1938-06-04-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu S LAUAx\TAINA, KESÄKUUN 4 PÄIVÄNÄ
kuljettaja toi minut varmaankin aivan
hulluun paikkaan?
— Tule! sanoi nainen.
Mary sulki silmänsä. Kuinka ihanalta
tuo kiltti nainen tuoksuikaan!
He kulkivat monen huoneen läpi.^
Miehet huutelivat heidän jälkeensä.
Mary ei käsittänyt mitä he sanoivat,
eikä mustatukkainen nainen vastannut
heille mitään. Viimein tämä
pysähtyi.
— Tuplia!' sanoi hän osoittaen sormellaan.
Mary tuijotti eteensä.
— Onko tuo — — —, kuiskasi
— E i , ei
Kirj. Hulda River
iiamen
>hän vapisevalla äänellä. -
se ei voi olla. hän -—— —-
. Mutta mustatukkainen
nyökkäsi.
— Kyllä, sanoi hän. — Aika hauska
isä, vai mitä? Nyt muistankin hyvin
tuon illan, jolloin hän kirjoitti
tuon kirjeen. Sormus; jonka hän lähetti
sinulle, on Maen. Se ei ole koskaan
ollut äidilläsi. Hän löi vetoa
Jackin kanssa — hän on tuo mies,
joka istuu hänen vieressään. Hän
kertoi, että hänellä on tytär. Mutta
Jack ei uskonut. Silloin hän päätti
kirjoittaa sinulle — hän oli tietysti
aivan päissään — hän on aina päissään.
Jack oli myöskin päissään,
mutta hän oli niin järkevä, että hän
sanoi, ettei koko maailmassa löytyisi
sellaista ihmistä, joka haluaisi tunnustaa
Hermanin isäkseen. Kiista
loppui siihen, että he löivät vetoa, ja
niin Herman kirjoitti kirjeen. Tehdäkseen
asian vieläkin uskpttavam-maksi
hän keksi tupn sormusjutun.
Mae lainasi hänelle sormuksen.
Mary tuijotti mieheen, jota mustatukkainen
nainen oli hänelle osoitta-pnut.
Mies oli pitkä ja laiha, hänen
kasvonsa olivat paisuneet ja punaiset,
ja hän istui kokoonlyyhistyneenä
erään pöydän ääressä. Hänen ohi-rrioila
harmaantuneet hiuksensa riippuivat
otsalle.
Mary tarttui naisen käsivarteen.
— Viekää minut pois täältä, pyysi
hän.
— Auttakaa minua, olkaa niin kilt-ti.
— Kyllä, vastasi nainen ja tarttui
hänen käteensä.
Mary näki häneri nyökkäävään
eräälle valkotakkiselle miehelle, joka
seisoi korkean pöydän takana ja kaatoi
erivärisiä juomia korkeaan hopeapikariin.
— Tarvitseeko pikkuinen hiukan
•piristystä? kysyi mies alkaen pudistella
pikaria käsissää.n
— Päästä meidät takatietä ulos,
kuiskasi nainen välittämättä hänen
kysymyksestään.
jNlies nauroi ja työnsi heidät erään
tumman verhon taa. Hetkistä nriyö-hemmin
he seisoivat "huonosti valaistulla
pihalla. Nainen kuljetti Maryä
epätasaisten kivien yli. Ulkona kadulla
hän huusi auton.
— Nyt menemme minun luokseni;
pikku ystäväni, sanoi hän, — ja aamulla
matkustat takaisin äitis luo.
;Mary sai nukkua leveässä vuoteessa
paksun silkkipeitteen alla, ja mustatukkainen
nainen antoi hänelle kahvia
ja paljo leivoksia.
Seuraavana aamuna Mary heräsi
^siihen, että nainen istui vuoteen reunalla
ja pudistelr häntä hartioista.
— Kuufehan, pikkuinen, sanoi nain
e n , ^ olen hiukan ajatellut tuota eilistä.
Ethän ole pahoillasi, vaikka
toinkin sinut sieltä pois? £t saanut-
.kaan tavata isääsi.
