1952-06-07-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
nuori tai "vanhav i^fies pii usein tygn la-sittaiöa,.
haryasänainteii ja : tyly; ibti
tayiiBalipsiajasdyääkurjuutta.' Yksi
lapsista olr syiissa, toinäi kehittymäs>
sä kiusaantuneessa, -äidissä, ja vuosien
vieriessä liuta -kasvoi. Nuoret unelmat
olivat aik<^*a sitten sammuneet päivien
kovuuteen^'-rakkaitten puutteeseen.
Työssä oli oltava ja äidin sydän värisi
pelosta jabädästä,mitä kotona tapäh>
tuur, -kun siellä avuttomat keskenään
ovat. ••
* En koskaan unohda sitä sunnuntaiaa>
mua, jolloin kuihtunut kuuden lapsen
äiti^^iiän oli tyttönä kiharatukkainen
katmotar -r^ tuli kotiini itkien katkeras-
.ti. * Äitini kysyi - syytä. Hän sanoi;
^^MidJ^nj-pelasi kortilla vähät rahansa..
OUn niin alakuloinen, että pyysin ta-los^
r jossa olin koko viikon työssä, yhtä
markkaa (silloista hopeaniarkkaa,
jolla sai hiukan kahvia ja sokeria), että
saisin^aupästa kahvia ja sokeria, eikä
annettu^ sanottiin vain, että rukiina
palkka maksetaan, kun ensin velka on
otettu." . ' \ .
Rukiista ei myyden juuri mitään saanut,
kun pitkä, kallis rahti asemille oli
ostajien otejttava, c ^;|^uomipon«, iHaryoin
nainen, tätäkään ..palkkaj^-^saij sillä hänellä
oli lalyen puista^ viljaotoista, perunamaan
ja mökin vuokrasta tehtävä paljon
työpäiviä. Pyhäpuku oli harvalla
työläisäidillä, takkia ei kuin harvalla
onnellisella, joka kylläkin auliisti lainasi
oni?ia.nsa, milloin voL Yhteistä olivatkin
niii^k^^ -rähäiset kahvi
t Xitiiii lohdutti kiharatukkaista itkijää,
antöji kahvisi ja sokeria mukaan-
.|iinv;r..,.-.,-, ':V":v -^f-,
^ i se niin suurta jalomielisyyttä oUiit,'
use.in jiipruitiin ^ sehän oli äihOa hengenravinto
,-^iUseinväsy^
rat mieiet syttyivät kireään riitaan "kakaroista
ja kanoista", mutta silti tiutet-tii|
i toista aina, sillä jiedfettiih, etta ensi
kerralla/^n minuU mieleni matala,^ kahvia
ni ja ^rahagjL^ jo^ii
sanoo j ö h ^ t i ^ ^ ^^
; k a h v i t . , ^ \
Tapasm|äskeii l a ^ ^
rin. Hän^ jra
ti, lähten^ i^enei^^
tälön pyiolie^muttii^
kairhel^Ööi^MU^
Amerikassa, sieltö^ttiieekä^^
tetta.
te omaisiamiiesfeltä auttaneet. Tiedän,
miten i^ionen :äidin s i lÄ on kiitollisuuden
kyyneistä kastunut.) Hän kertoi:
"VanhaMni kävi meillä ja sanoi 14-
vuotiaasta, vielä kansakoulun kahdeksatta
luokkaa käyvästä tyttärestäni:
Xähetähäiaet piiaksi, isoa tyttöä ielätät
kotohäP Sanoin: vflsä, m i ^ lähdin 9-
viiotiaaria. Se oli sellainen tie, jota mi^
nun lapseni kulkee vasta sitten, kun mi- _
nua ei enää ole.' jEi syy isän pUut. Hän .
teki; parhaansa, nmtta ei niisä olosuhteissa
voinut tehdä sitä^mi^ine^^^v^
me lastenune hjrväksi. Sc^ on vähän sekin,
mutta edes lapsuuden voimme heille
pelastaa."
täkäläisäM^-k^mälliskod^ kuoli
äskettäin vanhus, joka d-vuotiaaha vie*
tiin kauas;]^^ lapsientytöksi. Isäntä
kantoi lop^iiimaikan selässään, kun pieni
kulkija väsyi. ^
Sellaista voi olla elämä.
ONKO V^RISOI^MS PlRlNNöM^lSTÄ?
