1947-12-13-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West,-3udbury. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter. ^
Liekki ilmestjry jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $2.50 1 vuosikerta $3.10
6 kuukautta .. ..... 1.40 6 kuukautta 1.80
3 kuukautta .75
SVOniEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Compa»y Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
lOu-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69 , LIEKKI SUDBURY. ONT.
Toimituksen kulmasta
Meitä on muistutettu siitä, kun emme aina huomauta
uusista jatkokertomuksista — "että lukijat tietäisivät varustaa
itsensä oikein selkäkenoon lukuasentoon". Oikein totta,
siihen laiminlyöntiin olemme vikapäät, ja melkeinpä tieten
ja tahtoen. Ajattelemme näet lukijaimme seuraavan tätä leh-tedän
numerosta mhneroon, viikosta viikkoon niin tarkkaan
että näkevät ja haluavat jiähdä huotnauttamatta mitä siinä
milloinkin on. Näkevät senkin, että kaikki numerot, kaikki
kirjoitukset ja kaikki jatkokertomukset eivtä ole yhtä mielenkiintoisia
eivätkä yhtä arvokkaita, ja käsittävät myöskin
sen. että tätä.lehteä kuten muitakin lehtiä on toimiteltava
saatavilla olevien mahdollisuuksien mukaan. Ei tilapäisyyksissä,
vaan pitemmässä tutustumisessa on suuren perhekuntamme''
perustua. Mutta koska nyt juuri alkaa taas yksi
uusi jatkoromaani, "AIuonQmiehcn Jyttö ja kreivin poika",
niin huomautamme siitä. Otimme'.vaihteeksi tuollaisen, tavallaan
historiallisen romaanin ja sellaisenaan aika hyvän.
Hiihdon, tavallisimman talviurheilumme aika alkaa olla
käsillä (ja sivumennen sanoen tuossa koppimme nurkassa on
uudet sukset ja sauvat odottamassa), mutta meille näillä tienoin
ei ole vielä annettu hiihtolunta eikä paljon mitään lunta
tai kunnon jäätäköön. Hiihäomcstarimme ja samalla Canadan
suomalaisten hiihtomestarit Lauri Huuki ja Bill Johnson ovat
kuitenkin olleet jo viikon päivät Vai Cartierissa osallistumassa
koehiihtoihin, joiden perusteella ratkaistaan Canadan
edustus tulevissa talviolympialaisissa. Emme ole vielä kuulleet
miten pojillemme on siellä käynyt, mutta toivoisimme
heidän pääsevän koettelemaan kuntoaan oikein kansainvälisessä
valiojoukossa.
Oli se hyvä asia että Suomiavustus saatiin viedyksi tavoiteltuun
summaan, S 100,000, "m/y^a merkitsee sitä, että sen
kokoamiseen on kunkin Canadan suomalaisen täytynyt osallistua
parilla kolmella dollarilla. Suhde kuitenkaaii ei ole sellainen,
vaan toiset ovat. panneet montakin kertaa sen verran
ja toiset vähemmän Tästä pitkällisestä kamppailusta tulee
mieleen, kuinka paljon touhua tarvitaan köyhän väen keskuudessa
tuollaisenkin summan keräämiseen, mikä rikkahit-ten
rynnistyksessä ei 7}ierkifsisi kerrassaan mitään. Ei sen
keräämiseen heidän keskuudessaan montakaan "bingopaar-tia"
tarvita, jos vaan yritys, vaikka kuinka köykäinen, heitä
innostaa.
. Olimme tässä jo joukon jatkona joululahjoja katselemassa.
Kyllähän niitä näytti olevan, kauniita ja hyviäkin.
Mutta siinä ihmeeksemme huomasimme, kuinka takkimme alla
kolme väkevää voimaa kamppaili keskenään: halu, kukkaro
ja hinta. Oikein hiki otsaan tuli. — .IP. _
Monet ihmiset ovat suuressa määrin sen orjia, mitä ia-tiommc
sukulaisuuden siteiksi. Meidän on kuitenkin hyvä
muistaa, että ne eivät välttämättä ole meidän oikeita sukulaisiamme,
vaan todellisimpia sukulaisiamme ovat ne, jotka ovat
meitä lähempänä mieleltään, sielultaan, hengeltään. — Trine.