^lary pudisti päätään ja. sanoi:
— Oletteko aivan varma, että hän
.pn —
— Kyllä, olen aivan^ varma. Hän
siis t sanoi olleensa ulkomailla. Vai-
JFX'OiV uuden on saanut•hiomaktinta,
. värit imihtelevat niin rikkaat.
Ei nukktine enää talven linta
kaikk' heräämähän sa kevät saat.
On kaunista, nHn iloisaa.
Väreissä-hohtavissa ompi maa.
Ovat talven vallat väistyneet
ja aurinkoinen voiton saa.
Sulanut maaemon 'jäntereet.
Kaikki uutta on iäpuhtoisaa.
Niin leppoisaa on kaikkialla,
väri kuulakas on taivahalla,
Jhmisrinnassa myös välkkyy
toivo eloon parempaan. •
Niin paljon vailla olla täytyy,
vaikk* maailmaa luot sa uiniaan.
Teet työtä kuni juhta ain,
tuskin leipäpalan saanet vai^n.
Mutta aina näin kevähällä
kasvaa kuni tmvo uus.
On arvoa enempi elämällä,
kun edessäs* on vastaisuus.
Poissa monet huolet on
kitn aurinko pääsee voittohon.
Nyt ympäri-koko.Etiropassa
käy hirmu sodan pauku.
SielV jasisnii ompi riehumassa
tiio ihmiskunnan kauhu.
Se tuhota uhkaa^ lapset työn. ' ' .
Elon päivästä se tekee yön.
Läpi Espanjan aina vain yhä
ne taistojen torvet soi.
Täämaansa heille niin pyhä '.
•Kansanrintamaan yhteiseen-toi.
Siellä he yhdessä taistellen
ja fasismia vasiaah-koetellen,
Vaikka, kaukana ompi tuo maa
miss' kuumimmat taistelut käy.
Se niin lähellä meitä olla sa:a,
siellä poikamme taisteluun ennättäy.
He taistelevat puolesta oikeuden,
tään kansan alas sorretun.
Siks' meillä on määränä yhteinen työ
ja toveruus ainainen keskenämme.
Kun taistojen hetki kerran lyö,
silloin yhteinen ois rintamamme.
Siis yhteen joukkoon kaikkialla, '
työnlapset koko maailmalla.
impien Vieras.
Melj^tfm sanojen
sm
; todistus, ik^^
. mielenosoitus. '
Demoralisoida, turmella, masentaa
mieltä, hävittää kuri.
^ Despootti, yksinvaltias; despotis^
mi, yksinvalta.
Diktaattori, vaiattormn vallan saanut;
rf''*^flfw«ri, rajaton hallitusval.
: ta.
Diplomatia, taho valtioiden-keski-naisten
suhteiden järjestäraisessä'
diplomaatti, virkamies, jonka tehtävänä
on välittää keskusteluja ja neii-votteluja
vieraiden valtakuntien kans-sa.
Vaikk' vallassa on säteet päivyen,
kaikki eloa uutta hohtaa,
ihjniskunta käy polkuja pimeyden
ja sotahan maailmata johtaa.
Yhä synkkää synkemmäksi pilvet käy, Se iskee meihin kaikkialta
ain laajem7nalle ne vain ennättäy. tuo jasismin hirmuvalta.
Yksi vihollinen vain. ompi meillä
joka tuhota meidät uhkaa.
On turmiona se elomme teillä
meitä ankarasti puristaa.
Siis fasismia vastaan yhteisin voimin.
Tää timmis on juhlapäivän tään.
Yhteisin mielin, yhteisin toimin,
kerran voittajana nostamme pään.
Tää kutsumus on ainainen, uus;
Ain kasvakoon yhteinen toveruus!
hetta! Hän ei ole koskaan ollut ulkomailla.
Niin, hän oli aikoinaan
verratain hyvä maalari, mutta ei nyt
enää. Hän on täydellisesti rappiolla.
Sairas? No, miksikäs ei, mutta siihen
hän on itse sjypää. Hän juo
liian paljon. Hän ei ole koskaan selvä.
