Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 15, 1954

              KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
3 20 — Voi. XIX vuosikerta Lauantaina, toukokuun 15 päiväneL 1954
Suomessakin rakennetaan
Uvenpiirtäjää
Lehdis-^ä on kerrottu, että Finlayson-
Forisa-yhtiö ryhtyy rakennuttamaan
Tampereella työntekijöitään varten 14-
kerroksista asuintaloa, josta tulee Suo­men
korkein rakennus ja joka valmistaa
ensi vuonna.
Hanke tietenkin antaa tamperelai­sille
aihetta röyhistää hieman rintaansa.
Mutta on ehkä syytä muistaa, miten
vaatimaton yllämainittukin "pilvenpiir­täjä"
tulee olemaan todellisten sellais­ten
rinnalla. Amerikan pilvenpiirtäjistä
on iokainen kuullut puhuttavan, mutta
yhtä yleisesti ei liene tiedossa, että Mos­kovaankin
on sellainen sodan jälkeen
noussut ja niitä on parhaillaan raken-teilia
yhteensä kymmenskunta.
Na.mä jättiläisrakennukset Mosko­vassa
ovat 27—37-kerroksisia ja niistä
uljaimpien korkeus lähentelee 300 met­riä.
Tunnetuin niistä on jo käytännös­sä
oleva valtava yliopistorakennus, mut­ta
varmaan sen veroinen tulee olemaan
vanhaan Sarjadjen kaupunginosaan ko­hoava
37-kprroksinen hallintorakennus,
jonka, kuutiotilavuudeksikin tulee 1,-
250.00Ö kuutiometriä ja johon tulee
2.000 toimisto- ja muuta huoneistoa.
Kaikenlaisia rahoja on
ollut — nahkaisiakin
Jo koulussa opimme, että vanhimpia
kaupan vaihtovälineitä ov|t monin seu­duin
olleet turkikset — niinpä suomen­kin
kielen sana raha on alkuaan mer-kinnyr
eläimen nahkaa.
Nahkaa on kuitenkin käytetty raha­na
nyk\aikaisemmassakin mielessä. Kun
kokonaisten turkisnahkojen kuljettelu
0:1 nankalaa. voitiin tyytyä käyttämään
•kaupanteossa vain vuodasta irtileikat­tua
kur-noa. joka leimattiin asianmukai-
^c->;: ja voitiin tarpeen tullen vaihtaa
ko.-coiiaiseen vuotaan,
oluita nahasta on myös lyöty ihan
oikeita ' rahoja samoin kuin metalli­siakin.
Sellaisia oli jo muinaisilla kar-tago!
ai:~i]la ja Venäjällä niitä käytettiin
e:äir;ä seuduilla iroO-luvulle asti. Hätä-f^
noma. metallin puutteessa, niitä on
Jyöiy niinkin myöhään kuin 1800-luvul-
!a Itävallassa, Pärnun kaupungissa Vi­rossa,
s^kä Böömissä, jopa ensimmäisen
niaailmansodan päivinä Saksassakin.
Hiuslääke osoittautunut
nengenvaaraUiseksi
Muuan ruotsalainen liike myy Sveit­sissä
\almistettua hiusten hoitoon tar­koitettua
lääkettä, joka sisältää prostig-
^i^nid a acetylkolihia ja jota annetaan
•^"i-^e na tukanlähdön uhkaamille. Äs-ketta
r kuoli Malmössä eräs amerik-kaläinen
ylioppilas saatuaan kuudennen
terran tällaisen ruiskeen ja ruumiin-avrfM.
< n suorittanut lundilainea dosent-
" viii anoo, ettei ole epäilystäkään
' ' tttnkö kijolema johtunut ruis-
^ ';<lyn suorittanut ihorpesialisti
>• ehkä svvtteeseen edesotta-
^ ^ ^ - : : . i a n .
Jl-vuotms Donald McClement, New Torontossa asuva poikanen, sai troutujen
kalastuskauden alkajaisiksi tällaisen 14-tuuman purolo/ien, sekä IS muuta, olles­saan
isänsä kansa kalastamassa tk. 1 pnä. Monet kalastajat saivat "kuotansa'\
mutta taisi toisia jäädä ilmankin.
UUSI MAAILMAN KALENTERI
Keskustelu maailmankalenteristä on
tullut jälleen ajankohtaiseksi. Intia on
kehoittanut Yhdistyneitä Kansakuntia
ottamaan asian käsiteltäväksi Genevessä
kesälc. 29 pnä alkavassa yleiskokouk­sessa.
Suunniteltu uusi kalenteri pohjautuu
kuunvaihteeseen ja auringonkiertoon.
Kuukausi merkitsee kahden täysikuun
välistä aikaa. Päiviä ei kuukaudessa ole
kuitenkaan 30 tai 31, \-aan 29 päivää
12 tuntia ja 44 minuuttia. -Kaksitoista
tällaista kuukautta merkitsee 355-päi-väistä
A-uotta. \'uoden todellinen pituus,
ts. se aika mikä menee maan kiertä­miseen
auringonympäri, on 365 päivää
5 tuntia 48 minuuttia 45.51 sekunttia.
24 tunnin vuorokausi ei myöskään ole
aivan tasan se aika. jonka maa tar­vitsee
pyörähtämiseen akselinsa ym|)äri.
