Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 28, 1955

              mm
- .1
(KAVNOKIRJALUNEN VllKKÖIjmTU .
l
LIEEIKI, the only Finnish literary we^l^,in Cj^n^jJ*
Published and printed by the Vapaus Publisiahg Company
Limited, 100-102 Elm Street West, SUdbuiyrölitariö - - ^
Registpred at the Post Office Department,. Ctttawa- as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantama 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja. tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta, . . . $5.00
6 kuukautta . . . . . . . . . '2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta . $4.00
% kuukautta 2.25
3 kuukautta 1.50
SUOMEEN JA Ilftl[UALLEULKOM^II4<E
1 vuosikerta .... .$5.50 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT: '
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4;6o. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoitt:Ö£sista. Täapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited,
Kustantaja ja pamaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
Asifimiehille myönne:ään 15 prosentm palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava;
P. O. BOX 69
LIEKKI
SUDBI[JB¥. ONTARIO
Viime viikonvaihde vietettiin Victorian päivän merkeis­sä
ja tässä mielessä kauppa-apulaisilla, virastotyöläisillä ja
monilla muilla oli myöskin maanantai vapaapäivä. Cana-dassa
vallitsevan tavun mukaisesti ahkeroitsivat viikon vaih­teen
aikana»karusel>C, sirkukset ja muut humpuukihomimat
työläisten kovalla työllä ja aherruksella hankkimien koli-ikoiden
keräämisessä. Minkäänlaisia opettavia ja. kasvatta­via
juhlatilaisuuksia ei yleensä pyritä tällaisina. juhlina.:
järjestämään muiden kuin edistysmielisten ^työläisten toi-r
-mesta. Tietenkin lukuisat työläiset viettivät viikon lopun
"kesänviettopaikoilla, kalastus- ja uimamatkoilla ja siten
•keräsfvät voimia ja elämänhalua kestääkseen taas paremmin
edessäolevat ponnistukset.
Keski-Ontariossa oli huomattavin tapaus CSJ:n Toron­ton
osaston musikaalisten voimien vierailu Sudburyssa, hei­dän
antamansa konsertti Finnish-haalilla sunnuntai-iltana.
Myöhäisestä keväästä ja erittäin lämpimästä ja kauniista
säästä huolimata oli haalille vielä kokoontunut huomattava
joukko kaupungin ja ympädstön kulttuuri-ihmisiä. He 'oli­vat
saapuneet seuraamaan kauhista ]a hyvin valmistettua
.ohjelmaa ja samalla myöskin tapaaman tuttaviaan ja ystä­viään.
Itlasta muodostuikijt todella kaunis ja antoisa. Mo­nista
ajoista saivat seutummte suomalaiset kuulla mm. torw-soittokunnan
mahtavia säveleitä. Yleensä oli yleisö tyyty­väinen
tähän täysjp?unois?eii musikaaliseen ohielmaan.
Tällaiset kulttuurivierailut ovatkin erikoisen suotavia.