• • *
Pitää olla hyvä talhc, joka elää kauan; huono^ valhe
kuolee pian.
• * *
Lukeminen, kaiken kunnollisen kirjallisuuden lukeminen,
tekee aivan huomaamatta kiljaista kehitystyötään.
Siitä keväästä on nähty unta
ajan kuljettaissa kuviaan,
jolloin veljcstynyt ihmiskunta
eläis onnellisena päällä maan. '
Ruostua sais kalpa käyttäjättä,
rauhan ase arvokkaampi ois,
/ kukin ahertaisi pelkäämättä,
vainon varjot silmistänsä pois.
Ketään rusentais ei elon taakka,
kodin jokaiselle takais työ,
päiväkultaa riittäis huviin saakka,
lepoon rauhalliseen jäisi yö.
Eikä toinen oUs toisen orja,
kun ei orja, niin ei herrakaan,
ystävyytehen vain niska norja,
käsi aulis yhteistoimintaan.
Koittais jakamatta riemut kevään,
yhteisinä toimet toukokuun,
jnhlahctkin luontoon hymyilevään
käytäis perheen lailla alle puun .. .
Uneksittu, unten seppeleillä
— *
koristetttu otsaa totuuden,
ensin pyyhittyä kyyneleiltä
rumat, hirvittävät haavat sen.
Kulkee kuvinensa ajan vaihteet,
näkövinkkeliss' on yhä tuo —
aika, josta sankartöiden aiheet,
josta kilvoitusten kiivas vuo.
Niinpä unta nähnen nähdessäni
liki meitä sen jo saapuneen,
että ennenkuin lie ilta elämäni
istun rannalla jo kevätveen.
Vaan ei saapune se neitsythymyin,
käsin hennoin liljaa kantaen,
vaan se saapunevi raaoin rymyin
. kautta hävitcttyin tannerten,
Joukoin väsynein ja haavotctuin,
sidekäärehin ja lapioin,
vangein mahtavin mitt masennetuin
! . •
sellaisena sitä vuottaa voin.
Keli' on kevään toivo, hälV on tulta,
Promethcukscn tulta liedellään;
se jos, se jos sammahtaapi multa,
totisesti pimeähän jään.
A.P. (1915)
Filmikeinot maksavat
Useatkaan elokuvissa kävijät eivät
käsitä, miten" heidän näkemänsä todellisuudessa
tapahtuu ja sen vuoksi ihmettelevät
sitä ja tätä. Ei muisteta, että
katsellaan tilauksen mukaista esitystä,
jclla ei ole todellisuuden kanssa mitään
tekemistä.
Kun esimerkiksi nähdään junarikko
tai autovaurio, jossa juna ja auto yhteentörmäystä
seuraavassa sekunnissa
ovat tuhansina kappaleina, nähdään sellaista
jota ei ole tapahtunut.
Elokuvassa "Dishonored Lady" esimerkiksi
Hedy Lamarrin on käsikirjoituksen
mukaan ajettava nuuskaksi 16-
silinterih loistoauto, ja tämä-pieni sievä'
liikenneonnettomuus maksoi yhtiölle
16,448 dollaria 75 senttiä, mutta mitään
autoa ei rikkoutunut.
Tähän määrään sisältyvät automcka-nikkojen
ja filmiteknikkojen palkat, erityisten
kuvauslaitteiden, mm. irrallisten
autonosien hankkimisen kustannukset,
osat siroteltiin sen puun ympärille, johon
näyttelijän piti törmätä — ja 75 senttiä
maksoi se keinotekoinen savu, jonka piti
virrata esiin tuhoutuneen auton jäähdyt-täjästä.
Studion työläiset puuhasivat kaksi
päivää oikean tehon aikaansaamiseksi.
Kun kuvaukset oli suoritettu, korjaajat
kokosivat 'tuhoutuneen'* auton jälleen
ehjäksi \*ajaassa tunnissa.
