1943-07-31-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• isia tieto f a
AB3IEIJAN SUUNNITELTU
KUOKAVALIp
tarjoaa hyviä viitteitä aterioitten suunnittelijoille
siviilielämässäkiri. Sotilaiden
ravitseminen ei näet enää i^rkyään
(es-jn. Canadassa ja YhdysvaUoissa)
ole summamu iikassa vatsan täyttämistä
jollakin ruoantapaiseUa, vaan pyritään
heille tieteellisesti antamaan ta-sasuhtaisesti
kaikkea mitä ruumis tar*
vitsee ollakseen terve ja vahva.- Esim.
Yhdysvaltain armeijan muonitusvlras-to
tekee jatkuvasti kokeHuja ruuan
valmistuksessa ja säilyttämisessä tutkimuslaboratoriossaan
Chlcagössai
Armeijan aterioilla on kaksinainen
tarkoitus Ne varaavat ei ainoastaan'
fea^en välttämättömän ravinnon taatakseen
korkeimman energiamäärän,
vaan ne myöskin- suojelevat sotilaita
hermoenergian veltostumista vastaan,
•rata varten siis tarvitaan
tasapainoiset raoka-aunofcsetr
ja tässä onkin se puoli. Johon ruokÄva-lio-
suunnitteUjain tulisi kiinnittää kilvoitteleva
huomio siviilielämässäkin.
Armeija varaa jokaiselle sotilaalle a-teriat,
jotka antavat hänelle 3,750 kalo-riaa
päivässä — siis enemmän kuin
keskinkertainen siviih-ihmlnen tarvitsee,
jonka tarve arvioidaan 3,000 kalo-riaksi.
Sotilas saa-proteinia 120 grammaa
päivässä, samalla kun siviili-ihminen
ei tarvitse tavallisesti enempää
kuin 70 grammaa. Parhaita proteinln
lähteitä ovat maito, juusto, munat,
maksa ja muut lihatuotteet sekä kalat;
myöskin vaihteluksi pavut, herneet,
soijapavut ja kokoviljapuurot.
JossiviUiväki haluaa syödä kylliksi näitä,
voivat he saada niistä taipeeksi proteinia
ilman lihaa, joskaain heidän ei'
tarvitse yrittää mennä niin pifckälte.
Ja edelleen tarvitaan
vitamiineja terveydeksi.
Pitääkseen sotilaitten silmät, ihon ja
koko ruumiin hyvässä kunnossa, armeija
varaa ruokia, jotka astavät heille
8,000 yksikköä (unit) A vitamihiia päivässä.
(Siviili-ihmiselle arvioidaan
riittävän 5,000 yksikköä.) Ja nämä voidaan
saada tummanvihreistä lehdek-käistä
vihanneksista, keltaisista vihanneksista,
siihen sisältyen keltainen
squash, pumpkin ja keltainen maissi,
sekä tummankeltaiset hedelmät kuten
aprikoosit, persikat ja meloonit, edelleen
munankeltuaiset, maksa, voi juusto,
kokomaito, tai karmumaito, ovat
tärkeitä A vitamiinin lähteitä.
Sotilaat tarvitsevat myös n.k. B com-plex
vitamiinia, 2.5 milligrammaa thia-minia
ja 3 milligranunaa riboflavinia
päivittäin. Thiaminia, joka timnetaan
merkillä BI, tarvitaan pitääkseen hermot
terveinä. (Siviili-ihminen tarvitsee
noin 1.8 milligrammaa thiaminia
päivässä, mutta sitten enemmän, jos
käyttää paljon sokeria Ja tärkkelystä.)
Thiaminia varaa kokovehnäleipä, kuivat
pavut, herneet ja soijapavut, laiha
sianliha, hedelmät, vihannekset ja ruskeat
riisit. (Siviili-ihmhien tarvitsee
oiyös 2.7 milligrammaa riboflavinia,
joka tunnetaan merkillä B2, auttaakseen
ruumiin soluja käyttämään oikealla
tavalla hyödykseen hapen.) Riboflavinia
varaavat suurimman määrän
sellaiset ruuat kuin maito, maksa,
munuaiset, munat, laiha liha, kala,
vihreälehtiset vihannekset, kokoveh-näleipä
ja kokovehnäpuurot.
