1940-08-17-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m
t l
III»:
ff
i; 1
Ml
feii
.v5
li #>' • K;
IV'
mi*-'*,. >
LAUANTAINA, ELOKUUN 17 PÄIVJa^Ä
pitävät minusta. Riittäähän se."
Jä niin päivät kuluivat. Pifenen
ravintolan liike yhä vilkastui ja vieraiden
sekä Katen ja Joen mieltymjrs
MaryjTi yhä kasvoi. Hän oli niin
tyydj^tävä työssään, ja niin ystävällinen
ja herttainen luonteeltaan, ja
hän oli kauniskin.
"Olen aina pitänyt että kauniit
tytöt ovat typeriä, Kate", tunnusti
Joe, ollen kahdenkesken vaimonsa
kanssa eräänä iltana. "Kaikki, jotka
minä olen tuntenut, ovat olleet!"
"No sinä nyt et ole kauniita tyttöjä
tuntenutkaan, Joe Morris!"
"Älähän sano! Sinä et tiedä mitä
nuorena meihenä ..
"Ei nyt aleta taas niitä juttuja kerr,
toilemaan, Joe", komensi Kate. " M i tenkä
tilimme seisovat nyt, Joe? Onko
näiden viikkojen aikana tullut
suuri muutos?"
Joe huokasi ja sytytti piippunsa.
Hän olisi mielellään puheltut tytöstä.
Hänellä oji ollut aikomus kysyä Kateita
josko hän luulee, että Mary ja
Ed ovat rakastuneet toisiinsa. Hänj
Joe, oli siitä kokolailla varma, mutta
olisi silti mielellään kuullut Katen
mielipiteen. Mutta hän nyt haluaa
vain käsitellä muita asioita.
"Huomattav-a muutos parempaan
päin", vastasi hän, imien piippuaan.
"Siitä tulee kertoa Marylle. Minnekähän
hän meni? Ehkäpä huoneeseensa".
Ja Kate aikoi mennä
huutamaan hänelle, mutta Joe naurahti
ja rykäisi merkitsevästi, saaden
hänen kääntymään kysyvänä. "Vielä
nyt huoneeseensa näin kauniina i l tana",
sanoi Joe." Tuossa häri äsken
seisoskeli rapuUa ja sitten siihen i l mestyi
Ed, ja sitten he molemmat
siitä hävisivät."
"Kävelylle menivät tietenkin", sanoi
Kate asiallisesti, "ja se onkin hyvä.
Vaikka hän koettaakin olla iloinen,
näyttää minusta Mary toisinaan
liian väsyneenltä ja huolestuneelta.
Liian paljon on sisällä näin lämpiminä
kesäpäivinä."
Kävelylle he olivatkin lähteneet,
Mary ja Ed. He kulkivat alas laaksoon
vievää, kiemurtelevaa lehtipuiden
\'arjostamaa tietä.
"Emmekö nyt mene tavallista pitemmälle
kävelylle, Ed?" kysyi Mary,
*'on niin viileää ja virkistävää. Mennään
alemma laaksoon, tuonne!" ja
hän vnittasi kädellään seutua, jossa
vain siellä täällä näkyi peltotilkkuja.
"Mennään vain, mutta siellä on
hyljättyjä taloja ja huono tie", vastasi
Ed. "Se on seutua, mistä asukkaat
ovat muuttaneet tänne uuteen
osaan kylää."
"Minä pidän hyljätyistä taloista ja
huonoista teistä", huokaisi tyttö. Ed
naurahti, tarttui hänen käteensä ja
lähti juoksemaan alas tietä. Ja nauraen
juoksi Marykin, ja pysyi rinnalla.
Äkkiä Ed pysähtyi, heidän juostua
jo jonkun matkaa. Hän veti tytön käsi
varsiensa suojaan. He seisoivat suuren
yksinäisen kuusen varjossa. Sen
juurella oli iso valkoinen kiNa.
"Eikö sinua väsytä, Mary?"
Tyttö punastui. _^ He olivat niin
«i>ein istuneet tuossa kivellä! Eivät
koskaan si\'uuttaneet sitä lepäämättä
siinä.
"Ei väsj^tä", hän v-astasi ja lähti
juoksemaan edelleen.
He saapuivat ensimmäiselle hyljätylle
maatilalle. Aurinko loi viimeisiä
säteitäiin länsipuoleisen vuoren,
takaa. Pitkät varjot lankesivat
lahoavan, tununaseinäisen talon pihalle.
