1943-12-25-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAU.\NTAE«CA, JOL-LUKUUX 25 PÄIVÄXÄ SKii 11
lics miltä ajoilta. Toin sen jo silloin,
ukrainalaisten kapinasta, muistatko?
Vh-ui kivääri ja ruostui. Minä puhdistin
sen ja rasvasin niinkuin kuuluu,
ajattelin, että ehkä kelpaa peto&
lai pahaa ihmistä vastaan. Mutta
eiJen sain tietää, että te aiotte ryhtyä
kulakkeja puhdistelemaan . . . E n
vain älynnyt, että te jo tänään lähdette
liikkeelle . . . Muuten minä olisin
lähtenyt härkineni jo yöllä . . .
— Meneltä sait tietää?
— Vieläkö sekin pitäisi sanoa! Huhuja
on maa täynnä. Niriin, ja päätimme
yöllä akan kanssa luovuttaa^
härät luotettaviin käsiin. Kiväärin
minä otin mukaani, aikoen piilottaa
arolle, etteivät sattuisi löytymään talosta,
mutta sääli tuli, sinäkin satuit
siihen! Silloin tunsin omituista
kutitusta polvien kohdalla! — jutteli
hän vilkkaasti, leikkisästi pyöritel-lea
silmiään ja ahdistaen Nagulnovin
hevosta tammallaan.
— Leikkiä saat laskea" myöhemmin,
Titok! Mutta nyt ole vakavampana.
— Ha! Nyt minun on paras aika
laskea: leikkiä. Voitin itselleni makean
elätnän,, puoltaen oikeudentunr
toista valtaa, mtittä se on^nyt ottanut
minua kurkusta . . . -—r Tjtkan ääni
katkesi oudosti. Tästä lähtien hän
rstsasti mitään virkkamatta, tahallaan:
pidätellen tammaansa, koettaen
päästää Makarin vaikka hiukan edelle,
mutta Makar varovaisuudesta
myös jättäytyi jälkeen. Härät olivat
jo kaukana edellään.
- r - Liiku, liiku! — puheli Nagul-nov,
katsoen jännittyneenä naapuriaan
ja puristaen, nagania taskussaan.
Hän jos kukaan tunsi Titkan!
— Ä4ä jää jälkeen! Jos ampua aikonet,
niin et kumminkaan onnistu,
et ehdi.
— Sinäpä olet tullut araksi! —
naurahti Titok ja sivautettuaan hevostaan,
lähti ratsastamaan edellä.
Jatkuu.
£.mimiiimiiiiiiiiiuiiiiiiimiiiiiimiiiMHiiiiHitmitiiuiuiiinim'uiniiiiiiiiiitiiiitiiiiiuiiiiiiuuiiMiiiti^
»• •MM I
I
1
Kirj. LEMPI PETERSON
SYYTETYN PÄÄ. vain nähtiin
oven raosta. Savarinahin poliisioikeu-dessa
äskettäin ja sen pään omistaja
tuomittiin! juolpuneena mellastuksesta
joko maiksamaan- $25 sakkoa tai
kuluttamaan 30 päivää, vankilassa.
Syytetyn ^asianajaja selitti, että.hänen
klientiltään oli hänen kaverinsa varastanut
housut ja kengät, joten hän
ei voinut esiintyä oikeudessa kokonaisuudessaan.
KOIRAN sikiäväisyysennätys lienee
eräällä Trish-setter koiralla Gle-velandissa;
se näet 'pyöräytti äskettäin
yhdellä kertaa 17 virkeää pentua,
ylittäen täten äitinsä^ Jonka korkein
saavutus on ollut 15.
"M.\AILMAN PIENIN^' lapsi,
joka syntyi äskettäin New Yorkissa,
painoi 26 unssia, mutta ei jaksanut
elää kuin 10, päivää.
la^ÄVYYS (sielutieteellisesti) on
se -epämieluisa tunne, joka syntj^,
kim ta5*iinnassa ei ole mitään sisällystä
eikä toimintaa. Sielu, samoin
kuin ruumiskin, kaipaa toimintaa.
Kun sitä ei ole, niin syntyy pahanolon
tunne, "aika käy pitkäksi", s. o.
tyhjä aika semmoisenaan tunkeutuu
epämieluisasti huomioomme ja me
haluamme kärsimättömästi jotakin
vaikutelmaa, joka antaisi toiminnan,
aihetta mieltämiskysyllemme, — A.