Ei, pikku ystäväni, hän ei ole
niiden rahojen arvoinen, jotka tuhlasit
matkalippuun. Voit kotiin tultuasi
sanoa terveisiä Mustalta Fifil-tä
ja sanoa
-—Mutta minä en voi —
äitini — kasvatusäitini ei voisi koskaan
ym.märtää. Hän ei ole samanlainen
kuin te—
Paljonko englantilaiset
kirjailijat ansaitsevat
— Toivonpa, että hän olisi, sanoi
mustatukkainen kuivasti.
— Hän ei tule koskaan ymmärtämään
rminua, jatkoi Mary, — hän on
niin — niin hieno. Hän ei tee koskaan
mitään sellaista, jota ei saa tehdä,
eikä hän pidä minusta sillä tavalla
kuin muut äidit pitävät tyttäristään.
Hän pitää minusta vain siitä syystä,
että kuulun hänelle, että hän
on —
Mustatukkainen vihelsi hiljaa itsekseen
ja sanoi:
— Tunnen tuon tyypin. Usko
minua, tahi älä, mutta viisitoista vuotta
sitten piin aivan samanlainen onneton,
pieni inaalaist3rttö k.uin sinäkin.
---:Ettkö voisi jäädä tänne? kuiskasi
Mary purskastaen itkuun.
~ Ei vpi tulla kysymykseenkään!
vastasi Bainen^päättäväisesti; —^ Sano
minuUecpufadiimunierpsi, niin soitan
kasvatu^idiUesi.
Englantilainen kirjailija saa taval-
10 prosenttia kirjansa ensimmäisistä
2,000 kappaleesta saaduista
bruttotuloista, 12 V2 prosenttia
seuraavista 3,000 kappaleesta sekä
15 prosenttia seuraavista. Kustantajat
laskevat, että 30 pros. kaikista
uusista kirjoista tuottaa heille voittoa,
20 pros. ei tuota paljon voittoa
eikä tappiota, kun taas loput tuottavat
selvästi tappiota. — Tällä haavaa
ansaitsevat Englannissa kirjoistaan
eniten J. B. Pristley, Charles
Morgan, Hugh Walpole ja Somerset
Maugham, jotka kaikki ansaitsevat
yli 2 milj. mk. vuodessa pelkästään
kirjojensa myynnistä. Elokuvaus-oikeuksien
myynnit tuottavat vielä
Juna pystyi* Mary vapisi kun
.^hän: laskeutui asemasillalle.
Tuolia seisoi äiti — äiU, joka oli
sanonut: *'OIen ollut kauhean levoton
hänen takiaan. Lähettäkää hänet
heti kotiin." Fifi oli kertonut
Marylle nim.
Äkillinen hellyydenpuuska valtasi
Maryn. Hän lähti juoksemaan tuota
pitkää naista kohti ykiertääkseen kätensä
hänen kaulaansa.
Mutta nainen irroitti päättäväisesti
hennot tytön fcadet ^kaulaltaan
ja sanoi:
— No, no Mery kulta, ihmiset voivat
nähdä! Sinun täytyy hillitä itsesi,
ystäväiseni.
Ja kun he lähtivät kulkemaan ko-tun
päin, jatkoi hän:
— "En ole ollenkaan vihainen si-nulte,
Mary. Olen oikeastaan iloinen,
että olet saanut kokea tuon pienen
opetuksen. Tästä lähtien tulet
varmastikin huomaamaan, että kotisi
on minun luonani — — —
Diskontto, etukäteen tapahtuva
koi-pn hyvitys vekseliä myytäessä:
Distrikti, alue, hallintopiiri;
Dogmi, oppi, oppilause.
Dynastia, hallitussuku.
vaikutus.
Egoismi, itsekkyys; egoisti, [isMs>
henkilö.
Ekonomia,Xaloxxs, taloustiede; eko-noominen,
taloudellinen.
Ekvaattori, ympyrä, joka ajatellaan
vedetyksi maapallon ympäri yhtä
kaukana kummastakin navasta,
päiväntasaaja.
Eldorado, "kultamaa", onnellinen
maa, onnela.
