1946-04-27-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, HUHTIKUUN 27 PÄIVÄNÄ ,
^ — — ^ — ..-.n..— ...„ 1946
, ^ «f sseenn kKoonneeiisstioonns^aa, , jJVoÄk-Ua. aauunttaaoa, p^ a^ k^o^- muualla. Mutta k'^a«»i^k'»k•ti^aaliliaa asian ^
T4 >» M^nrk^ 'l/f iVl n i ^t/?tl I Tt /l iäisten palaamista Saksasta, jonne distäminen- tapahtuu 'hitaasti. jl/UrOOP^ ±SU lyii^M A IIU. ieidät kuljetettiin orjuuteen. Namä^ ^^äiden entisten orjatyöläisten elä-
K i R j . AKTHUR GORDON
pakolaiset saavat valtion puolesta: mä on monasti hyvin sotkeutun
NAISET ovat aina kärsineet sotien
aikana huomattavasti. He
ovat menettäneet aviopuolisctitaan,
nähneet nälkää, heidän moraalinsa
on sodan olosuhteissa laskenut ja
he ovat joutuneet raiskaulksien, ryös;
töjen ja murhien lAreiksi taistelualueilla.
Mutta mikään muu sota ei
ole iskenyt naisiin niin kuin vjimelk-kana.
Siellä määrättiin tarkoin,
'missä heidän tuli työskennellä, kuinka
pitkän ajan ja kuinka paljon työtä
piti suorittaa. Jokaisen naisen
tuli tehdä jotakin, sillä kansakunnan
olemassaolo vaati san. Naiset ajoivat
ambulansseja ja hoitivat ilmatorjuntatykkejä.
He rakensivat lentokoneita
ja täyttivät pommeja rä-vapaan
lääkärintarkastuksen, «at-: j^anäsa^ eräästä saksalal^st'
litus antaa 'heille ylimääräisiä ruo- keskitysleiristä vapautunut -mies n'^
ka-anpoksi,a 5,000 frangin suurui- • " ^'
sen rahaerän, sekä ylimääräisiä vaa-tekuponkeja.
Orjuudesta palaavat
ranskalaiset naiset saavat taas tottua
sellaiseenkin ylellisjo^teen — että
voivat panna päälleen puhtaan
alusvaatekerran. He saavat heittää
iäksi menemään likaiset vaatteensa,
joskin heidän täytyy elämä-
--«Mväyty.:;^t3, Tmneii .Jähdy§ainepl%,.. -rkänsä^-kanta» käsivasteens^ tatuoi-i^
y.^ ^..^.^ii^ooirocfi Ti!iicf<>n ttao a» iliiitiuniisceAnn vvaalloopniim meennnnyvkkssecnn aikaa.
Tuollainen naisten traditionalisen
kotielämän häiriintyminen luonnollisesti
aiheutti moraalin alentumisen.
Sodat aina vahingoittavat ihmisten
moraalia, eikä Englanti luonnollisesti
ollut siitä poikkeus. Suurten ul-joka
i^i niin murskaavasti naisten
linnoituksiin — hejdän koteihinsa.
Ei minkään sodan aikana ole naisia
vedetty niin paljon teollisuuden palvelukseen.
Ei missään sodassa ole
ollut niin paljon naisia asevoimien
palveluksessa — suoranaisessa rintamapalveluksessakin.
Ensimmäisen
maailmansodan aikana, niin paljon
kurjuutta kuin sekin sai aikaan, ei
kokonaisia kansoja siirretty omista
maistaan orjiksi kuin Toisen maailmansodan
aikana.
.\ikaisemmin 'käydyissä sodissa
niiehet taistelivat rintamilla ja naiset
vaalivat kodeissaan jälleenrakennuksen
siemeniä. Toinen maailmansota
oli kokonaan toisenlainen ja siksi
sen aiheuttamasta kaaoksesta selviytyminen
käy niin sydäntäsäi^ke-vän
hitaasti. Euroopassa tämän so- puolella Ranskassa. Ranskalaisilla,
dan tulokset mikäli naiset ovat kysy- lukuunottamatta niitä, jotka työs-myksessä
yhtä hyvin voitetuissa kuin - 4centelivät maanalaisessa liikkeessä,
tua numeroa, orjan merkkiä.