Gr.
RIO THE VTRE Hazei St:
Hazel Street
SUDBURY
TORST. - PER JANT. - LAUANTAINA
BAMBI — Väritetty filmi
WALT DISNEYN TEOS
— TOINEN KUVA —
D E SP E R A DO E S — Väritetty fUmi
PÄÄOSALLA
Randolph Scott, Glen Ford ja Claire Trevor
Uämä filmit ovat meidän Jouluerikoimutemme
MAANANT. - TIIST. ~ KESKIV,
F O R E V E R AND A D A Y
KOKO HENKILÖLUETTELO FILMITÄHTIÄ
— TOINEN KUVA —
SPRING TIME IN THE ROCKIES
VÄRITETTY FILMI
Pääosalla: BETTY CRABLE, CESAR ROMEO. JOHN PAYNE, CARMAN
MIRANDA ja HA«RY JAMES Orkestereineen
g
Hxmskaa Joulua ja |
©iöieflr sekä Menestystä
I ¥mdellel944
Lintujen puhdistaminen.
Linnun puhdistaminen vaatii kätevyyttä
jahuolellisuut>ta. Tartutaan kynittävän
linnun jalkoihin ja höythenet
vedetään irti ääkinäisellä. nykäii^llä,
mutta niin varovasti ettei nahkaa rikr
koonnu. Toinen ja helpoin keino on se,
että lintu kastellaan kiehuvassa vedessä,
jolloin' höyhenet irtautuvat helposti,
melkein nyyhkimällä. Pää katkaistaan
niin, että suurin-osa kaulasta jää
lintuun. Sitten katkaistaan siivet, jotka
on puhdistettu, höyhenistä toiseen
niveleeseen saakka. Avotulella käännellään
lintua siten, että pienet untuvatkin
palavat. Nyt katkaistaan jalat
polvista ja lintu aukaistaan. Nahka
vedetään alaspäin kaulan ympäiriltä,
kaulan alaosa avataan ja sitä tietä
poistetaan sydän ja klvipiira. Sitten
tehdään.pieni aukko pyrstön alapuolelle
ja sen kautta, poistetaan muut sisälmykset,
lintu huuhdotaan ja kuivataan.
Kivipiira aukaistaan ja kivet sitä ympäröivän
kalvonsa kanssa poistetaan ja
puhdistettu .kivipiira pannaan linnun sisään
maksan ja. sydämen kera. S-tten
on lintu sidottava. Siiven tyngät ja
jalat sidotaan yhteen, taivutetaan selkäpuolelle
ja sidotaan pyrstön tynkään
kiinni niin,, että, langat eivät, tule painamaan
meheviä rintalihaksia. Lmtu
paistetaan valmistusohjeiden mukaan.
Maksasta, sydämestä ja.kivipiirasta, l i säämällä
: sekaan muita aineita, voidaan
valmistaa,maukas sisustäy te paistettavaan
lintuun.
Met8äliimun;4Fa]iiu
Paras metsälinnim- valmistustapa on
paistaminen. Kaikkien liritiuen paistaminen
tapahtuu, samalla tavalla,
paistamisaika'vain on eri.pitkä. \
Paistinpata, hivellään pienellä suolamäärällä.
Padan pohja pitää olla^ hyvin
sileä. Voi ruskistetaan ja lintu .
pannaan pataan ja sitä käännellään
koko aäan, niin että. se paistuu kauniin
ruskeaksi joka puolelta. Paistamisen
aikana valellaan lihaa keitetyllä mair
dolla silloin tällöin. Jos.kä3rtetään maidon
sijasta kermaa, saadaan tietysti
parempi tulos. Paistaminen pitää tapailtua
pienehköllä tulella tiiviin kannen
alla, kunnes liha tikulla koeteltaessa
tuntuu murealta. Kastikkeeseen
lisäfään kermaa ja jos tuntuu liian o-huelta,
myös väihän jauhoja. Ellei se
ole tarpeeksi ruskeaa, voi väriä parantaa
lisäämällä ihiukan ruskistettua sokeria.
Pieni sokerimäärä muutenkin
tekee kastikkeen maukkaammaksi.
KALA
Kalan ostaminen.
Emäntä, joka saa kaloja suoraan o-man
talon pyydyksistä, tietää varmasti
saavansa tuoretta, ensiluokkaista tavaraa.
