|^]^iiitelä sJa hiljäirien t|il6nem^^ Hän kertoi m a l f ö ä u n i^ Itäniiänsk. H ä n ^ i i t a n ^^ tofetaviiotiääAä tiieMyij^N^ erääseen taloon, |6äsa^äiitä^li>^ Ijä lapset aikuisia.: l ^ t a "Äoi ' ta iiiielistellä ja^ äiitH ^ i s ^ i ^^ että hän meni ulfon.^Ss^ näiöii^iin, väakka olikin kplhie^^bimen^ vuotta hihtä nuorempi. jfeiikM^äj^ k tua han sitten oli t ä v ä i n u i sÄ^i^, J o k a o&i ollut hänen b m ä n ^ . . . _Äfutta nihiä elän näin^ t ä i ^ t i ^ j a j k ^ m ja kuofen, sitä päriemp M t ä pikemriiin", paattihan. No niin. Sairaalassa kului aika hyvä enkä tuntenut huonOs'ti VÖintiä ollenkaan. Vierustoverini järkevä ja iloinen puhetapa piti mielenikin vir- ! kelliä. Eräänä päivänä tuli lääkäri erään tuttavansa kanssa (iriyöskin lääkäri) käjmään ylimääräisen kerran sairaalansa ja esitteli liärieile feäikki -poti-laahä. kun He tulivat niihun vuoteeni vierelle, viipyivät he siinä tavallista kauemrhin. H(iprhäsmkäil;esta, että lääkäri selitti virkaveijelleeh minun sairauteni laatua. He puhuivat riiotsinkielellä, josta en ymmärtänyt montakaan sahaa. Oltuani muutamia päiviä leikattuna, pysähtyi lääkäri tavallisella kiertueellaan luokseni j a sanoi: *:Kyllä teissä oli, kuten sanoin, tu-berkeli vatsakalvossa ja suolistossakin pesäkkeitä, rnuttä keuhkoissanne-ei ole \-iela vikaa." Kahdeksan vuorokauden kuluttua pääsin sairaalasta. Lääkäri an»:oi minulle Vielä ohjeita, lisäten: "Jos pääsette y l i maälis- ja huhtikuun, ne ovat vaikeintpia: l-rnukäusia tefdän sairaudessanne, hiiri kyliä sitten vielä kesän elätte. Silloin saatte ottaa auringonkylpyjä. Miitta työntekoa teidän on tykkänään vältettävä. 'Mutta kesän perästä tulee eyksy ja talvi, silloin minulla oh kuitenkin kuolema edessä", sanoin. Siihen hän ei vastannut mitään. Tulin kotiin ja aloin sovelluttaa tuota saamaani kuolemahtuamiota itseeni. Mutta jokin kummallinen, käsittämätön vaisto minulle kuitenkin vakuutteli, ettei kuolem^ ole noin lähellä. Ja se terästi tarmoani. Kuten lääkärit olivat minulle sä- '^oneet. oli sairauteni paljon lievempää leikkauksen jälkeen, t n tunte- '^^t juuri minkäänlaista kipua, jos en ••^ovemniin liikuttanut itseäni. oikeimmat kuukaudet meni. Tuli •^^'^a- Silloin otin aina aurin^^o-sina P""vinä auringonkylpyjä. Tunsin voivani yhii paremmin ja kuolem-ippcl-pakeni kauemmaksi. Sitten l ^ l i ^>'^\v ja nunulle tuli erikoisen hyvä ;^;okahalu. Poskeni alkoivat punot- Olin terve ja aloin tehdä työtä. nuoruus ja -tsten RiiviiteUyt A, SIMONEN ^^^^ aut^a Inhokkäitä bärraätäiijoita U^tyy käikiile aloille. St; loiiisMnen Robert \\liittmore on niin innostunut auto-kirjaUisuuden kerääjä, että hänen varastossaan on vuodesta 1896 alkaen Vaikkien autojen kuvat ja selostus mitä merkkiä ne ovat. Näin on hänen kokoelmaansa tähän mennessä karttaa. ^-iämänhalu oli voimakas ja m "^•"'/tutti itsestään. . . Kahta ^-uotta myöhemmin menin ^ ^ l l e lääkärille näyttämään itseä- 'Itöiseh