«Oletteko värisokea?» : asöiaihw d aa^^^
«En tiedä, — kuinka sufö päästään^ k i a ^ k ^ 1 ^ ' l ^ d i «anettomuudessa.
selville?:» Vmn väliä kuulee i^in"kysyttävän
ja otattavan. Värisokeus on
sairaus, jota itse ei use^nmiten havaita
se, jota voi kärsiä koko ikänsä tietämät-
\tä sen vaivaavan silmiään. Joku voi olla
täysin vakuuttunut siitä, että hän voi
.Upsalsu ylic^is»miff^^ Ftitiof
Hohngren otti^stlhuii «Bsiniä puheeksi
värisokeuden tutkimisen välttämättömyyden
lautatiehenkilökunnan suhteen.
Hän kehitteli sita>^itenmeiieteln^—^
ja ihmiskunnan otUieksil«iiett varoitta-
Koulupojan aineldrjbitiiSr
mikä on id11 11 K :
Luokalla oli ainekirjoitustunti js^ kysymyksessä
oli kirjoittaa aine lehmästä.
Yksi ja toinen oppilaista kirjoit
onnistuneemman ja imh^mätmän bhnis-tuneemman.-
ainttai. . £Eäs pikku poika
kirjoitti seuraavan:
t^hmsui^äfl^^
Kun lehmää lypsetään, hiin maitoa tu-lee^
iika sr i % koska^ kqiimvdii.^^^
ten lehnö m i t c a t Ä c ^ ^ Ö Ä
erottaa aivan hyvin esim. punaisen ja via sanojaan kuultiin. Viraus^
vihreän valosignaalin. Ja kun hän sitten
eräänä kauniina päivänä tutkituttaa
silmänsä, todetaankin asianosaisen suureksi
kununastukseksi hänen olevan värisokean.
Lohduttaakseen meitä lääkärit
vakuuttavat täydellistä värisokeut-ta
esiintyvän hyvin harvoin, samoin
kuin ns. sini-kdtaisen värisokeuttakin,
kun taas neljä prosenttia kaikista miehistä
on puna-vihreän.värisokeuden vaivaamaa.
Naisten asema on tässä tapauksessa
huomattavasti parempi — harvoin tavataan
växisokeata naista. Mutta naiset
näyttelevät kuitenkin osaa väriso-keusongehnassa:
heidän kauttaan periytyy
värisokeus jälkeläisiin — aivan sa^
moin - kuin on VerenvUotosairauksis^
asiantila. : t • ' '
Värisokeuden kaikki lajit eivät ole
synnynnäisiä, esim. lapsena voi jollakulla
olla täysin normaalinen väritäj«,
joka_ vasta vuosien mittaan häviää muodostuen
osittaiseksi värisokeudeksi.
Mitä sitten yäi^isokeus oikeastaan on?
Aivan y^armäatedfiaa siitä eivät tiedemiehet
Vielä toistaiseksi ole vomeet
määritellä, mutta siinä: suhteessa on kal-listu^
jtu yhä eni^mmän ns. Yong-Helm-holtziu
teorian kannalle, Sen mukaan
nonnaaiinen silmä kykenee prunääri-sesti
aistimaan kolmea väriä: punaista,
vihreää ja sinistä. Tästä normaalista
värikäsityksestä on olemassa määrättyjä
poikkeuksia; Qn ihmisiä, jotka eivät
tajua Ipunaisiavärisäteitä; Nänö' voivat
;^un^y?u^^
rean ja keltaisen» ja heidän ph täysin
mahdoton erottaa puiiaistahar^^
Jos hsuinajalle paperHle kirjoitetaan
puiuusm kirjaimm, e^ punaisen-sokeat
voi kirjoitusta lukea, he eivät yH
päänsä %kenee^ harmaalta
paperilta r minkäänlaista kirjoitusta.
Eron punaisen, keltaisen ja vihreän välillä
erpttaa punaisensökea ihminen vam
sikäli, että hän voi erottaa jonkin näistä
Väreiistä^ jos se on muita huomattavasti
kirkkaampi.