Jos nämä orjuudesta palaavat
ranskalaiset naiset eivät löydä omaisiaan,
auttaa erikoinen toimisto heitä dettiin Ikuusimiljoonaa orjaa hengis-etsinnässään.
Jos heidän Ikotinsa
on tiAoutunut, saavat he korkea-tää
kotimatkalla junassa sylissään
pientä lasta: Lapsen äiti, midhen or-jatovcri,
palaa Puolaan toi\\>33a %.
tää miehensä. Tuossa on mielenvikainen
hollantilainen nain^a, joka
tappoi vastasyntyneen lapsensa mie-luummin
kuin kasvatti hänea rais-kanneen
natsien erään myrkkyjouk-kolaiseir^
sta. Luettelo »kaikesta
kun uudSta-oUsi!.liian.. pitkä-k-errot-tavaksi.
Kansallisuusprobleemit ovat TOJ^S-kin
hyvin moninaisia. Saksasta löv-tuissa
maissa, kuten Hollannissa,
Belgiassa, 'jPshetkosIovakiassa j a
komaisten armeijain, kuten amerika- luokkaisimman priorityn uuden a-laisten,
canadalaisten, ranskalaisten, sunnon hankkimiseen. Samanlaisia
hollantilaisten, belgialaisten ja puo- etuoikeuksia on toisissakin vapaute-lalaisten
maassaolo ei suinkaan auttanut
tässä kysymyksessä. IMonien
englantilaisten naisten edessä on vielä
vakavia probleemeja .ratkaistavanaan.
-
•Mutta huolimatta kaikista kärsimyksistään
selviytjrivät brittiläiset
sodasta kansallisen ylpeytensä ollessa
mahdollisimman liorkea. Mutta
niin ei käynytkään-Kanaalin toisella
/sä. He kuuluvat lukuisiin eri kansallisuuksiin.
Jugoslavialaiset, jotka
taistelivat petturi Mihailovic?iiin ri-veissä,
eivät halua palata Jugoslaviaan.
Neuvostoliittoa vastaan taistelleet
vpuolalaiset eivät halua palata
"Puolaan. On tuhansia orpolapsia,
jotka eivät edes muista minkänäköi-
- ^ a r v a t i o n lhr«atens i n the
F a r E a s t a n d h u n g e r i n Euro
p a . < - W e a v e s e n d i n g f omi.
We musf send more. Tho
n ^ e d i s n o v r — untit harvesti
xToittajamaissaikin, ovat niin traagil-liset,
monasti kaiken käsityksen ulkopuolella.
On hjrvin vähän epäilystä siitä, etteikö
naisten lukumäärä Euroopassa
olisi VV. 1945-46 aikana alhaisin sivistyneen
maailman historiassa sitten
KolmenkymmensnvuotJsen sodan
Jälkeen, mikä sota käytiin 17. vuosisadalla.
Tämä ei tosin pidä paikkaansa
kaikkiin Euroopan naisiin
nähden. Eufooppa on lukuisten vastakohtaisuuksien
maa. Belsenin ja
Buc?henwaldin keskitysleirit — joista
pelastettuja naisia kuolee viel^in
kidutusten, nälän ja sellaisten "kokeilujen"
kuin syövän istuttamiseen
kohtuun seurauksena — ovat vain
on katkeria muistoja Ranskan hävi--
östä ja miehitysvuosien ajoilta. Niiden
seuraukset ovat olleet ikäänkuin
kansallisen alemmuudentunteen
tuntemista. Ranska on sodanjälkeisessä
maailmassa kuin kaunis nainen,
joka on menettänyt väliaikaisesti
kauneutensa: ärtyisä ja kiu-.
kutteleva.
Yhdysvaltalaiset sotilaat näyttävät
saaneen väärän kuvan Ranskan
naisista heti Ranskan vapauttamisen
jjälkeen. Normandien talon,-
pojat näyttivät hyvinvoivilta verrattuina
Englannin talonpoikiin. Jot-
•kut näyttivät suhtautuvan vastenmielisesti
siihen, että hs vapautuivat
saksalaisten ikeestä. Kun Ranskan
o httiifr^imilci
pienen matkan päässä Sveitsistä, ijos- ^^^t kaupungit vapautettiin, niin vasa
perheenemännät valittavat banaanien
korkeaa hintaa.