Kokgilluti ANTTI HA UTAMÄKI.
Siellä oli eräs suomalainen farmari vailla piikaa ia m
vastaan" sen tehtävän, kun sitä tarjottiin. Kun oin
menin so\il
tuna aaniuna'tuossa 7 tienoissa ottamaan tehtäväni \-3st
niin isäntä sanoi: 'tMeillä syörään eines tuossa kuurenajoLsI
— niin meillä priiukathan." - Ja sitten^Kän^männän kaad
yhdessä antoi luettelon töistä, jotka minulle kuuluivat.seur^
vasti: Laittaa ruoka ja kahvit kolme kertaa päivässä, p j
taa ruokailuvälineet, pestä pyykit, puhdistaa huoneet, pn
distaa ja järjestää vuoteet, paikata ja korjata isännän ja end
nän vaatteet, ja siteen vielä, jos on aikaa, veisata virsiä
lukea postillaa. V
He tykkäsivät minun veisuusta ja postillan lukemisestani]
koetin parhaan kykyni mukaan matkia sen alan ammattil;
sia. Sitten k|rran, emännän '-nimettömiä'" paikatessani. '^i
noin hänelle:
''IMinä lopetan veisaamisen."
"No, miksi?"
''Siksi, että en tykkää siitä."
^-Kyllä sinun pitää veisata, sinä veisaat niin koriasti.
kun jatkat vain veisaamista, niin sinä saat herätyksen."
Sanoin vastaan, että olen jo herätyksen saanut, ja laula
hoilasin: " •
"Lapualla isännät kun kirkkohon menee,
niin meijeri niillä on mieless*.
Rengillä ressukuppi pöydällä
ja kurnaalituoppi on vieress."
Siitä emäntä kauhistui ja nosti aika metelin, manasi minil
alimpaan helvettiin. Isäntäkin kuuli sen ja tuli katsomaaj
ja kun kuuli mistä on kysymys, niin varoitti minua olemaa
siivosti ja veisaarnaan aina kun emäntä haluaa — "kun kerr
saat ruuan ja ruuman, ja sitten keväällä, kun ruvetaan tekj
mään oikein töitä, saat vähän palkkaakin."
Xyt sanoin isännälle, että eiköhän minun ole aika lähte}
jos ei tätä työksi lasketakaan — kun minä nousen kello 4 aj
mulla ja lopetan kello 9 illalla..
Siihen päättyi minun plikaamiseni, kahden viikon koke
luun. Mutta se on yhäkin"mieltäkiinnittävin muistoni
rasta.
Sämi Putula, jonka käsi er ole koskaan koukussa sillo|
kun toisen auttaminen on kysymyksessä,- lähti nytkin keske
lä kiireen heinänteon kyyditsemään meidät Cambiehen sil
konsa luokse Tiitulle. Sitä ennen poikkesimme Latvakarj
Jussia ja Mantaa tapaamassa. Manta siellä \ain yksi.kseö
voita kirnusi lehtimajassaan, sanoi Jussinsa olevan töis^
Cambiessä. Kiireesti siinä vain kättä puristettiin ja katso
tiin kasvoista kasvoihin.