Toisen yärisokealuokan muodostavat
ns. vihreänsokeat. He kykenevätHakemaan
punaisia säteitä, mutta heidän On
vaikeata erpttaa punaisi^ keltaisesta,
samoin kuin heidän sihnissään piurppura
ja vihrekä vaihtuvat^ ^ -
Kolmannen ryimiän ihupdostavat ns^
sinipuhaisensokeat,' joiden silmät eivät
kykene^erottamaan-violettia ja vihrcän-kellan
värejä. Tämänlamen värisokeus
on kuitenkin haryiiisusta
toiset tieteeUiset kokeet ovat osoitta-jieet,
että MaikM Ibnät pyat Spkf^^^^^
putiaisä^ nähdrar rKuU ^3^^
jätty spektrm kaikilla väreillä ja sitten
siroteltu kanojen syötäviksi, niin jäävät
violetitrt^äriöet jyvät S3«äÄttä — kanat
eivät yksinkertaisästfiiaei^ ollenkaan.
Muurahaisten sen sijaanonhelp-po
aistia violetteja säteitä.
kituttivat systemaattisesti koko rauta«
: tidienkilöstön Upsalar^ävle rataosalla,
ja tulos kauhistutti koko maailmaa.^
Se näet. osoitti, että ^tällä onnettomuuden
sattunedla rataosalla sen 266 tutki-tusta
virkamiehestä 13, siis 5 % oli värisokeita.
vKun nämä ensimmäisen julkisen
^^värisokeustutkjmuksen" tulokset
julkaistiin maailmanlehdistös^, ne herättivät
kauhistuksen V jä kiihtymyksen
myrskyn. Tapaus antoi aiheen kaikkien
maailman rautatieasemien henkilökunnan
väritajun tutkimukseen, josta kaikkialla
sittemmin tuli pakollinen .
Värisökeuskokeitä voi suorittaa eri ta-kirjaimen
.tai ninnenm. Värisokea ei
kyklne eiottaaiaan l«i»lien sekasotkusta
ainuttakaan numeroa.tui l^rjainta. Tätä
koetta täydentää ns, lyhtykoe. Hirn-mentimellä
varustetussa erikoislampussa
on raillimeuin suuruinen aukko. Tämä
peitetään vuorotellen punaisella, vih*
n»llä tai savunvärisellä lasilla tai jätetään
aukko peittämättä, ja koehenkilön
on osattava ilmaista värit. Kolmannen
kokeen muodostaa professori Holmgre-nin
laatima villalankakoei Eriväriset
villalangan pätkät on järjestettävä värien
mukaisesti.
Värisokeus ei kyliäkään ole millään
tavalla vaarallinen silmäsairaus. Siima
voi olla täysin normaali. V^ärisokeilla on
usein erittäin terävä näkö, eikä se haittaa
heitä millään tavoin harjoittamasta
ainmattia^ jolla ei o le mitään tekemistä
värien kanssa. Ellei valitse ammattia,
missä vaaditaan sataprosenttista \^rita-jua,
ei väriäokeudesta ole mitään haittaa.
Näin on kuitenkin laita ammateissa,
joissa on kyettävä erottamaan valomerkit.
Sellaiset ammatit kuin jaloki-voin.
Myöhempiä aikoina on tavaili- ^ j ^ ^ koristustaiteilijan tai lavastajan,
simmin käytetty ns. Ishiharan-taulukoi- naisten, räätälin, värjärin tai ,muun seU
ta, tPfeih-' sanoen fts. erehdysväreaiä . Jaisen eWät ole suositelUvia värisokeil-maalattujapaperitauluja.
Taulussa'VOI
olla melkein t>elkästään pyöreitä vihreitä —r
täpliä, ja^äiden vihreiden täplien väliin Vääryys ei veso.
kesäkumi 24.
^4 paunaa kabvia; 3i>aunaa xlU
sl&:.2 pikettia kulvattuj seka-heaeiniiä;
lt»auna luumuja; 4
- 4 unssin patcettia makeata
suklaata; paunaa Bakerin
kaakaotib; 2 tnäceitia sanrub^ei-
.tar l p M t J ^ vain
td; ^? paon.
TYPE FB $7J5
4 paimaa kafavla
2 paunaa-VHlk. riisiä
1 pa&etti kuivatttja)
hedelmiä
l,4>auna kuiv. luumuja
unssja^nelia
Woi^^ 11 paonaa
Valittavaksenne kolme pakettia^
joissa on vähissä
olevia tavaroita: hedelmiä,
kahvia, kaakaota* savukkeita
ja nylon-sukkia.
Nopea tiedoitus . . ; pikainen pe.
rilletoimltus varastosta meren
taJc&na. Tulli kuuluu hintaan.