Samalla kun ne ikäänkuin tuovat lähemmäksi. toisiaan eri
paikkakuntien kulttuuri-ihmisiä, ovat ne myöskin omiaan
monipuolistamaan ja avartamaan näköaloja ja luomaan uutta
innostusta. Tällaisia paikallisia omassa maassa tapahtuvia
vierailuja seuratessa tulee väkisinkin ajatelleeksi, kuinka
suuri ystävyyttä ja toistensa tuntemusta kohottava vaikutus
oli kansainvälisillä 'kulttuurivierailuilla. Kulttuurivierailut
paremmin kuin -mikään. muu, tuovat ilmi kunkin kansan
syvimmät sielulliset pyrkimykset ja toivomukset, ovat kuin
kuva heidän sisäisestä parhaasta olemuksestaan. Ne olisi­vat
omiaan poistamaan sitä kylmää vihamielisyyttä, jota
•määrättyjen piirien taholta on vuosikymmenien ajan yritetty
kaikin keinoin kansojen välille kasvattaa. Meidän, jauhaa
3vansojen välistä ystäv>'yttä ja kulttuuria rakastavien ihmis­ten
tulisikin aina ja kaikkialla korottaa äänemme kulttuuri­vaihdon
puolesta, niin kotimaassa, eri paikkakuntien ihmis­ten
kesken kuin kansainvälisessäkin mitassa. '
Saimme juuri äsken lukea eräästä - Suomen lehdestä,
kuinka jotkut yksit\nset siirtolaisvälittäjät ovat taaskin Suo-anessa
houkutelleet kauniilla ja ruusunvärisiillä lupauksilla
siirtolaisia Suomesta Canadaan. Samalla tässä lehdessä
mainitaan, että useat lehdet ovat näiden houkiitasilmoitusten
johdosta julkaisseet varoituksia ja Canadasta Siiomieen. pet­tyneinä
palanneiden lausuntoja. -. y •
Tosiasia on, jonka me kaikki täällä Canadassa tiedäm-ine
» että siirtolaisten aseAa ei nykyisen tj^^Uöiiriyyskauden
aikana ole kehuttava. Muutamia pbikkeufeiä lukuunotta­matta
on heidän tyydyttävä satunnaisiin töihin, mätsä- kai­vos-,
ja sekatöihin, joihin täälläkin on huomattavasti liikaa
työvoipraaa. Ansiot näissä töissä, jos niihin pääseekin, eivät
ble varsinkaan niihin tottumattomilla kehuttavat.
Barry Morse ja Alan King,
kaksi CBC.n ohjelmassa esiin­tyvää
taiteilijaa.
500 ILMAPALI.ÖA RÄJÄHTI
Viisisataa, ilmapalloa räjähti valta­vasti
paukahtaen Aarhusin raatihuo­neen
torilla sunnuntaina erään nuoren
miehen saatettua palayalla savukkeelr
laan omaric ilmapallonsa räjähtäinäänt
suuren ilmapallokimpun läheisyydessä.
Räjähdyksessä loukkaantui viitisenr
kymmentä lasta. Useat oli vietävä sai-,
raalaan pahojen palovammojen takia.
Erään kokousta pitävän yhdistyksen
tarkoij;uk£ena oli päästää ilmapallot i l -
maaj;i juhlistaakseen täten tapausta. Sa­toja
lapsia oU kerääntynyt torille nähr
däksen näytelmän ja yrittääkseen
saada ilmapalloja itselleen.
YLLÄTTÄVÄ TOTEAMUS -
'] Taxenbachissa, Itävallassa, löysi 9-
yuötias Rairier Rothbacher äskettäin l i ­kaisen,
raskaan metalUtimpaleen.' *Kun
siinä oli naarmu, joka lamaisi kuin
kulta, Rainer vei kimpaleen kotiinsa.
Hänen isänsä, opettaja, totesi heti,
että metallikimpale, joka painoi kilon,
oli puhdasta kultaa., Se oli luultavasti
lojunut maassa kenenkään tätä ennen
huomaamatta Vuodesta 1809 lähtien,
jolloin lähellä sijaitseva kultakaivos tu­houtui
Napoleonin armeijan hyökättyä
Wieniin. Kaivoksen louhimista ei sen
koommin jatkettu.
KIRJESINVAIHTOÄ
Isoäiti
sestä.
Kiitos paljon lähetyk­s
i T i . „i' J
A. H-mäki — Perillä on ja ote­taan
käsiteltäväksi.
Marjatan kaunis jatkokertomus
"Sukupolvet" loppuu seuraavassa
numerossa ja sen tilalle tulee kil­pakirjoitus
"Kuin kaksi marjaa'',
kirj. Helinä.
Op imuuten omituista, että Suomessa
saa vapaasti tuollaista petokselta hais­kahtavaa
liiketoimintaa harjoittaa, sil­lä
kysymyksessä on kylmä siirtolais­ten
kustannuksella hyötyminen. Mah­dollisesti
se voi olla yhteydessä tässä
maassa samantapaista toimintaa har-joittavieö
henkilöiden toiminnan kans­sa.