Eletnentti, perus- eli alkuaine.
Emansipatsioni, vapautus, vapaak-sitekeminen;
naisejnansipatsioni, naisen
vapautus miehen ylivallasta.
Emigrantti, siirtola inen, maasta
poismuuttaja, maanpakolainen.
Energia, voima, tarmo.
Encyklopedia, tietosanakirja, tieteitä
ja taiteita käsittelevä teos.
Entente, sopu, sopimusvallat, liittolaiset.
Epidemia, kulkutauti.
Epikurolainen, ihminen, joka etsii
onnea aistillisista nautinnoista.
Epos, runolaji, joka yhtäjakspisella
kertomuksella esittää menneitten aikojen
tapauksia.
Es-errät, etukirjaimet sanasta So-siali-
revolutsioni, sosialivaliankumo-ukselliset,
erittäin tsaarin Venäjinä.
Etiikka, siveysoppi. . ,
Etnografia, kansantiede.
Evakuoida, tyhjentää.
Evolutio, kehitys.
Ekspertti, asiantuntija.
Eksportti, vienti, tavaranvienti ulkomaille.
Faktumi, tosiasia: faktiUinen, todella
tapahtunut, tosiasiallinen.
Fanatismi, kiihkoisuus, uskonvim-nia;
7ö«ö//^^ö, kiihkoilija. '
Fanfari, lyhyt raikuva torvensoitto
huomionherättämistä varten, tai
hyökkäyksen merkiksi.
Fantasia, mielikuvitus.
Fatalismi, usko kohtaloon; / Ö ^'
listi, kohtaloon uskova.
Federatsioni, liittokunta, liittovaltio;
federalismi, valtiollinen järjf
telmä, jonka mukaan eri valtioiden
Uittovaltioissa, tai eri maakuntien ^
samassa valtiossa tulee säilyttää jon- j
kinläinen itsenäisyys. ...
Feodalismi, l ä ä n i tysjärjestelrna,
maaorjuus. 1
Fiasko, täydellinen epäonnistua"-
nen. ' |
FUantrooppi, ihmisystävä. ^
F/?öw/iö, viisaustiede, eläman^^
tieteen tutkiminen; fHosofPr^i^
lija, viisaustieteen tutkija.
Finanssi, raha-asiat.
Firma, toiminimi. .-.^
Fysiikka, oppi luonnon ^mo^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 4, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-06-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380604 |
Description
| Title | 1938-06-04-08 |
| OCR text | Sivu S LAUAx\TAINA, KESÄKUUN 4 PÄIVÄNÄ kuljettaja toi minut varmaankin aivan hulluun paikkaan? — Tule! sanoi nainen. Mary sulki silmänsä. Kuinka ihanalta tuo kiltti nainen tuoksuikaan! He kulkivat monen huoneen läpi.^ Miehet huutelivat heidän jälkeensä. Mary ei käsittänyt mitä he sanoivat, eikä mustatukkainen nainen vastannut heille mitään. Viimein tämä pysähtyi. — Tuplia!' sanoi hän osoittaen sormellaan. Mary tuijotti eteensä. — Onko tuo — — —, kuiskasi — E i , ei Kirj. Hulda River iiamen >hän vapisevalla äänellä. - se ei voi olla. hän -—— —- . Mutta mustatukkainen nyökkäsi. — Kyllä, sanoi hän. — Aika hauska isä, vai mitä? Nyt muistankin hyvin tuon illan, jolloin hän kirjoitti tuon kirjeen. Sormus; jonka hän lähetti sinulle, on Maen. Se ei ole koskaan ollut äidilläsi. Hän löi vetoa Jackin kanssa — hän on tuo mies, joka istuu hänen vieressään. Hän kertoi, että hänellä on tytär. Mutta Jack ei uskonut. Silloin hän päätti kirjoittaa sinulle — hän oli tietysti aivan päissään — hän on aina päissään. Jack oli myöskin päissään, mutta hän oli niin järkevä, että hän sanoi, ettei koko maailmassa löytyisi sellaista ihmistä, joka haluaisi tunnustaa Hermanin