sit- Tervehdyfset Y'¥A Hl^^. nuoruudeää flsfm valssiksi, vaikka jotkut moittii:Mä m f otkut meistä vuottcn varsin* ovat iilioncct, toiset taasen ehkä ovat )m<^fl» feÄ/ttwcc/. Sielmifeiliin. eh^ mjiäji oh iiät01'^ppyjä^ vaan emme vkiä pelkää miid'^^ Ulkomuoto vaikka riäyttäis: Ölläan vanhoja, * vaan luönholtqmme olemme niin kovin nuoria. Yhä vielä elämthe kuin ensi-lemmessä, ajatellen eitä ollaan vasta keväässä. Nuo pojat meitä tyttöjä vaiti aina silmäilee ja tytöt meitä poikia vain aina flörttäilee — kureliiviin kurrailevat upeuksiaan, ^ mmlilla ja pauterilla peittäin poskiaan. Isoäidit, -isät tässä teille valssqilee ja saavutuksistansa myöskin hinipun kerskailee: meillä, ompi rakkautemme jalot heelmät täälV, pientmmätkin palleroiset iloisella päälV. Kitka olis luullut että mekin vanhetaan ja ta^ienime tapsia iloisn^ katsellaan. Vään niinhän se oh että elo.Jhm^it* aikaan saa, eikä kuisumuksiaan voi kukaan vastustaa. Vaikka ronietiisikin ja huolet koukistaa, nim sittenkin fhe nuorten joitkoss'ratki rietnuitaan. Ja panemme hain töpinäksi aina aikanaan, ettei jäisi höpinäksi mikään milloinkaan. Muistamme kun oltiin mekin kerrah nuoria, reippaita ja nauravia, sorjan suoria. Sattumäiiä katseltiin myös. huonekaluja, sekös toi hiin inukavasfi kodin haluja. Moni imösikyihmen on jo siitä kulunut, fäisielut Ja teipähuolet yhdess' voitetut. Yhä näyttää raskaammaksi käyvän elon tie, vaan yhtenäinen taistelu se vihdoin voittoon vie. Siis lapsemme ja lastenlapset aina toivokaa, joukkovoimin taistelkaatte aina parempaa. Nyt jos näyttää synkättä, niin löytyy yksi tie: " kansan yhtenäinen voima meidät voittooii v^ie. kirjan museoihin j ä muihin kokoelmiin. iiäneh. kokoelmansa perusteella , selvenee monta mielenkiintoista seikkaa. Meikäläisistä useat ovat m.m, siinä uskossa, että oh tehty vain 2-," 4-, 6-, 8- ja I2-sylinteirisiä äutöjä, mutta \Vhittmoreri luetteilöista j ä selityksistä ilmenee, että on tehty niyös 3r, 5-, 7-, 9- j a lO-sylihterisiakin autoja Ja olipa kblnilpyör^ehkih'^^ käytännössä v. 1900. Neljäkymmentä vuotta sitteh Kerce Ärrow-aiutöh valmistajat ottivat i?SO lisämaksua^ jos autoon haluttiin taaksepäin (re-verse) vetävät rattaat. utitamat autojen valmistajat tekivät käksivetu-risia autoja^ joissa oli neljä Sylinterisiä kummallakin puolen, niitä kumpaakin voi kälyttaä eri aikana tai molempia samalla kerralla. Tasaisella tiellä ei tarvinnut käyttää kuin yhtä veturia, mutta jos haluttiin lisää vauhtia tai nousta ylos mäkeä, pantiin iholemmät korieet kaj-htiih jä vetämään autoa. Autotuotanhon kehittyessä oh tällä aiälla tehty vuosien kuluessa ihmeellisiä muutoksia, vaikka tällä kertaa voimmekin sanoa, että autotuotanto on melkein seisahduksissa mitä huviajeluautoihin tulee. Tulevaisuus tulee tääseh häyttän^ään jos seuraavat uudet autot ovat jo sellaisia, että voimme ottaa vain pienen spurtin jä nousta luonne yläilmoille, jos aiomme pTtemmälle matkalle