Parhain valikoima ruokatavaroita.
VakuumipakkauB pelti-kannuissa.
T e r ä s vyöttcinen
pahvilaatikko. SäästiiA aUcaa
ostossa Ja postittamisessa. Täydellinen
lähetyskontrolU. SAL
takaa laadun Ja perilletoimi-tuksen.
' tyPE FC $5;9t
4 Faunaa KAHVIA
Koköaaispsiiio 7 paunaa
Sisältö Ja himiat voivat muuttua
Matkustakaa Suomeen
«'Säästämiskautena" GRIP8.
HOLMISSA tai STICKHOL-MISSA.
Hyviä hyttejä faa-tavaha
elok. 14 laivavuorosta
alkaen.
1 ^ asiamieheltä t»l
SWEDiSH AMERICAN LINE
I 470 Main St. 1
I Wiiuiiipeff, Ittiuä. I
1255 Fhillipa Sa.
Montreal 2, «toe.
Unton Bank BiJif.
Calgaarjr, Ailat.
71 Vpper Water.St., nOifax N . ,8.
KIITOS
•T
T, • • ^ « wi«aM5m pn<iMtnäinen i Kauneimmat Itiitoksemme kaikille teille, iiaap^^^
Ruots, on inaaflrtan e n s ^ n ^ ^ l^i^ jot^a tulitte y l l ä t t ää
maa, joka suoritti >*tenaisen tut^unuk- ^ tamäan meille onri^llista Suomimatkaa.fö
sen rautatiehenkilöstonsä väritajun tut- tivat osaa tavalla tai toisella, vaan oUtteestetyt saäpiimaan sii-kimiajksi.
Tämä tapahtui vuosisatam- wW hen hauskaan illanviettoon.
mA iii.i<:«i T^fferiundan kauhean iunaon- »3 Erittä|nvkutämme tilaisuuden alkuunpanijoita mr. ja mrs.
me alussa ^seTlundan^m^ ^ Laatuasekä mr. ja mrs. Tuomea. Kauneimmat kiitokset soit-nettomuustapauksen
jälkeen. Sfllom ^ w Paavo SinnemäeHe, O. Kivelle, mr. Kauhaselle ja AmeT
värisokeus-sanä lähti kurimäan ympan ^ Forsellille.
maapaHon. Onnettomuusjunan kuljet- ^ Kiitos iUah emännille kauniista kahvipöydästä ja kaUniista
taia ioka ajoi ölri punaisen pysähdys- « kukista. Eilttain kiitartime käuniisitä rahalahjasta.
S , ön fa^ 35 Säilyköön ystävyys
' • ^, • - y' .' ' ^ valiuammc.\'
iLehmällä on hyrai hajuaisti^ s&hai-^^j^ ^^^^^^^^^^ MJ^TBL^
.see kauaksi.^ p ^ ^ i j ^ j ^ ^ a t o i^jgi^^liminiiiiftf^O^
t a ^ pureksii k ^ lm l u ^ i f c Kahdet
^ci4aksee» säMptpetliä
i m
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 7, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-06-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520607 |
Description
| Title | 1952-06-07-11 |
| OCR text |
nuori tai "vanhav i^fies pii usein tygn la-sittaiöa,.
haryasänainteii ja : tyly; ibti
tayiiBalipsiajasdyääkurjuutta.' Yksi
lapsista olr syiissa, toinäi kehittymäs>
sä kiusaantuneessa, -äidissä, ja vuosien
vieriessä liuta -kasvoi. Nuoret unelmat
olivat aik<^*a sitten sammuneet päivien
kovuuteen^'-rakkaitten puutteeseen.
Työssä oli oltava ja äidin sydän värisi
pelosta jabädästä,mitä kotona tapäh>
tuur, -kun siellä avuttomat keskenään
ovat. ••
* En koskaan unohda sitä sunnuntaiaa>
mua, jolloin kuihtunut kuuden lapsen
äiti^^iiän oli tyttönä kiharatukkainen
katmotar -r^ tuli kotiini itkien katkeras-
.ti. * Äitini kysyi - syytä. Hän sanoi;
^^MidJ^nj-pelasi kortilla vähät rahansa..
