Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 21, 1957

              alle Kustaan kokemuksia
(Jatkoa)
TJORSSAX MATTI tuijotti nyt nolo-na
teltan likaista ja rosoista latti­aa,
ikäänkuin löytääkseen avuii sieltä
hänelle tietämättömäksi käyneeseen t i ­lanteeseen.
Viimein hän hermostuneena
i a ääni vavisten sanoi Vikille: — Siuä
olet punainen — kommunisti! Puhut a i ­van
samalla lailla miten Suomenkin pu­nikit
tapasivat puhua, kun he villitsivät
niiseöunaksi; M^v — viety "sora-
•kuop^aaii*^ .
:Njän^^m^ miten paljon kärsinyt
0i^^iQ^^ixy^€^isesti tuona tohtalofc-iaÄ^
iiit#o^ hänet,
ii^yttöä p o ^ istumaan, si-httiv^
iänen vakavista
:!sii3Ba^ tii­let
5uureka jä kasvat mieheksi, jatka
i^^fei^jäa^ . . Olenko
kansaa. Smun paikkasi ohsi vankilas- löÄäJjaipJj-i^ö^t;^^ ^ . _^ sa/eika.. taalla m^e.id..ä.n toist.e n„ ;iih,m^;ics#t^en„ ;ty6tvä^^?- kyaiy vMatti n1y.t .i ts^el.t ä„ä^n . En
jou ossa. 1,^^ iiustaahänitä^^ ..
rou—ni .stE. .l j ha yvtuäs ,Mk -i ant mti,i. n eä.n. smikmsi. a ,k o el,le p ak.io s.mm -- il^mi vk uolvtm 5^^e^^t^^ä ii^^P -;;^/ . •
I1c-a an; nHie huä-n ovat uhe nkilöitä, jo;^t*kirao ai ^- S^M^ .k-ufol^f|yo^?^^ä man^ Hani. l,s ci.
työskentelevät ja uhraavat elämänsä v, i i • ^.
erääseen varakkaaseen sukulaisperhee-se
«a, jossa hän kasvoi, sai_ käydä kou­lua
sen verran, että pääsi kontto^4laU^^
työhöti/" M puolc-vra hänsti isänsä
oli uhrannut elämänsiv sitä ei hänelle
uudessa kodissa selitetty Näitii muis-tellessaaii
vierähtää Matin poskeli<j j o ­tain
kosteaa. Ikään kuin salaa pyyhkäi­see
hän työn kovettamalla kämmensyr­jällä
silmänsä kuivaksi, ettei pojista ku­kaan
huomaisi hänen itkeneen. Vielä
katkerat muistot mielessään palaa Mat­ti
telttaansa, jossa toiseiovat jo nukku­massa.
Eräänä pyryisenä het.r-ikuun iltana
sukeutui poikain keskustelu siihen, mi­ten
saisi parhaiten kulumaaTi nämä p''t-kät
ja yksitoikkoiset talvi-ilkt. Siupait-ti
Forssan Matti, jolla oli jokaiseen
asiaan ehdotus valmiina sanoi nytkin:
— Eikö laiteta kirjeen\raiatTi1'noitus
taistellessaan paremman ja siedettä-vämmän
elämän puolesta kaikille meil­le
työläisille, sinullekin. Minä kunnioi­tan
heitä suuresti. Uskon, että sinäkin,
(Matti, ymmärrät sen, että meistä suo­malaisista
suurin osa on lähtenyt tänne
Canadaah hakemaan parempaa elämän
mahdollisuutta, mitä, meillä on Suo­messa
ollut. Monet äidit ja isät toivo-
" vat, että heidän lapsensa pääsisivät läh­temään
tänne Canadaan koettamaan
onneaan, sillä he ovat omassa elämäs-
' sään tulleet näkemään sen, että heidän
lapsillaan siellä köyhässä Suomessa ei
ole tulevaisuuden mahdollisuutta.»Sinä-kin
Matti, vaikka et sitä itsellesi tun­nusta,
ennenkuin elämän kokemus si­nulle
sen opettaa,* tulet näkemään mei-kaikkien
pikkuihmisten elärnzm to­delliset
kärsimykset. Sinä,. samoin kuin
kaikki työläiset, olet jo syhlapseiia äi­tisi
rinnoista imenyt almpiosaisten ih­misten
katkeroituneen osan. Kuten jo
sinulle sanoin, kokemukset tulevat si­nutkin
opettamaan ja—sinä tulet sen
' ennemmin tai myöhemmin huomaa-^
maan, että me kaikki työläiset olemme
saman kirouksen alaisia •— sorrettuja.
Vikki lopetti ja vaihtoi väljähtyneen
nuuskan uuteen ja tuoreeseen annok­seen.
