Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 21, 1957

              eitömvyden katkaisi Jolmson se-^
Olen lähtenyt valkoisehnueh^si-:
stä pakoon. Sivistystamröe - vas^
XäpinoK^a käsitteeni ajoi minut
äärille. Vormuihin valettu avis-rae
ji teennäiset -däinantävat
väettä Ja petosta. Mitä on sivis->
möie?: liukuunottamatta :t^ttil»
si^tystämme joka on auttanut te-;
ja kivilinnoja rakentamaan muilta-
|a muutamiaen hyväksi, patoa-vetten
voimaa; rvyöttämään noaa- ~
ii-raudömä jotta on helpompi
tt4a tarpeellista ja tarpeetontakin
Cmian laidasta toiseen. Lentä-jinnun
lailla ja pudottelemaan
täyiä munia kaupunkien pHalle...,.
j)iseir miehen-sil^sty^ lepäHliy
a |}rron pohjallaV valheellisen aiias-
I fpohjalla, maksamattoman ^ ön
ä. Harva^ nauttivat sivistykses-eiiin
osa iliniisiä sortuu sivistyk-bäöfeseen.
Omistussuhteet määrää-si\
nstyksen diplooman. Sikojen
tt^ja, jos sattiiu saamaan dollarei-
Ktaanr sivistyneenä ja tietoisena
en|i lakeja laatimaan mahdoUises-opftusminist^
riksi. Sivistyneisyys
teilaan dollareissa. Väkivalloin
tetiit dollaritkin tekevät sinut sivis-
-k$. Sivistyksen, tietojen ja taito-saavuttamiseksi
kamppailevat köy-lapsetkin,
mutta heiltä olleen sivis-n,
tietojen ja taitojen portit sul-
Sensijaan omaisuuksien tuhki-ostaa
vesalleen oppi-arvoh ja sitten
OQ sivistynyt.
11^ oikeamielisyyden vaistot ilme-hänen
silmiensä loisteessa; Hän
i kertojan tulkintaa valkosenmie-sivistyksestä.
Jotain sellaista vais-oli
hänenkin sisinmiässään um-ut^
mutta noin selvätäjuisesti hän ei
osamiut selittää.
Kertoisinko jotain nuoruusvuosis-
? Kiinnostaneeko . , ~
Tietenkin kerrot! Uteliaisuuteni
minut hereillä, vaikka olisin kol-vuorpkautta
valvonut yhteen mit-inuistoHe
okuun 28 päivän iltana kuoleman
temies kulki taas keskuudessanmie,
n yhden näistä vanhemman polven
alaisista, Salmi Virtasen. Hän
i Montrealin Royal Victoria sairaa-sydänhalvauksen
johdosta, noin
sen jälkfeeri'kun hänet oli sairaa-
^vifety. • ••• ]• ^^y :
imr oli pitemmän ajan sairastanut
QtaRitia. Työhön kykenemätön
oli ijo ehkä'toista kymmentä vuotta,
olj: syntynyt Säkylässä, Turun ja
läänissä, heiiiäkiiuh 21 pna 1895,
liän oli kuollessaan vähän yli 62
en.! Hänet haudattiin Hawthom-
^iautaiismaahan elokuun 31 pnä
ttamanä;
oli ^ e l ä i s s ä ä n valmistunut
js|le löatkalleen, valitsemalla le^
^ naaksamalla sen, kuten
^ ka^y Hautaiissereinphiakulut.
i^i?^äiaisia veli peÄeiäeen
™fassa, Port Hammondissa, B. C.,
uHäio^ oli pit­äen
ja tunnettu Montrealin
S: tullut tönne S i j ^^
«iokuussac; I N i i ^ • hän^^^
maahan tultuaan Saimi-työs-
^ousapulaisena siihra asti kun-
«ti alkoi häntä janirtak Hän a^
•"• ^kannatuksensa työläisten piyr-ja
oU ihhoksfi I^tielnu^
imme pmim^
taan. Bella vakuutti.