Sotilaat tarvitsevat myöskin 20 milligrammaa
niacinia (siviili-ihminen 18
milligrammaa), estääkseen taudit sellaiset
kuin pellagra (e^telämaissa esiintyvä,
ihoa, sisuselimlä ja hermostoa
koskeva kroonillinen, myrkytyksenta-painen,
eninunäkseen kuoleman aiheuttava
tauti). Niacinia on saatavissa
maksasta, munuaisista, kanasta, laihasta
sianhhasta, kaimutetusta lohesta,
vihanneksista, munista ja maidosta.
KANOILLE ENEMM»; LAipUNTA
Nykyään kehbitetaan käyttämään kanoille
yihantalaidunta mahdolhsimman
paljon. Hy^ täliaiheh läidiui sisältää
ei vaiQ paljonproteinia, mutta myöskin
vitamiineja. Tilarei rehevä ruoho on
parhainta saatavissa olevaa lisäruokaa.
Mutta vai^a ruoho ei ole sellaista. Vanha
ruoho tulee niittää aika-ajoittain
tarkoituksella antaa «juuresta nousevalle
uudelle ruoholle hyvä kasvumahdollisuus.
Hyvän laitiunen arvoa ei voi
kylliksi korostaa, vakuuttavat asiantuntijat
»
Monilla farmeilla ei ole mahdollista
varata laidunmaata muniville kanoille-johtuen
se monista syistä. Mutta missä
se ei ole mahdollista, niin on kui^-
tenkin mahdollista varata kanoille juuri
niitettyä tuoretta ruohoa, silmälläpitäen
kuitenkin sitä, ettei kanat syö
sitä li^aa. Muuta haittaa ei siitäkään
ole, mutta se — liian nmsas vihreän
ruohon syönti — aiheuttaa liian keltaisen,
tummankeltaisen värin keltuaisissa,
joka seikka munamaarkldnoil-la
saattaa alentaa munien arvoa ja
hintaa; Muutama pauna ruohoa sataa
kanaa kohden päivässä vähentää
rehim ostoa, lisää proteinia ja vitamiineja
kananruokaan. Mutta, kuten sa-'
nottu, ruohon tulee olla nuorta ja tuoretta.
Varsinkin nuorten kanojen tulisi saada
mahdollisinoman suuri määrä sitä,
mitä laidim vof tarjota. Parhain lai-dunheinä,
mitä meidän aikanamme on
tähän tarkoitukseen keksitty, on eräs
uusityyppinen valkoapila, Ladino-apila.
Tulevaisuutta silmälläpitäen tämä voidaan
ottaa huomioon ja koettaa saada
sitä. (OEmme tiedä, onko niitä siemeniä
vielä Canadassa saatavana, mutta
kyllä yhdysvalloissa.) Sitä kylvetään
2—4 paunaan eekkerille.
Vihreän ruohon lisäksi asiantuntijat
kehoittavat katsomaan, että kanat saavat
mahdollisimman suuren osuuden
auringonvaloa ja raitista ilmaa, jotka
eivät maksa mitään.
Tauti ei tule kuin salama kirkkaalta
taivaalta, vaan se on tulos kaikista
niistä pienemmistä tai suuremmista
virheistä, joita elämämme kuluessa
teemme. — Hippokrates.
* * *
Lihavuus on ruumiin raskain taakka,
sielun ympärillä oleva synkkä
pilvi. — Feltre.
* * *
Liikunto vapauttaa tukahutetun
toiminnan synnyttämästä epämiellyt-täväisyydestä.
~ Hirn.
RIO niKATRF. St
Häzel Street
SUDBURY
TOEST. - PERJANT.
LAUANTAmA
I LIVE ON 0ANGER
— PÄÄOSALLA —
CHESTER MORRIS
M JEAN PARKER
MYÖS
THUNDm;OyHt
THE PBMRIE
— PÄÄOSALLA —
CHARLES STÄRRETT
SUNNUNT. KESKIYÖ
MAAN-TIIST.-KESKIV.