Nämä henkilöt, hallituksen työn­välitystoimistojen
sivussa, hankkivat
•määrätystä maksusta työpaikkoja äs­kettäin
maahan saapuneille. Usein työ
on hyvin lyhytaikainen ja työläinen
saa taas lähteä, jonka jälkeen toinen
lähetetään samalle tilalle ja näin jatkuu
välittäjällä ansiomahdollisuudet.
Erinäisten sairaustapausten ym. kii­reellisten
asioiden tähden eivät kilpa­kirjoitusten
arvostelijat ole vielä ehti­neet
suorittaa tehtä;\'äänsä, mutta ovat
luvanneet tehdä sen mahdollisimman
läheisessä tulevaisuudessa.
K. S.
TRI aL.\VI KILPIÖ:
Finneistä ja niiden iioidosta
THÖMADOISTA, näppylöistä, -finneistä-' tai ns. acncsta
kärsivät kuuluvat edelleen terveyden- jä kauneudenhoitoa
jjaistoill^an käsittelevien viikkolehtien kysymys- ja vastaW
osaston kanta-asiakkaisiin. Eikä ihmekään, sillä finnit ovat
niin yleisiä, että harvat niiltä kokonaan säästyvät. Useimmil­la
acne pjsyy kuitenkin' niin sanoakseni fysiologisissa ra­joissa
haittaamatta.pahemmin ulkonäköä ja parantuen aika­naan
itss-stäänkin. Näiiv onnellisesti t i ole kuitenkaan aina
arianlaita, vaan osa jää kärsimään Aoiosikausiksi rumenta­vista
ja pysyviä arpia jättävistä finneistä.
Nuorille kehitysiässä oleville ja vanhemmillekin henki-loille
saattaa tämä ulkonäköä rumentava tauti aiheuttaa sie­lullisia
estoja, voipa se eräillä aloilla haitata työnsaantiakin.
Mainituista syistä on acneen iuhtauduttaTa vakavasti eikä
olankohautukselia. . . . ; '
TAUDIN SYYT JA KULKU
Acne alkaa tavallisesti puberteettia iässä parantuen itses­tään
useimmiten jö kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen.
Sairauden kulku on aaltoilevaa parenipien ja pahempien ai­kojen
seuratessa, toisiaan näennäisesti ilman tiettyä syytä.
Varsinkin vaikeammat acnemuodot ja niihin usem liittyvä
aikainen kaljupäisyys kulkevat usein suvuttain. Tilastojen
mukaan on acne yleisempi iraiehiUä, kuin naisilla,
Acne-pptijailla on ykensä. tavallista rä:;vaise^^ ihQ,
mikä johtuu ta.lirauhastei^ lisMntyneeslä to Useip
tästä talirauhasten lilkatoiminnas. a muodostuu ihoHe tal^-
köhnä.ä> jota m'o|iet nuolet na^etpUävät merkkinä siitä, ett|i
heidän ihonsa^ on, liia^^ siis johdu ihpii
•kuivuudesta V£^an päi,nyaj5toiJö?ö^n>r^^^ Usein myii^
hiiikset o^vat rasyayset ja päässä on runsaas^^^^ Täimä
cn aina apnen hoidossa otettava huomioon. Pohjimmaisena
syynä talirauhasten liikatuotantoon-on luultavasti häiriö sur
kupuolihormoonien siuhteessa. Tämä häiriö luo ikäänkuin
ctollisen maaperän, niissä sitten nionien edistävien tekijtii-den
vaikutuksesta finnit kehittyvät. Lisääntyneen rauhastoi-minnan
seurauksena, kehittyy talia niin runsaasti, että se al­kaa
pullistaa rauhaskäytävää (ihohuokosta). Kun acncr
potilaalla lisäksi ihohuokosten aukot pyrkivät sarveistumaan,
*€i tali pääse vuotamaan ulos, vaan se tukkii vieraan esineen
Jailla huokosen. Se osa tätä talitappia, joka on ilman kanssa
kosketuksessa, hapettiiu ja m'uuttuu väriltään tummanhar­maaksi.
