Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 24, 1950

              li' Sv
¥ 1^
r i
¥ 1^
l i \ h rt
y -
.g'
I/:
1 if
l I
i i
to'
"'-''Älli'
• • •' • ' ' '• •- — ^ ' • ^
« e a parasta kaunokirjallista iuefctsma •
l vuosikerta «.«|t.1i;
6 k u u l a u t t a . . , . . . . * . '2M'
1 vuoÄerla ...........^.0®
J &i:uiilcaiitta
1 moslkerta .»liö i kuukautta ... .• $250-
-TO setstna- m-lssatuusamlta. -•Balvia kiitosilmoitus $3.00. Kuo-liimast
Umoitus $BM Ja .SDH ylsti^ctessli Julkaistava muisto* ^mm4iMM kiitm $2JO. ^^jemvEllitoilmoitiikset $1M. E r l -
'l^^&mät'pysyvistä'ilmoitit ' Tilaifilsllmolltmilen .on
'-Äiietetttvä- tmSasa etuÄteea.'' '
ÄBlamleMlie myömietiiän 15 proseatin palkkio.
S|il3cM ZiekUie .tarkoitetut ma&suQTOitul»gt.€m,:C^telt%ia''^
Äatajaa- nimetä: -iTapaus-^^PiÄtoMBg CtMiipaiiy ;-L!initeä.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus l^ljlishisiis pqm^ms-lämlt^,.
Toimittaja: J . W, Saari
• ttfj&lcilii' aiotut ;kirJolti^et ,osolt^ttÄ¥a:
LI EKK
•Viikko — tai vähän parennnm on enää aikaa siuien, kun
Pori ärtkttrissa rkajakhivat ianlut CSJ:n .scUsemmnmä Lm-hi'
ja smttojiiMassa. Jätä iilaisimtta ön valmistettu huolella
JmikkhMa ja. erikoisesti ^miri paikan- pääiiii, Suumiatoii mää­rä
työtä on tehty sen- ounisiumiseksi ja kaikki merkit viittaa­vat
siihen, että tästä juhlasta tulee valtaviu„ mitä tähän saak-
-ka 071 vielä ollut,
Mnsikaalimn toiminta kuuluu huontatta^ana osana.tämän
tmian suomalaisten kuHtmmtoinnntaan. Se on: kyennyt-.vetä- •
mään laajat joukot ympärilleen ja sen on myöskin k^^^^
.kehittämään -ja vetämään esille hyviä kykyjä t-älM alalla.
MeiP^l ou huomattavia kuorojen ja orkesterien j&ktajiaf jotka
'.voivat jakaa masikaaiista ofpia ^^öiWMi7i;jiii5f7/€;6"i7.
Laulu 07i ImUtavastt musiikin vanhin ilmemmisnm&lo ja
se kfiuhiu oleellisena peritrtönä uykyajan Siipmalaiseilc pol­veile.
Lauhm (iviilla ovat esi-isämmc ja -äitimme ,karkoitta-neet
numta simm licikcä ja saane,€t siitä rohkeutta ja innos-tiista
-kesiämään ea'essä o'ieet vaikeat ajat ja^koettckmukset.
Tämä laulujuhla vietetään ajalla, jolloin sodan piivet ovat
fik&mvimi ihmiskmtmm yliä. 'Maailman-mahtavat haluavat
iiiikuttaa taas ikmlskumiati verivirtoihin niin-kmi- momsil.en-mnkin.
Lauln ja musiikki voivat palvella joko hyvää tarhuo­noa
iarkoittista. Ne voivat palvella mfiamaailmaa, kuten,
kmnmersiaaUnen !mih& ja musiikki tekevät ja ne voivat taas
paiveUa tmaUisen kaman asiaa — ja erikoisesti täil^ hetkellä
jtam rankan asiaa. LatduUa voidaan sama paljon ja meidän
tehtävämme on tänä päivänä safioa silläy.että me kamktdm-me
eMmää, emmekä kmlemaa. Eanha merkitsee elämää ja
sota kmlemaa. Me emme haina kuo^Ja sodassa vain sen täh­den,
että kouraiiinen rahamiehiä ansaitsee lisää rahaa kassa-imiveihiitsa.