Mutta kun on kaupoista mentävä
ostamaan kalaa, on onnenkauppaa
millaista saa esim. s'lloin kun kalat
ovat aivan koviksi jäätyneitä ja niin
lumisia, ettei suomusten väriä näy ollenkaan.
Kalojen ollessa sulia, timtee
tuoreen kalan varmiromin siitä, että se
on kankea ja liha on kimmoista. Suomukset
ovat myös paljon kirkkaampia
kuin kauan pyydettyinä olleissa kaloissa.
Kun kalan kidukset ovat punaiset
ja silmät kirkkaat, on se myös varma
merkki kalan tuoreudesta. Kuitenkin
saattaa kalan liha olla täysin hyvää-va-"
kka kidukset ja silmät eivät täyttäisikään
yllämainittuja^ ehtoja, sillä jäissä
kuljetettaessa menettävät kidukset
värinsä ja silmät painuvat pään sisään,,
käyden himmeiksi; •
Kalaa, ostettaessa on myös syytä katsoa,
eittei. saa esim. kauan sumpussaki--
tunutta. Sellainen on saanut tavallisesti;
elää hyvin:vähällä ruuallaijailiha
on senvuoksi menettänyt arvoaan.
Sumppxikalan tuntee siitä, että sen.
pyrstö ja evät ovat kuluneen ja repalai-sen
näköisiä ja pää pahasti kolhiintunut.
Jos kala. aiotaan keitettäväksi, on:parasta
ostaa nlm tuore kuin suinkin.
Paistettavaksi kelpaa vähän vanhempikin
kala.
Kalan perkaaminen.
Kalaa i>erattaessa jätetään kala u^ehi
suomustamatta, koska liha siten py^y
maukkaampana. Puhtaampaa keittoa
tietysti saadaan jos kala suomustetaan.
Kalaa; avattaessa on se pidettävä selkä
alaspäin, jotta sisälmykset painuisivat
kohti selkäruotoa. On nimittäin kaikin
tavoin koetettava varoa ettei sappirak-
•* koa puhkaista, sillä se antaa kalan l i halle
pahan maun. Kidukset poistetaan
ama samalla kuin sisälmyksetkin.
Perattu kala joko vain, hyvästi vaatteella
pyj-hitään tai huuhdotaan nopeasti,
mieluimmin juoksevassa- vedessä. Missään
tapauksessa sitä ei saa jättää veteen,
siitä löia käy mauttomaksi ja menettää
ravintoarvoaankin, sillä kalan
. rasva on öljiymäistä ja helposti irtautuu
Vjeteen^lMhta ei saa lainkaan huuhtoa,,
se on vain kostealla vaatteella pyy-iiittä.
Yä Ipuhtaaksi. Huuhdottu kala kuivataan,
hierotaan suolalla ja jätetään
silleen tunnin ajaksi. Suomustamatto-miin
kaloihin hierotaan pimialle etikka-
ja suolaseos, joka vetää, suomuksista
lian pois.
Kalan paistaminen.
Kalaa paistetaan monella eri taval-
. la. Tavallisimmat ovat kokonaisen kalan
paistaminen uunipannussa ja paloitellun
kalan paistaminen liedellä
paistinpannussa. Jotta kalaan saataisiin
kaunis ruskea kuori, voidellaan se
ennen uuniin panoa munalla tai väin
munanvalkuaisella ja päälle ripotellaan
korppujauhetta. Kalan alettua
ruskistua, lisätään uunipannuun kuumaa
vetcä ja tälJä on kalaa paistamisen
aikana usein valeltava, jottei siitä
tulisi kuivaa.
Toinen tapa paistaa kala uunissa on
kiertää^ puhdas, jmargariinilla tai voilla
voideltu paperi kalan ympärille ja panna
kala paperineen päivineen paistin-uuniin.
Kalafta tulee täten valmistettuna
hyvin maukasta.
Pienet kalat ja palasiksi leikatut suuret
kalat pyöritetään vehnäjauhoissa
tai korppu jauheessa ja paistetaan sen
jälkeen kuiunassa paistinuunissa kauniin
ruskeiksi. Palasiksi leikattu kala
voidaan myöskin keittää kuumassa
paistinrasvassa kypsäksi. Palaset kastetaan
ennen keittämistä paksuun puuromaiseen
seokseen, jcka valmis.tetaan
munasta, vedestä ja vehnäjauhoista.