Tiitulla oltiin myös kiireessä heinäntekohommassa. Ei si
loin voi joutilaista kulkureista huolehtia kun on välttämätij
mät taloustyöt tehtävänä. Kahvit juotiin ja juteltiin m\n\
kiireessä ehdittiin, ja niin sanottiin Maijalle hyvästi: muuj
talonväkeä ei lähtiessä nähtykään. Käveltiin \listölle ja siell
menikin päivä iltaan taloa tarkastellessa ja emännän kar
sa jutellessa nykyisistä ja menneistä asioista. Siinä se Mai|
meni ja tuli niinkuin ennenkin ja puhtaalta talo näytti. Mi
ta ehkä liian raskas elämäntaakka on hänenkin harteitaa
painanut vuosikymmeniä, kantaessaan oman taakkansa
toisten taakkaa myös. En ollut uskonut sitä päivää näkean
että syön Ylistön Maijan laittamaa ruokaa, mutta niin se y^j
elämä heilahti, että sitä syötiin, päivälliset ja illalliset, kutj
niin monta kertaa erinen vuosikymmeniä sitten. Mutta ei o j
"iso poika", vanhempi, enää pöydässä, mutta nuorempi
ja samaa kokoa näytti olevan, miellyttäväpuheinen niinki
isänsäkin. Hän kyyditsi meidät Solsquan Rantasalolle, odote
tuamme niin kauan että Maija ehti mukaan. Pahoittelen. ^
tei Rantasalolla voitii pysähtyä pitempään. Heidän auton>a
sattui olemaan rikki, joten olisi aamulla ollut liian pukama
ka kävellä Sicamousiin, joten Ylistön "iso poika nuoremj
kyyditsi meidät sinne. Kiitos kyydistä ia kaikesta h\v:.
destä Maijalle ja nuorelle Viistolle. i, nil
Xyt pahoittelen sitä kun Cambiessä vierailu tapahtui^nj
kiireesti, että paljon hyviä tuttavia jäi näkemättä. Suöma- ^
kaikki-siellä ovat korven raivaajia. Muistan ajan, j o U o^
simmaiset uudistasukkaat asettuivat Cambien ja [
quan seuduille. Xe olivat siihen aikaan aivan i
seutuja, mutta nyt läpikulkijankin silmä nakcc. etu
tehnyt seuduista kauniin ja viihtyisän. No.-^tan lakkiani
vcnraivaajille!
Rantasalo
rautatiestcL. ^-..v,. -
olevan paljon alhaisia "jointeja", jotka tarvitsee no^^^^.^^.^
raivaajille! . .. ^ y
Maijoinecn Solsquassa eleli ' " ' ^ ' ' ' " ' ^ ^ J , 3 k|
kana rautatiestä. Työtä sanoi riittävän ja sanoi ar
ja eikä sc työläisen elämä missään ole niin kovin vi
ta. hän tuumi. Rautatietä sanoi ihailevansa vieläkin- _
on niin mahtava kulkuväline ihmisille sekä tavaroi
massa.
'[Jatkuu kuudennella sivulla
SrVTJ2 LAUAOTAINA, JOULTJKUUN 13 PÄIVÄNÄ
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 13, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-12-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki471213 |
Description
| Title | 1947-12-13-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West,-3udbury. Ontario. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. ^ Liekki ilmestjry jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta $2.50 1 vuosikerta $3.10 6 kuukautta .. ..... 1.40 6 kuukautta 1.80 3 kuukautta .75 SVOniEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00 ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Compa»y Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, lOu-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 , LIEKKI SUDBURY. ONT. Toimituksen kulmasta Meitä on muistutettu siitä, kun emme aina huomauta uusista jatkokertomuksista — "että lukijat tietäisivät varustaa itsensä oikein selkäkenoon lukuasentoon". Oikein totta, siihen laiminlyöntiin olemme vikapäät, ja melkeinpä tieten ja tahtoen. Ajattelemme näet lukijaimme seuraavan tätä leh-tedän numerosta