— Nuoruuteni suurin onnettomuus
oU se, etten tiennyt elämän arvoista
mitään. Vartuin nuorukaiseksi ihnan
elämänarvojen hankintapakotusta. Isäni
^oli nuoruutensa aikoina saanut hanga­ta
koulunpenkki. OU sitten jostain
^syystä reputettu^ koulusta, pappissemi­naarista,
Kerrottim hänen olleen nai-
.siin ja «inaksiinkin menevä, Seiei kui-
.tenkaan häntä estänyt *sanaa jakamasi
ta", fcuten hän pqolittain kerskaillen
hyvinkin usein mainitsi. Hänellä oli
toimeentulon antava maapalsta, mutta
itse ei tehnyt p^vän työtä pelloillaan.
Sensijaan hän kierteli jonkunlaisena
kolpoteerina ympäri pitäjiä, Ke^useen
aikaan olin usein isän matkassa kj^ti-
^pöikan4 ja myöskin.kolehtia kantamas-t
|sa. Penni ja markkakolehtien lisäksi
•saatiin voita, juustoja, lihaa jä niin
edespäin.^ Isä kun vetosi kuulijoihin,
että hänellä on' iso perhe huollettavana.
Hän osasi itkettää naisia ja vieläpä m:e-hiäkini
joten herahtihan sitä lippoon jos
pussiinkin.
' Aloin ymnaärtämään asioita. Olin jo
viiden- kuudentoistavuotiäs. Välillerhr
me tuli nurjamielisyyttä. Kysyin oj^o
jumalan tahto, että otetaan mökkiläis­ten
matalista majoista leipä lasten suus­ta?
Vastaus oli raamatullinen: "Sa­nanselityksestä
pitää sinun elatuksesi
, saamaan. Sitäpaitsi "kuuliani antavat
jumalalle"', isäni selitti. Kotona me
saimme herkutella, mutta palvelijat ja
päiväpalkkalaiset söivät silakkaa ja mi­tä
lienee saaneet. Useinkin matkoilla
tultuamme oli lihaa, voita ja juustoa
myydäkin. Äiti oli oikeamielisempi ja
kyseli: "Talollisetko antoivat"? Niin,
ilman pyytämättä, oli vastaus.
Isäni halusi minut myöskin sänanse-
Kttäjäksi. Oikein sellaiseksi virallisek­si^
jonk/elämä ei ole antimien varassa.
Usein isattui meille käsitteitten eriaiieli-syy
ttä.^ Isäni viisasteli, että - haluatko
tehdä joka päivä työtä, vaiko ainoas­taan
muutaman tunnin sunnuntaina?
Vastasin siihen, että "joka ei työtä tee,
ei hänen syömänkään pidä. Erimieli­syyttä
välillemme tuli siitäkin kun kou­lussa
opetettiin kaikkeuden järjellistä
tulkintaa. Selitettiin syntyjä sjrviä,
luonnon ikuista, jatkuvaa muimnoste-luaj
kehityksen peruspiinssiippejä. Sa­noin
niitten olevan paikkansa pitäviä.
Isä. sitävastoin väitti —-en tiedä josko
uskoi — että maailmamme on sellainen
kun on, on aina ollut ja tulee aina ole­maan,
jossa viisaammat elävät helpom­min
ja kylläisemmin;
-rErimielisyytemme (Johnson jätti
kertomatta , >nuoruutensa rakkausro-manssin)
kärjistyi siihen pisteeseen, et­tä
lopetn koulussa opiskeluni. Tein
silloin päätöksen etsiä olmpaikkani kor­pien
kätköistä, sitä parempi jota kau­empaa.
Erämiehenä, turkispyydystäjä-nä,
on tuhat kertaa parempi olla, kuin
"olla ihmisiä narraamassa tai— itse nar­rattavana.