Suolaista kalaa paistettaessa pannaan
kala haaleaan veteen muutamaksi
tunniksi tai yli yön. Jos kala on halaistu,
niin nahkapuoli ylöspäin, että
suola paremmin irtautuu.
Miten suurta on
oikein suuren kaupungin maanalainen
liikenne, siitä saa käsityksen seuraavasta
pikakatsauksesta:
Xew Yorkin 5,370,000 asukasta,.
20 vuotta täyttänyttä, ajaa joka päivä
kaupungin maanlaisissa junissa ja
heistä 5,128,800 eli noin 91 prosenttia
ajaa keskimäärin 26 kertaa kuukaudessa-
Toisin sanoen 98 pro-
.senttia Nevv^ Yorkin miehistä ja 80
prosenttia naisista ajaa näissä junissa,
joten voi sanoa, että melkein
kaikki New Yorkin asukkaat ovat o-san
päivästä maan alla. On laskettu,
että keskimäärin nevvyorkilaiset viettävät
10 tuntia 15 minuuttia joka
kuukausi maanalaisissa junissa.
Erään toisen esimerkin suuruudesta
antaa New Yorkin, Manhattanin,
puhelinluettelo vuodelle 1944. Siinä
on 1,164 sivua ja se sisältyä 468,900
nimeä osoitteineen ja puhelinnume-roineen.
ÄITI JA TYTÄR olivat samalla
kertaa Indianan \Vashingtonin oikeudessa
hakemassa avioeroa miehistään.
Äiti, Mrs. Thelma Woodel, sai eron
ja samalla haltuunsa seitsemän lastaan,
niiden joukossa Ruth Oliven.
Neljätoistavuotias -Ruth OHve sai
eron 22-vuotiaasta miehestään, jonka
kanssa hän oli ollut naimisissa toista
vuotta.
HÖLMÖLÄ on kansansaduissa e-siintyvä
paikkakunta tai kylä, jossa
asuu hyvin yksinkertaisia ihmisiä,
hölmöläisiä. Heidän typeryydestään
kerrotaan monta pilajuttua- Milloin
he tuovat päivää säkillä akkunatto-maan
tupaan, kylvävät suolaa, kantavat
kyntävää hevosta, ettei se tallaisi
peltoa. Monet näistä pilajutuista
ovat kansainvälisiä, vaikka niitä saattaa
eri kansoilla uusiakin syntyä. Eri
kansoilla on omat hölmöläisensä.
Esim. Suomen (Uudenmaan) ruotsalaisilla
on Bemböle ja bemböleläiset.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 25, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-12-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki431225 |
Description
| Title | 1943-12-25-11 |
| OCR text | LAU.\NTAE«CA, JOL-LUKUUX 25 PÄIVÄXÄ SKii 11 lics miltä ajoilta. Toin sen jo silloin, ukrainalaisten kapinasta, muistatko? Vh-ui kivääri ja ruostui. Minä puhdistin sen ja rasvasin niinkuin kuuluu, ajattelin, että ehkä kelpaa peto& lai pahaa ihmistä vastaan. Mutta eiJen sain tietää, että te aiotte ryhtyä kulakkeja puhdistelemaan . . . E n vain älynnyt, että te jo tänään lähdette liikkeelle . . . Muuten minä olisin lähtenyt härkineni jo yöllä . . . — Meneltä sait tietää? — Vieläkö sekin pitäisi sanoa! Huhuja on maa täynnä. Niriin, ja päätimme yöllä akan kanssa luovuttaa^ härät luotettaviin käsiin. Kiväärin minä otin mukaani, aikoen piilottaa arolle, etteivät sattuisi löytymään talosta, mutta sääli tuli, sinäkin satuit siihen! Silloin tunsin omituista kutitusta polvien kohdalla! — jutteli hän vilkkaasti, leikkisästi pyöritel-lea silmiään ja ahdistaen Nagulnovin hevosta tammallaan. — Leikkiä saat laskea" myöhemmin, Titok! Mutta nyt ole vakavampana. — Ha! Nyt minun on paras aika laskea: leikkiä. Voitin itselleni makean elätnän,, puoltaen oikeudentunr toista valtaa, mtittä se on^nyt ottanut minua kurkusta . . . -—r Tjtkan ääni katkesi oudosti. Tästä lähtien hän rstsasti mitään virkkamatta, tahallaan: pidätellen