mhneroon, viikosta viikkoon niin tarkkaan että näkevät ja haluavat jiähdä huotnauttamatta mitä siinä milloinkin on. Näkevät senkin, että kaikki numerot, kaikki kirjoitukset ja kaikki jatkokertomukset eivtä ole yhtä mielenkiintoisia eivätkä yhtä arvokkaita, ja käsittävät myöskin sen. että tätä.lehteä kuten muitakin lehtiä on toimiteltava saatavilla olevien mahdollisuuksien mukaan. Ei tilapäisyyksissä, vaan pitemmässä tutustumisessa on suuren perhekuntamme'' perustua. Mutta koska nyt juuri alkaa taas yksi uusi jatkoromaani, "AIuonQmiehcn Jyttö ja kreivin poika", niin huomautamme siitä. Otimme'.vaihteeksi tuollaisen, tavallaan historiallisen romaanin ja sellaisenaan aika hyvän. Hiihdon, tavallisimman talviurheilumme aika alkaa olla käsillä (ja sivumennen sanoen tuossa koppimme nurkassa on uudet sukset ja sauvat odottamassa), mutta meille näillä tienoin ei ole vielä annettu hiihtolunta eikä paljon mitään lunta tai kunnon jäätäköön. Hiihäomcstarimme ja samalla Canadan suomalaisten hiihtomestarit Lauri Huuki ja Bill Johnson ovat kuitenkin olleet jo viikon päivät Vai Cartierissa osallistumassa koehiihtoihin, joiden perusteella ratkaistaan Canadan edustus tulevissa talviolympialaisissa. Emme ole vielä kuulleet miten pojillemme on siellä käynyt, mutta toivoisimme heidän pääsevän koettelemaan kuntoaan oikein kansainvälisessä valiojoukossa. Oli se hyvä asia että Suomiavustus saatiin viedyksi tavoiteltuun summaan, S 100,000, "m/y^a merkitsee sitä, että sen kokoamiseen on kunkin Canadan suomalaisen täytynyt osallistua parilla kolmella dollarilla. Suhde kuitenkaaii ei ole sellainen, vaan toiset ovat. panneet montakin kertaa sen verran ja toiset vähemmän Tästä pitkällisestä kamppailusta tulee mieleen, kuinka paljon touhua tarvitaan köyhän väen keskuudessa tuollaisenkin summan keräämiseen, mikä rikkahit-ten rynnistyksessä ei 7}ierkifsisi kerrassaan mitään. Ei sen keräämiseen heidän keskuudessaan montakaan "bingopaar-tia" tarvita, jos vaan yritys, vaikka kuinka köykäinen, heitä innostaa. . Olimme tässä jo joukon jatkona joululahjoja katselemassa. Kyllähän niitä näytti olevan, kauniita ja hyviäkin. Mutta siinä ihmeeksemme huomasimme, kuinka takkimme alla kolme väkevää voimaa kamppaili keskenään: halu, kukkaro ja hinta. Oikein hiki otsaan tuli. — .IP. _ Monet ihmiset ovat suuressa määrin sen orjia, mitä ia-tiommc sukulaisuuden siteiksi. Meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että ne eivät välttämättä ole meidän oikeita sukulaisiamme, vaan todellisimpia sukulaisiamme ovat ne, jotka ovat meitä lähempänä mieleltään, sielultaan, hengeltään. — Trine. • • * Pitää olla hyvä talhc, joka elää kauan; huono^ valhe kuolee pian. • * * Lukeminen, kaiken kunnollisen kirjallisuuden lukeminen, tekee aivan huomaamatta kiljaista kehitystyötään. Siitä keväästä on nähty unta ajan kuljettaissa kuviaan, jolloin veljcstynyt ihmiskunta eläis onnellisena päällä maan. ' Ruostua sais kalpa käyttäjättä, rauhan ase arvokkaampi ois, / kukin ahertaisi pelkäämättä, vainon varjot silmistänsä pois. Ketään rusentais ei elon taakka, kodin jokaiselle takais työ, päiväkultaa riittäis huviin saakka, lepoon rauhalliseen jäisi yö. Eikä toinen oUs toisen orja, kun ei orja, niin ei herrakaan, ystävyytehen vain niska norja, käsi aulis yhteistoimintaan. Koittais jakamatta riemut