OUn niin alakuloinen, että pyysin ta-los^
r jossa olin koko viikon työssä, yhtä
markkaa (silloista hopeaniarkkaa,
jolla sai hiukan kahvia ja sokeria), että
saisin^aupästa kahvia ja sokeria, eikä
annettu^ sanottiin vain, että rukiina
palkka maksetaan, kun ensin velka on
otettu." . ' \ .
Rukiista ei myyden juuri mitään saanut,
kun pitkä, kallis rahti asemille oli
ostajien otejttava, c ^;|^uomipon«, iHaryoin
nainen, tätäkään ..palkkaj^-^saij sillä hänellä
oli lalyen puista^ viljaotoista, perunamaan
ja mökin vuokrasta tehtävä paljon
työpäiviä. Pyhäpuku oli harvalla
työläisäidillä, takkia ei kuin harvalla
onnellisella, joka kylläkin auliisti lainasi
oni?ia.nsa, milloin voL Yhteistä olivatkin
niii^k^^ -rähäiset kahvi
t Xitiiii lohdutti kiharatukkaista itkijää,
antöji kahvisi ja sokeria mukaan-
.|iinv;r..,.-.,-, ':V":v -^f-,
^ i se niin suurta jalomielisyyttä oUiit,'
use.in jiipruitiin ^ sehän oli äihOa hengenravinto
,-^iUseinväsy^
rat mieiet syttyivät kireään riitaan "kakaroista
ja kanoista", mutta silti tiutet-tii|
i toista aina, sillä jiedfettiih, etta ensi
kerralla/^n minuU mieleni matala,^ kahvia
ni ja ^rahagjL^ jo^ii
sanoo j ö h ^ t i ^ ^ ^^
; k a h v i t . , ^ \
Tapasm|äskeii l a ^ ^
rin. Hän^ jra
ti, lähten^ i^enei^^
tälön pyiolie^muttii^
kairhel^Ööi^MU^
Amerikassa, sieltö^ttiieekä^^
tetta.
te omaisiamiiesfeltä auttaneet. Tiedän,
miten i^ionen :äidin s i lÄ on kiitollisuuden
kyyneistä kastunut.) Hän kertoi:
"VanhaMni kävi meillä ja sanoi 14-
vuotiaasta, vielä kansakoulun kahdeksatta
luokkaa käyvästä tyttärestäni:
Xähetähäiaet piiaksi, isoa tyttöä ielätät
kotohäP Sanoin: vflsä, m i ^ lähdin 9-
viiotiaaria. Se oli sellainen tie, jota mi^
nun lapseni kulkee vasta sitten, kun mi- _
nua ei enää ole.' jEi syy isän pUut. Hän .
teki; parhaansa, nmtta ei niisä olosuhteissa
voinut tehdä sitä^mi^ine^^^v^
me lastenune hjrväksi. Sc^ on vähän sekin,
mutta edes lapsuuden voimme heille
pelastaa."
täkäläisäM^-k^mälliskod^ kuoli
äskettäin vanhus, joka d-vuotiaaha vie*
tiin kauas;]^^ lapsientytöksi. Isäntä
kantoi lop^iiimaikan selässään, kun pieni
kulkija väsyi. ^
Sellaista voi olla elämä.
ONKO V^RISOI^MS PlRlNNöM^lSTÄ?
«Oletteko värisokea?» : asöiaihw d aa^^^
«En tiedä, — kuinka sufö päästään^ k i a ^ k ^ 1 ^ ' l ^ d i «anettomuudessa.
selville?:» Vmn väliä kuulee i^in"kysyttävän
ja otattavan. Värisokeus on
sairaus, jota itse ei use^nmiten havaita
se, jota voi kärsiä koko ikänsä tietämät-
\tä sen vaivaavan silmiään. Joku voi olla
täysin vakuuttunut siitä, että hän voi
.Upsalsu ylic^is»miff^^ Ftitiof
Hohngren otti^stlhuii «Bsiniä puheeksi
värisokeuden tutkimisen välttämättömyyden
lautatiehenkilökunnan suhteen.
Hän kehitteli sita>^itenmeiieteln^—^
ja ihmiskunnan otUieksil«iiett varoitta-
Koulupojan aineldrjbitiiSr
mikä on id11 11 K :
Luokalla oli ainekirjoitustunti js^ kysymyksessä
oli kirjoittaa aine lehmästä.