Päätökseni olen tähän saak- ^
ka pitänyt. •
(Jatkuu)
Sydämellinen ten^dys JSubmi^
teille kaikille, sekä* oinaiset että tutta>
vat! Olen taas täällä fotona Vancou*
• verissä ja luulen monen.katsovan Liek­kiä,
että onko sunä nutaän 0)g^ Suo-
- mi-matl^ta. ^
JMätkaletitokonee^ mt^empiin suun­tiin
blThyv-nmieni^^^ ci liiii^än-laista-
huonoa blöa.. Vasta kun Tukhol-maiistä
läh'dittime*Suomieen tiili kununa
olo, N^apisin niinkuin olisi ollut kovk
vilu. Xö, eihän se ollut ihme, kuit oli
jo 27 vuotta s'itä kiitK Suomesta läh­din.
, Helsingin matkailutoimiston' i^essä
oli mieheni sisk<) poikansa; kanssa y^-
tassa; AaÄiB oli 'Jäänyt kotli^ui,*^etgk
kahvi pii valmis^, kun^tuli Vau^
vieras... Tunnelma'olilun sanbm ku­vaamaton.
' , V
Olin kaksi viikkoa Helsingissä ja kxil-jetin
tuttavien lähettämät terveiset
heidän omaisilleen ja riiita olikin pal­jon,"
Kaikissa vieraissakin paikoissa ol­tiin
hyvin ystävällisiä, josta sydamel-
• linen kiitos. '
Sitten tuli lähtö VaäsaaÄ, jossa: tie­dettiin
täti O l ^ ' tulevan juhahhuk-,
seksi. Kyllä se olikin ihana ko^tausl ki
tarvinnut astua itse bussista alas; siUä
Martha jä Otto ottivat jo syleilyyn^i.
OUmme jo ennen Suoniessa kuin vel­jet
ja sisaret...
Vaasasta lensin Turkuun, missä, vel­jeni
vaimo yksin vanhuuttaan viettää.
Olen iloinen, että siellä ön niin kaunis
koti, missä hänellä ovat vaniluuden päi­vät
turvattu. Näfn useita vanhoja tut­tavia
ja sain matkaseuraa Tampereelle.
Tampere on. lapsuutm aikainen koti­paikka
ja siellä oli kaksi jotka kutsui­vat
minua tädiksi. Kyllä oli hauska
heitä taas tavata. Tampere on kaunis
kaupunki) paljon uusia katmiita raken­nuksia
ja muuta nähtävyyttä. Kävelin
siellä välillä yksin pieni kamera kädes­säni
ja puhelin Puutarhakadulla van­hoille
taloille, että minua kai olette
odottaneet, koska olette edell6bn samat
joissa lapsuuteni vietin, vaikka toiselle
puolelle on noussut komeita kivitaloja.
EUii eiitisra ajan uiuieiSeen.
Pidän Tamperetta kiiuniina kaupun*
kina. Kuinka ihanaa onkaan mennä
seliinin niemen kesäteatteriin, j<Kssa-kI*
yin kaksi en kertaa n a y t i ^ ä katso­maa:
Siellä näytätiin selloin nHyte!-
mät '"Savu-uhri", "Helsingin masulle-ka
» ja «Pohjalaisia»'. Kyilä nö oUvk
näkemis^ arvoi^C
Niin Tami^te^lla kum Vaasassakin
olin kaksi eri kertaa, niissä kun asui­vat
läheisimmät omaiseni. I^hiinvad-liiksen.
tein niOiin paikkoihin, missä
äiti ja;veljet lepäävät viime untaan.
Rauha heille!
..^alutta.-vielä"haluan;kertoa matkasta
^elsingistäi' Kenkoon. Helsingissä di^
^|Jjttava :perhe> johon tutustuin Mont-frealissa
27 vuotta sitten. He olivat täs­sä
maassa vain viisi vuotta. Tapasin
heidät Jlelsingissä ja päätimme mennä^
Renkoonj missä asui kaksi tässä'maassa
samaan aikaan ollutta, .
, (Heinäkuun 14 pnä lähdimme Helsin­gistä
autolla ja'parin tunnin kuluttua
oli meitä yhdessä viisi sellaista,-jotka
. huonona* aikana taistelimme täällä yk-
. sissä. Oli : siinä kerraksi puhetta ja
muistojen uusimista. Yksi vain oli jou­kosta
pois — minun mieheni.
