Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 25, 1953

              ibaiilessani .monenlaisia ^varivivah>~
^jutsia. En ole sellainen kukkien ystä­vä
että katfconikukanvarsia sisälle mal-i
jatkoon. Katkotut kukat muistuttavat
kuolemaa. Vasta kun syksyn annoton
lialla alkaa korjata satoaan kuljen minä
tddlä saksineni ja kannan sisälle huo­neisiin
kaiken, minkä vain voin hallalta
säästää.
Eräänä aamuna tässä viime viikolla
ulkoaskareilla ollessani kääntyi huo­mioni
tuttuuti sirkutukseen. Katsoin
ylös ja näin kevään ensimmäisen kotta-xaisparin
istuvan ulkorakennuksen pää-^
dyllä. Jäin hetkeksi seuraamaan niiden
hommia ja totesin, että käynnissä oli
rakastavaisten kuhertelu. Toinen lensi
kauniin kaaren ilmassa istuen wimein
toisen eteen. 'Kuulih%iideii visertävän
lemmen asioitaan ja olinpa^^^
jutni suudelpiankin seurasKVan rakaste^
lua. Lintuset hakevat keväisin kump­paneitaan,
rakentavat pesän ja kasvat­tavat
poikueensa, jotka ovat syksyn tul­len
valmennettuja lentämään lämpimiin
maihin. • 'v^-''^'•;
,>;iin/lämpinaiin inaihin V
tuli sanotuksi. Olen i^k^ talven kap^
Doinut mielessäni,' miksi en mmakm voi
lentää kermaahan talvea kjUen tul­tua.
Se on siitä yksinkertaisesta ^Vsta,
että meitä työläisiä komentdee hyvin
suuri herra, joka pitää iinanssiasioitam^
me epäilytövällä kannalla, että tulmn-me
ja menomme lyömt aina tasoihin,
joten Floridan matkanune siirtyy kauas
tulevaisuuteen tai jää kokonaan toteut­tamatta.
Syvä huokaus päätökseksi
''herraskaisille" ajatuksilleni.
Katselin tässä eräänä päivänä nuk­kavierua
kevättakkiani, jonka kuluneet
hihansuut ja kaulus puhut\'at seK'ää
kieltö. Takki pitäisi saada.- Ajattelin
ensi kerran kaupungissa käydessäni kä­vellä
"sappaan' ja lyödä hartioilleni
uuden ke\'ätasun. Saa nähdä, syökö si­ka
taas eväät niinkuin monet kerrat en-henlan.
Kerat tahtoo ^tkea selvät
vyyhdet sekaisin, ainakin ^
VAPPU-KLAARAN.
' Ihmiset voivat joskus antaa anteeksi
sen hyvän, mitä olet keilie tehnyt, mut­ta
harvoin sen pahan, mitä he ovat si-nuUe
tehneet, — W. Somerset Maug-
Tervaten k^ri^äiän kestää.
PARHAAT KEVÄÄN TERVEHDYKSET
ia
HAUSKAA yAFPUA
TOIVOTAMME CANADAN JA YHDYSVALTAIN
SUOMALAISILLEI
NIILO MÄKELÄ
Hilja Mikkonen. Geraldtön, Ont,
Laura Lempiala
Elli ja HaiT3r WeiikaJa^ :
Vancouver, B^C; :
Mary L^tinen, ChassedI, 1^
Toivo Aura, M2(^^
Anni Hakulinen, Helshdd :
Oscar Koski/ Jeanwood, Mi<di.
August Similä;-Astoria, Oreg.
Urpo Mieio,i3udbury. Ont.
Heikki Kivijärvi
XDäk^Hintikka. Port Arttiur,Ont
KaUe Äffikeiä", Port ArUiur, Ont.
PAAVO TCrOMINiN
JOHAN RAJAKISTO
Uuno Utriainen
OlSiVi Tremasx
Leevi Toivari /" •
Jalmari Koski
Väinö DeniXstrom •
Sulo Ruohonen^ Iiäppe, Ont. •
Lempi Koskela, Toronto, Ont,
Arvo Kuokkanen
mima Väbämäki. Milford^ Mich.
Sigrid E, Bems, Detroit, Mich.