Yksi ja toinen oppilaista kirjoit
onnistuneemman ja imh^mätmän bhnis-tuneemman.-
ainttai. . £Eäs pikku poika
kirjoitti seuraavan:
t^hmsui^äfl^^
Kun lehmää lypsetään, hiin maitoa tu-lee^
iika sr i % koska^ kqiimvdii.^^^
ten lehnö m i t c a t Ä c ^ ^ Ö Ä
erottaa aivan hyvin esim. punaisen ja via sanojaan kuultiin. Viraus^
vihreän valosignaalin. Ja kun hän sitten
eräänä kauniina päivänä tutkituttaa
silmänsä, todetaankin asianosaisen suureksi
kununastukseksi hänen olevan värisokean.
Lohduttaakseen meitä lääkärit
vakuuttavat täydellistä värisokeut-ta
esiintyvän hyvin harvoin, samoin
kuin ns. sini-kdtaisen värisokeuttakin,
kun taas neljä prosenttia kaikista miehistä
on puna-vihreän.värisokeuden vaivaamaa.
Naisten asema on tässä tapauksessa
huomattavasti parempi — harvoin tavataan
växisokeata naista. Mutta naiset
näyttelevät kuitenkin osaa väriso-keusongehnassa:
heidän kauttaan periytyy
värisokeus jälkeläisiin — aivan sa^
moin - kuin on VerenvUotosairauksis^
asiantila. : t • ' '
Värisokeuden kaikki lajit eivät ole
synnynnäisiä, esim. lapsena voi jollakulla
olla täysin normaalinen väritäj«,
joka_ vasta vuosien mittaan häviää muodostuen
osittaiseksi värisokeudeksi.
Mitä sitten yäi^isokeus oikeastaan on?
Aivan y^armäatedfiaa siitä eivät tiedemiehet
Vielä toistaiseksi ole vomeet
määritellä, mutta siinä: suhteessa on kal-listu^
jtu yhä eni^mmän ns. Yong-Helm-holtziu
teorian kannalle, Sen mukaan
nonnaaiinen silmä kykenee prunääri-sesti
aistimaan kolmea väriä: punaista,
vihreää ja sinistä. Tästä normaalista
värikäsityksestä on olemassa määrättyjä
poikkeuksia; Qn ihmisiä, jotka eivät
tajua Ipunaisiavärisäteitä; Nänö' voivat
;^un^y?u^^
rean ja keltaisen» ja heidän ph täysin
mahdoton erottaa puiiaistahar^^
Jos hsuinajalle paperHle kirjoitetaan
puiuusm kirjaimm, e^ punaisen-sokeat
voi kirjoitusta lukea, he eivät yH
päänsä %kenee^ harmaalta
paperilta r minkäänlaista kirjoitusta.
Eron punaisen, keltaisen ja vihreän välillä
erpttaa punaisensökea ihminen vam
sikäli, että hän voi erottaa jonkin näistä
Väreiistä^ jos se on muita huomattavasti
kirkkaampi.
Toisen yärisokealuokan muodostavat
ns. vihreänsokeat. He kykenevätHakemaan
punaisia säteitä, mutta heidän On
vaikeata erpttaa punaisi^ keltaisesta,
samoin kuin heidän sihnissään piurppura
ja vihrekä vaihtuvat^ ^ -
Kolmannen ryimiän ihupdostavat ns^
sinipuhaisensokeat,' joiden silmät eivät
kykene^erottamaan-violettia ja vihrcän-kellan
värejä. Tämänlamen värisokeus
on kuitenkin haryiiisusta
toiset tieteeUiset kokeet ovat osoitta-jieet,
että MaikM Ibnät pyat Spkf^^^^^
putiaisä^ nähdrar rKuU ^3^^
jätty spektrm kaikilla väreillä ja sitten
siroteltu kanojen syötäviksi, niin jäävät
violetitrt^äriöet jyvät S3«äÄttä — kanat
eivät yksinkertaisästfiiaei^ ollenkaan.
Muurahaisten sen sijaanonhelp-po
aistia violetteja säteitä.
kituttivat systemaattisesti koko rauta«
: tidienkilöstön Upsalar^ävle rataosalla,
ja tulos kauhistutti koko maailmaa.^
Se näet. osoitti, että ^tällä onnettomuuden
sattunedla rataosalla sen 266 tutki-tusta
virkamiehestä 13, siis 5 % oli värisokeita.
vKun nämä ensimmäisen julkisen
^^värisokeustutkjmuksen" tulokset
julkaistiin maailmanlehdistös^, ne herättivät
kauhistuksen V jä kiihtymyksen
myrskyn. Tapaus antoi aiheen kaikkien
maailman rautatieasemien henkilökunnan
väritajun tutkimukseen, josta kaikkialla
sittemmin tuli pakollinen .