isäkseen. Kiista loppui siihen, että he löivät vetoa, ja niin Herman kirjoitti kirjeen. Tehdäkseen asian vieläkin uskpttavam-maksi hän keksi tupn sormusjutun. Mae lainasi hänelle sormuksen. Mary tuijotti mieheen, jota mustatukkainen nainen oli hänelle osoitta-pnut. Mies oli pitkä ja laiha, hänen kasvonsa olivat paisuneet ja punaiset, ja hän istui kokoonlyyhistyneenä erään pöydän ääressä. Hänen ohi-rrioila harmaantuneet hiuksensa riippuivat otsalle. Mary tarttui naisen käsivarteen. — Viekää minut pois täältä, pyysi hän. — Auttakaa minua, olkaa niin kilt-ti. — Kyllä, vastasi nainen ja tarttui hänen käteensä. Mary näki häneri nyökkäävään eräälle valkotakkiselle miehelle, joka seisoi korkean pöydän takana ja kaatoi erivärisiä juomia korkeaan hopeapikariin. — Tarvitseeko pikkuinen hiukan •piristystä? kysyi mies alkaen pudistella pikaria käsissää.n — Päästä meidät takatietä ulos, kuiskasi nainen välittämättä hänen kysymyksestään. jNlies nauroi ja työnsi heidät erään tumman verhon taa. Hetkistä nriyö-hemmin he seisoivat "huonosti valaistulla pihalla. Nainen kuljetti Maryä epätasaisten kivien yli. Ulkona kadulla hän huusi auton. — Nyt menemme minun luokseni; pikku ystäväni, sanoi hän, — ja aamulla matkustat takaisin äitis luo. ;Mary sai nukkua leveässä vuoteessa paksun silkkipeitteen alla, ja mustatukkainen nainen antoi hänelle kahvia ja paljo leivoksia. Seuraavana aamuna Mary heräsi ^siihen, että nainen istui vuoteen reunalla ja pudistelr häntä hartioista. — Kuufehan, pikkuinen, sanoi nain e n , ^ olen hiukan ajatellut tuota eilistä. Ethän ole pahoillasi, vaikka toinkin sinut sieltä pois? £t saanut- .kaan tavata isääsi. ^lary pudisti päätään ja. sanoi: — Oletteko aivan varma, että hän .pn — — Kyllä, olen aivan^ varma. Hän siis t sanoi olleensa ulkomailla. Vai- JFX'OiV uuden on saanut•hiomaktinta, . värit imihtelevat niin rikkaat. Ei nukktine enää talven linta kaikk' heräämähän sa kevät saat. On kaunista, nHn iloisaa. Väreissä-hohtavissa ompi maa. Ovat talven vallat väistyneet ja aurinkoinen voiton saa. Sulanut maaemon 'jäntereet. Kaikki uutta on iäpuhtoisaa. Niin leppoisaa on kaikkialla, väri kuulakas on taivahalla, Jhmisrinnassa myös välkkyy toivo eloon parempaan. • Niin paljon vailla olla täytyy, vaikk* maailmaa luot sa uiniaan. Teet työtä kuni juhta ain, tuskin leipäpalan saanet vai^n. Mutta aina näin kevähällä kasvaa kuni tmvo uus. On arvoa enempi elämällä, kun edessäs* on vastaisuus. Poissa monet huolet on kitn aurinko pääsee voittohon. Nyt ympäri-koko.Etiropassa käy hirmu sodan pauku. SielV jasisnii ompi riehumassa tiio ihmiskunnan kauhu. Se tuhota uhkaa^ lapset työn. ' ' . Elon päivästä se tekee yön. Läpi Espanjan aina vain yhä ne taistojen torvet soi. Täämaansa heille niin pyhä '. •Kansanrintamaan yhteiseen-toi. Siellä he yhdessä taistellen ja fasismia vasiaah-koetellen, Vaikka, kaukana ompi tuo maa miss' kuumimmat taistelut käy. Se niin lähellä meitä olla sa:a, siellä poikamme taisteluun ennättäy. He taistelevat puolesta oikeuden, tään