VUho Metsämuuronen,
LöngLac,Ont V
ElU Rintala :\-..r.:
Ilmari Lubeck
Mrs. Abel Rajala
StoeMidlinin suomalaiset matkustajat
VAPPUA
TUTUILLE!
Katri Riksman
Aino ja Kusti Pollar
Milja ja John Ahdeison
EUi ja Jalmar Tainio ja Da\m
Ingrid, Robert ja pojat
Väinö Virkki
Maria Lönqvist
Ann ja Vilho Luck
EUen ja John Lönqvist
Gloria ja Alfred Wi]liaiiis ja perhe
Aini ja Eino Tynjäia
Hilja ja Arvi Pohto
Milma ja Percy Emmerson
Aili Niemi
Veikko Tynjälä
Wa ja John Tynjälä
1^1, Nancy ja BiU Mielty
Manda Pakkala
Eileen jä Ted Davidson
Itoini ja Walter Koskela
Mary ja Juho Hämäläinen
Mickey ja Allan Hilton
j . ja T. Tanner
Mrs, E. Erickson
Elisa Suomela
Hilja ja Hjalmar Tarkkanen
Selma ja Uno Salmi
Ingrid ja William Williams
Ellen ja Eino Pakkala
Rutli ja Tony Anderson
Aila ja Billy Anderson
Ida ja Kust Gustafson
Hemy Lahti
SOINTULA BRITISH COLUMBIA
^ Portmthurilamlle ja
ympämstSlmsSlle
Kuulumiset Tarmolqsta J
kuiskaan nyt teille:
Tulkaapa tanssimaan haalillcmcHtel
Huhtikuun 25 päivänä on Tarmoton
haalillä tansstf^
siellä saa pistää polkat ja valssit^
on musiikki tnukaansa tempaavaa,
sitä viulut ja haitarit kaiuttaa.
Xyt otetaan alkusysäys,
ja 9 päivänä on taas lisäys.
Koko kesä näin jatketaan
ja joka toinen l^iuantai tanssitaan.
Siis tervetuloa Tarmohan,
siellä sitten tavataan!
TVVNE,
Äidin mm^
Ön jo kaksi vuotta kulunut siitä, kun
tuli niin k3daiä viesti äidin kuolemasta,
^ait levon,: jota niin hartaasti olit t<^-
vohut, levon niin suloisen.: Lepää rau­hassa
kallis äitimme, en koskaan lak­kaa
muistamasta sinua. Kätesi ahkerat
kangistuivat, riutui hellä rinta ja simasi
rakas ummistui, jo joutui elon ilta. Ni^
suloisesti hirku nyt, sun (»Ivasi työ on
päättynyt ja lepo on suloisinta.
Raskas oli elämäsi, kun jouduit yksin
isän kuoltua huoltamaan lapsiasi, joista
nuorin ei ollut vielä kahden -vuoden ikäi­nen.
Rakkaita muistoja olisi paljon si­nusta,
äiti, panna paarille, mutta pa­nen
tähän niitä, jotka paremmin ovat
jääneet mieleeni. Aina kotona käydes­säni
istuit rukin takana takkavalkean
roihutessa ja kun se oli hiillokselle him-mentjTiyt,
oli se merkki päivän työn
päättymisestä. Mentiin levolle, enkä
ehtinyt mielestäni kauan nukkua, kun
tuttuun rukkisi hj'tihääh jo heräsin.
Olin toivossa, että vielä joskus" näen
sinut, mutta kohtalo päätti toisin. Kuu­kautta
enen kuolemaasi oli sinusta otet­tu
kuva. 'Makasit viiöt^^
oli kukkia vuoteesi lähell^^
kuvaa, kauan ja tuli mieleeni, että tässä
on ne kaksi, joifa rakastan enemmän
kuin mitään muuta maan päällä. Ko­tiani
en saata milloinkaan unohtaa, siel­lä
olen kotonani, siellä parhaiten viih­dyn.
(Enkö tuntisi tietäjä veräjää, en­kö
tupaa muistaisi. Kaikki on siellä
niin perin tuttua. Portaita olen niin
monasti astunut, oven o|eii niin monasti
avannut, ikkunasta olen pihalle katsel­lut,
takkavalkean ääressä pien länuiii-tellyt,
pöydässä syönyt, vuoteessa
maannut. Jokaisen istuimen tunnen,
jokaisen kiven ja polun, eh eksyisi siel­lä,
en yön pimeydessälauin.