Yleisesti puhuen, mitä kauemmaksi
itään Euroopassa menee, sitä kur-pempi
on tilanne. ^Mutta Englannissakin
naisten asema on kova.
Pommit tuhosivat puolimiljoonaa kotia.
Asuntotilanne on kriitillinen.
'Naisten vuosittaisella vaatekortilla
voi tuskin ostaa muuta kuin (kolme
nenäliinaa ja alushameen. Kukaan
ei tosin nä? Englannissa nälkää, mutta
ruokatarpeissa ei ole paljoafkaan
valinnan \'araa.
. Harvat ihmiset tällä mantereella
pauttajista tuntui siltä kuin monetkaan
ranskalaiset naiset eivät olisi
kärsineet sanottavasti natsien miehityksen
aikana.
Mutta kaiken tämän fasaadin takana
on nälkä ja kurjuus, se^ä itsepäinen,
hiljainen patriotismi. On
tosi, että saksalaiset kohtelivat ranskalaisia
paremmin kuin monia muita
uhrejaan.. Mutta silti he pitivät
1,500,000 ranskalaista sotilasta sö-tavanTcileireissä.
He ampuivat kiin-nisaamansa
vastarinnan liikkeen jäsenet
— naisetkin. He suorittivat
. . . , , , kai&untekoja Ranskassa aivan yhtä
fetavat, kumka saanna.teltya nais- ^^^^^ .^^j^ muuallakin. Kysvkää
ten elämä olj Englamiissa sodan.ai- keneltä hyvänsä amerikalaiselta so-
^" • •• tilaalta, jofka katseli Lyonin lento-fvy
taistella oikeuden puolestay suo- kentän laidassa, kun Punaisen Ristin
työläiset kaivoivat saksalaisten
täyttämistä i)ommikuopista siviili-henKlöitten
ruumiita. Saksalaiset
pakottivat siviili-ihmisiä korjaamaan
lentokenttää -ja sitten ampuivat heidät.
Rangkalaisilla on nyt vankka hallitus
ja he ovat menossa eteenpäin,
alutta he tarvitsevat ja saavat mää-r
ä t y n määrän apua UNRRAilta,
-\merikan Punaiselta Ristiltä ja
muilta järjestöiltä, multa he myös-tunut,
että hänelle taide on tästäluk- k^n auttavat itse itseään. He ovat
tien vain ase. muodostaneet oman hallituksen alai-rUtaa
osansa maailman pelastamisessa
sodanlietsojilta.
Marinskyn vanhemmat ovat syntyisin
Venäjältä. Uc matkitstivat
Providencestä Neu! Yorkiin katsomaan
poikansa näyttelyn avajaisia.
He ovat ylpeitä poikansa valitsemasta
tiestä. ' ^
Marinskyn mielessä on vielä kolme
tai neljä muuta aihetta, jotka myöskin
tulevat kohdistumaan propagandaan.
Siitä hän on kuitenkin vakuut-
A serious shorlage of f o o d in <;«rtain areas of the worid
was expected, but crpp faitures.in m a n y are^s, a n d lack
of di$tributiQn fo^ilifies, seeds, a n d f o o l s i n othets crear
l e d a f o o d shorlage of olorming propoctions. Oniy i m -
mediote deliveries o f stqple foods can sustain Ihe hungry
«lilKons.
.PRODUCE A N D S A V E - MORS
Since 1939, our per capita record of food exports has
exceeded that of any odier country. Food production
has soared. Canadians have eaten weU in spite of war.
Today, the seriousaess of the world's.food situation calls
for even greater eflforts. We can increase our food ship-ments
and sali have enough for our needs.
THIS tS W H A T W E C A N P O
We can ship more WHEATv ELOUR, MEATS, CHEESE
and EGGS if as great quantities as possible are made
available for shipment during the next four months.
FRODUCERSl DELIVER T O M A R K E T .
CONSUM£RSf — B U Y L E S S O F THESE F O O D S — B U Y O N L Y F O R
I M M E O I A T E N E E D S ~ W A S T E N O T H I N G — P t A N T A G A R D E N -
SUBSTITUTE V E G E T A B I E S F O R A S M A N Y O F THESE VITAL
F O O D S A S Y O U ^ A N .