Me cmntc halm knoUa uskomalla sokeasti sii-ke.
Bj mitä sotaastkiihoittajat meille sanovat, nmka että jokin
tmmn kama uhkaa -meidän vapauttamme ja turvatiismittam-me^
koska seilaisee^t iikkaan ei .ok mkymässä mitään k&uk-rceitista.
Päinvastoin me näemmt\että jiutri ^ie, jotka kirkii-vaijueitii
uhkaavasta vaarasta ovat itse juuri niitä, jotka ha­luavat
käydä kiimii toistepi -kamojai km-khmp! ja syöstä 7nci-dän
tarmioopi samalla. Ei, me ha^^iajume elää, kehittää tie­teitämme
ja taiteitamme. Vain rauhan oloissa vaimme sen
.tehdä. Siiloin kun. atomipommit pHtoiievat, sodan nielske
käy ympäri fnaailman, -kansat taistelevat juoksuhaudoissa,
silioln c.mf7ie voi vapaasti •Jtarrastaa kulttmiripyrinfiöitämme.
3ie tavalliset ihmiset vastnstanvnc sotaa ja valitsejnme
mieimitnmin .eläpfiän kuin kuolemiu. Tämä -tavaPisen kan­san
tahi o iiilec iimciä myöskin meidän Lauhi- ja soittojuhlas­samme,
koska- se-'i-ainy\viihiH falvclee sitä tarkoitusta, minkä
työtätekevien ihmisten kuUtnuritoiminnnfi täytyykin faiveiia.
Tervehdimme kaikkia niitä, jotka tulevassa -Laui:!- Ja srnt-"
toJMäi^issa esiintyvät ohjelmassa. Tervehdimme kaikkia tiiitä
vier&ita^ jotka osallistuvat jithlaan. Tervehdimme myöskin
kaikkia niitä tihrautavia ihmisiä, jotka Port Artkurissa ta
kaikkialla mmmllakiu ovat tehneet niin suuren työn täm^än
k-MiittmriJuhia mmc., kyrväksi. He ansaitsevat reheilisen tim-mmtmksen
työstään, jossa eivät ole olleet tniikään yksil&pyy-
Jesi mämmvinä, vaan yhteinen^ työväen joukkoUiketiä edis­tävä
päämäärä on oliut kammstimem.
Kaikukmn siis iaulu ja soiiio ylistystä rauhaiie Port ,iriku-ffssai
Oiä&mrse. katmtistimem momiie seiimsiHe^ jotka eivät
vi^.-&ie syvmiymeti ajati^hmmn $mtem -tärkeä m muks ik-.
frnskunmHef ekm täliaisetkin tkmiset kiimiUlävät kmmmnsa- •
raakun pg. $&äam' ky.symy^siimf verimmi «ittä -i&tsBma • js^
M&mmivaif kumpia piim r&kasim ja kumpaa inBotat
Sm mtmsiysiä Fdri Arikmmn Laniu-ja smti^jukMk! •
Eri kansojen uskonnoistii'
INTL%N USKONNOT'.
joka järjestelmä i#yttöä^^iieen^:iM^
•iansa, • arvo&kaampi,. .t^^ni.;*»!! .alistuttava.- toisen ^'-allaiiak^r^
Saavatko lapset mkeitden leikkiä, opis­kella
ja valmistua vastmmalaisiksi kan­salaisiksi,
vai miko sotakiihkoilijoilla
mahdollisuus syöstä maailnuz mtteen so­taan
ja siirmata miljoonia viatiomfa lap­sia?