"^ftten kaameata, kun siitä on ikkunatkin
pois»- paitsi tuo yksi tuolla .
Nähtävästi siitä vaikutteesta, että yksinäisiä nuoria miehiä mahdollisesti uhkaa pakollinen sotapalvelus
läheisessä tulevaisuudessa, on herättänyt avioliittoryöpyn yli Yhdysvaltain, Tämä kuva on
Bostonin kaupungintalolta, jossa 9G avioliittoano musta täytettiin kolmessa tunnissa.
Ihmeitten talo
(Jatkoa toiseit^ sivulta)
. . . parempia tehtaita... parempia
teitä . . . ravintoa ja vaatteita. Nuo
insinöörit ovat viitoittaneet tiensä kynällä,
harpilla ja laskuviivottimella.
He ovat tehneet haaveellisista näkemyksistä
todellisuuden. He soveltavat
sen, mitä tiede keksii, tyydyttämään
rouva ja herra Jokikisen tarpeita
ja mielihaluja.
Laboratorioissaan he tietävät vastauksen
kysymykseen minkätähden
huomispäivä on oleva parempi kuin
tämä päivä.
Eipä siis ihme, että GE:n laboratoriot
kautta koko Amerikan tunnetaan
nimellä Ihmeitten talo.
Ja ihmeitä, maagillisuutta, siellä
totta totisesti onkin, ihmeitä, joita
vailla maailma ei olisi voinut niin
ankarasti ponnistella edistymistään
kohti.
. On kyllä totta, että magia on meille
joskus tuottanut pettymyksiä. Sen
teki esim. alkemia. Sen avulla koetettiin
lyijyä muuttaa kullaksi, mutta
olikin kenties hyvä, ettei siinä onnistuttu.
Sillä jos se olisi onnistunut,
salaisuus olisi ennemmin tahi myöhemmin
tullut ilmi, ja alkemistit eivät
olisikaan enää luoneet rikkautta. He
olisivat tehneet vain kultaa, jotakin
aivan yleistä ja sentähden arvotonta.
Mutta GE:n maagikot, tiedemiehet ja
insinöörit, ovat oppineet salaisuuden
toisella puolella", kuiskasi tyttö.
Mutta samassa hän jo kumartui, pujahti
aidassa olevasta reiästä ja juoksi
ylös huutaen Edille olkansa yli: " M i nähän
pidän tällaisista taloista!"
Hän seisoi takapihalla villiintyneen
ruusupensaan ääressä kun Ed hitaasti
seurasi häntä sinne. Ja hän katseli
ihastuneena ympärilleen.
"Eikö ole ihanaa, Ed? Kaikki nuo
pensaat ovat niin isoja. Ja katso miten
tuo vaahtera nojaa suojelevasti talon
puoleen. Ja katso tuota puroakin!
Noin vesi lirisee, raikka on kesän
kuivimmat ajat. Kyllä täällä
olisi lapsen ihana leikkiä! Jos mmun
kotini takapihalla olisi ollut tuollainen
puro ja tällaisia ruusupensaita, nuten
onnellinen olisin ollut!" Hän katsahti
Ediin loistavin silmin.
Mutta Ed Bertram ei näyttänyt
ihailevansa ympäristöä. Hän tuskin
katsahti siihen. Kiersi kokoon savuketta
ja kiersi sitä hyvin hitaasti,
tarkastaen työtään vakavin ilmein.
- (Jatkuu) ^
luoda rikkautta — todellista rikkautta.
He ovat keksineet sadoittain uusia
tuotteia ja keksineet keinoja tehdä
he niin huokeiksi, että Amerikan
31 miljoonaa perhettä •— ja koko
maailman lukemattomat muut perheet
— voivat niitä ostaa.
On riiieltäkiinnittäyää todeta, että
tilasto tosiaankin osoittaa sähköteollisuuden
luoneen paljon enemmän rea-lisia
arvoja viime 60: n vuoden kuluessa
kuin mitä oli saatu S3mtymään
kaiken kaikkiaan kuuden viime vuosisadan
aikana. Ja tulos on, että
Amerikassa kuudesta perheestä viidellä
on radio, neljällä viidestä perheestä
on puhelin ja auto, joka kolmannella
perheellä on jäähdytyslai-tos.
Valitkaamme erääksi esimerkiksi
hehkulamppu. Sen tuotantokustannukset
ovat tähän mennessä niin halventuneet
ja sen teho niin kasvanut,
että se Amerikassa säästää yleisölle
viisi miljoonaa dollaria yhtenä ainoana
yönä valaistuskustannuksina.