tammaansa, koettaen päästää Makarin vaikka hiukan edelle, mutta Makar varovaisuudesta myös jättäytyi jälkeen. Härät olivat jo kaukana edellään. - r - Liiku, liiku! — puheli Nagul-nov, katsoen jännittyneenä naapuriaan ja puristaen, nagania taskussaan. Hän jos kukaan tunsi Titkan! — Ä4ä jää jälkeen! Jos ampua aikonet, niin et kumminkaan onnistu, et ehdi. — Sinäpä olet tullut araksi! — naurahti Titok ja sivautettuaan hevostaan, lähti ratsastamaan edellä. Jatkuu. £.mimiiimiiiiiiiiiuiiiiiiimiiiiiimiiiMHiiiiHitmitiiuiuiiinim'uiniiiiiiiiiitiiiitiiiiiuiiiiiiuuiiMiiiti^ »• •MM I I 1 Kirj. LEMPI PETERSON SYYTETYN PÄÄ. vain nähtiin oven raosta. Savarinahin poliisioikeu-dessa äskettäin ja sen pään omistaja tuomittiin! juolpuneena mellastuksesta joko maiksamaan- $25 sakkoa tai kuluttamaan 30 päivää, vankilassa. Syytetyn ^asianajaja selitti, että.hänen klientiltään oli hänen kaverinsa varastanut housut ja kengät, joten hän ei voinut esiintyä oikeudessa kokonaisuudessaan. KOIRAN sikiäväisyysennätys lienee eräällä Trish-setter koiralla Gle-velandissa; se näet 'pyöräytti äskettäin yhdellä kertaa 17 virkeää pentua, ylittäen täten äitinsä^ Jonka korkein saavutus on ollut 15. "M.\AILMAN PIENIN^' lapsi, joka syntyi äskettäin New Yorkissa, painoi 26 unssia, mutta ei jaksanut elää kuin 10, päivää. la^ÄVYYS (sielutieteellisesti) on se -epämieluisa tunne, joka syntj^, kim ta5*iinnassa ei ole mitään sisällystä eikä toimintaa. Sielu, samoin kuin ruumiskin, kaipaa toimintaa. Kun sitä ei ole, niin syntyy pahanolon tunne, "aika käy pitkäksi", s. o. tyhjä aika semmoisenaan tunkeutuu epämieluisasti huomioomme ja me haluamme kärsimättömästi jotakin vaikutelmaa, joka antaisi toiminnan, aihetta mieltämiskysyllemme, — A. Gr. RIO THE VTRE Hazei St: Hazel Street SUDBURY TORST. - PER JANT. - LAUANTAINA BAMBI — Väritetty filmi WALT DISNEYN TEOS — TOINEN KUVA — D E SP E R A DO E S — Väritetty fUmi PÄÄOSALLA Randolph Scott, Glen Ford ja Claire Trevor Uämä filmit ovat meidän Jouluerikoimutemme MAANANT. - TIIST. ~ KESKIV, F O R E V E R AND A D A Y KOKO HENKILÖLUETTELO FILMITÄHTIÄ — TOINEN KUVA — SPRING TIME IN THE ROCKIES VÄRITETTY FILMI Pääosalla: BETTY CRABLE, CESAR ROMEO. JOHN PAYNE, CARMAN MIRANDA ja HA«RY JAMES Orkestereineen g Hxmskaa Joulua ja | ©iöieflr sekä Menestystä I ¥mdellel944 Lintujen puhdistaminen. Linnun puhdistaminen vaatii kätevyyttä jahuolellisuut>ta. Tartutaan kynittävän linnun jalkoihin ja höythenet vedetään irti ääkinäisellä. nykäii^llä, mutta niin varovasti ettei nahkaa rikr koonnu. Toinen ja helpoin keino on se, että lintu kastellaan kiehuvassa vedessä, jolloin' höyhenet irtautuvat helposti, melkein nyyhkimällä. Pää katkaistaan niin, että suurin-osa kaulasta jää lintuun. Sitten katkaistaan siivet, jotka on puhdistettu, höyhenistä toiseen niveleeseen saakka. Avotulella käännellään lintua siten, että pienet untuvatkin palavat. Nyt katkaistaan jalat polvista ja lintu aukaistaan. Nahka vedetään alaspäin kaulan ympäiriltä, kaulan alaosa avataan ja sitä tietä poistetaan sydän ja klvipiira. Sitten tehdään.pieni aukko pyrstön alapuolelle ja sen kautta, poistetaan muut sisälmykset, lintu huuhdotaan ja kuivataan. Kivipiira aukaistaan ja kivet sitä ympäröivän kalvonsa kanssa poistetaan ja puhdistettu .kivipiira pannaan linnun sisään maksan ja. sydämen kera. S-tten on lintu sidottava. Siiven tyngät ja jalat sidotaan yhteen, taivutetaan selkäpuolelle ja sidotaan pyrstön tynkään kiinni niin,, että, langat eivät, tule painamaan meheviä rintalihaksia. Lmtu paistetaan valmistusohjeiden mukaan. Maksasta, sydämestä ja.kivipiirasta, l i säämällä : sekaan muita aineita, voidaan valmistaa,maukas sisustäy te paistettavaan lintuun. Met8äliimun;4Fa]iiu Paras metsälinnim- valmistustapa on paistaminen. Kaikkien liritiuen paistaminen tapahtuu, samalla tavalla, paistamisaika'vain on eri.pitkä. \ Paistinpata, hivellään pienellä suolamäärällä. Padan pohja pitää olla^ hyvin sileä. Voi ruskistetaan ja lintu . pannaan pataan ja sitä käännellään koko aäan, niin että. se paistuu kauniin ruskeaksi joka puolelta. Paistamisen aikana valellaan lihaa keitetyllä mair dolla silloin tällöin. Jos.kä3rtetään maidon sijasta kermaa, saadaan tietysti parempi tulos. Paistaminen pitää tapailtua pienehköllä tulella tiiviin kannen alla, kunnes liha tikulla koeteltaessa tuntuu murealta. Kastikkeeseen lisäfään kermaa ja jos tuntuu liian o-huelta, myös väihän jauhoja. Ellei se ole tarpeeksi ruskeaa, voi väriä parantaa lisäämällä ihiukan ruskistettua sokeria. Pieni sokerimäärä muutenkin tekee kastikkeen maukkaammaksi. KALA Kalan ostaminen. Emäntä, joka saa kaloja suoraan o-man talon pyydyksistä, tietää varmasti saavansa tuoretta, ensiluokkaista tavaraa. Mutta kun on kaupoista mentävä ostamaan kalaa, on onnenkauppaa millaista saa esim. s'lloin kun kalat ovat aivan koviksi jäätyneitä ja niin lumisia, ettei suomusten väriä näy ollenkaan. Kalojen ollessa sulia, timtee tuoreen kalan varmiromin siitä, että se on kankea ja liha on kimmoista. Suomukset ovat myös paljon kirkkaampia kuin kauan pyydettyinä olleissa kaloissa. Kun kalan kidukset ovat punaiset ja silmät kirkkaat, on se myös varma merkki kalan tuoreudesta. Kuitenkin saattaa kalan liha olla täysin hyvää-va-" kka kidukset ja silmät eivät täyttäisikään yllämainittuja^ ehtoja, sillä jäissä kuljetettaessa menettävät kidukset värinsä ja silmät painuvat pään sisään,, käyden himmeiksi; • Kalaa, ostettaessa on myös syytä katsoa, eittei. saa esim. kauan sumpussaki-- tunutta. Sellainen on saanut tavallisesti; elää hyvin:vähällä ruuallaijailiha on senvuoksi menettänyt arvoaan. Sumppxikalan tuntee siitä, että sen. pyrstö ja evät ovat kuluneen ja repalai-sen näköisiä ja pää pahasti kolhiintunut. Jos kala. aiotaan keitettäväksi, on:parasta ostaa nlm tuore kuin suinkin. Paistettavaksi kelpaa vähän vanhempikin kala. Kalan perkaaminen. Kalaa i>erattaessa jätetään kala u^ehi suomustamatta, koska liha siten py^y maukkaampana. Puhtaampaa keittoa tietysti saadaan jos kala suomustetaan. Kalaa; avattaessa on se pidettävä selkä alaspäin, jotta sisälmykset painuisivat kohti selkäruotoa. On nimittäin kaikin tavoin koetettava varoa ettei sappirak- •* koa puhkaista, sillä se antaa kalan l i halle pahan maun. Kidukset poistetaan ama samalla kuin sisälmyksetkin. Perattu kala joko vain, hyvästi vaatteella pyj-hitään tai huuhdotaan nopeasti, mieluimmin juoksevassa- vedessä. Missään tapauksessa sitä ei saa jättää veteen, siitä löia käy mauttomaksi ja menettää ravintoarvoaankin, sillä