Sodan estäminen riippim meistä
kaikista. Taistelkaamme siis elämän Ja
rauhani puolesta kuolemaa ja sotaa vas­taan.
Olemme aikaisemmin julkaisseet nii-iik
muutoksia, aiiitä Suomesfa on tehty
iilmatiakan nimien suhteen. Jatkamme
edelleen heinäkuusta alkaen.
Heinäkuun tietämissä on tapahtunut
n»3Ös kummallinen s\ixl<}. Vanamo, Lin-
-nea (2) on siirtjnyt elok. 3 pään, josta
tilalle on tullut Maria, Maija. Minkä­hän
takia näiden tyttöjen.on pitänyt
•vaihtaa päivää keskenään? .^e/y( 14)
OB poissa ja tilalla uusi Aliisa. Hely on
iiyt Helinän seurassa 20. 2.
£M7w#ö mainittakoon että Oma (9)
on luovuttanut päivänsä Erjalle, Okko
(13) Keimolle ja Sulo (21) Soinille.
Ivuten mainittiinj on Sulo nyt 13. 2.
Immon (30) tilalla on nyt Eemeli; ]Qks.
c,n siirtynvt pois Emilian seurasta (19.
•Syyskuun \'aihdoista on mainittava,,
että Alku (1) on poissa, tilalla Pirkko,
iMooses (4) samoin, tilalla Ansa, /J/Ö-mt
(7) tOalfaon Arho, 5/rfw? (15) Sir-pa.
Kummalliselta tuntuu, että Xmö ja
.Aili ovat vaihtaneet päivää. Edellinen
oli ennen 17. 9. ja jälkimmäinen 19. 11.
Nyt on päinvastoin. Kyllä on Liisojen
n>t myistettava, että heidän mmlpäi-vänsä
on kaksi kuukautta myöhemmin
kuin ennen. I'7ew (19).on §iirt\Tiyt 15.
•c?. ja .tilalla on Reija. : Jurva -(•24) on.
sjianut luovuttaa päivänsä Aufiolle. La-'
.pin (26) tilalla on nyt Kuisma. Lipon
(28) Arja jaNoHsian (SQ) Sorja,
Lokakmin tiimoilta on mainittava, et­tä
Valio (I) on siirtynyt seuraavaan
päivään, seuraajanaan Rauno, kun taas
Äänis i2) on m-enettänyt päiviänsä.
I^Iieion (4) tilalla on Saila, Raikkaan
(6) Koine, Säteen (IS) Satti }^ Fonte-vm
(21) vuosia poissa ollut IV^v^/i?.
IMinkähän takia tuo latinalainen '-kar-hutar"
palautettiin allakan nimistöön?
Marrask:imta mainittakoon, että
Äyrön (12) tilalla on nyt Virpi, Lei-.
n:im (15) Vaula, hmon (23) imsi Kle-tr^.
eitl ja Sorjan (,2S) Heini. •
Joititikiian nimissä ^ i ole ko\in paljon
muutoksia. Niancimcn (10)'tilalle on
tullut Isnw ja Aatami (23) on palautet­tu
Eevan seuraan (24), jossa hän en­nenkin
oli. Aatamin tilalla on nyt uusi
tulokas Senm.
Kuten huomaamme, ovat muutokset
•melko perusteelliset ja kestää taasen '
vuosia, enaenkuin yleisö niihin tottuu.
SliheB meonessä tapahtuu tietenkin pal­jon
kommelluksia, niin että esim. Matti
saa €«delleen 'kukkaQsa 24, 2. ja ' Jussi
juhaan-ukseaa,
CAI.ENBÄÄI1TS-
•moSKiosth^t vylepjmäii -pitel^kiaitäliiokae,-; jonka' jäsenet^^^
tyii%tp«.:£2^'fefea-löfeat •^#to--'l£ajisaMisk.pyhfaBmät *
hddän ¥ÄUaiialaisuut©easa.