Värisökeuskokeitä voi suorittaa eri ta-kirjaimen
.tai ninnenm. Värisokea ei
kyklne eiottaaiaan l«i»lien sekasotkusta
ainuttakaan numeroa.tui l^rjainta. Tätä
koetta täydentää ns, lyhtykoe. Hirn-mentimellä
varustetussa erikoislampussa
on raillimeuin suuruinen aukko. Tämä
peitetään vuorotellen punaisella, vih*
n»llä tai savunvärisellä lasilla tai jätetään
aukko peittämättä, ja koehenkilön
on osattava ilmaista värit. Kolmannen
kokeen muodostaa professori Holmgre-nin
laatima villalankakoei Eriväriset
villalangan pätkät on järjestettävä värien
mukaisesti.
Värisokeus ei kyliäkään ole millään
tavalla vaarallinen silmäsairaus. Siima
voi olla täysin normaali. V^ärisokeilla on
usein erittäin terävä näkö, eikä se haittaa
heitä millään tavoin harjoittamasta
ainmattia^ jolla ei o le mitään tekemistä
värien kanssa. Ellei valitse ammattia,
missä vaaditaan sataprosenttista \^rita-jua,
ei väriäokeudesta ole mitään haittaa.
Näin on kuitenkin laita ammateissa,
joissa on kyettävä erottamaan valomerkit.
Sellaiset ammatit kuin jaloki-voin.
Myöhempiä aikoina on tavaili- ^ j ^ ^ koristustaiteilijan tai lavastajan,
simmin käytetty ns. Ishiharan-taulukoi- naisten, räätälin, värjärin tai ,muun seU
ta, tPfeih-' sanoen fts. erehdysväreaiä . Jaisen eWät ole suositelUvia värisokeil-maalattujapaperitauluja.
Taulussa'VOI
olla melkein t>elkästään pyöreitä vihreitä —r
täpliä, ja^äiden vihreiden täplien väliin Vääryys ei veso.
kesäkumi 24.
^4 paunaa kabvia; 3i>aunaa xlU
sl&:.2 pikettia kulvattuj seka-heaeiniiä;
lt»auna luumuja; 4
- 4 unssin patcettia makeata
suklaata; paunaa Bakerin
kaakaotib; 2 tnäceitia sanrub^ei-
.tar l p M t J ^ vain
td; ^? paon.
TYPE FB $7J5
4 paimaa kafavla
2 paunaa-VHlk. riisiä
1 pa&etti kuivatttja)
hedelmiä
l,4>auna kuiv. luumuja
unssja^nelia
Woi^^ 11 paonaa
Valittavaksenne kolme pakettia^
joissa on vähissä
olevia tavaroita: hedelmiä,
kahvia, kaakaota* savukkeita
ja nylon-sukkia.
Nopea tiedoitus . . ; pikainen pe.
rilletoimltus varastosta meren
taJc&na. Tulli kuuluu hintaan.
Parhain valikoima ruokatavaroita.
VakuumipakkauB pelti-kannuissa.
T e r ä s vyöttcinen
pahvilaatikko. SäästiiA aUcaa
ostossa Ja postittamisessa. Täydellinen
lähetyskontrolU. SAL
takaa laadun Ja perilletoimi-tuksen.
' tyPE FC $5;9t
4 Faunaa KAHVIA
Koköaaispsiiio 7 paunaa
Sisältö Ja himiat voivat muuttua
Matkustakaa Suomeen
«'Säästämiskautena" GRIP8.
HOLMISSA tai STICKHOL-MISSA.
Hyviä hyttejä faa-tavaha
elok. 14 laivavuorosta
alkaen.
1 ^ asiamieheltä t»l
SWEDiSH AMERICAN LINE
I 470 Main St. 1
I Wiiuiiipeff, Ittiuä. I
1255 Fhillipa Sa.
Montreal 2, «toe.
Unton Bank BiJif.
Calgaarjr, Ailat.
71 Vpper Water.St., nOifax N . ,8.
KIITOS
•T
T, • • ^ « wi«aM5m pn |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-06-07-11