This will increase supplies at Storage depots, thus freeing
additional needed foods for the world's hungry. There
can be qo pcrmanent prosperity for us or anyone . . s
whileJiungeranddcspairafflictIarge areas of theworld.
Food Informnclon Cosumnee
of
THE GOVERNliCENT OF CANADA
NO. IS
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 27, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-04-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki460427 |
Description
| Title | 1946-04-27-04 |
| OCR text | LAUANTAINA, HUHTIKUUN 27 PÄIVÄNÄ , ^ — — ^ — ..-.n..— ...„ 1946 , ^ «f sseenn kKoonneeiisstioonns^aa, , jJVoÄk-Ua. aauunttaaoa, p^ a^ k^o^- muualla. Mutta k'^a«»i^k'»k•ti^aaliliaa asian ^ T4 >» M^nrk^ 'l/f iVl n i ^t/?tl I Tt /l iäisten palaamista Saksasta, jonne distäminen- tapahtuu 'hitaasti. jl/UrOOP^ ±SU lyii^M A IIU. ieidät kuljetettiin orjuuteen. Namä^ ^^äiden entisten orjatyöläisten elä- K i R j . AKTHUR GORDON pakolaiset saavat valtion puolesta: mä on monasti hyvin sotkeutun NAISET ovat aina kärsineet sotien aikana huomattavasti. He ovat menettäneet aviopuolisctitaan, nähneet nälkää, heidän moraalinsa on sodan olosuhteissa laskenut ja he ovat joutuneet raiskaulksien, ryös; töjen ja murhien lAreiksi taistelualueilla. Mutta mikään muu sota ei ole iskenyt naisiin niin kuin vjimelk-kana. Siellä määrättiin tarkoin, 'missä heidän tuli työskennellä, kuinka pitkän ajan ja kuinka paljon työtä piti suorittaa. Jokaisen naisen tuli tehdä jotakin, sillä kansakunnan olemassaolo vaati san. Naiset ajoivat ambulansseja ja hoitivat ilmatorjuntatykkejä. He rakensivat lentokoneita ja täyttivät pommeja rä-vapaan lääkärintarkastuksen, «at-: j^anäsa^ eräästä saksalal^st' litus antaa 'heille ylimääräisiä ruo- keskitysleiristä vapautunut -mies n'^ ka-anpoksi,a 5,000 frangin suurui- • " ^' sen rahaerän, sekä ylimääräisiä vaa-tekuponkeja. Orjuudesta palaavat ranskalaiset naiset saavat taas tottua sellaiseenkin ylellisjo^teen — että voivat panna päälleen puhtaan alusvaatekerran. He saavat heittää iäksi menemään likaiset vaatteensa, joskin heidän täytyy elämä- --«Mväyty.:;^t3, Tmneii .Jähdy§ainepl%,.. -rkänsä^-kanta» käsivasteens^ tatuoi-i^ y.^ ^..^.^ii^ooirocfi Ti!iicf<>n ttao a» iliiitiuniisceAnn vvaalloopniim meennnnyvkkssecnn aikaa. Tuollainen naisten traditionalisen kotielämän häiriintyminen luonnollisesti aiheutti moraalin alentumisen. Sodat aina vahingoittavat ihmisten moraalia, eikä Englanti luonnollisesti ollut siitä poikkeus. Suurten ul-joka i^i niin murskaavasti naisten linnoituksiin — hejdän koteihinsa. Ei minkään sodan aikana ole naisia vedetty niin paljon teollisuuden palvelukseen. Ei missään sodassa ole ollut niin paljon naisia asevoimien palveluksessa — suoranaisessa rintamapalveluksessakin. Ensimmäisen maailmansodan aikana, niin paljon kurjuutta kuin sekin sai aikaan, ei kokonaisia kansoja siirretty omista maistaan orjiksi kuin Toisen maailmansodan aikana. .