kevään, yhteisinä toimet toukokuun, jnhlahctkin luontoon hymyilevään käytäis perheen lailla alle puun .. . Uneksittu, unten seppeleillä — * koristetttu otsaa totuuden, ensin pyyhittyä kyyneleiltä rumat, hirvittävät haavat sen. Kulkee kuvinensa ajan vaihteet, näkövinkkeliss' on yhä tuo — aika, josta sankartöiden aiheet, josta kilvoitusten kiivas vuo. Niinpä unta nähnen nähdessäni liki meitä sen jo saapuneen, että ennenkuin lie ilta elämäni istun rannalla jo kevätveen. Vaan ei saapune se neitsythymyin, käsin hennoin liljaa kantaen, vaan se saapunevi raaoin rymyin . kautta hävitcttyin tannerten, Joukoin väsynein ja haavotctuin, sidekäärehin ja lapioin, vangein mahtavin mitt masennetuin ! . • sellaisena sitä vuottaa voin. Keli' on kevään toivo, hälV on tulta, Promethcukscn tulta liedellään; se jos, se jos sammahtaapi multa, totisesti pimeähän jään. A.P. (1915) Filmikeinot maksavat Useatkaan elokuvissa kävijät eivät käsitä, miten" heidän näkemänsä todellisuudessa tapahtuu ja sen vuoksi ihmettelevät sitä ja tätä. Ei muisteta, että katsellaan tilauksen mukaista esitystä, jclla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Kun esimerkiksi nähdään junarikko tai autovaurio, jossa juna ja auto yhteentörmäystä seuraavassa sekunnissa ovat tuhansina kappaleina, nähdään sellaista jota ei ole tapahtunut. Elokuvassa "Dishonored Lady" esimerkiksi Hedy Lamarrin on käsikirjoituksen mukaan ajettava nuuskaksi 16- silinterih loistoauto, ja tämä-pieni sievä' liikenneonnettomuus maksoi yhtiölle 16,448 dollaria 75 senttiä, mutta mitään autoa ei rikkoutunut. Tähän määrään sisältyvät automcka-nikkojen ja filmiteknikkojen palkat, erityisten kuvauslaitteiden, mm. irrallisten autonosien hankkimisen kustannukset, osat siroteltiin sen puun ympärille, johon näyttelijän piti törmätä — ja 75 senttiä maksoi se keinotekoinen savu, jonka piti virrata esiin tuhoutuneen auton jäähdyt-täjästä. Studion työläiset puuhasivat kaksi päivää oikean tehon aikaansaamiseksi. Kun kuvaukset oli suoritettu, korjaajat kokosivat 'tuhoutuneen'* auton jälleen ehjäksi \*ajaassa tunnissa. Kokgilluti ANTTI HA UTAMÄKI. Siellä oli eräs suomalainen farmari vailla piikaa ia m vastaan" sen tehtävän, kun sitä tarjottiin. Kun oin menin so\il tuna aaniuna'tuossa 7 tienoissa ottamaan tehtäväni \-3st niin isäntä sanoi: 'tMeillä syörään eines tuossa kuurenajoLsI — niin meillä priiukathan." - Ja sitten^Kän^männän kaad yhdessä antoi luettelon töistä, jotka minulle kuuluivat.seur^ vasti: Laittaa ruoka ja kahvit kolme kertaa päivässä, p j taa ruokailuvälineet, pestä pyykit, puhdistaa huoneet, pn distaa ja järjestää vuoteet, paikata ja korjata isännän ja end nän vaatteet, ja siteen vielä, jos on aikaa, veisata virsiä lukea postillaa. V He tykkäsivät minun veisuusta ja postillan lukemisestani] koetin parhaan kykyni mukaan matkia sen alan ammattil; sia. Sitten k|rran, emännän '-nimettömiä'" paikatessani. '^i noin hänelle: ''IMinä lopetan veisaamisen." "No, miksi?" ''Siksi, että en tykkää siitä." ^-Kyllä sinun pitää veisata, sinä veisaat niin koriasti. kun jatkat vain veisaamista, niin sinä saat herätyksen." Sanoin vastaan, että olen jo herätyksen saanut, ja laula hoilasin: " • "Lapualla isännät kun kirkkohon menee, niin meijeri niillä on mieless*. Rengillä ressukuppi pöydällä ja kurnaalituoppi on vieress." Siitä