kansan alas sorretun. Siks' meillä on määränä yhteinen työ ja toveruus ainainen keskenämme. Kun taistojen hetki kerran lyö, silloin yhteinen ois rintamamme. Siis yhteen joukkoon kaikkialla, ' työnlapset koko maailmalla. impien Vieras. Melj^tfm sanojen sm ; todistus, ik^^ . mielenosoitus. ' Demoralisoida, turmella, masentaa mieltä, hävittää kuri. ^ Despootti, yksinvaltias; despotis^ mi, yksinvalta. Diktaattori, vaiattormn vallan saanut; rf''*^flfw«ri, rajaton hallitusval. : ta. Diplomatia, taho valtioiden-keski-naisten suhteiden järjestäraisessä' diplomaatti, virkamies, jonka tehtävänä on välittää keskusteluja ja neii-votteluja vieraiden valtakuntien kans-sa. Vaikk' vallassa on säteet päivyen, kaikki eloa uutta hohtaa, ihjniskunta käy polkuja pimeyden ja sotahan maailmata johtaa. Yhä synkkää synkemmäksi pilvet käy, Se iskee meihin kaikkialta ain laajem7nalle ne vain ennättäy. tuo jasismin hirmuvalta. Yksi vihollinen vain. ompi meillä joka tuhota meidät uhkaa. On turmiona se elomme teillä meitä ankarasti puristaa. Siis fasismia vastaan yhteisin voimin. Tää timmis on juhlapäivän tään. Yhteisin mielin, yhteisin toimin, kerran voittajana nostamme pään. Tää kutsumus on ainainen, uus; Ain kasvakoon yhteinen toveruus! hetta! Hän ei ole koskaan ollut ulkomailla. Niin, hän oli aikoinaan verratain hyvä maalari, mutta ei nyt enää. Hän on täydellisesti rappiolla. Sairas? No, miksikäs ei, mutta siihen hän on itse sjypää. Hän juo liian paljon. Hän ei ole koskaan selvä. Ei, pikku ystäväni, hän ei ole niiden rahojen arvoinen, jotka tuhlasit matkalippuun. Voit kotiin tultuasi sanoa terveisiä Mustalta Fifil-tä ja sanoa -—Mutta minä en voi — äitini — kasvatusäitini ei voisi koskaan ym.märtää. Hän ei ole samanlainen kuin te— Paljonko englantilaiset kirjailijat ansaitsevat — Toivonpa, että hän olisi, sanoi mustatukkainen kuivasti. — Hän ei tule koskaan ymmärtämään rminua, jatkoi Mary, — hän on niin — niin hieno. Hän ei tee koskaan mitään sellaista, jota ei saa tehdä, eikä hän pidä minusta sillä tavalla kuin muut äidit pitävät tyttäristään. Hän pitää minusta vain siitä syystä, että kuulun hänelle, että hän on — Mustatukkainen vihelsi hiljaa itsekseen ja sanoi: — Tunnen tuon tyypin. Usko minua, tahi älä, mutta viisitoista vuotta sitten piin aivan samanlainen onneton, pieni inaalaist3rttö k.uin sinäkin. ---:Ettkö voisi jäädä tänne? kuiskasi Mary purskastaen itkuun. ~ Ei vpi tulla kysymykseenkään! vastasi Bainen^päättäväisesti; —^ Sano minuUecpufadiimunierpsi, niin soitan kasvatu^idiUesi. Englantilainen kirjailija saa taval- 10 prosenttia kirjansa ensimmäisistä 2,000 kappaleesta saaduista bruttotuloista, 12 V2 prosenttia seuraavista 3,000 kappaleesta sekä 15 prosenttia seuraavista. Kustantajat laskevat, että 30 pros. kaikista uusista kirjoista tuottaa heille voittoa, 20 pros. ei tuota paljon voittoa eikä tappiota, kun taas loput tuottavat selvästi tappiota. — Tällä haavaa ansaitsevat Englannissa kirjoistaan eniten J. B. Pristley, Charles Morgan, Hugh Walpole ja Somerset Maugham, jotka kaikki ansaitsevat yli 2 milj. mk. vuodessa pelkästään kirjojensa myynnistä. Elokuvaus-oikeuksien myynnit tuottavat vielä Juna pystyi* Mary vapisi kun .