\ikaisemmin 'käydyissä sodissa niiehet taistelivat rintamilla ja naiset vaalivat kodeissaan jälleenrakennuksen siemeniä. Toinen maailmansota oli kokonaan toisenlainen ja siksi sen aiheuttamasta kaaoksesta selviytyminen käy niin sydäntäsäi^ke-vän hitaasti. Euroopassa tämän so- puolella Ranskassa. Ranskalaisilla, dan tulokset mikäli naiset ovat kysy- lukuunottamatta niitä, jotka työs-myksessä yhtä hyvin voitetuissa kuin - 4centelivät maanalaisessa liikkeessä, tua numeroa, orjan merkkiä. Jos nämä orjuudesta palaavat ranskalaiset naiset eivät löydä omaisiaan, auttaa erikoinen toimisto heitä dettiin Ikuusimiljoonaa orjaa hengis-etsinnässään. Jos heidän Ikotinsa on tiAoutunut, saavat he korkea-tää kotimatkalla junassa sylissään pientä lasta: Lapsen äiti, midhen or-jatovcri, palaa Puolaan toi\\>33a %. tää miehensä. Tuossa on mielenvikainen hollantilainen nain^a, joka tappoi vastasyntyneen lapsensa mie-luummin kuin kasvatti hänea rais-kanneen natsien erään myrkkyjouk-kolaiseir^ sta. Luettelo »kaikesta kun uudSta-oUsi!.liian.. pitkä-k-errot-tavaksi. Kansallisuusprobleemit ovat TOJ^S-kin hyvin moninaisia. Saksasta löv-tuissa maissa, kuten Hollannissa, Belgiassa, 'jPshetkosIovakiassa j a komaisten armeijain, kuten amerika- luokkaisimman priorityn uuden a-laisten, canadalaisten, ranskalaisten, sunnon hankkimiseen. Samanlaisia hollantilaisten, belgialaisten ja puo- etuoikeuksia on toisissakin vapaute-lalaisten maassaolo ei suinkaan auttanut tässä kysymyksessä. IMonien englantilaisten naisten edessä on vielä vakavia probleemeja .ratkaistavanaan. - •Mutta huolimatta kaikista kärsimyksistään selviytjrivät brittiläiset sodasta kansallisen ylpeytensä ollessa mahdollisimman liorkea. Mutta niin ei käynytkään-Kanaalin toisella /sä. He kuuluvat lukuisiin eri kansallisuuksiin. Jugoslavialaiset, jotka taistelivat petturi Mihailovic?iiin ri-veissä, eivät halua palata Jugoslaviaan. Neuvostoliittoa vastaan taistelleet vpuolalaiset eivät halua palata "Puolaan. On tuhansia orpolapsia, jotka eivät edes muista minkänäköi- - ^ a r v a t i o n lhr«atens i n the F a r E a s t a n d h u n g e r i n Euro p a . < - W e a v e s e n d i n g f omi. We musf send more. Tho n ^ e d i s n o v r — untit harvesti xToittajamaissaikin, ovat niin traagil-liset, monasti kaiken käsityksen ulkopuolella. On hjrvin vähän epäilystä siitä, etteikö naisten lukumäärä Euroopassa olisi VV. 1945-46 aikana alhaisin sivistyneen maailman historiassa sitten KolmenkymmensnvuotJsen sodan Jälkeen, mikä sota käytiin 17. vuosisadalla. Tämä ei tosin pidä paikkaansa kaikkiin Euroopan naisiin nähden. Eufooppa on lukuisten vastakohtaisuuksien maa. Belsenin ja Buc?henwaldin keskitysleirit — joista pelastettuja naisia kuolee viel^in kidutusten, nälän ja sellaisten "kokeilujen" kuin syövän istuttamiseen kohtuun seurauksena — ovat vain on katkeria muistoja Ranskan hävi-- östä ja miehitysvuosien ajoilta. Niiden seuraukset ovat olleet ikäänkuin kansallisen alemmuudentunteen tuntemista. Ranska on sodanjälkeisessä maailmassa kuin kaunis nainen, joka on menettänyt väliaikaisesti kauneutensa: ärtyisä ja kiu-. kutteleva. Yhdysvaltalaiset sotilaat näyttävät saaneen väärän kuvan Ranskan naisista heti Ranskan vapauttamisen jjälkeen. Normandien talon,- pojat näyttivät hyvinvoivilta verrattuina Englannin talonpoikiin. Jot- •kut näyttivät suhtautuvan vastenmielisesti siihen, että hs vapautuivat saksalaisten ikeestä. Kun Ranskan o httiifr^imilci pienen matkan päässä Sveitsistä, ijos- ^^^t kaupungit vapautettiin, niin vasa perheenemännät valittavat banaanien korkeaa hintaa. Yleisesti puhuen, mitä kauemmaksi itään Euroopassa menee, sitä kur-pempi on tilanne. ^Mutta Englannissakin naisten asema on kova. Pommit tuhosivat puolimiljoonaa kotia. Asuntotilanne on kriitillinen. 