Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 25, 1953

              (KAVNOKlRfALUNm VIIKKOLEHTI)
l vuosUcerta . . . . . . . . . .$4.50
6 kuukautta . . . . . . 2.65
XJESKXt-theonly Finnish literary weäE|y In Canada
Fnbllshed and printed 1^ the yapaus Publishing Company
LUnited; 100-102 £ J U Street West, Sudbury. Ontario.
^Registered at the Post Office Department, Ott«wa. as
jfcieond^class inatter;
jUeklcl ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena.
dsUtiien parasta kaunokirjallista ja tieteellist&hieftavlui;
TILAIISHINNAT: THDYSVAtTOIHlN:
I vuööikiBWa $3Ä)
• kuukautta . . . . . . . . . . 2>M
1 mosilaer^«»«S''^ • • *rMM 6 kuukautta
• 79 senttiä palstatuomalCft. Halvin kiitosiUnoitus $3X)0. K u o -
lemanilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-ivirey
«IJQO fa kiitos $2.00. Kh^jeenvaihtoilmoitnkset $1.50.
Srtkolshinnat py^rvistä ihnoituksista. TilapälsilJaolttajien
on llUietettävä oaaksu etii^
. U6^. mO-lOS E lm Slreet West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja; J . W. saari.
^ZJekkiinalotutldrJoitukset osoitettava:
llGidkki liekille^^^^^ maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus publishing Company Limited.
Kostaiitaja Ja painaja: Vapaus F ^ l i s h i n g Company Limt"'
Jtoiämilehilie myönnetään 15 prosentin palkkia
L I E K K I
SUDBUKir, ONT.
ANTTI HAUTAMÄKI:
Kevät saapui taas
KEVÄT ihana saapui taas kuitenkin,
sitä kamn kaipas jo raatajan plicli.
Talvinen kylmyys niin raakaa on,
se on julmaa kuin riistäjän mieli.
Mun* työläisen elämän kylmyyteen .
ei kevätkään lämpöä ihanaa nmtOy
ei se iämpenc paisteessa auringon,
vaan työnvalta sen vasta voi nostaa.
Mut f kevät tuo kuitenkin tuUessaan
uMta intän raatajan rintaan.
Kun eloa uutta kevät on tulvillaan,
sei; nostaa uutta uskoa untehen aikaan.
Tyänvalta vasta iuo' tullessaan :
kevään ihanan raatajan rintaan,
silloin vasta tuon kaivatun kevään
vuosituhansien rmt4^t sulatetaan.
Toiisttoksen kulmasta
Haavortfuneiden ja sairaiden sotavankien vaihto on par-haiäaan
käynnissä Koreassa ja rauhaa rakastavien maailman
kibsojen Icatse on kimtyneenä niHrin edelleen Iaa:jakanto!siin
toimenpiteisiin, mitkä mahdolfisesti seuraavat tätä tvankien
vaihtoa. Hyvät toiveet rauhan aikaansaamisesta.—= ainatkin
aselevosta, on olemassa^ sillä Y K : n poliittinen komitea' on
yksimielisesti päättänyt kehoittaa ryhtymään viipymättä ase>
ieponeuvotteluihin Koreassa. Jos tähän päältään, - niin hil­l
o in voidsiaa lievittää liuomattavasti maailman jännittynyttä
tilannetta j ä ennenkaikkea^ Korean kovia kärsinyt kansa
- pääsee uuden elämän tielle.
Rauha Koreassa olisi erittäin tervetullut, sillä liian i ^ j on
Älellä on' jo vuodatettu verta. Kuinka paljon se on niellyt
kansojen omaisuutta, sitä ei tiedä kukaan. Chnäisutisvahin-got
saadaan ajan kuluessa korjatuksi, mutta niitä vahinko­ja,
m>tkä tämä sotn on aiheuttanut ihmisille niin moraalisesti
^ u i n fyysiltisestikin, niitä on vaikea korjata. Lapset, jotka
siellä ovat menettäneet isänsä, äidit^ jotka sietlä ovat menet­täneet
poikansa, kodit, jotka siellä ovat menettäneet turvansa,
kärsivät iknan omaa syytään elämänsä ajan. Siksi olisi aika
lopettaa kärsimykset, sillä ihmisten elämässä on tarpeeksi
, mttitakin kärsimyksiä iltnan, että niitä sota aiheuttaisi; Mitä
pikenmiin tämä sota saataisiin loppumaan, sitä parempi se
olisi miljoonille ihmisille j a koko ihmiskunnalle. Toivokjiam^
me parasta.