Lampusta tuli uudenaikainen X-sätei-den
putki, jolla lääkärit pelastavat
ihmishenkiä sekä taistelevat tauteja
ja kärsimyksiä vastaan. Myöhäisempi
kehitystulos oli tyhjiöputki, joka
tekee radiolähetykset mahdollisiksi.
Sähkömoottorit pyörittävät maailman
suurimman sotalaivan potkurei-ta.
Ne pitävät liikkeellä maailman
uusimman \artaviivaisen junan pyöriä
aixran yhtä täydellisesti kuin jos sähkövirta
saataisiin kolmannesta kiskosta,
tahi ilmassa olevasta johtimesta.
Sen moottorit saavat voimansa
Diesel-n^oottorin käyttämästä gener
raattorista — siis täydellinen sähkölaitos
itse junassa. Sähkö se saa
nämä junat kiitämään tasaisesti ja
rauhallisesti, lisäämään vauhtiaan nopeasti
ja vaivattomasti. Ja sama mystillinen
voima levittää valoa lukemista
varten, hankkii miellyttävän ilman
ja tusinan verran muita mukavuuksia,
joita noissa junissa tapaa.
Tieteellisessä tutkimustyössä ei ole
mitään loppua eikä määrää. Joka
havainto, joka sirpale uutta tietoa —
jopa petymyksetkin — avaavat uusia
aloja tutkittaviksi. Siitä voi nähdä
tulevaisuuden täypnä lupauksia
vielä suuremmistakin tulossa olevista
asioista. Tavainnot ja keksinnöt ei-
\rät ole mikään lopullinen päämäärä.
Ne ovat uusia lähtökohtia uusille
urille, urille, jotka johtavat suurempaan
elämisen mukavuuteen, parempiin
terveydellisiin oloihin, kauneuteen,
tarkoituksenmukaisu u teen j
hyötyyn.
* * *
Se, joka astuu Ihmeiden taloon, pa
laa sieltä pää aivan pyörällä kaikei
johdosta, mitä siellä on nähnyt. Mini
tiedän, että se on totta, sillä olen sei
itse kokenut.
Muuten ei kenelle hyvänsä suodi
pääsyä tuon maailman suurimmai
tutkimuslaboratorion pyhitetylle alu
eelle.
Minun osaltani kesti neuvottele
mistä miltei kaksi kuukautta ennei
kuin vihdoin saapui kauan odotetti
kirje, jossa minua pyydettiin saapu
maan Schenectadyyn ja siellä omi]
silmin katselemaan heidän ihmeitänsä
On selvä, että olin kiihkoissani
Aivan kuin koulupoika saadakseen oi
la läsnä katsomassa silmänkääntäjäi
temppuja.
Minut opastettiin pääjohtaja Mr
VV. V : B. Van Dyckin apulaisen kont
toriin.
"Pydän teitä jättämään kameran
ne tänne", hän sanoi kohteliaasti
mutta samalla käskevästi. "Yhtiössä
on laki semmoinen, ettei sallita sivul
listen ottaa valokuvia työpajoissani
me. Toivon, että käsitätte syyt siihen."
Niinpä luovutinkin kamerani j£
filmini, ja erään insinöörin, Mr. H,
H, Reevesin, saattamana lähdettiin
konttorirakennuksesta erittäin vilkas-
Jiikenteisen kadun toiselle puolelle ja
astuttiin niihin pyhitettyihin esikar-
. tanoihin, jotka vievät ihmeitten taloihin.
Niitä on nimittäin todellisuudessa
kaksi, toinen 7-kerroksinen, toinen 6-
kerroksineUi Niissä on yhteensä 2G0
huonetta, ja eri laboratoriot on niin
järjestetty, että joka huoneeseen saadaan
sekä vesijohtovettä että jokivettä
(niilläkin on nimittäin ero),
valokaasua, paineilmaa, siellä voidaan
aikaansaada tyhjiöitä, korkeapainetta
ja matalapainetta, niihin tulee vet\-ä
ja happea, tulistettua höyryä, maU-lapainehöyryä
ja destilloitua vettä.
On myöskin kirjasto, johon kuuluu
tuhansia nidoksia sekä yli 500,000 numeroa
käsittävä valokuvakokoelma,
joka esittää erilaisia tieteellisiä tutkimustöitä
ja kokeiluja niiden eri
vaiheissa.