Toinen järjestyksessä^oleva arvoluokka, kasti oli sotfls,.^
Sitä seuraava iuolj^a oli/maajivlljelijät. Näillä ko!meIh]-i
kalla oli arvoa, sillä niitten jäsenet olivat kahdesti syiit\-i;e^ '
(uudesti syntyneitä). Neljäs kasti, sudcat muodostival^l |
man luokan, jonka velvoilisuuteaa oli vain nöyrästi pali^J j
t<?isiiii kasteihin kuuluvia kansalaisia. Tätä kastia öii|im]|'1
voitettujen alkuasukkaiden jälkeläisiksi, joten ylemmät
katoHsiyat olleet arjalaisia valloittajia. :
Ennen mainittujen Veda-kirjojen ohella on jälkimaalljiaj.
säilynyt n,s. Manun lakikirja, joka nykyisessä asussaan pi®"^
olla peräisin ajanlasliumme toiselta vuosisadalta. Sen alb.t|j vetäjällä
perä
on kuitenkin tuntematon. Intialaiset uskoivat Manr-lä
L i e k i n tHauksen uudistaminen on
välttämätön,'telita¥ä.-- •
lain olleen olemassa jo ennen maailman luomista, joten v e o ' ^i
jumalallista alkuperää.
3IanuQ lakien mukaan brahmanin elämä jakaantuu neljäi:
ajanjafooon. Ensimmäinen jakso kuluu opinnoissa. p]j
brahml^ltaqpittaa opettajansa johdolla. Oppitunti alolteiai
lausumalla: "Tutkiskelkaamme jumalallisen elämän antaj
suurta kunniaa. Valaiskoon hän jmimärrystäinme." Opetu'
Iälle osoitetaan jumalallista, isällistä kunnioitusta ja fej
kohdellaan suurimmalla arvonannolla ja kohteliaisuudelb.
Toisella kehityskaudella pidetään hyvin tärkeänä Jatkurj
opintojen harjoittamista sekä jokapäiväisen kotiuhrin toirr:-]
tamista jumalille ja kotihengille. Jouduttuaan naimisiin
saatuaan pojan alkaa kolmas vaihe brahmanin elämässä, te
eroaa maailmasta ja rupeaa erakoksi harjoittaen imietiskl]:
ja itsekidutusta. Neljännellä aikakaudella elää brahmaOj-dellistä
askeettista elämää, luopuen ihmisseurasta ja koetta?
puhdistaa .sydämensä kaikista himoista ja haluista yhdistyli
seen korkeimman sielun, Brahman yhteyteen. Tässä te
ei hänen tule erikoisemmin ajatella kuolemaa eikä olla
t\myt elämäänkään. Tällöin voisimme häneen si-elluit;'
Raamatun sanot: Jos me elämme tai kuolemme, niin Hän
omansa me olemme.
Varsin kuvaavat ovat brahmanien viimeistä olotilaa OSÖ!:
tavat lauselmat: '-Kärsiköön hän kärsivällisesti kovia sano)
älköön hän solvaisko ketään. Vihaista ihmistä kohtaan älkö'
hän osoittako vihaansa takaisin. Siunatkoon hän, kun här
kirotaan." Nämä lauselpiat muistuttavat Jeesuksen sanx
kun hän lausui: Rakastakaa vihollisianne.
Myöhemmin uhritoimitus jumalanpalvelulisessa alkaa s
da toisarvoisen aseman. Pelastus voidaan yhtä hy\'in smvi
taa sisäisillä sielun harjoituksilla kuin uikohaisilla jimak
palvelusmenoillakin.