Toisena huomattavana liutisena näinä päi\'inä on myöskin
se. että Charlie ^h^ptin, ma^i}n>ankuulu ekikm-akoomikko,
on ilmoittanut, ettei h|m enää p^laa takaisin Yhdysvaltoihin,
missä hän on asinipt ja työiskenixellyt vuoden aj^^^
aikoo jäädä asumaan Eurooppaain» Kim hän matk«str viime
syksynä Kurooppaan, sai hän pakiuluv^an^ianm^ikaisessa
jestyksessä, mutta silloinen Yhdysvaltain yliprökuraattort
<Iranery ilmoitti, että jos Chaplin aikoo palata takaisin, jou­tuu
hän samanlaisen kuuUisteUm alaiseksi kuin
siirtolainen ja samalla,hän antoi ymmärtää, että Chaplinia
ei luultavasti enää lasketäkaan Yhdysvaltoihin. Mies,-joka
on vaikuttanut niin paljon Yhdysvaltain taiteen kehitj^kseen,
alistetaan tällaisen nöyryyttävän temppuilun uhriksi.
Mutta muualla maaihnassa ei seurattu Yhdysvaltain v i ­ranomaisten
esimerkkiä. Kun Chaplin saapui kotim;iahan-sa.
Englantiin, joutui hän suurenmoisen vastaanoton ja kun­nianosoitusten
kohteeksi. Mennessään Ranskaan, sai hän
toisen kerran Ranskan kunnialegionan jäsenyyden, mitä kun­nianosoitusta
ei ole suotu, eikä toivotta\'asti suoda hänen yh­dysvaltalaisille
parjaajilleen.
Ilmoittaessiiun simomalehdistölle päätöksestään jäädä E ii
rooppiian^ s:moi Chaplin mm. seumavaa:
' M i n u l l e ei ole helppoa irroittautua 40 vuoden asumisen
jälkeen Yhd\*sv?illoista-eikä irroittaa perhettäni sieltä tunte­matta
mielipahaa. Viime maailmansodan jälkeen minä olen
ollut Yhd.vsvalloissÄ valheellisen ja ilkeämielisen propagan-danlcohteena
taantumuksen taholta. Näitä propagandisteja
on avnistanut auliisti keltainen sanomalehdistö, joka on ke­hittänyt
sellaisen epäterveellisen ilmapiirin, jo3sa vipaamie-listä
henkilöä vastaan voidaan kohdistaa epäHyt ja asettaa
hänet syytteeseen/'
Amerikkfllaiset menettivät paljon menettäessään Chapli­nin
ksil|ais^n luovaa neron |a taiteilijan. Mutta mitä taan-
Lepakko — lutkan isoisä
sTstkoa 1. sivulta
me kuulumatonta kirkaisua sekunnis­s
a , todetakseeii^ että ''i^eittl on selvä^'.
i^kkiä ilmestyy linjalle ;kuitenkjtn joikin
j^önteinen, ja katku paljastaa ibeti sen
olemassaolon. X^epakko yj^istoata *heti,
että edessä on jotakin syötäväksi kel­paavaa,
j a seuraavassa heUiessa se jo on
siepannut saaliinsa. On ilmeistä, että
hyönteinen aiheuttaa erilaisen kaiun
kuin esinieijkJksi jokin kiinteä este tai
toinen llepakko, joten meidän on oletet­tava,
että lepakko pystyy tulkitsemaan
erilaisten kaikujen sanoman.
Samaan tul<$lcseen päädymme, jos
heitämme esimetkiksi kiven ilmaan, le­pakoiden
lepatellessa ympärillämme.
Lepakko lentää .heti kiveä kohden, mut­ta
väistää jstitä viime hetkessä.- Kivestä'
) ä h t e ^ erikojnen kaiku j^ljastaa^ sill^r
;€ttei kysymyksessä oTe -mikään syötä-'
vaksi kelpaava saalis. iLepakoiden " t i i t -
ka-aisti" oh äärettömän herkkä ja tark­ka
eroittaniaan eri aaltopituudet.