Desperate Journey
— PÄÄOSALLA —
ERROL FLYNN ja
RONALD REAGAN
MTÖS
— PÄÄOSALLA —
FREDERICK MARCH ja
VERONICA LAKE
Tänä iltana LADY BEGOOD
ELEANOR POWELL ja ROBERT YOUNG
FALCON TAKESOVER — George Saunders
Vedenalaisten pahin
vihollinen
on helikopter>lentokone, lentokone
sellainen, joka vaakasuorassa asennossa
ole\-ien, tuulimyllyn siipiä
muistuttavien siipiensä avulla voi
nousta suoraan ilmaan ja laskeutua
myöskin alas, tai pysyä ilmassa paikoillaan.
Koneessa on myöskin tavallisen
lentokoneen tapainen pro-pelli,
joka työntää konetta eteenpäin.
Sen kulkunopeus ei tosin ole suuri
verrattuna muihin nopeisiin lentokoneisiin,
mutta riittävän suuri seuratakseen
vedenalaista ja mitä laivaa
tahansa, sillä se lentää eteenpäinkin
125 mailin nopeudella tunnissa. Sen
säde ei myöskään ole muuta kuin
noin 600 mailia, mutta laivaston mukana
ja kun se voi käyttää emälai-vanaan
mitä laivaa tahansa, se on
erinomainen vartioase. Se voi lähteä
lentoon ja laskeutua alas laivan
kannelle, jossa on tilaa 48x78 jalkaa.
Jokainen tavallinen rahtilaiva voi
kulettaa mukanaan muutamia helikoptereita
ja ne tekevät vartiopalve-lusta
sitä ympäröivillä vesillä.
Vedenalaiselle helikopter on kaikkein
vaarallisin, sillä se voi laskeutua
kohtisuoraani vedenäl^eh niskaan
ja pudottaa pomminsa. Sy-vyyspomnfiien
kuletuksessa ja heitossa
se on parhaia tähän asti keksitjris-tä
asfeista. Vedenalainen on vaarallinen
vedenpäällä liikkuville laivoille,
mutta helikopterille se ei voi mitään.
Sitä vastaan vedenalainen voi
käyttää vain ilmatorjuntatykkiä,
mutta kun se nousee pinnalle, on helikopter
jo niskassa niinkuin haukka,
joka iskbe korkealta pilyistä'saaliinpa
niskaan. Ja kun vedenalainen sukeltaa
veden alle, pudottaa helikopter
syvyyspommin sellaisella tarkkuudella,
jota mikään muu ei voi tehdä.
Tästä syystä helikoptereihin asetetaankin
kaikkein suurimmat toiveet
vedenalaisten susilauman karkoitta-misessa
kaikilta meriltä. Jokaiseen .
yhdysvaltalaiseen libertylaivaan tehdään
nyt tilaa helikoptereille ja jokaiseen
asetetaan myöskin helikopter.
Samalla kun helikopterit sodan aikana
toimittavat vedenalaisten var-tiopalvelusta,
ne sodan jälkeen ottavat
paikallisten bussien paikan, koska
ne voivat lähteä ja laskeutua tavallisille
bussiasemille ja ne sittenkin
ovat nopeampia kuin mitkäät nykyaikaiset
bussit.
Harvinainenicalansaalis
Puolustustyöläinen Gordon Peters,
ollessaan uimassa Benton Harboris-'
sa, Mich., joutui kosketuksiin esineen
kanssa joka tuntui olevan "joko tor-peedo
tai haikala". Hän kiiruhti hakemaan
apua ja kun "esine" saatiin
maalle, olikin se' 337 paunan painoinen
ja 7 jalan ja 8 tuuman pituinen
naaras sampi. Luultavasti laivan
potkuri oli katkaissut sen selän, joteii
se joutui avuttomaksi. Vanhimmat-kaan
kalastajat eivät muista niiri
suurta kalaa saadun Michigan-jarves-tä.
Kaunis mies!