Brahmalaisuus kohoaa yhä entistä aatteellisemmaksi; sisi
sen ponnistelun ja ajattelun avulla pyritään jumalallisen ofcj
non käsittämiseen. Brahma kohoaa kaikkien olentojen luoji
si, muita ylemmäksi Jumalaksi. Hän on järjellinen jumalus
olento, ajattelija ja tietäjä, Mahom Atma, suuri henki, joi
asuu levottoman maailman yläpuolella. Hän on itsenäinc
muuttumaton persoona. Tästä Juti^alallisesta Mahoni
masta on osalliseksi tullut ihminenkin, joten hänelläkin on at
mansa, itseytensä. Ihminen on siis samaa jumalallista ole:
toa kuin suuri Mahom Atmakin. Tämä muistuttaa ismeBm
ten luomiskertomusta, jonka mukaan Jumala puhalsi elavr^
hengen ihmiseen, joka tuli eläT)äIcsi sieluksi.
""TTupmakunnan olemassaolosta branmitlaisuuden mukaan u|
sellainen käsitys, että se sratyi Brahman erehdyksen tai^
Samoin kaikki'kärsimys maailmaan on t.ullut Brahman ere:
dyksestä. Mikäli ihminen tulee tajuamaan tämän erbefiHÄ'
olotilan, sikäli hänessä asuva atma kirkastuu j&xspf^^
maailman harhanäyistä. Viisaan ihmisen tulee välinpita"^"'
tömyy-dellä §uhtautiia maailmaan, jonka hän tietää
vain harhanäyn. Tietoisuus siitä herättää hänessä vain s^-'
mumattoman" mielipahan tunteen ja hartaan toivaBva.v^-
maailman pikaisesta häviämisestä. Ihrainen « .
maailman, mitään itseensä vaikuttaa. .Päin vastoin feaj"
lee pyrkiä Brahman yhteyteen sielun harjoittelun a * ^ ^^
vää ja pahaa ei ole olemassa, eikä mj^skään harrastusta ^*
edistämiseen eikä pahan vastustamiseen. Yksilön P^^^
riippuu vain siitä, että pitää mielensä vapaana kaikista
sevistä ja alentavista harhanäyistä.
Kun tällainen uskonto oli v a i l la todelHsuiL^cÄja^^
siliä 'Ollut mahdoffisoutta tulla yleiseksi k o k c k s i L ^ ^
nöksi, sepys^,! vain.mkkpjen j a askeettiea ^ ^ ^ ^ ^
sisäinen .kansa palv^i-teainnolisesti-käs^ •
Näm ollen- oli Intiassa -vallassa kaksi c:
oli ylimystöä, ..toinen alempaa kansaa -varten, ia
u^aisum.vaifeiitti rfealtiillisJ^li •. IntiaB ns
AIK
lälse
id isist
ulkcc-uoli
göHe lohi
rat aika
tien mol'
he a-s^^at
ka jättää
saac ko-kaikki
p}
maahan
toon.
. Si::en .
on puutai
javiisa a
malenti i
pääsisi hä
kulain sui
niaisiipelt»
npuiden l
matta kiei
sitten on t
pukaivo. ^
aie ce Me
Hfrra d
malankielt
vuotias, mi
kaikki hiu
Nenä on k
keitä pilkk
lisesti ja
Uinmentä.
m dkiha;
nut. Yllä ]
paidan yli
Lomenie dl
Xeusenk;
vallan ensi
rikyjän poil
lä karkoitti
ki rZnitarhi
taec. Katso
pys}-ttelemä
ikäcsä ryyj
. ja maannut
A\icmiehet
t^D laasen
Bustä naisis
Mn Kah\il
tei Edjä po
Brahmala
ovat kehitt:
kalana on €
^än on luo]
cen. palvel
Vanlia kansj
^'i^^inun. au
' « K a l a Siva
iistä ke.hitty
^2 kiihkomit
JiJnicIaa nm
^ai^kolminais
^aar.:uien-!is<]
uskonn
-'^^sar. joka
^^Ttä sitä va
on usei
^J^^'f-~isesta"e.
^^aisuskonni
^ ihmi
C"Ies3on kaipi
Bers
^ ^ ^ v e l t a v a k s i
a on sai
ieicän pah-
IS