ITämä salaperäinen aisti toimii jopa
lepakoiden talviunenkin aikana. Tal­vella
ovat lepakot melkein kuolleita^
sillä niiden sydän sykkii vain hyvin h i ­taasti
j a heikosti. Jos astutaan huonee^
seen, jossa parvi lepakoita talvehtii--
luonteenomaisessa riippuasenriossaan,
huomataan niissä heti sisäänastumishet-kellä
selvästi havaittava muutos vaScka-
\ kaan\ne eivät: herää. lepakot, Joi<fert
alapuolelle olette asettuneet seisomaan,
keinairtdevat heikosti s y r j ^ aivan
kuin polvitaipeistaan rekissä roikkuva
voimistelija. Mitään muuta ei t ^ a h d i i ,
mutta tämä liike todistäa^et^ lepakoi­den
'tutkalaitteet'' ovat vireessä talvi­unenkin
aikana.
Mitä kaucrmmin elän, sitä selvemmin
tajuan, että se mikä oli tarpeeksi hyvää
fsftlemm^, ci ole tarpeeksi hyvää meil­le
— Oscar \ViMe.
tumukselta voi muuta odottaakaan, sil^
lä sen tarkoituksena ei ole suinkaan
edistää taidetta ja kulttuuria, vaan tu­hota
ne. Jokainen aikaansa seuraava
ihminen, joka käy joskiL^kaan elokuvis­sa,
voi itse päättää, mitä taantumus on
tehnyt yhdysvaltalaisille filmeille. Se
on alistanut ne palvelemaan täydelli­sesti
maäilmanvalloituspuuhiaan ja sil­loin
niistä on taiteellinen maku kauka­na.
Kaikenlaiset gangsterifilmit mat­kaavat
Holl3"vYoodista nykyaikana maa­ilmalle
ja Yhdysvaltain taantömus pa­kottaa
niitä esittämään lukuisissa mais­sa
— varsinkin sellaisissa, joissa ei vielä
ole oma filmiteollisuus kehittynyt siihen
mittaan, että itse voisi tuottaa tarvitta-^^
\^at elokuvansa.
Olenune varma, että Eurooppa ter­vehtii
Chaplinin päätöstä jäädä vanhalle
mantereelle j a osaa varmaankin antaa
hänelle kuuluvan arvon taiteilijana ja
nerona.
R. R A X T A S Ä L O :
Lukukivestä rilleihin
Luulettekq, ettef niin arkisilla kapineilla
mäIaseiUa^<>le minkäänlaista kunniakasta
takanaan. Kyllä vain. Pan!iaa rillit nena
' lukekaa.
SAXKARrLLIXEN kansalainen on meidän päj-varsin
tavallinen ihnestys. Kuuluvathan silmäl
oleellisesti monen tuttavamme ulkonäköön, ettemir
ilMan niitä oikein tunnekaan. oVlutta kukahan on ei
sekgi pannut nenälleen nämä näönvahvistajat? (jliko
man keisari Xero, joka historiankirjoittajan kertomul
kaan Iratseli gladiaattoritaisteluja hiotun siftäragd
XeroHa olj tietävästi heikko näkö ja ehkäpä häh kä>
»gdia jonkinlaisena; vmö^ Mahdollisesti U
i ^ t t i sitä"vafn nykyiikaipen aurinkolasin tapaan suej
sihnää ai«eenaa- voimakfcäsdta' aurmgolta. Ehkapa
smaragdi loppujen lopuksi o l r v a j n jonkinlainen taika
saamme kulkea ajassa pitkän matkaneteenpäin enaen
paamme silmälasit/
jVfinkätähden silmälasit ovat pyöreät tai soikeat
esimerkiksi neli- tai kuusikulmaiset? Klassillinen
on: koska pyöreihin-sankoihin on vaikea saada kiinn
kulmikkaita laseja; Epäifemme kuitenkin ettei tämä
ehkä sisällä arvan :kok<i totuutta. Näin syvällisen ky
sen tutkiminen pakottaa meidät etsimään 'syntyjä sy
silloinhan voimme vaikka vilkaista kreikkalaisen na;
kirjailijan Aristoptoieen komediaa 'Pilvet', joka on
tettu nelisen sataarvuotta ennen Kristuksen syntymää
huvinäytelmässä talonpoika Strepsiades ja filosofi S
keskustelevat seuraavasti:
Strepsiades:
.Apteekkarin luona olet varmaan nähnyt.
tuon kauniin kiven läpikuuHavaisen,
jolla sytyttää voi tulen?