Näin on syntynyt ihomato.fcomedo, jonka voi hys^in
nähdä paljaalla silmälläkin. Tämä pullistunut, talitappi vai­kuttaa
kuten jo on mainittu vieraan esineen tavoin siis sa­maan
tapaan kuin esim. tikku sormessa. Se ärsyttää ympä*
löivää ihoa ja vähitellen syntyy tulehdus, mikä johtaa mär-känäpyn
muodostumiseen. Näin syntyy finni eli acne. Jos
nyt .tätä märkänäppyä puristellaan likaisin sormin, saattaa
tulehdus levitä syvemmälle kudokseen ja tuloksena voi.oUa.
rumannäköinen paise. Finneistä voidaan bakterit^ogisesti
osoittaa mm. tavallinen märkäbakteeri stafylokokki ja acne-basilli.
HOITO-OHJEET
Vaikka tiedetäänkin jo melkoisesti hormoonien osuu­desta
acnen syntyyn ei toistaiseksi voida hormoonerlla hoi­taa
menestyksellisesti kuin pientä osaa tapauksista. Eräissä
miesten acnetapauksissa ja kuukautisten yhteydessä jiahene-vassa
acnessa saadaan sopivalla hormoonihoidolla tuloksia.
•Toistaiseksi ei ole olemassa mikään muutakaan yleispätevää
lääkettä. Kukin potilas on hoidettava yksilöllisesti ainakin
mitä sisällisiin lääkeaineisiin tulee.
Kuitenkin useimmissa^^cnetapauksissa saadaan parane­mista
aikaan noudattamalla seuravia yleisiä ja yksinkertai­sia
ohjeita.
— Älä käytä rasvaisia puhdistus-^ vitamiini-, horvioom-tai
yövoiteita. On >-mmärrettävää, että luonnostaan rasvai­nen
iho tästä vain pahenee. Taliköhsähilseilyä ei pidä luulla
kuivasta ihosta johtuvaksi.
— Pese kasvot ja miart finnien mielipaikat vähintään
2—3 kertaa vuorokaudessa kuumalla vedellä ja tavallisella
.saippualla. Tämä on yksi kotihoidon tärkeimpiä toimenpitei­tä.
Se on yksinkertainen, halpa ja ennen kaikkea tehokas
keino. Runsas pesu saippualla ja vedellä kuivattaa ihoa ja saa
sen hilseilemään ehkäisten näin uusien komedojen muodostu­misen.
— Tärkeämmät itlkonaisesti käytettävät lääkeaineet
ovat edelleen salisyyli, rikki ja rescrsiini. Rasvaton ja ihon­värinen
rikkisalva, jota voi voidella pestylle iholle yöksi. Päi­väksikin
voidaan jättää ohut näkjinätön kerros kasvoille.
Jos iho ärtjy liiaksi keskeytetään hoito muutamaksi päiväksi.
— Suuret komedot poistetaan puristamalla erityisellä
instrumentilla ihon puhdistamisen ja pehmittämisen jälkeen-
Tämä on viisainta antaa jonkun kosmetologin tehtäväksi.
Suuret -arpia jättävät paisemaiset finnit on lääkärin avattava
ja asianmukaisesti hoidettava. Painostan vielä, että missään
tapauksessa ei ihomatoja eikä jnärkäpäitä saa mennä puris­telemaan
likaisin käsin. * -
— Suklaa, pähkinät, jodi- ja bromipitoiset lääkkeet, ras-voiset
ruoat, siatdiha, juusto, voimakkaat mausteet saattava^
Sivu 2 lAuantaiiuu ioukokuim 28 päivänä» 1955