Mutta nämä kaksi rakennusta eivät
suinkaan ole ainot GE:n tutkimusla-boratoriat.
Niitä on monia muitakin
hajallaan pitkin maata, kulin
omaa, määrättyä tehtäväänsä varten.
Eräs kaikkein tärkeinunistä on nA
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 17, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-08-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400817 |
Description
| Title | 1940-08-17-06 |
| OCR text | m t l III»: ff i; 1 Ml feii .v5 li #>' • K; IV' mi*-'*,. > LAUANTAINA, ELOKUUN 17 PÄIVJa^Ä pitävät minusta. Riittäähän se." Jä niin päivät kuluivat. Pifenen ravintolan liike yhä vilkastui ja vieraiden sekä Katen ja Joen mieltymjrs MaryjTi yhä kasvoi. Hän oli niin tyydj^tävä työssään, ja niin ystävällinen ja herttainen luonteeltaan, ja hän oli kauniskin. "Olen aina pitänyt että kauniit tytöt ovat typeriä, Kate", tunnusti Joe, ollen kahdenkesken vaimonsa kanssa eräänä iltana. "Kaikki, jotka minä olen tuntenut, ovat olleet!" "No sinä nyt et ole kauniita tyttöjä tuntenutkaan, Joe Morris!" "Älähän sano! Sinä et tiedä mitä nuorena meihenä .. "Ei nyt aleta taas niitä juttuja kerr, toilemaan, Joe", komensi Kate. " M i tenkä tilimme seisovat nyt, Joe? Onko näiden viikkojen aikana tullut suuri muutos?" Joe huokasi ja sytytti piippunsa. Hän olisi mielellään puheltut tytöstä. Hänellä oji ollut aikomus kysyä Kateita josko hän luulee, että Mary ja Ed ovat rakastuneet toisiinsa. Hänj Joe, oli siitä kokolailla varma, mutta olisi silti mielellään kuullut Katen mielipiteen. Mutta hän nyt haluaa vain käsitellä muita asioita. "Huomattav-a muutos parempaan päin", vastasi hän, imien piippuaan. "Siitä tulee kertoa Marylle. Minnekähän hän meni? Ehkäpä huoneeseensa". Ja Kate aikoi mennä huutamaan hänelle, mutta Joe naurahti ja rykäisi merkitsevästi, saaden hänen kääntymään kysyvänä. "Vielä nyt huoneeseensa näin kauniina i l tana", sanoi Joe." Tuossa häri äsken seisoskeli rapuUa ja sitten siihen i l mestyi Ed, ja sitten he molemmat siitä hävisivät." "Kävelylle menivät tietenkin", sanoi Kate asiallisesti, "ja se onkin hyvä. Vaikka hän koettaakin olla iloinen, näyttää minusta Mary toisinaan liian väsyneenltä ja huolestuneelta. Liian paljon on sisällä näin lämpiminä kesäpäivinä." Kävelylle he olivatkin lähteneet, Mary ja Ed. He kulkivat alas laaksoon vievää, kiemurtelevaa lehtipuiden \'arjostamaa tietä. "Emmekö nyt mene tavallista pitemmälle kävelylle, Ed?" kysyi Mary, *'on niin viileää ja virkistävää. Mennään alemma laaksoon, tuonne!" ja hän vnittasi kädellään seutua, jossa vain siellä täällä näkyi peltotilkkuja. "Mennään vain, mutta siellä on hyljättyjä taloja ja huono tie", vastasi Ed. "Se on seutua, mistä asukkaat ovat muuttaneet tänne uuteen osaan kylää." "Minä pidän hyljätyistä taloista ja huonoista teistä", huokaisi tyttö. Ed naurahti, tarttui hänen käteensä ja lähti juoksemaan alas tietä. Ja nauraen juoksi Marykin, ja pysyi rinnalla. Äkkiä Ed pysähtyi, heidän juostua jo jonkun matkaa. Hän veti tytön käsi varsiensa suojaan. He seisoivat suuren yksinäisen kuusen varjossa. Sen juurella oli iso valkoinen kiNa. "Eikö sinua väsytä, Mary?" Tyttö punastui. _^ He olivat niin «i>ein istuneet tuossa kivellä! Eivät koskaan si\'uuttaneet sitä lepäämättä siinä. "Ei väsj^tä", hän v-astasi ja lähti juoksemaan edelleen. He saapuivat ensimmäiselle hyljätylle maatilalle. Aurinko loi viimeisiä säteitäiin länsipuoleisen vuoren, takaa. Pitkät varjot