kalan . rasva on öljiymäistä ja helposti irtautuu Vjeteen^lMhta ei saa lainkaan huuhtoa,, se on vain kostealla vaatteella pyy-iiittä. Yä Ipuhtaaksi. Huuhdottu kala kuivataan, hierotaan suolalla ja jätetään silleen tunnin ajaksi. Suomustamatto-miin kaloihin hierotaan pimialle etikka- ja suolaseos, joka vetää, suomuksista lian pois. Kalan paistaminen. Kalaa paistetaan monella eri taval- . la. Tavallisimmat ovat kokonaisen kalan paistaminen uunipannussa ja paloitellun kalan paistaminen liedellä paistinpannussa. Jotta kalaan saataisiin kaunis ruskea kuori, voidellaan se ennen uuniin panoa munalla tai väin munanvalkuaisella ja päälle ripotellaan korppujauhetta. Kalan alettua ruskistua, lisätään uunipannuun kuumaa vetcä ja tälJä on kalaa paistamisen aikana usein valeltava, jottei siitä tulisi kuivaa. Toinen tapa paistaa kala uunissa on kiertää^ puhdas, jmargariinilla tai voilla voideltu paperi kalan ympärille ja panna kala paperineen päivineen paistin-uuniin. Kalafta tulee täten valmistettuna hyvin maukasta. Pienet kalat ja palasiksi leikatut suuret kalat pyöritetään vehnäjauhoissa tai korppu jauheessa ja paistetaan sen jälkeen kuiunassa paistinuunissa kauniin ruskeiksi. Palasiksi leikattu kala voidaan myöskin keittää kuumassa paistinrasvassa kypsäksi. Palaset kastetaan ennen keittämistä paksuun puuromaiseen seokseen, jcka valmis.tetaan munasta, vedestä ja vehnäjauhoista. Suolaista kalaa paistettaessa pannaan kala haaleaan veteen muutamaksi tunniksi tai yli yön. Jos kala on halaistu, niin nahkapuoli ylöspäin, että suola paremmin irtautuu. Miten suurta on oikein suuren kaupungin maanalainen liikenne, siitä saa käsityksen seuraavasta pikakatsauksesta: Xew Yorkin 5,370,000 asukasta,. 20 vuotta täyttänyttä, ajaa joka päivä kaupungin maanlaisissa junissa ja heistä 5,128,800 eli noin 91 prosenttia ajaa keskimäärin 26 kertaa kuukaudessa- Toisin sanoen 98 pro- .senttia Nevv^ Yorkin miehistä ja 80 prosenttia naisista ajaa näissä junissa, joten voi sanoa, että melkein kaikki New Yorkin asukkaat ovat o-san päivästä maan alla. On laskettu, että keskimäärin nevvyorkilaiset viettävät 10 tuntia 15 minuuttia joka kuukausi maanalaisissa junissa. Erään toisen esimerkin suuruudesta antaa New Yorkin, Manhattanin, puhelinluettelo vuodelle 1944. Siinä on 1,164 sivua ja se sisältyä 468,900 nimeä osoitteineen ja puhelinnume-roineen. ÄITI JA TYTÄR olivat samalla kertaa Indianan \Vashingtonin oikeudessa hakemassa avioeroa miehistään. Äiti, Mrs. Thelma Woodel, sai eron ja samalla haltuunsa seitsemän lastaan, niiden joukossa Ruth Oliven. Neljätoistavuotias -Ruth OHve sai eron 22-vuotiaasta miehestään, jonka kanssa hän oli ollut naimisissa toista vuotta. HÖLMÖLÄ on kansansaduissa e-siintyvä paikkakunta tai kylä, jossa asuu hyvin yksinkertaisia ihmisiä, hölmöläisiä. Heidän typeryydestään kerrotaan monta pilajuttua- Milloin he tuovat päivää säkillä akkunatto-maan tupaan, kylvävät suolaa, kantavat kyntävää hevosta, ettei se tallaisi peltoa. Monet näistä pilajutuista ovat kansainvälisiä, vaikka niitä saattaa eri kansoilla uusiakin syntyä. Eri kansoilla on omat hölmöläisensä. Esim. Suomen (Uudenmaan) ruotsalaisilla on Bemböle ja bemböleläiset. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-12-25-11