Rengosta tuli matka Hämeenlinnaan»
sieltä laivalla Kaivannolle ja sitten bu$-
silla Tampereelle. Se oli ^unis matka!
Kiitos kaikille siellä Suomessa ystä­vyydestänne
ja siitä, että tulitte saat­tamaan
aina lentokentälle asti!
Käykää synnyinmaassanne kaikki,
joilla siihen on tilaisuus, se kyllä kan­nattaa.
Mielihyvin matkaani muistellen, .
OLOA HAUSKA.
Neekeri on päässyt
korlceaan virkaan
Ensimmäisen kerran on n^eri saa­nut
johtavan aseman yhdysvaltalaisi-sä
lentoyhtiössä, Trans-Worid Airlines
on nimittänyt neekeri James Flintonin
henkilökunnan varapäälliköksi ja teol­liseksi
yhdysmieheksi.
on poissa, mutta muistonsa
"iinlme. KQ)eät niuDat
-TrCO "
Äskettäin ilmoitettiin, että maantie,
joka yhdistää länsi-Tiibetin Kiinan ra­jaan
on nyt valmis. Tämä 1,600 km
pitkä maantie kulkee Gobin erämaan
h ^ jä yli Karakorum-yuorien.
j.. Ensimmäisen viisivuotissuunni^hnan
aikana.on Kiinassa .rakennettu 128,000
k n r n ^ t i c t ä ja 9^00 kni rautatietä.
Kiiljetuskysymys on kuitenkin yksi
Kiinan suurimmista vaikeuksista.
nves tappanut
Keiteleen-Viitasaaren maastoissa etsi­tään
ilvestä, joka kahden vuoden aikana
on tappanut ainakin 100 kotieläintä.
Viime vuonna-se tappoi 48 lammasta ja
tänä vuonna on sen tilillä jo 50 lammas-ta
ja kaksi
SYDÄMELLISET ONNITTELUMME
MÄTTI SAVOLALLE
hänen TOrvuotis^mtymapäivänsä johdosta,
syyskuun 4 päivänä 1957, toivottavat
aJlamainitut sukulaiset ja ystävät:
Flora Savola
Phyllis ja' Ray Savola , ,
Ellen Ja Mauri Tuomala
Ida ja Albert Hannuksela
Elaine ja Dohella
Elsie ja Arvid Raketti
Minnie Raketti
Lovina ja Maurie Tuomala
Jläe Nylman
Helmi ja Walter Jackson
Lempi ja John BUd;
Manda ja Antti Ranta
HUja ja Vie. Sato
Mailis ja Stan mchauskl
Ida ja Bill Crabbe
Martha ja Elmer Salo
Stella Pakkala
• Hilda Hill
Jack Hill ja perhe
Mr. jamrs; B. Kingston
Matti Varila
Hilma ja Emil Ihaksi
Elisa Salonen
A. ja L. Kauppinen
Eino Raappana ^
^LUl ja Vm Pasanen
ElU ja Reino Saari
Saimi ja Edi Lahti
Harvi Martin
Victor Heden
JEOizabeth ja J. Luhtala
Selma ja Antti Gröhn
TT^ft Harrigan'
Olga ja Helmer Mäki .
: Irene, Martha ja Eino Suojanen
Aino Ja Sergei. Niemi
Aino Pieti
Alma Skytte
Aino Kiautto .
lihda Ja A. Floreä
Lilly Ja Jölm fifaldei^
f- Anna Jäfiiimry Sannin
Aino Ja Mick Välimaa
Aino ja Onni Koaiklnen , , .
Panny Lind '' " f
K I I T O S
«esÄjonka järjestitte^ mtymEpfthranl Johdosta. KUU» arvnUcaasto J a k&y-
^ i t o s »tiiiUsiitiileti^^^^^^J^^ nune jotka ottivat oeaa lalijaan^
vaan eivftt voineet saapua. -
2BSPI Oeorgiä Street ' Vanonhtr/Brltl8liCk>lttnibla