emäntä kauhistui ja nosti aika metelin, manasi minil alimpaan helvettiin. Isäntäkin kuuli sen ja tuli katsomaaj ja kun kuuli mistä on kysymys, niin varoitti minua olemaa siivosti ja veisaarnaan aina kun emäntä haluaa — "kun kerr saat ruuan ja ruuman, ja sitten keväällä, kun ruvetaan tekj mään oikein töitä, saat vähän palkkaakin." Xyt sanoin isännälle, että eiköhän minun ole aika lähte} jos ei tätä työksi lasketakaan — kun minä nousen kello 4 aj mulla ja lopetan kello 9 illalla.. Siihen päättyi minun plikaamiseni, kahden viikon koke luun. Mutta se on yhäkin"mieltäkiinnittävin muistoni rasta. Sämi Putula, jonka käsi er ole koskaan koukussa sillo| kun toisen auttaminen on kysymyksessä,- lähti nytkin keske lä kiireen heinänteon kyyditsemään meidät Cambiehen sil konsa luokse Tiitulle. Sitä ennen poikkesimme Latvakarj Jussia ja Mantaa tapaamassa. Manta siellä \ain yksi.kseö voita kirnusi lehtimajassaan, sanoi Jussinsa olevan töis^ Cambiessä. Kiireesti siinä vain kättä puristettiin ja katso tiin kasvoista kasvoihin. Tiitulla oltiin myös kiireessä heinäntekohommassa. Ei si loin voi joutilaista kulkureista huolehtia kun on välttämätij mät taloustyöt tehtävänä. Kahvit juotiin ja juteltiin m\n\ kiireessä ehdittiin, ja niin sanottiin Maijalle hyvästi: muuj talonväkeä ei lähtiessä nähtykään. Käveltiin \listölle ja siell menikin päivä iltaan taloa tarkastellessa ja emännän kar sa jutellessa nykyisistä ja menneistä asioista. Siinä se Mai| meni ja tuli niinkuin ennenkin ja puhtaalta talo näytti. Mi ta ehkä liian raskas elämäntaakka on hänenkin harteitaa painanut vuosikymmeniä, kantaessaan oman taakkansa toisten taakkaa myös. En ollut uskonut sitä päivää näkean että syön Ylistön Maijan laittamaa ruokaa, mutta niin se y^j elämä heilahti, että sitä syötiin, päivälliset ja illalliset, kutj niin monta kertaa erinen vuosikymmeniä sitten. Mutta ei o j "iso poika", vanhempi, enää pöydässä, mutta nuorempi ja samaa kokoa näytti olevan, miellyttäväpuheinen niinki isänsäkin. Hän kyyditsi meidät Solsquan Rantasalolle, odote tuamme niin kauan että Maija ehti mukaan. Pahoittelen. ^ tei Rantasalolla voitii pysähtyä pitempään. Heidän auton>a sattui olemaan rikki, joten olisi aamulla ollut liian pukama ka kävellä Sicamousiin, joten Ylistön "iso poika nuoremj kyyditsi meidät sinne. Kiitos kyydistä ia kaikesta h\v:. destä Maijalle ja nuorelle Viistolle. i, nil Xyt pahoittelen sitä kun Cambiessä vierailu tapahtui^nj kiireesti, että paljon hyviä tuttavia jäi näkemättä. Suöma- ^ kaikki-siellä ovat korven raivaajia. Muistan ajan, j o U o^ simmaiset uudistasukkaat asettuivat Cambien ja [ quan seuduille. Xe olivat siihen aikaan aivan i seutuja, mutta nyt läpikulkijankin silmä nakcc. etu tehnyt seuduista kauniin ja viihtyisän. No.-^tan lakkiani vcnraivaajille! Rantasalo rautatiestcL. ^-..v,. - olevan paljon alhaisia "jointeja", jotka tarvitsee no^^^^.^^.^ raivaajille! . .. ^ y Maijoinecn Solsquassa eleli ' " ' ^ ' ' ' " ' ^ ^ J , 3 k| kana rautatiestä. Työtä sanoi riittävän ja sanoi ar ja eikä sc työläisen elämä missään ole niin kovin vi ta. hän tuumi. Rautatietä sanoi ihailevansa vieläkin- _ on niin mahtava kulkuväline ihmisille sekä tavaroi massa. '[Jatkuu kuudennella sivulla SrVTJ2 LAUAOTAINA, JOULTJKUUN 13 PÄIVÄNÄ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-12-13-02