Sokrates:
Tarkoitat kai lasia?
' Strepsiades: - .
N i i n juuri.^,3€^ kiven jo^ vain saisin..
. t j i i ä - ä s e t t u i s i r i vasten,,.axir . .
- ' häiii; ja kirjuri kiiasyytöstä nyt kirjoittaa^
• 'mä auringolla sulatan pois jok' amoon sanan.
Linssi, jolla voi siilattäa pois piirtimellä kirjoitetun te
on siis ollut tunnettu jo ennen ajanlaskunHne alkua. P
Joka eli ajanlaskumme ensimmäisellä vUosisadalFa, i
suUcena ihmeenä, että lääkärit pystyivät aikaansaamaai
keäa kuumuutta kylmällä vedellä täytetyn lasikuulan ä
Mutta mitä tällä kaikella on tekemistä silmälasien py
muodon kanssa? Koska kreikkalaiset tiesivät että las
toimi polttolasina ja.tunsivat myös Imssm, he ilmeisesti •
tivät lasiku ulan kalottia poHtolasina, toisin sanoen lerkka
linssin lasikuulasta, jolloin se luonnollisesti tuli pyöreäl
Mutta Aristophaneeh polttoläsisfa on pitkä matka sili
seihm. Saamme kulkea ajassaLaiÄat;^öOÖ-luvulIesaÄ
nenkum löydämme naainuito^^sineestä, jota kutsutaai
mellä iapide&adlegendiim', suomeksi iukukivf.
onkm varsin kuvaava.^ sanottuna li
pantiin suoraan kirjoituksena pääUeja^^^^s^ sitten r
pitkin. Ä i a n « ^ suuren teoksen
lai^ikä Inisseistä j ä to
erittäin hyöd avulla voivat i
dä miten pientä kirjoitusta hyvänsä kyllin suurena".
Lukukivi o l i erittäin epäkäytännöllinen, koska siitä ei(
kirjoitettaessa mitään hyötyä. Jotta linssiä olisi voitu p
kirjoittavan käden yläpuolella, tarvittiin hionta, joka a
pitkän polttovälin. Ranskan kuninkaan Kaarle V:n ka
toluettelossa, joka on UOO-luvulta, tapaamme jo kaksi
ricleäV joista toinen on varustettu varrella ja muistuttaa
meidän aikamme suurennuslaseja. Xäin on jo päästy yar
liseen lultulasiin. Ja k u n kähd^iV lukulasin varsien päät
tattiin päistään yhteen, saatiin ensimmäinen silmalasip
ns. ^niittilasit\ Tällaisen silttiälasiparin näemme jopi it^^
Abrahamilla torshällan kirkon kaJkkimaalauksessa. joka
vuodelta 1450. ' . ,
:Mutta kehitys kulki eteenpäin. Jo vuoden 1400 tienoi
on käytännössä pari silniälasejä, joissa on nahasta, luusta
sarvesta tehdyt leveät kehykset linssin ympärillä ja Im-^
yhdistää samasta aineestaaeht};^ kaareva silta. Sillan lar
tuksena oli kiinnittää lasit ^nehänpieliin: Jokainen ihnu^
vitosin ollut saanutsyntymalähjaksi sclFaista nenää.etla -
pysyisivät sen varassa, vaan; hän sai tyytyä kanriattan^
niitä toisella kädeliäänv Pystynenäiset oli\'at P ^ ^ ' ^
Jamassa — tosin he eivät jpuolestaan voineet lainkaan
gittää nenän kautta k % t t ä f ö ^ n aaseja. ... ^
Silmälasien valmfetkjat^vairas^;ratp^
non, jolla lasit saataisim pysymään haitatta silmien
Koivien taakse työnnettävät sangst' tuntuvat nyt ni»n .^^
kertaiselta keksinnöltä, että luulisi jonkun «eropatm
nopeasti ottaneen ue käytäntöön. ^^^^^^ ^-Jnltä
vastaan. Taidokkaasti kammattu peruukki oli ^
puvun 03a, eikä voitii ajatella, että jonkinlaisia sankoja
Sivu 2