Pojat ovat kuunnelleet Vikin selos­tusta
ja myöntävät jokainen itselleen,
että hän puhui oikeata asiaa, josta he
kaikW eivät vielä ole olleet tietoisia.
johnfekin Amerikan puo^lella ilmest^^väan
suomalaiseni sanomain Siellä kuu­luu
ole\^ paljon suomalaisia tyttöjä,
j<)Uto ruyi^ttaisiin saamaan kirjg\ ta, K u -
lui^ihan siinäj^ hommassa nämät pit­kät
ja: yksitoikkoiset talvi-illat. En­nenkuin
kukaan ehti mitään sanoa, otti
Matti i^ioteensa luota olevasta hyllystä
"New York'n uutiset" käteensä ja jat­koi:
Ihnestjjy hän tämä lehti New Yor­kin
kaupungissa, jossa kuuluu olevan
suomalaisia tyttöjä tuhansittain - . .
Matti kirjoitti kirjeenvaihtoilmoitus-luonnoksen,
minkä hän nyt pojille luki
Hävyissään ja alla mielin lähti Matti kuuluvasti ja esitti laitettavaksi "New
ulos teltasta tuulennuttamaan itseään. Yorkin Uutisiin". Pojat hyväksyivät
Monenlaiset elämän ongelmat oli nyt ni yksimielisesti Mätin esit3'ksen.
pohdittavana. Hän elää hetkisen enti- —Taitaa tuo Matti olla niitä naisten
sen elämän muistoissa. Hänen mie- miehiä, kun osaa sonunitella noin haiis-leensä
tulee lapsuusvuotensa. Minkälai- kasanaisen ilmoituksen, nauroi Kotkan
nen se on ollut? kysyy liän nyt itseltäär. Vikki ja hyväksyi puoleltaan kiijeen-
Matin mieleen muistuu Suomen kevät vjiihtqilmoitusluonnoksen.
kahdeksantoista . . . oli kaunis ja aurin;^.^;;:Ma|^
koinen toukokuun päivä. Kottaraiset niuut
olivat jo useampana päivänä pesänlait- jiait^i ^ e Kustaa antoivat nurisemat-topuuhdssa.
Koko Suomen luonto oli ta '^varttinsa". Kalle Kustaa ajatteli:
teen. Piti saada sähköUnjatarpeet, se­mentit,
johtolangat ja ^*taueri'*-tarpeet
Niillä oli kiire. Ne piti saada talven a i ­kana
paikoilleen, että voitiin jatkaa^
työtä keskeytymättä,- siksi kimnes se"
vahnistuu. Traktorit jynräsivät yölä ja
päivää rautatien ja työmaan iällä. Ar­kinen
kiire oli työmaalla. Pojat l>liv»t
työkiireis^Can unhoittaneet kciko kir­jeenvaihtoilmoituksen^
koska ei sitä ku­kaan
enää puhunut halaistua: sanaa.
Pitkät talviset illat kuluivat: teltassa
korttia pelaten, toiset taasen ikävissääu
juttelevat j a muistelevat perheitään JH
stikulaisiaan,mitenkä he jaksavat siellä
kaukana.. . ..
Eräänä iltana työn päätyttyä meni
Vikki työmaan konttoriin viemään
vän työraporttia. Kirjanpitäjä otti hyl­lyltä
suuren nipun ^ j e i t ä ja kys>i
Vikiltä, joska hän tietää kenelle namät
kirjeet kuuluvat. Vikki vilkaisi kirjei­siin
ja muisti kirjeenvaihtoilmoiaiksen.
Hän selttää kirjanpitäjälle, tnitä nuo
kirjeet ovat. Yhdessä ViÖn kanssa nau­roi
kirjanpitäjä tuolle suurelle kirje-määralle
j a . poikain ajankululle; K i i ­reesti
lähtee Vikki viemään kirjeitä po­jille.
Voi sitä riemua mikä synty» teltassa,
kun he näkivät kasan kirjeitä, mitkä
vikki heitti Matin vuoteelle. Kiireesti
~ alkoi Forssan Matti jakaa'kirjeitä sota-äänellä.
Kalle Kustaa, joka on loikoile­massa
vuoteellaan, kuuntelee korvat hö­löllään
kirjeiden jakoa: Mitä sen tietää,
vaikka tuossa kasassa olisi kirje hänel­lekin,
panihan se Matti nimen siihen
ihhditukseen, vaikkakin aivan viime**
sieksi. Sattuu, että en saa kirjettä oj­ienkaan,
harmittelee nyt Kalle Kustaa
itsekseen.
^ Kalle Kustaal huutaa Matti ja vis
kaa kirjeen hänen vuoteelleeii. Hetj al­kaa.