^hän: laskeutui asemasillalle. Tuolia seisoi äiti — äiU, joka oli sanonut: *'OIen ollut kauhean levoton hänen takiaan. Lähettäkää hänet heti kotiin." Fifi oli kertonut Marylle nim. Äkillinen hellyydenpuuska valtasi Maryn. Hän lähti juoksemaan tuota pitkää naista kohti ykiertääkseen kätensä hänen kaulaansa. Mutta nainen irroitti päättäväisesti hennot tytön fcadet ^kaulaltaan ja sanoi: — No, no Mery kulta, ihmiset voivat nähdä! Sinun täytyy hillitä itsesi, ystäväiseni. Ja kun he lähtivät kulkemaan ko-tun päin, jatkoi hän: — "En ole ollenkaan vihainen si-nulte, Mary. Olen oikeastaan iloinen, että olet saanut kokea tuon pienen opetuksen. Tästä lähtien tulet varmastikin huomaamaan, että kotisi on minun luonani — — — Diskontto, etukäteen tapahtuva koi-pn hyvitys vekseliä myytäessä: Distrikti, alue, hallintopiiri; Dogmi, oppi, oppilause. Dynastia, hallitussuku. vaikutus. Egoismi, itsekkyys; egoisti, [isMs> henkilö. Ekonomia,Xaloxxs, taloustiede; eko-noominen, taloudellinen. Ekvaattori, ympyrä, joka ajatellaan vedetyksi maapallon ympäri yhtä kaukana kummastakin navasta, päiväntasaaja. Eldorado, "kultamaa", onnellinen maa, onnela. Eletnentti, perus- eli alkuaine. Emansipatsioni, vapautus, vapaak-sitekeminen; naisejnansipatsioni, naisen vapautus miehen ylivallasta. Emigrantti, siirtola inen, maasta poismuuttaja, maanpakolainen. Energia, voima, tarmo. Encyklopedia, tietosanakirja, tieteitä ja taiteita käsittelevä teos. Entente, sopu, sopimusvallat, liittolaiset. Epidemia, kulkutauti. Epikurolainen, ihminen, joka etsii onnea aistillisista nautinnoista. Epos, runolaji, joka yhtäjakspisella kertomuksella esittää menneitten aikojen tapauksia. Es-errät, etukirjaimet sanasta So-siali- revolutsioni, sosialivaliankumo-ukselliset, erittäin tsaarin Venäjinä. Etiikka, siveysoppi. . , Etnografia, kansantiede. Evakuoida, tyhjentää. Evolutio, kehitys. Ekspertti, asiantuntija. Eksportti, vienti, tavaranvienti ulkomaille. Faktumi, tosiasia: faktiUinen, todella tapahtunut, tosiasiallinen. Fanatismi, kiihkoisuus, uskonvim-nia; 7ö«ö//^^ö, kiihkoilija. ' Fanfari, lyhyt raikuva torvensoitto huomionherättämistä varten, tai hyökkäyksen merkiksi. Fantasia, mielikuvitus. Fatalismi, usko kohtaloon; / Ö ^' listi, kohtaloon uskova. Federatsioni, liittokunta, liittovaltio; federalismi, valtiollinen järjf telmä, jonka mukaan eri valtioiden Uittovaltioissa, tai eri maakuntien ^ samassa valtiossa tulee säilyttää jon- j kinläinen itsenäisyys. ... Feodalismi, l ä ä n i tysjärjestelrna, maaorjuus. 1 Fiasko, täydellinen epäonnistua"- nen. ' | FUantrooppi, ihmisystävä. ^ F/?öw/iö, viisaustiede, eläman^^ tieteen tutkiminen; fHosofPr^i^ lija, viisaustieteen tutkija. Finanssi, raha-asiat. Firma, toiminimi. .-.^ Fysiikka, oppi luonnon ^mo^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-06-04-08