lah-teä. Sellaisista koneista ön jö kauan aikaa Jineksittu. , ENSIMMÄINEN ROKOTUS Suomessa toimitettiin Turussa 1754 lääkäri Juhana Haartamanin toimesta prof. Lechen tyttäreen. Sama Haartman iperusti myös maan ensim- - mäiseii varsinaisen sairaalan Turkuun 1759. KUN VIRKKALAAN . .. Jatkuu 7: Itä sivulta tu. kivijalkaan tuotiin kivet nom kolmen kilometrin matkan päässä olevasta mäestä. Useat paikkakunnan talolliset antoivat vapaasti hevosensa kivien vetoon ja suurin osa työvoim 'a oli myös maksutonta. Monet viikot, ensin kun kiviä vedettiin ja myöhemmin hirsiä ympäristön metsistä tämän ni- Esitin kuka olen. Hän oli aivan kummallisen vähäpuheinen. Tarkastettuaan minut hän sanoi, ettei keuhkoissani ole mitään vikaa. — eikä muuallakaan. * * * Nyt on kulunut kaksikymnien»ä-kuusi vuotta siitä jolloin'sain tuon kuolemantuomion. Vatsani on terv.?, kiiehkoni ovat terveet. Reumatif.aii 'vaan kiusaa vähän jalkojani "pahojen ilmojen edellä", mutta siitä en ole vielä säahiit kuolemantuomiota. ENSIMMÄINEN I L M A P A L LO Suomessa laskettiin ilmaan Oulussa V . 1784 Kustaa III:n onnellisen paluun johdosta ulkomailta. (Kuvaava tapaus.) Apteekkari Juhana Julin oli • • - ^ kuullut Montgolfier-veljesten edelli-senä vuonna tekemistä kokeista ja sosialistien talon rakentamista varten, valmisti pallon, joka sitten torilta oli hevosmiesten joukossa säännölli- laskettiin ilmaan ja joka jäi sille tiei-sesti, omin eväinsä, omien hevostensa leen. kanssa ilman palkkaa, kirjailija Ar- - vid Järnefelt ja arkkitehti Grönberg, FILOSOFIA ja usean kerran taloa rakennettaessa on perus- ja yleistiede, tiede ylimmis* kun jouduttiin "pikkurahan" tarpee- tä ajatusperiaatteista ja samalla maailmankätsomusoppi, siis tiede (kokemus) tietämisen aatteista (e-dellytyksistä), perusteista sekä (alati uusiutuva) koe muodostaa kaikki-käsittävä yhteenveto (synteesi) a-jattelun ja tieteiden yleisistä saavutuksista ja luoda tämä yhtenäiseksi maailman- ja elämänkatsomukseksi, — Eisler. seen, oli käännyttävä noiden kahden miehen puoleen ja aina he olivat valmiit auttamaan vointinsa mukaan. Kivijalan muuraaminen kesti p-- temmän aikaa, mutta kyllä siitä komea tulikin. Itse talo tehtiin hirsistä ja viimeinkin eräänä toukokuun sunnuntaina oli avajaisjuhlat ja Virkkalan ja ympäristön työläisillä oli oma talonsa — Tietola — jonka avarien seinien suojissa oli mukava toimia. liikkeen hallussa. Yhtiö, joka omistaa paikkakunnan kaikki huomatui mat teollisuuslaitokset, rakennutti * * * työläisilleen seurahuoneen toistak3mi- Sisällissodasta lähtien ei täällä Tie- mentä vuotta sitten ja tyÖsta erotta-töiässa ole sanottaVästi toiriiittu ja misen uhalla kielsi ketään työläist i ' : i käydessäni vnmeksi Tietölassa, oli aukäisehiastä Tietolan, oman, tsel-koko kohieä f^ehhiis etään leipuri' leen rakentamansa talon ovea. ..I st-j 1.^ F; t a.... Hi 1S}? .• |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-03-21-09