"Sinä olet alhaisin olio mitä koskaan
olen tavannut", sanoi tuomari
Peter Horn, Brooklynin yöoikeudes-sa,
tuomitessaan George Cherryn kolmeksi
kuukaudeksi työvankilaan. Oikeudessa
todistettiin, että tämä mies,
joka asuu äitinsä kanssa, oli niin auttamaton
Juoppo, että myytyään kaikki
mitä heidän asunnostaan irti sai,
mjri viimein 75 vuoden vanhan äitinsä
ainoan sängjrn saadakseen lisää
viinaa. Tuo todella halpamainen teko
sai tuomarin vimmastumaan.
Sitruuna
on kotoisin Aasiasta, jossa sitä jo
ammoisista ajoista on viljelty hyötykasvina.
Sitruunapuita on kahta
laatua: oikea sitruunapuu ja tavallinen
sitruuna- eli limöonipuu. Sitruunat
sanotaan tulleen Europaan
Aleksanteri Suuren aikana. Sen mehua
pidettiin jo silloin hyvin terveellisenä
. Sitä käytettiin sekä lääkkeenä
että vaikuttavana vastamyrkk5mä
esim. käärmeenpistoja vastaan. Kerrotaan
erään lääkärin noin 150 e. K r .
määränneen sitruunanmehua monenlaisiin
tauteihin, kuten esim. pään-kivistykseen,
maksatautiin, vatsatau-teihin
y.m. Ei aikaakaan niin sitruunapuu
oli totutettu Europan i l manalaan.
1000-luvulla arabialaiset
toivat sitruunapuun Espanjaan ja
Sisiliaan. Muhamettilaiset pitivät
sitruunapuuta h3rvin suuressa arvos-'
sa. Islamin-tunnustajat käyttivät
nimittäin sokeroitua sitruunanmehua
viinin asemesta jonka Koraani ehdottomasti
kielsi. Tämän juoman
italialaiset sittemmin oppivat tun-temaan
ja kutsuivat sen ilmanata'ksi,
josta "limonaadi" on saanut alkunsa.
Sai tarkan vastauksen
Heti sen jälkeen kun Etelä-Afrika
oli liittynyt sotaan, hallituksen vastustaja
buuri-jäsen Etelä-Afrikan
parlamentissa esitti pääministeri
Smutsille välikysymyksen, jossa hän
tahtoi tietää paljonko jälleenaseistau-tuminen
tulee Etelä-Afrikan liitto-valloille
maksamaan. Hän tiesi että
tällaiseen kysymykseen on niahdoton
kenenkääii vastata, mutta hän tahtoi
sillä nolata hallitusta.
Pääministeri kenraali Smuts myöskin
käsitti kysymyksen tarkoituksen
ja vastasi, ettei hän voi sitä heti sanoa,
mutta lupasi huomenna antaa
tarkan vastauksen. Kysyjä jäi odottamaan
vastausta ja toiset myöskin
jännityksellä odottivat sitä. Kun
seuraava päivä tuli, tuli Smuts myöskin
parlamentti-istuntoon ja heti istunnon
alussa ilmoitti, että haluaa
vastata eilen tehtyyn kysymykseen
ja ilmoittaa, että uudelleen aseistautuminen
tulee maksamaan 80,169,-
000 puntaa, kymmenen shillingiä ja
kuusi penssiä.
(Kaikki edustajat istuivat hiljaa
hämmästyneinä vastauksen tarkkuudesta
ja kyselijä oli tulipunainen naamaltaan
saatuaan niin tarkan vastauksen
esittämäänsä kysymykseen.^
Istunnon jälkeen eräs Smutsin ystävä
kysyi häneltä, kuinka hän niin pian
voi antaa niin tarkan vastauksen.
Sehän oli helpiX) asia, sanoi Smuts,
minä en kyllä vieläkään tiedä kuinka
paljon se tulee maksamaan, mutta
kysyjältä menee varmasti kaksi kuukautta
ja hän saa käyttää ainakin parikymmentä
apulaista kyetäkseen o-soittamaan
sitäkään että minä olin
väärässä.
BRITANNIASSA kasvatetaan nykyään
makeaa maissia (sweet corn)
erikoisesti amerikalaisia ja canadalai-sia
sotilaita varten.