Eiköhän meidän jokaisen tule omai­set
ja koti mieleen — paikka kuinka
pieni ja köyhäkin se on, meidän, jptka
olemme muuttaneet kauas lapsuuden
kodistamme. Varmasti muistamme si­tä,
mikään ei sille vedä vertoja.
Haluan tässä samassa yhteydessä lä­hettää
terveiseni kaikille Lielcin ystä­ville
ja lukijoille, sekä niistä kaunista
syntymäpäivälahjoista ja silloin kaksi
vuotta sitten saaduista kukista jä" käF-kesta,
mitä sain osakseni. Sydämelli­set
kiitokset lähettää^ /
TYYNE.
Kauppias ja aprilli" •••••••
paiva
Siitä aprillipäivästä on kulunut jo
yli 30 vuotta. Olin sellainen vellipiian
kokelas kauppiaalla. Kauppias oli ri­kas
ja arvossa pidetty, ei hänelle uskal­tanut
kukaan sanoa vastaan, hän oli
koko kylän herra.
Kauppiaalla oli hyvä hevonen ja sen
toivottiin pääsevän kantakirjaan. Sil-:
lä oli oikein koulunkaynyt hoitaja, mut­ta
bevosta,vaivasi ähky. Kaksi rikasta
talonisäntää pilaasi aina kauppiasta ja
hänen hevostaan. Kerranr nämä iännät
sanoivat minulle, että saan 10 markkaa.
jos saan kauppiaan juoksemaan april>
liä. Mnnat sanoivat» imtä sanoa ja
minä juoksin sisään ja huusin kauppi­aalle,
että nyt hänen hyvä he^^osensa
kuolee, se makaa ihan selällään. Kaup*
pias oli ottamassa päivällisunia^ mutta
k>ilä unet lähtivät. Paitahihasillaan
hän lähti juoksemaan eikä huomannut
isoa vesilätäkköä tallin edessä, \^an
lensi selälleen lammikkoon, eikä pääs­syt
ylös omin apuinsa. Hän oli nimit­täin
niin lihax^a. Lähellä sattui ole­maan
talon työmies, joka auttoi kaup­piaan
jaloilleen. Hän pääsi viimein
tallim, mutta eihän hevosella nntään
hätää ollut.
Minä sain kymmenmarkkaseni, mutta
tiesin myöskin, minne lähdin. Tulin
t^^aisin seuraavana |)äivän ja rouva
nuhteli minua^:^^k^ kaup^
piaalle niin ruman t>'ön. Kyllähän se
rumasti piikin tehty, kun näin jälkeen
päin ajattelen.-
Luin Liekistä Hiljan kirjoituksen ja
ajattelin, että minä myös koetan kirjoit­taa
teoistani. Näin vanhana on hyvä
muistella, kuinka nuorena on ollut ajat­telematon.
TUULIHATTU.
VAPPUTERVEHDYS!
NIILO MÄKELÄ
Pori, Kyläsaari,. Suomi
HAUSKAA
toivotamme kaikille
Liekin lukijoille!
Olga ja Helmer Mäki
Hilda ja Matti Saari
Ina Harrigen
Mr. ja mrs. John Rea
Väinö) Jäskelä ja pojat
Minnie ja Henry IT^iska
Aili ja Axel Torikka -
Eric, Elna ja Eino Antilla
Tyyne ja Herman kielinen
Jenny ja Lennard Kajander
Aili ja Verner Arpia ja tytöt
Hulda ja John Gröhn
Lempi ja Matti Varila
Mrs. M. Nissilä ja perhe .
Mr. ja mrs. John Nieminen^
Lynmor, B. C.
Hilma ja Emil Ihaksi
Senja ja Nick Vatimki
Aiine ja Gust Rintanen
C. Holm
Anna Kinnunen
JohnNygard
Senja ja Toivo Torvinen
Elma Paananen
Rauha Väyrynen
Helena, Elsi ja Jack Norrena
Olga Hauska
Elsi ja Väinö Reing
Irene, Martha ja
Eino Suojanen
Senja ja Aaro Kujanpää ja
pojat ,
Fanny Lind ja Arnie
VÄircOIJVER
BRITISH COLUMBIA
Lttianf«Iw«>- htthtffcmffit2^. pilvifti., 19S3 Sivu 7