lankesivat lahoavan, tununaseinäisen talon pihalle. "^ftten kaameata, kun siitä on ikkunatkin pois»- paitsi tuo yksi tuolla . Nähtävästi siitä vaikutteesta, että yksinäisiä nuoria miehiä mahdollisesti uhkaa pakollinen sotapalvelus läheisessä tulevaisuudessa, on herättänyt avioliittoryöpyn yli Yhdysvaltain, Tämä kuva on Bostonin kaupungintalolta, jossa 9G avioliittoano musta täytettiin kolmessa tunnissa. Ihmeitten talo (Jatkoa toiseit^ sivulta) . . . parempia tehtaita... parempia teitä . . . ravintoa ja vaatteita. Nuo insinöörit ovat viitoittaneet tiensä kynällä, harpilla ja laskuviivottimella. He ovat tehneet haaveellisista näkemyksistä todellisuuden. He soveltavat sen, mitä tiede keksii, tyydyttämään rouva ja herra Jokikisen tarpeita ja mielihaluja. Laboratorioissaan he tietävät vastauksen kysymykseen minkätähden huomispäivä on oleva parempi kuin tämä päivä. Eipä siis ihme, että GE:n laboratoriot kautta koko Amerikan tunnetaan nimellä Ihmeitten talo. Ja ihmeitä, maagillisuutta, siellä totta totisesti onkin, ihmeitä, joita vailla maailma ei olisi voinut niin ankarasti ponnistella edistymistään kohti. . On kyllä totta, että magia on meille joskus tuottanut pettymyksiä. Sen teki esim. alkemia. Sen avulla koetettiin lyijyä muuttaa kullaksi, mutta olikin kenties hyvä, ettei siinä onnistuttu. Sillä jos se olisi onnistunut, salaisuus olisi ennemmin tahi myöhemmin tullut ilmi, ja alkemistit eivät olisikaan enää luoneet rikkautta. He olisivat tehneet vain kultaa, jotakin aivan yleistä ja sentähden arvotonta. Mutta GE:n maagikot, tiedemiehet ja insinöörit, ovat oppineet salaisuuden toisella puolella", kuiskasi tyttö. Mutta samassa hän jo kumartui, pujahti aidassa olevasta reiästä ja juoksi ylös huutaen Edille olkansa yli: " M i nähän pidän tällaisista taloista!" Hän seisoi takapihalla villiintyneen ruusupensaan ääressä kun Ed hitaasti seurasi häntä sinne. Ja hän katseli ihastuneena ympärilleen. "Eikö ole ihanaa, Ed? Kaikki nuo pensaat ovat niin isoja. Ja katso miten tuo vaahtera nojaa suojelevasti talon puoleen. Ja katso tuota puroakin! Noin vesi lirisee, raikka on kesän kuivimmat ajat. Kyllä täällä olisi lapsen ihana leikkiä! Jos mmun kotini takapihalla olisi ollut tuollainen puro ja tällaisia ruusupensaita, nuten onnellinen olisin ollut!" Hän katsahti Ediin loistavin silmin. Mutta Ed Bertram ei näyttänyt ihailevansa ympäristöä. Hän tuskin katsahti siihen. Kiersi kokoon savuketta ja kiersi sitä hyvin hitaasti, tarkastaen työtään vakavin ilmein. - (Jatkuu) ^ luoda rikkautta — todellista rikkautta. He ovat keksineet sadoittain uusia tuotteia ja keksineet keinoja tehdä he niin huokeiksi, että Amerikan 31 miljoonaa perhettä •— ja koko maailman lukemattomat muut perheet — voivat niitä ostaa. On riiieltäkiinnittäyää todeta, että tilasto tosiaankin osoittaa sähköteollisuuden luoneen paljon enemmän rea-lisia arvoja viime 60: n vuoden kuluessa kuin mitä oli saatu S3mtymään kaiken kaikkiaan kuuden viime vuosisadan aikana. Ja tulos on, että Amerikassa kuudesta perheestä viidellä on radio, neljällä viidestä perheestä on puhelin ja auto, joka kolmannella perheellä on jäähdytyslai-tos. Valitkaamme erääksi esimerkiksi hehkulamppu. Sen tuotantokustannukset ovat tähän mennessä niin halventuneet ja sen teho niin kasvanut, että se Amerikassa säästää yleisölle viisi miljoonaa dollaria yhtenä ainoana yönä valaistuskustannuksina. Lampusta tuli uudenaikainen