Ristiretkien aikana sitruunapuun viljeleminen
levisi yhä edelleen kaikkiin
niihin maihin, joissa sillä oli menestymisen
mahdollisuuksia. Sitruunapuu,
joka kantaa hedelmiä seitsemän
vuoden ikäisestä aina noin viidenr
teenkymmeneen elinvuoteen saakka,
menestyy ulkoilmassa kuumissa
maissa, mutta viljellään sitä sen ohella
myöskin kasvihuoneissa Keski- jc.
pa Pohjöis-Europassakin.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 31, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-07-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430731 |
Description
| Title | 1943-07-31-11 |
| OCR text | • isia tieto f a AB3IEIJAN SUUNNITELTU KUOKAVALIp tarjoaa hyviä viitteitä aterioitten suunnittelijoille siviilielämässäkiri. Sotilaiden ravitseminen ei näet enää i^rkyään (es-jn. Canadassa ja YhdysvaUoissa) ole summamu iikassa vatsan täyttämistä jollakin ruoantapaiseUa, vaan pyritään heille tieteellisesti antamaan ta-sasuhtaisesti kaikkea mitä ruumis tar* vitsee ollakseen terve ja vahva.- Esim. Yhdysvaltain armeijan muonitusvlras-to tekee jatkuvasti kokeHuja ruuan valmistuksessa ja säilyttämisessä tutkimuslaboratoriossaan Chlcagössai Armeijan aterioilla on kaksinainen tarkoitus Ne varaavat ei ainoastaan' fea^en välttämättömän ravinnon taatakseen korkeimman energiamäärän, vaan ne myöskin- suojelevat sotilaita hermoenergian veltostumista vastaan, •rata varten siis tarvitaan tasapainoiset raoka-aunofcsetr ja tässä onkin se puoli. Johon ruokÄva-lio- suunnitteUjain tulisi kiinnittää kilvoitteleva huomio siviilielämässäkin. Armeija varaa jokaiselle sotilaalle a-teriat, jotka antavat hänelle 3,750 kalo-riaa päivässä — siis enemmän kuin keskinkertainen siviih-ihmlnen tarvitsee, jonka tarve arvioidaan 3,000 kalo-riaksi. Sotilas saa-proteinia 120 grammaa päivässä, samalla kun siviili-ihminen ei tarvitse tavallisesti enempää kuin 70 grammaa. Parhaita proteinln lähteitä ovat maito, juusto, munat, maksa ja muut lihatuotteet sekä kalat; myöskin vaihteluksi pavut, herneet, soijapavut ja kokoviljapuurot. JossiviUiväki haluaa syödä kylliksi näitä, voivat he saada niistä taipeeksi proteinia ilman lihaa, joskaain heidän ei' tarvitse yrittää mennä niin pifckälte. Ja edelleen tarvitaan vitamiineja terveydeksi. Pitääkseen sotilaitten silmät, ihon ja koko ruumiin hyvässä kunnossa, armeija varaa ruokia, jotka astavät heille 8,000 yksikköä (unit) A vitamihiia päivässä. (Siviili-ihmiselle arvioidaan riittävän 5,000 yksikköä.) Ja nämä voidaan saada tummanvihreistä lehdek-käistä vihanneksista, keltaisista vihanneksista, siihen sisältyen keltainen squash, pumpkin ja keltainen maissi, sekä tummankeltaiset hedelmät kuten aprikoosit, persikat ja meloonit, edelleen munankeltuaiset, maksa, voi juusto, kokomaito, tai karmumaito, ovat tärkeitä A vitamiinin lähteitä. Sotilaat tarvitsevat myös n.k. B com-plex vitamiinia, 2.5 milligrammaa thia-minia ja 3 milligranunaa riboflavinia päivittäin. Thiaminia, joka timnetaan merkillä BI, tarvitaan pitääkseen hermot terveinä. (Siviili-ihminen tarvitsee noin 1.8 milligrammaa thiaminia päivässä, mutta sitten enemmän, jos käyttää paljon sokeria Ja tärkkelystä.) Thiaminia varaa kokovehnäleipä, kuivat