Nykyinen gregoriaaninen kalenterim­me
on ollut voimassa yli 400 vuotta ja
on osoittautunut tähänastbia parhamv
maksi. Gregoriaanisen kalenterin rin­nalla
on kuitenkin myös muita yhä vielä
voimassa olevia kalentereita. Näissä
ajanlaskuissa vaihtelee vuoden päivien
lukumäärä 353 ja 385 välillä ja kuu­kausia
on 12 tai 13.
Tarinan mukaan JRomulus laski pe­rustan
nykyiselle kalenterille. Hän
määräsi, että vuodessa piti olla 304 päi­vää,
jotka jakaantuivat 10 kuukaudelle.
Tämä kalenteri loi ajanlaskuun jo jon­kinlaista
järjestystä, mutta haittana oli
se, että vuodenajat eivät koskaan osu­neet
samoille kuukausille. Joskus talvi
oli v-uoden alussa, toisinaan keskellä ja
joskus vuoden lopussa.
Xuma, \-ksi Romuluksen seuraajia,
määräsikin kolme uutta kuukautta es­tääkseen
\'uodenaikoja muuttelemasta
Siten vuoteen sisältyi 355 päivää ja läh­tökohdaksi
otettiin Rooman perustami­nen
eli vuosi O. 'Meidän ajanlaskumme
mukaan se oli vuosi 753 e. Kr. Siten
elämme nyt vuotta 2707 A.U.C. (Ab
l'rbe Condita — kaupungin perustami­sesta
lähtien).
Seuraavan uudistuksen suoritti Cae-
NIMIPÄIVIÄ
TOUKOKUU
_ IS—Sunnuntai Ester
g 17—Maanantai Maila
I 1»—Tiistai Erkki
g 19—Keskl\iikko Enuiia
^ 2£K—TorsUi Uli
i 21—PerjaiiUi Kosti
s 22 —Lauantai Hemmo
^HHUIUHiilHmiiliiillffi^
Mielenkiintoinen filmi
Waters-kunnassa
\Vaters Tovvnshipissa No. l . \ koulul­la
esitetään perjantaina, tk. 14 pnä erit­täin
mielenkiintoinen filmi tuberkuloo­sin
vastustamisen merkeissä. Jokaisel­le
on tunettua, että tuberkuloosi tekee
tuhoaan paljon suomalaistenkin keskuu­dessa
ja tämän filmin tarkoituksena oa
esittää nykyaikaisten menetelmien mu­kaan,
miten kaikkein parhaiten voidaan
torjua ja rajoittaa tuota peljättyä tautia.
Tällaiset opettavaiset filmit ovat erit­täin
tervetulleita keskuuteemme ja toi­vottavaa
olisi, että muillakin paikka­kunnilla
esitettäisiin tämä sama filmi.
Esitys alkaa yllämainittuna päivänä klo
8 illalla.
Sivuartikkelin tuottava
myynti loppui
Kauppa kävi kuin siimaa ja hanke­kin
oli melkoisen tyydyttävää sillä Ruo-kalahden
Salosaaresta kotoisin olevalla
miehellä, joka jokin aika sitten kulki
lanka- ja peltitöitä 'kaupalla Puumalan
puolessa Suomessa. 'Hän nimittäin myi
sivuartikkelinaan kotisaaressaan val­mistamaansa
korven sampanjaa, pon­tikkaa
ja kauppa kävi kuin siimaa.
\iranomaiset alkoivat kuitenkin
"haistaa", että kauppiaskuljetti muka­naan
muunkinlaisia tuotteita. Pidätet­täessä
kävikin selville, että peltitöiden
ja muun kaman joukos/a ruiehellä oli
muassaan änkeätä 'kantturasampan-jaa".
Kauppias, nimeltään .-Krmas Lam­pinen,
joutuu vastaamaan viranomais­ten
edessä siitäkin huolimatta, vaikka
hänen #i tarvinnut korven tuotetta kau­pitella
eikä tyrkyttää ostajille, kun se
teki kauppansa muutenkin.
Varmasti maailman epä­edullisin
kauppa
150 vuotta sitten, eli v. 1803 syksyllä
möi Ranskan ensimmäinen konsuli, dik­taattorina
niin kuuluisaksi tullut Na-
]X»leon Bonaparte yhdellä kynänvedoUa
koko Mis.-issippi-joen laakion nuorille
Pohjois-Amerikan Yhdysvalloille.
Kauppa tehtiin pilkkahintaan, 25
miljoonasta dollarista. Yhdysvallat
sai täten kaupassa omistukseensa puolet
uutta manteretta, lähes miljoonan neliö-mailia,
eli käytännöllisesti katsoen kaik­ki
alueet Mississippin ja Rocky Moun-tains-
vuorijonon välillä. Tämä on var­maankin
oiaailmanhistorian suurin
kauppa — ja varmaartkin epäedullisin.
sar, joka vuoteen 46 lisäsi 90 ylimää^
räistä päivää ja määräsi joka neljännen
vuoden karkauspäiväksi. Vika oli sii­nä,
ettei vuosi ole tasan 565,'4 päivää,
vaan II minuuttia 14.49 sekunttia vä­hemmän.
Tämä merkitsee 19 tunnin
virhettä sadan vuoden aikana.
Vuonna 1582 dli senvuoksi kevätpäi­vän
tasaus kalenterissa 10 päivää myö­hässä.
Gregorius XIII päätti oikaista
asian. Hän määräsi, että lokakuun ,4
päivää piti .seurata 15 päivän — ja niin
luotiin nykyinen kalenteri, jonka koko
roomalaiskatolinen maailma viipymättä
h>'väksyi muiden maiden pyristellessä
kauan vastaan. Neuvostoliitossa hy-
Jatlcira a. dvun*