X-sätei-den putki, jolla lääkärit pelastavat ihmishenkiä sekä taistelevat tauteja ja kärsimyksiä vastaan. Myöhäisempi kehitystulos oli tyhjiöputki, joka tekee radiolähetykset mahdollisiksi. Sähkömoottorit pyörittävät maailman suurimman sotalaivan potkurei-ta. Ne pitävät liikkeellä maailman uusimman \artaviivaisen junan pyöriä aixran yhtä täydellisesti kuin jos sähkövirta saataisiin kolmannesta kiskosta, tahi ilmassa olevasta johtimesta. Sen moottorit saavat voimansa Diesel-n^oottorin käyttämästä gener raattorista — siis täydellinen sähkölaitos itse junassa. Sähkö se saa nämä junat kiitämään tasaisesti ja rauhallisesti, lisäämään vauhtiaan nopeasti ja vaivattomasti. Ja sama mystillinen voima levittää valoa lukemista varten, hankkii miellyttävän ilman ja tusinan verran muita mukavuuksia, joita noissa junissa tapaa. Tieteellisessä tutkimustyössä ei ole mitään loppua eikä määrää. Joka havainto, joka sirpale uutta tietoa — jopa petymyksetkin — avaavat uusia aloja tutkittaviksi. Siitä voi nähdä tulevaisuuden täypnä lupauksia vielä suuremmistakin tulossa olevista asioista. Tavainnot ja keksinnöt ei- \rät ole mikään lopullinen päämäärä. Ne ovat uusia lähtökohtia uusille urille, urille, jotka johtavat suurempaan elämisen mukavuuteen, parempiin terveydellisiin oloihin, kauneuteen, tarkoituksenmukaisu u teen j hyötyyn. * * * Se, joka astuu Ihmeiden taloon, pa laa sieltä pää aivan pyörällä kaikei johdosta, mitä siellä on nähnyt. Mini tiedän, että se on totta, sillä olen sei itse kokenut. Muuten ei kenelle hyvänsä suodi pääsyä tuon maailman suurimmai tutkimuslaboratorion pyhitetylle alu eelle. Minun osaltani kesti neuvottele mistä miltei kaksi kuukautta ennei kuin vihdoin saapui kauan odotetti kirje, jossa minua pyydettiin saapu maan Schenectadyyn ja siellä omi] silmin katselemaan heidän ihmeitänsä On selvä, että olin kiihkoissani Aivan kuin koulupoika saadakseen oi la läsnä katsomassa silmänkääntäjäi temppuja. Minut opastettiin pääjohtaja Mr VV. V : B. Van Dyckin apulaisen kont toriin. "Pydän teitä jättämään kameran ne tänne", hän sanoi kohteliaasti mutta samalla käskevästi. "Yhtiössä on laki semmoinen, ettei sallita sivul listen ottaa valokuvia työpajoissani me. Toivon, että käsitätte syyt siihen." Niinpä luovutinkin kamerani j£ filmini, ja erään insinöörin, Mr. H, H, Reevesin, saattamana lähdettiin konttorirakennuksesta erittäin vilkas- Jiikenteisen kadun toiselle puolelle ja astuttiin niihin pyhitettyihin esikar- . tanoihin, jotka vievät ihmeitten taloihin. Niitä on nimittäin todellisuudessa kaksi, toinen 7-kerroksinen, toinen 6- kerroksineUi Niissä on yhteensä 2G0 huonetta, ja eri laboratoriot on niin järjestetty, että joka huoneeseen saadaan sekä vesijohtovettä että jokivettä (niilläkin on nimittäin ero), valokaasua, paineilmaa, siellä voidaan aikaansaada tyhjiöitä, korkeapainetta ja matalapainetta, niihin tulee vet\-ä ja happea, tulistettua höyryä, maU-lapainehöyryä ja destilloitua vettä. On myöskin kirjasto, johon kuuluu tuhansia nidoksia sekä yli 500,000 numeroa käsittävä valokuvakokoelma, joka esittää erilaisia tieteellisiä tutkimustöitä ja kokeiluja niiden eri vaiheissa. Mutta nämä kaksi rakennusta eivät suinkaan ole ainot GE:n tutkimusla-boratoriat. Niitä on monia muitakin hajallaan pitkin maata, kulin omaa, määrättyä tehtäväänsä varten. Eräs kaikkein tärkeinunistä on nA |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-08-17-06