pavut, herneet ja soijapavut, laiha sianliha, hedelmät, vihannekset ja ruskeat riisit. (Siviili-ihmhien tarvitsee oiyös 2.7 milligrammaa riboflavinia, joka tunnetaan merkillä B2, auttaakseen ruumiin soluja käyttämään oikealla tavalla hyödykseen hapen.) Riboflavinia varaavat suurimman määrän sellaiset ruuat kuin maito, maksa, munuaiset, munat, laiha liha, kala, vihreälehtiset vihannekset, kokoveh-näleipä ja kokovehnäpuurot. Sotilaat tarvitsevat myöskin 20 milligrammaa niacinia (siviili-ihminen 18 milligrammaa), estääkseen taudit sellaiset kuin pellagra (e^telämaissa esiintyvä, ihoa, sisuselimlä ja hermostoa koskeva kroonillinen, myrkytyksenta-painen, eninunäkseen kuoleman aiheuttava tauti). Niacinia on saatavissa maksasta, munuaisista, kanasta, laihasta sianhhasta, kaimutetusta lohesta, vihanneksista, munista ja maidosta. KANOILLE ENEMM»; LAipUNTA Nykyään kehbitetaan käyttämään kanoille yihantalaidunta mahdolhsimman paljon. Hy^ täliaiheh läidiui sisältää ei vaiQ paljonproteinia, mutta myöskin vitamiineja. Tilarei rehevä ruoho on parhainta saatavissa olevaa lisäruokaa. Mutta vai^a ruoho ei ole sellaista. Vanha ruoho tulee niittää aika-ajoittain tarkoituksella antaa «juuresta nousevalle uudelle ruoholle hyvä kasvumahdollisuus. Hyvän laitiunen arvoa ei voi kylliksi korostaa, vakuuttavat asiantuntijat » Monilla farmeilla ei ole mahdollista varata laidunmaata muniville kanoille-johtuen se monista syistä. Mutta missä se ei ole mahdollista, niin on kui^- tenkin mahdollista varata kanoille juuri niitettyä tuoretta ruohoa, silmälläpitäen kuitenkin sitä, ettei kanat syö sitä li^aa. Muuta haittaa ei siitäkään ole, mutta se — liian nmsas vihreän ruohon syönti — aiheuttaa liian keltaisen, tummankeltaisen värin keltuaisissa, joka seikka munamaarkldnoil-la saattaa alentaa munien arvoa ja hintaa; Muutama pauna ruohoa sataa kanaa kohden päivässä vähentää rehim ostoa, lisää proteinia ja vitamiineja kananruokaan. Mutta, kuten sa-' nottu, ruohon tulee olla nuorta ja tuoretta. Varsinkin nuorten kanojen tulisi saada mahdollisinoman suuri määrä sitä, mitä laidim vof tarjota. Parhain lai-dunheinä, mitä meidän aikanamme on tähän tarkoitukseen keksitty, on eräs uusityyppinen valkoapila, Ladino-apila. Tulevaisuutta silmälläpitäen tämä voidaan ottaa huomioon ja koettaa saada sitä. (OEmme tiedä, onko niitä siemeniä vielä Canadassa saatavana, mutta kyllä yhdysvalloissa.) Sitä kylvetään 2—4 paunaan eekkerille. Vihreän ruohon lisäksi asiantuntijat kehoittavat katsomaan, että kanat saavat mahdollisimman suuren osuuden auringonvaloa ja raitista ilmaa, jotka eivät maksa mitään. Tauti ei tule kuin salama kirkkaalta taivaalta, vaan se on tulos kaikista niistä pienemmistä tai suuremmista virheistä, joita elämämme kuluessa teemme. — Hippokrates. * * * Lihavuus on ruumiin raskain taakka, sielun ympärillä oleva synkkä pilvi. — Feltre. * * * Liikunto vapauttaa tukahutetun toiminnan synnyttämästä epämiellyt-täväisyydestä. ~ Hirn. RIO niKATRF. St Häzel Street SUDBURY TOEST. - PERJANT. LAUANTAmA I LIVE ON 0ANGER — PÄÄOSALLA — CHESTER MORRIS M JEAN PARKER MYÖS THUNDm;OyHt THE PBMRIE — PÄÄOSALLA — CHARLES STÄRRETT SUNNUNT. KESKIYÖ MAAN-TIIST.