'Naisten vuosittaisella vaatekortilla voi tuskin ostaa muuta kuin (kolme nenäliinaa ja alushameen. Kukaan ei tosin nä? Englannissa nälkää, mutta ruokatarpeissa ei ole paljoafkaan valinnan \'araa. . Harvat ihmiset tällä mantereella pauttajista tuntui siltä kuin monetkaan ranskalaiset naiset eivät olisi kärsineet sanottavasti natsien miehityksen aikana. Mutta kaiken tämän fasaadin takana on nälkä ja kurjuus, se^ä itsepäinen, hiljainen patriotismi. On tosi, että saksalaiset kohtelivat ranskalaisia paremmin kuin monia muita uhrejaan.. Mutta silti he pitivät 1,500,000 ranskalaista sotilasta sö-tavanTcileireissä. He ampuivat kiin-nisaamansa vastarinnan liikkeen jäsenet — naisetkin. He suorittivat . . . , , , kai&untekoja Ranskassa aivan yhtä fetavat, kumka saanna.teltya nais- ^^^^^ .^^j^ muuallakin. Kysvkää ten elämä olj Englamiissa sodan.ai- keneltä hyvänsä amerikalaiselta so- ^" • •• tilaalta, jofka katseli Lyonin lento-fvy taistella oikeuden puolestay suo- kentän laidassa, kun Punaisen Ristin työläiset kaivoivat saksalaisten täyttämistä i)ommikuopista siviili-henKlöitten ruumiita. Saksalaiset pakottivat siviili-ihmisiä korjaamaan lentokenttää -ja sitten ampuivat heidät. Rangkalaisilla on nyt vankka hallitus ja he ovat menossa eteenpäin, alutta he tarvitsevat ja saavat mää-r ä t y n määrän apua UNRRAilta, -\merikan Punaiselta Ristiltä ja muilta järjestöiltä, multa he myös-tunut, että hänelle taide on tästäluk- k^n auttavat itse itseään. He ovat tien vain ase. muodostaneet oman hallituksen alai-rUtaa osansa maailman pelastamisessa sodanlietsojilta. Marinskyn vanhemmat ovat syntyisin Venäjältä. Uc matkitstivat Providencestä Neu! Yorkiin katsomaan poikansa näyttelyn avajaisia. He ovat ylpeitä poikansa valitsemasta tiestä. ' ^ Marinskyn mielessä on vielä kolme tai neljä muuta aihetta, jotka myöskin tulevat kohdistumaan propagandaan. Siitä hän on kuitenkin vakuut- A serious shorlage of f o o d in <;«rtain areas of the worid was expected, but crpp faitures.in m a n y are^s, a n d lack of di$tributiQn fo^ilifies, seeds, a n d f o o l s i n othets crear l e d a f o o d shorlage of olorming propoctions. Oniy i m - mediote deliveries o f stqple foods can sustain Ihe hungry «lilKons. .PRODUCE A N D S A V E - MORS Since 1939, our per capita record of food exports has exceeded that of any odier country. Food production has soared. Canadians have eaten weU in spite of war. Today, the seriousaess of the world's.food situation calls for even greater eflforts. We can increase our food ship-ments and sali have enough for our needs. THIS tS W H A T W E C A N P O We can ship more WHEATv ELOUR, MEATS, CHEESE and EGGS if as great quantities as possible are made available for shipment during the next four months. FRODUCERSl DELIVER T O M A R K E T . CONSUM£RSf — B U Y L E S S O F THESE F O O D S — B U Y O N L Y F O R I M M E O I A T E N E E D S ~ W A S T E N O T H I N G — P t A N T A G A R D E N - SUBSTITUTE V E G E T A B I E S F O R A S M A N Y O F THESE VITAL F O O D S A S Y O U ^ A N . This will increase supplies at Storage depots, thus freeing additional needed foods for the world's hungry. There can be qo pcrmanent prosperity for us or anyone . . s whileJiungeranddcspairafflictIarge areas of theworld. Food Informnclon Cosumnee of THE GOVERNliCENT OF CANADA NO. IS |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-04-27-04