Kalle Kustaa tarkastaa kirjettä, tni-
. kä oli leimattu New Yorkissa ja kau-n'illa
naisen käsialalla kirjoitettu. Tuon
kirjeen kirjoittajan on tä5rtynyt käydä
jonkun verran koulua, kun ön saanut
kehitettyä itselleen noinkin kauniin kä­sialan,
ajatteli hän ja pyöritteli kädes­sään
kirjettä.
Kun kaikki kirjeet on jaettu, ehdot­taa
Matti, että ne luettaisiin nyt ko­valla
sotaäänellä ja niistä valittaisiin
parhaimmat kirjeet, joihin sitten itse
kukin vastaisi. Hän piti itseään mesta­rina
tuossa kirjeenvaihtohommassä, kun
oli sitä jo harrastanut aika paljon jouto­aikoina
Suomessa ollessaan. Siksi otti
hän nyt valtuudet ja määräsi kenen kir-jeisim
vastataan, kenen ei. Kalle Kus-taan;
saama kirje luettiin viimeisenä.
Varatkaa NTT l a h i ^
«»Kauden- laivavucSSSä
parhaita hyttejä?-<to?Sfil
lalpwn hintaan. Ja
te täysin nauttia -^-^-^^
Säastökauden k ä l k^
New Yoilkista Q^ätoöaj
STckjBoaoir:
Lokakuun U ' ^
M J 5 . ORIPSHOLK^;
Lokakuun 19. HSain^]
HALIFAXIsii
Lokakuun 20. Maznobj
JouluM Suöiii
. Kaksi ilontäyteisa
' JouluhuvJunatkÄa!'"'^
M J . Knngshfto — JooleLI
M X Stockholm -> JoBtgLH
Halifaxista ^*9eUie^
MuOcavat sääimöUiBet sbte^j
eri puoiiile SUOQM
Iflatkatavärat '!v]a2letetSSa^
Yoirtdista tai HaU^ä|ta sat^
Suomeen.
' Kääntykää '2na^to-:9si|fl>Iciis
puoJeen/i^i
Swedish Aii|8Riii||i
12&5 PhilUps Sq.i,Mo?M^2,l
470 M a i n StTeet^^^Vimi^,])
-803 Ist Street V<UB<MJ,V4
Ruotsin Ametiksin i^SF^^
Vapaus Travel^^A
B O X 6 9 SVDinCIBTrC
Ritaxl Agencics^^'
Matkaflntoimisl*
PnlieUii
O. K, Johnson
jOatlaaiiitoim&ito ;
6 9 7 B A Y ST.. TORpN«>r
Puhelin E B l «^9181^
Tuommoiseen joutavaan täytyy antaa
"yarttinsa"v Sillä saisi jo viisi kirjettä
lähetetyksi Suomeen. Sinne ainakin
täytjniräidillei ja isälle sännöUisesti kir-herännyt
ja se uhkui nyt keväisessä ele­mentissään.
Häneiakin, kymmenvuo­tiaan
pojan mieli pii riemua; tä3mnä,
kun tavoitteli kiinni perhosia, jotka val­lattomasti
lentelivät kotimökin piha- joittea., Mutta noloahan se oHsi yksis-maaUa.
Tuona kauuima kevätpäivänä tänä j&tääfämensä pois tuosta poikain
tuli viesti — turman viesti joka pilasi k i r j e e ^ ^ KaUe Kus-nuoren
pojan hilpeän mielen j p e k i pal^ tai käsiU siihen, mutta
aivak viinHas^ kirjeitä sit­ten
ain4kaa|t[:§äisi eikä tar^
ajätteli^ä)a3j^ä^see^
Vidä M i n ^ ^ vei Vikki kirjeen
työmäan.^lumttoriin, josta se lähti seu­raavana'
a ^ i m a lähimmälle rautatie­asemalle;
Ölihän nyt jo ollut kuukaa-den*
säähiiolUn«h kulku rautatien var­jon
kärsineen äidin mielen entiilaän su-
ANDY'S Sliell palveluasemia
MOOTTOREIDEN J A K E H Y K S I EN
KORJAUSTYÖTÄ Gdtä MAALAUSTA
PiAelfai OS. 4.SS05 w ;
Maantie K o . ^ Ja Alerts D r . kulmassa
Lodcertisr, OntaJrio - r "
IH - ^ ' I I D B U R Y N S U U R I N : S U 0 M A £ A I N E N ' K U N T E I M I S T O I J I K E R. LAINE
0 Eigia st N. VastepiäUs
Poheiiil O S . 5-4HCri ~*
i l I l i i i I I I I I I 1 I I I I I i I i I I i I I I I I
PA^m m h m 'JACK K R A N S SI
ANTAAKÄEÄfME.
' •Milliin
Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle
kuluttua. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaäöoftäjan
tai Suomen postikonttorin antama ^ i t t i ; " ^'
BOX 69