-KESKIV. Desperate Journey — PÄÄOSALLA — ERROL FLYNN ja RONALD REAGAN MTÖS — PÄÄOSALLA — FREDERICK MARCH ja VERONICA LAKE Tänä iltana LADY BEGOOD ELEANOR POWELL ja ROBERT YOUNG FALCON TAKESOVER — George Saunders Vedenalaisten pahin vihollinen on helikopter>lentokone, lentokone sellainen, joka vaakasuorassa asennossa ole\-ien, tuulimyllyn siipiä muistuttavien siipiensä avulla voi nousta suoraan ilmaan ja laskeutua myöskin alas, tai pysyä ilmassa paikoillaan. Koneessa on myöskin tavallisen lentokoneen tapainen pro-pelli, joka työntää konetta eteenpäin. Sen kulkunopeus ei tosin ole suuri verrattuna muihin nopeisiin lentokoneisiin, mutta riittävän suuri seuratakseen vedenalaista ja mitä laivaa tahansa, sillä se lentää eteenpäinkin 125 mailin nopeudella tunnissa. Sen säde ei myöskään ole muuta kuin noin 600 mailia, mutta laivaston mukana ja kun se voi käyttää emälai-vanaan mitä laivaa tahansa, se on erinomainen vartioase. Se voi lähteä lentoon ja laskeutua alas laivan kannelle, jossa on tilaa 48x78 jalkaa. Jokainen tavallinen rahtilaiva voi kulettaa mukanaan muutamia helikoptereita ja ne tekevät vartiopalve-lusta sitä ympäröivillä vesillä. Vedenalaiselle helikopter on kaikkein vaarallisin, sillä se voi laskeutua kohtisuoraani vedenäl^eh niskaan ja pudottaa pomminsa. Sy-vyyspomnfiien kuletuksessa ja heitossa se on parhaia tähän asti keksitjris-tä asfeista. Vedenalainen on vaarallinen vedenpäällä liikkuville laivoille, mutta helikopterille se ei voi mitään. Sitä vastaan vedenalainen voi käyttää vain ilmatorjuntatykkiä, mutta kun se nousee pinnalle, on helikopter jo niskassa niinkuin haukka, joka iskbe korkealta pilyistä'saaliinpa niskaan. Ja kun vedenalainen sukeltaa veden alle, pudottaa helikopter syvyyspommin sellaisella tarkkuudella, jota mikään muu ei voi tehdä. Tästä syystä helikoptereihin asetetaankin kaikkein suurimmat toiveet vedenalaisten susilauman karkoitta-misessa kaikilta meriltä. Jokaiseen . yhdysvaltalaiseen libertylaivaan tehdään nyt tilaa helikoptereille ja jokaiseen asetetaan myöskin helikopter. Samalla kun helikopterit sodan aikana toimittavat vedenalaisten var-tiopalvelusta, ne sodan jälkeen ottavat paikallisten bussien paikan, koska ne voivat lähteä ja laskeutua tavallisille bussiasemille ja ne sittenkin ovat nopeampia kuin mitkäät nykyaikaiset bussit. Harvinainenicalansaalis Puolustustyöläinen Gordon Peters, ollessaan uimassa Benton Harboris-' sa, Mich., joutui kosketuksiin esineen kanssa joka tuntui olevan "joko tor-peedo tai haikala". Hän kiiruhti hakemaan apua ja kun "esine" saatiin maalle, olikin se' 337 paunan painoinen ja 7 jalan ja 8 tuuman pituinen naaras sampi. Luultavasti laivan potkuri oli katkaissut sen selän, joteii se joutui avuttomaksi. Vanhimmat-kaan kalastajat eivät muista niiri suurta kalaa saadun Michigan-jarves-tä. Kaunis mies! "Sinä olet alhaisin olio mitä koskaan olen tavannut", sanoi tuomari Peter Horn, Brooklynin yöoikeudes-sa, tuomitessaan George Cherryn kolmeksi kuukaudeksi työvankilaan. Oikeudessa todistettiin, että tämä mies, joka asuu äitinsä kanssa, oli niin auttamaton Juoppo, että myytyään kaikki mitä heidän asunnostaan irti sai, mjri viimein 75 vuoden vanhan äitinsä ainoan sängjrn saadakseen lisää viinaa. Tuo todella halpamainen teko sai tuomarin vimmastumaan. Sitruuna on kotoisin Aasiasta, jossa sitä jo ammoisista ajoista on viljelty hyötykasvina. Sitruunapuita on kahta laatua: oikea sitruunapuu ja tavallinen sitruuna- eli limöonipuu. Sitruunat sanotaan tulleen Europaan Aleksanteri Suuren aikana. Sen mehua pidettiin jo silloin hyvin terveellisenä . Sitä käytettiin sekä lääkkeenä että vaikuttavana vastamyrkk5mä esim. käärmeenpistoja vastaan. Kerrotaan erään lääkärin noin 150 e. K r . määränneen sitruunanmehua monenlaisiin tauteihin, kuten esim. pään-kivistykseen, maksatautiin, vatsatau-teihin y.m. Ei aikaakaan niin sitruunapuu oli totutettu Europan i l manalaan. 1000-luvulla arabialaiset toivat sitruunapuun Espanjaan ja Sisiliaan. Muhamettilaiset pitivät sitruunapuuta h3rvin suuressa arvos-' sa. Islamin-tunnustajat käyttivät nimittäin sokeroitua sitruunanmehua viinin asemesta jonka Koraani ehdottomasti kielsi. Tämän juoman italialaiset sittemmin oppivat tun-temaan ja kutsuivat sen ilmanata'ksi, josta "limonaadi" on saanut alkunsa. Sai tarkan vastauksen Heti sen jälkeen kun Etelä-Afrika oli liittynyt sotaan, hallituksen vastustaja buuri-jäsen Etelä-Afrikan parlamentissa esitti pääministeri Smutsille välikysymyksen, jossa hän tahtoi tietää paljonko jälleenaseistau-tuminen tulee Etelä-Afrikan liitto-valloille maksamaan. Hän tiesi että tällaiseen kysymykseen on niahdoton kenenkääii vastata, mutta hän tahtoi sillä nolata hallitusta. Pääministeri kenraali Smuts myöskin käsitti kysymyksen tarkoituksen ja vastasi, ettei hän voi sitä heti sanoa, mutta lupasi huomenna antaa tarkan vastauksen. Kysyjä jäi odottamaan vastausta ja toiset myöskin jännityksellä odottivat sitä. Kun seuraava päivä tuli, tuli Smuts myöskin parlamentti-istuntoon ja heti istunnon alussa ilmoitti, että haluaa vastata eilen tehtyyn kysymykseen ja ilmoittaa, että uudelleen aseistautuminen tulee maksamaan 80,169,- 000 puntaa, kymmenen shillingiä ja kuusi penssiä. (Kaikki edustajat istuivat hiljaa hämmästyneinä vastauksen tarkkuudesta ja kyselijä oli tulipunainen naamaltaan saatuaan niin tarkan vastauksen esittämäänsä kysymykseen.^ Istunnon jälkeen eräs Smutsin ystävä kysyi häneltä, kuinka hän niin pian voi antaa niin tarkan vastauksen. Sehän oli helpiX) asia, sanoi Smuts, minä en kyllä vieläkään tiedä kuinka paljon se tulee maksamaan, mutta kysyjältä menee varmasti kaksi kuukautta ja hän saa käyttää ainakin parikymmentä apulaista kyetäkseen o-soittamaan sitäkään että minä olin väärässä. BRITANNIASSA kasvatetaan nykyään makeaa maissia (sweet corn) erikoisesti amerikalaisia ja canadalai-sia sotilaita varten. Ristiretkien aikana sitruunapuun viljeleminen levisi yhä edelleen kaikkiin niihin maihin, joissa sillä oli menestymisen mahdollisuuksia. Sitruunapuu, joka kantaa hedelmiä seitsemän vuoden ikäisestä aina noin viidenr teenkymmeneen elinvuoteen saakka, menestyy ulkoilmassa kuumissa maissa, mutta viljellään sitä sen ohella myöskin kasvihuoneissa Keski- jc. pa Pohjöis-Europassakin. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-07-31-11
